Vuoden 2023 tuotannosta taitaa olla 90% jo tullut, joten toisen kauden vuosituotolle voi jo olla olemassa valistunut arvaus. Olisi mielenkiintoista kuulla väliaikatietoa omatuotannon arvosta ja lähes kymppitonnin investoinnin takaisinmaksun edistymisestä.
Aavemainen ajoitus! Ajattelin tätä keskustelua eilen kirjatessani elokuun tuotantolukemat. Hieman vajaan vuoden 2022 tuotanto oli 6035 kWh ja nyt on elokuun loppuun mennessä koossa 6004 kWh ja jäljellä kuten arvioitkin, noin 10% vuoden tuotannosta.
En vaan saanut vielä laskua, joten ajattelin pidätellä tätä tilanneraporttia kunnes näen elokuun tuotannon arvon. Talon ohjauksen optimointi on vaikuttanut selvästi, koska viime vuoden 43% sijasta nyt on omaan käyttöön saatu 55% tuotannosta.
Akkujen hankinta on hyvinkin seurannassa, mutta ne tulevat olemaan pyörien päällä. Verkkoon päin siirrettävällä energiamäärällä ajaa noin 10.000 km eli meidän yhden auton kesän ajot. Auton hankinta on tosin holdissa kunnes saan (huonoon aikaan) yhden asunnon rempassa kiinni olevat rahat takaisin.
Panelien kanssa toimisi hyvin tällainen taloon tulevan ja invertteriltä tulevan syöttökaapelin virtaa seuraava latauslaite, joka osaa ladata autoon sen panelien ylituotannon jota talo ei ehdi kuluttaa:
En edes yritä perustella säästäväni auton ostamalla, mutta toissavuoden Mersuja tehdastakuulla ostava on päätynyt jo tilanteeseen jossa kiinnostavien nelivetomallien E-Farkku, GLC, GLB sähköiset vastineet EQB ja EQC maksavat vähän ajettuina takuuvaihtareina lähes tonnilleen saman verran kuin vastaava diesel. Nykyinen 8 vuodelle budjetoimani auto menee jo kymmenettä vuottaan ja maastopyörän pakkaaminen sedanin peräkonttiin alkaa vähitellen kyllästyttää, joten olen luvannut itselleni urheilullisemman auton, siis sellaisen johon urheiluvälineeni mahtuvat suosiolla kyytiin sovittamatta.
Jos on jo päättänyt kuluttaa rahaa uudempaan autoon on dieselin kanssa saman hintainen sähkäri samoissa kuorissa melko no brainer. Investointi se ei ole, mutta panelien tuotto-odotus toivottavasti paranee oman kulutuksen osuuden kasvaessa? Sähkärissä on rajoituksensa, mutta en välitä lyhyestä rangesta enkä rajallisesta vetokyvystä koska tarvittaessa Rouvan auto menee1600 km tankkausvälejä ja vetää yli 2 tonnia.
Kerron tämän kesän uusimmat tarkat numerot kun saan ne sähköyhtiöltä.
Elokuun sähkölaskulla oli hintataso noussut selvästi alkukesän halvan sähkön hinnoista jo uutisoiduista syistä. Tänä vuonna tullaan jäämään viime vuoden poikkeuksellisesta yli 12% tuotosta, mutta elokuun tuotanto mukaan luettuna nyt on vuosituotto 599.90 €, joka tarkoittaa 6.3 % vuosituottoa.
Kyllä tuolla meidän perheen Suomi-salkut voittaa, etenkin kun säästö on verotonta.
Vesivaraajan ja lattialämmitysten isot kulutukset on siirretty jo talviasentoon ostamaan aamuyöllä mahdollisimman halpaa sähköä ja oma vähäinen tuotanto menee nyt entistä suuremmalta osalta myyntiin. Loppuvuoden aikana on odotettavissa vielä puolisen prosenttia säästöä (50 €), jos hinnat normalisoituvat elokuuta alemmalle tasolle.
Elokuun sähkölaskulla oli hintataso noussut selvästi alkukesän halvan sähkön hinnoista jo uutisoiduista syistä. Tänä vuonna tullaan jäämään viime vuoden poikkeuksellisesta yli 12% tuotosta, mutta elokuun tuotanto mukaan luettuna nyt on vuosituotto 599.90 €, joka tarkoittaa 6.3 % vuosituottoa.
Kyllä tuolla meidän perheen Suomi-salkut voittaa, etenkin kun säästö on verotonta.
Vesivaraajan ja lattialämmitysten isot kulutukset on siirretty jo talviasentoon ostamaan aamuyöllä mahdollisimman halpaa sähköä ja oma vähäinen tuotanto menee nyt entistä suuremmalta osalta myyntiin. Loppuvuoden aikana on odotettavissa vielä puolisen prosenttia säästöä (50 €), jos hinnat normalisoituvat elokuuta alemmalle tasolle.
Lasketko tuottoon pelkän oman tuotannon vaiko myös säästöt sähkönsiirrosta?
Omaan kulutukseen menevä osuus tuotannosta arvostetaan kyseisen kuukauden ostetun energian keskihinta + siirto + verot, eli se hinta, jonka joutuisin maksamaan kWh:sta jos ostaisin sen.
Verkkoon siirretyn ylijäämän osuus on halvempaa. Se muodostuu vain kyseisen kuukauden laskulta toteutuneesta keskimääräisestä hyvityshinnasta, joka pitää vielä korjata energian myyjän ja sähkölaitoksen provisiolla energian ostosta ja siirrosta verkkoon päin (meillä 0.1 + 0.1 senttiä / kWh). Näillä provikoilla ei tosin ole suurta merkitystä, kun koko kesän provikat ovat muutamia euroja.
Omaan kulutukseen menevä osuus tuotannosta arvostetaan kyseisen kuukauden ostetun energian keskihinta + siirto + verot, eli se hinta, jonka joutuisin maksamaan kWh:sta jos ostaisin sen.
Verkkoon siirretyn ylijäämän osuus on halvempaa. Se muodostuu vain kyseisen kuukauden laskulta toteutuneesta keskimääräisestä hyvityshinnasta, joka pitää vielä korjata energian myyjän ja sähkölaitoksen provisiolla energian ostosta ja siirrosta verkkoon päin (meillä 0.1 + 0.1 senttiä / kWh). Näillä provikoilla ei tosin ole suurta merkitystä, kun koko kesän provikat ovat muutamia euroja.
Löytyykö jotain appia, johon noi hintatiedot voi itse laittaa ja se sitten laskee säästöt puolestasi? Tai jopa noutaa jotain tietoja automaattisesti?
Minä lasken itse, koska aivan tähän tarkoitukseen sopivaa valmita web-appia en löytänyt (en edes hakenut, koska kaavojen pyörittely excelissä on kivaa viihdettä).
Käytin pörssisähkö- vs. jatkuva sopimus simulaatioon Carunan sivuille kirjautuen saatavaa oman talon tuntikulutusmittausta, jonka voi ladata tiedostona.
Verkosta löytyy laskureita, jotka laskevat mitatulle kulutukselle hinnan erilaisilla sopimuksilla. Sen downloadatun kulutustiedoston voi työntää vaikka tuonne:
Panelien tuotannon laskennan automatisointi vaatisi rajapinnan tuotantomäärään invertteriltä ja myytyyn energiamäärään, sen keskihintaan ja ostetun sähkön keskihintaan sähkölaskusta ja vielä siirtohintaan paikalliselta sähkölaitokselta enkä ole jaksanut etsiä sellaisia.
Vähän aihetta sivuten: miten yhtiöt ovat suojautuneet tilanteelta jossa joku pikkuisen sähkömiehen vikaa omaava kaveri ostaa verkosta kiinteällä hinnalla sähköä ja myy sitä toiseen suuntaan silloin kun pörssisähkö on yli ostohinnan? Vaikka kaksi vierekkäistä liittymää.
Vähän aihetta sivuten: miten yhtiöt ovat suojautuneet tilanteelta jossa joku pikkuisen sähkömiehen vikaa omaava kaveri ostaa verkosta kiinteällä hinnalla sähköä ja myy sitä toiseen suuntaan silloin kun pörssisähkö on yli ostohinnan? Vaikka kaksi vierekkäistä liittymää.
Pörssisähkön hinnan pitää olla > ostohinta + siirtokulut + sähkövero + myynnin kulut. Loppupeleissä kuitenkin aika harvinainen tilanne, toki mahdollinen.
Vähän aihetta sivuten: miten yhtiöt ovat suojautuneet tilanteelta jossa joku pikkuisen sähkömiehen vikaa omaava kaveri ostaa verkosta kiinteällä hinnalla sähköä ja myy sitä toiseen suuntaan silloin kun pörssisähkö on yli ostohinnan? Vaikka kaksi vierekkäistä liittymää.
Pörssisähkön hinnan pitää olla > ostohinta + siirtokulut + sähkövero + myynnin kulut. Loppupeleissä kuitenkin aika harvinainen tilanne, toki mahdollinen.
Unohtamatta myöskään liittymän (liittymien) perusmaksua, joka ymmärtääkseni rajoittaisi kuinka paljon ehtisi sähköä siirtämään myytäväksi. Mitä enemmän haluaisi hyödyntää tilannetta, sitä enemmän joutuisi maksamaan perusmaksuja liittymistä, mutta nuo samat kustannukset juoksisivat myös halvan pörssisähkön aikana.
Minä lasken itse, koska aivan tähän tarkoitukseen sopivaa valmita web-appia en löytänyt (en edes hakenut, koska kaavojen pyörittely excelissä on kivaa viihdettä).
Käytin pörssisähkö- vs. jatkuva sopimus simulaatioon Carunan sivuille kirjautuen saatavaa oman talon tuntikulutusmittausta, jonka voi ladata tiedostona.
Verkosta löytyy laskureita, jotka laskevat mitatulle kulutukselle hinnan erilaisilla sopimuksilla. Sen downloadatun kulutustiedoston voi työntää vaikka tuonne:
Panelien tuotannon laskennan automatisointi vaatisi rajapinnan tuotantomäärään invertteriltä ja myytyyn energiamäärään, sen keskihintaan ja ostetun sähkön keskihintaan sähkölaskusta ja vielä siirtohintaan paikalliselta sähkölaitokselta enkä ole jaksanut etsiä sellaisia.
Kiitos, näillä pärjää aika hyvin. Vielä ihmettelen ettei joku ole värkännyt tähän appia vaikka kiinnostuneita on varmaan Suomessa satojatuhansia.
Vähän aihetta sivuten: miten yhtiöt ovat suojautuneet tilanteelta jossa joku pikkuisen sähkömiehen vikaa omaava kaveri ostaa verkosta kiinteällä hinnalla sähköä ja myy sitä toiseen suuntaan silloin kun pörssisähkö on yli ostohinnan? Vaikka kaksi vierekkäistä liittymää.
Pörssisähkön hinnan pitää olla > ostohinta + siirtokulut + sähkövero + myynnin kulut. Loppupeleissä kuitenkin aika harvinainen tilanne, toki mahdollinen.
Unohtamatta myöskään liittymän (liittymien) perusmaksua, joka ymmärtääkseni rajoittaisi kuinka paljon ehtisi sähköä siirtämään myytäväksi. Mitä enemmän haluaisi hyödyntää tilannetta, sitä enemmän joutuisi maksamaan perusmaksuja liittymistä, mutta nuo samat kustannukset juoksisivat myös halvan pörssisähkön aikana.
Minulla esim tässä paritalossa on kolme liittymää. Kiinteistösähkön ja molemmille huoneistoille omansa. Niiden perusmaksuilta ei voi välttyä.
En ole itse kilpailuttanut, mutta huhupuheissa kuullut jo alle 10snt kiinteistä hinnoista. Siirto taitaa olla jotain 6snt. Kai se nyt ensi talvenakin yli 20snt hinta pompsahtaa kun aurinko loppuu.
Vuoden 2023 osalta PVGIS estimaatti vuosituotannosta ylittyi tänään. Merkittävin syy lienee keskimääräistä valoisampi ja viileä kevät jolloin huhtikuun tuotanto ylitti niukasti jopa heinäkuun.
PVGIS vuosivaihtelun odotusarvon ylärajalle on silti vielä matkaa, joten anomalian julistaminen on ennenaikasta.
Tuotantokausi on paketissa ja panelit lumen alla vaikka joku väittääkin nähneensä vielä auringon.
Tuotantomäärä oli positiivinen yllätys kahdessakin mielessä. Tuotantomäärä ylitti hieman sekä Oomin arvion että PVGIS tietokantaan pohjauvan arvion. Ja minun optimistiselta näyttänyt arvioni oli ensimmäisellä täydellä tuotantokaudella kaikkein tarkin. PVGIS ennuste oli 6272 kWh ja vuosivaihtelu 359 kWh. Oma arvioni 6734 ja tämän vuoden toteutuma 6754 kWh. Taulukossa näkyy tuotetun sähkön mittarilukema invertteriltä luettuna. Edellisvuoden päätöslukema oli 6035, eli tammikuun lopussa on siis ehditty saada 9 kWh tuotanto:
Hinnoitteluhan oli yhtä villiä kuin edellisvuonnakin ja pörssisähkön hinta vaihteli paljon, mutta onneksi sentään keskiarvo pysyi selvästi edellisvuoden alapuolella. Vuoden tuotannon arvoksi kulutetun ja verkkoon siirretyn sähkön osalta yhteensä tuli 661.48 € mikä antaa 6.96% tuoton. Tämän loppuraportin pihistely joulukuulle saakka ei siis auttanut yli 7% tuottoon tänä vuonna.
Optimointi on edennyt viime vuodesta, jolloin omaan käyttöön jäi 43% kulutuksesta. Tänä vuonna kellot ohjasivat lattialämmitykset ja koko aurinkoisen ajan vesivaraajan käymään iltapäivällä aamun ja illan hintahuippujen välissä. Omaan kulutukseen otettiin keskipäivän ja alkuiltapäivän suurin teho ja ylituotantoa pyrittiin myymään aamulla ja illalla jolloin siitä saa kovimman hinnan. Tämä selvästi toimikin, koska nyt omaan käyttöön jäi reilut 55% tuotannosta.
Automatisoitu ajoittaminen selvästikin onnistui, koska läpi kesän oma sähkön ostohinta pysyi 10 - 25% alle kunkin kuukauden keskihinnan ja oma myyntihinta pysyi jatkuvasti hieman yli kuukauden keskihinnan. Jälkimmäinen on lähes luonnonlaki aurinkovoimalalle, mutta tuo ostohinnan vetäminen selvästi alle keskihinnan on kesäaikaan ilman lämmityksiä hyvä onnistuminen.
Sekä viime vuoden säästöillä ostettujen UPM:n osingolla että koko tämän vuoden säästöllä on ostettu Nordeaa. Jos tämä vuosi oli keskimääräinen, silloin noin 10 vuoden kuluttua säästöllä ostettujen osakkeiden osingot saavuttavat vuotuisen sähkön säästön arvon.
Aurinkoenergiaa asennetaan aktiivisesti lisää, joten aurinkoisen kesäpäivän sähkön hinnan trendinomainen aleneminen on tulevaisuudessa entistä todennäköisempää. Saatan "joutua" toteuttamaan uhkaukseni kasvattaa oman käytön osuutta entisestään luopumalla yhdestä polttoainelaskusta ja dieselverosta sähköauton hyväksi. Sen auton kustannuksia en aiokaan tarjota tähän laskelmaan, koska hyvin hoidetun 12-vuotiaan dieselin vaihtamisessa ei ole taloudellisesti järjen häivää. Mutta olen ajanut käytettynä ostamallani 8 vuodeksi budjetoimallani autolla pian 10 vuotta ja haluan vaihtelun vuoksi jotain muuta tilalle ja sitä paitsi maastopyörän pakkaaminen sedanin peräkonttiin alkaa vähitellen kyllästyttää. Koska tavoittelemassani tyylilajissa ja hintaluokassa diesel ja sähköauto ovat saman hintaisia, on sähköauton valinta pienempien käyttökustannusten vuoksi aika helppo. Sitä vaihtoa ei tosin voi perustella rahalla, vaan pitää myöntää että "mä halusin tällasen".
