Kuinka hävittää 6.600 miljardia dollaria taivaan tuuliin?
Kukaan ei ole tällä pallolla suojassa Trumpin tullimaksuilta, jotka tuhosivat yritysten markkina-arvoista kahdessa päivässä 6.600 miljardia dollaria. Ei ihme, että Musk haluaa paeta Marsiin. Jenkkipörssin ihmeseitsikko yksistään menetti 1.600 miljardia dollaria markkina-arvoistaan Dow Jonesin Market Datan mukaan.
“There are a lot of confused, scared and angry people out there,” said Steve Sosnick, chief strategist at Interactive Brokers.
“We are in a period of self-induced vomiting — that is the best way I can encapsulate what happened this week,” said Callie Cox, chief market strategist at Ritholtz Wealth Management.
Sijoittajat hakeutuivat valtionlainojen turvaan myllerryksen keskellä. Bondihintojen noustessa 10-vuotisen Treasuryn yieldi putosi alle 4 prosentin ensimmäistä kertaa sitten viime lokakuun ja se viittaa taantuman pelkojen lisääntymiseen. Se oli suurin yhden viikon yieldipudotus sitten elokuun.
Kulta nousi, mutta öljyn hinta laski alhaisimpaan arvoon neljään vuoteen: Benchmark U.S. oil prices ended Friday at $61.99 a barrel after plunging nearly 14% in the two days following Trump’s tariff blitz.
Kysynnän ja tarjonnan perusteella öljyn hinta on laskenut liikaakin. Energiatraderit varoittavat nyt hintaliikkeiden olevan vaarallisen suuria eikä pohjahintoja kannata edes yrittää ennustaa.
Pelosta on se haitta, että se keskittää ajatukset negatiivisiin asioihin, saa ottamaan tunteella osaa sosiaalisiin signaaleihin, himmentää työmuistiamme ja vähentää kykyä ajatella joustavasti, sanoo Jason Zweig eilisessä artikkelissaan The Wall Street Journalissa.
Jason kehottaa ajattelemaan selkeästi emotionaalisen sotkun keskellä.
Normaalisti sijoittaja voi heijastaa tietojaan aiemmasta vastaavanlaisesta tapahtumasta, mutta mitään tällaista Trumpin kauppasodan tapaista ei ole tapahtunut sataan vuoteen eli omana elinaikanasi. Niinpä yhdelläkään sijoittajalla ei ole kokemusta kuinka tällaisessa tapahtumassa pannaan oma mieli vapaakäyntitilaan.
That’s why thinking clearly right now is harder — but also more important— than ever.
Kuva
Ensiksi pitää pidättäytyä ajattelemasta portfoliolle koitunutta vahinkoa. Jos indeksipudotus väijyy peikkona, varoja voi lisätä kansainvälisiin osakkeisiin tai TIPS:eihin, jotka tarjoavat kohtuullista turvaa vaikka niiden hinnat ovatkin jonkin verran nousseet (kuva yllä).
Äärimmäisten toimien mielekkyyttä voi pohtia, mutta niihin ei pidä ryhtyä neuvoo Jonathan Treussard of Treussard Capital Management in Newport Beach.
In short, “we can and should engage in extreme thinking,” says Treussard. “We should not engage in extreme acting.”
Kaikki mahdollinen paha maailmankaupassa voi nyt tapahtua, koska luottamus on mennyttä. Siitäkin huolimatta myös positiivisilla asioilla on oma, nollaa surempi todennäköisyytensä: ...positive surprises could also materialize.
Markkina palautuu, koska ajan kuluessa loogiset tapahtumat voittavat. Jos sattuisit olemaan 230-vuotias jenkki, et yllättyisi siitä kuinka monessa talousmyllerryksessä maan talous on ollut mukana.
Most investors today, he (Mark Higgins, financial advicer of IFA Institutional) says, “would be shocked by how much more of a circus this country’s financial markets have been in the past.”
Higgins adds, “Every generation thinks everything will fall apart. This will be painful, but we will get through it.”
The message from Wall Street’s epic two-day rout, which destroyed $6.6 trillion in market value: There is nowhere to hide from Trump’s steep tariffs on goods imported from nearly every corner of the planet.
Triljoona on tuhat miljardia.
6600 miljardia on 6,6 triljoonaa. Kuinka on?
Suomen kielessä käytetään desimaalipilkkua. Englannin kielessä desimaali voidaan erottaa pisteellä.
With a market capitalization of nearly 32 trillion U.S. dollars, the companies listed on the New York Stock Exchange (NYSE) have a combined market value larger than the GDP of most countries.
6600 miljardia on suomeksi 6,6 biljoonaa mutta englanniksi 6.6 trillion. Havainnollisempi on esittää romahdus prosentteina, sillä isot luvut ylittävät käsityskyvyn.
Ensiksi pitää pidättäytyä ajattelemasta portfoliolle koitunutta vahinkoa.
Hyvä idea. Keneltä onnistuu? Entä jos vahinkoa tulee lisää vielä kolminkertaisesti?
Koronassa hyytyi matkailu täysin, mutta ihmiset käyttivät säästyvät rahat kestokulutushyödykkeisiin ja asuntoihin. Korot tiputettii nollaan varsin nopeasti, joten talous boostasi.
Tuota ei tiedetty aluksi. Pelättiin mm. äkkikuolemaa ja konkurssiaaltoa. Aluksi ei tiedetty, että pandemia kestää pitkään, mutta ei myöskään arvattu, miten nopeasti maailma sopeutuu ja sopeutetaan.
Talous tulee ennen pitkää sopeutumaan myös tulleihin, jos ne pysyvät voimassa. Olen melko varma, että muutaman vuoden päästä tämä aika nähdään vain väliaikaisena notkahduksena kurssikäyrissä. Notkahduksen syvyys ja pituus ovat toki auki.
Koronassa hyytyi matkailu täysin, mutta ihmiset käyttivät säästyvät rahat kestokulutushyödykkeisiin ja asuntoihin. Korot tiputettii nollaan varsin nopeasti, joten talous boostasi.
Tuota ei tiedetty aluksi. Pelättiin mm. äkkikuolemaa ja konkurssiaaltoa. Aluksi ei tiedetty, että pandemia kestää pitkään, mutta ei myöskään arvattu, miten nopeasti maailma sopeutuu ja sopeutetaan.
Talous tulee ennen pitkää sopeutumaan myös tulleihin, jos ne pysyvät voimassa. Olen melko varma, että muutaman vuoden päästä tämä aika nähdään vain väliaikaisena notkahduksena kurssikäyrissä. Notkahduksen syvyys ja pituus ovat toki auki.
Aivan, talous sopeutuu aina uusiin tilanteisiin ja sen se tekee nytkin. Korona meni lopulta ohi, kuten sen myös oletettiin menevän vaikka tuntui kestävän pidempään.
Korona iski pahasti matkailuun ja ravintoloihin, mutta säästyvä raha buustasi muuta taloutta tavalla, jota ei ymmärretty aluksi.
Tullien osalta meillä on vielä varsin isot odotukset niiden väliaikaisuudesta. Näin itsekin oletan eli välivaalien jälkeen näihin tulisi muutoksia viimeistään.
Nyt kuitenkin tullit määrättiin ja talous mukautuu, jotkut myös tästä ottaa hyödyn irti. Onko tämä tällä kertaa matkailun voitto, kun jenkit lähtevät shoppailemaan halvempia tuotteita naapurimaihin? Tuleeko risteilymatkailuun lisäelementti tullivapaista ostoksista?
Koronassahan oli se puoli, että monen perinteisen teollisen toimijan tulokset lähtivätkin yllättäen paranemaan. Nyt nuo tullit tulevat näitä rasittamaan ja se heikentää tuloksia vääjäämättä. Toki meillä on aloja, joita tullit eivät vielä koske, mutta vastatoimia on tulossa, joten kaikki haitat tästä kauppasodasta eivät vielä ole pöydässä.
Edelliseen sen verran jatkoa, että itse odotan republikaanien sisältä nousevan vastustusta tulleille ja heidän lopulta torppaavan nämä tullit kongressissa.
Covidiin liittyi myös mittava elvytys, jolla oli iso rooli pörssikurssien elpymisessä. Lainarahaa työnnettiin markkinoille kuin roskaa. Romahdus estettiin, laina jäi. Tullit ovat vähän erilainen ongelma, mutta toisaalta tilanne korjaantuu ainakin Usan ulkopuolella osittain itsestään, kun maat alkavat tehdä enemmän kauppaa Usan ohi. Toivottavasti vain löytyy riittävästi uusia ottajia eurooppalaisille tuotteille. Tulee olemaan ponnistus monelle yritykselle ja vaatii enemmän markkinointia, kun vastaanottava markkina on yhden suuren maan sijaan monta erilaista pientä.
Eilisiessä NYTissä on lukemisen arvoinen Krugmanin pitkä haastattelu tilanteesta. Pari nostoa: epävarmuus siitä, mitä tulleille käy, ja niiden keksinäisestä epärationaalisuudesta on paljon suurempi syy laskuun kuin itse tullit, ja Krugman epäilee, että kaikki ei ollut vielä tässä.
Otan palasen tuosta Paul Krugmanin ja Ezra Kleinin keskustelusta:
Klein pohtii: ...Joten Trumpin ympärillä on nyt ihmisiä, jotka ovat yllyttäjiä, eivät hillitseviä. Ja tämä siitä tulee, kun joukko ihmisiä hokee Trumpille: Ei, ei, ei – mene pidemmälle. Olet oikeassa. Olet aina ollut oikeassa. Jumala pelasti sinut salamurhaajan luodilta, jotta sinä tekisit tästä maasta jälleen mahtavan. Seuraa vaistoasi. Älä kuuntele markkinoita, vastustajia, kriitikkoja tai mediaa. He eivät tiedä mitään. Jos jotakin olemme oppineet, se on että sinun arviosi on oikea.
Krugman vastaa: Niinpä. Muutama päivä sitten Mike Johnsonilta, edustajahuoneen puhemieheltä, kysyttiin miten tämä tariffijuttu oikein tulee toimimaan. Ja näin puhemies vastasi: "Meidän täytyy luottaa presidentin vaistoihin".
Olin ihmeissäni - tämähän on Amerikka. Meidän ei pitäisi täällä uskoa minkään johtajan salaperäisiin jumalankaltaisiin ennustusvoimiin.
Lähde The New York Times - linkki on edellä olevassa, nimimerkki Tekijän kirjoituksessa.
No Trumpin taivaalliset ennusnäyt ovat tuottaneet alla olevia tullimääräyksiä, joista osa on otettu käyttöön, osaa viivytetty ja osa on vasta tulossa voimaan.
Kuva
Trump vouhkaa kovasti kuinka hänelle soitellaan, pyydellään ja anellaan. Patologisen narsistin toiveet siinä täyttyvät, mutta mitään valtiomiesmäistä tai suurta yleistä etua tukevaa tässä koomisessa kortinheiluttelussa ei ole vielä nähty.
Ja ympärillä ihmiset vain yllyttävät panemaan pahemmaksi.
Sijoitusstrategiaan kuuluu myös salkun tasapainotus. Osakekurssien laskiessa osakepaino laskee. Silloin voi ostaa lisää ja tavoitetaso säilyy.
Jatkoin ostoja. Vaikea valita, mitä ostaisi, mahdollisuuksia on niin paljon. Tutkin sopivia ostokandidaatteja valmiiksi, mutta niiden kurssit olivat vielä tänään liian korkealla, joten päädyinkin ostamaan erästä indeksiä.
Tulliongelma tulee ratkeamaan tavalla tai toisella, nopeasti tai hitaasti. Sijoitusstrategisesta näkökulmasta tämä on mielestäni ohimenevä markkinahäiriö. Toisinkin voi olla: olen väärässä ja tämä on lopun alkua.
Pyrin tekemään sellaisia ostoja, että voin pitää niitä 10-20 vuotta. Trump ei niin kauan sotke markkinoita. Moni muu asia tulee sotkemaan markkinoita sillä aikavälillä, isommatkin ongelmat kuin yksi ailahteleva mutta sittenkin talouspainotteinen presidentti.
Sijoitusstrategiaan kuuluu myös salkun tasapainotus. Osakekurssien laskiessa osakepaino laskee. Silloin voi ostaa lisää ja tavoitetaso säilyy.
Jatkoin ostoja. Vaikea valita, mitä ostaisi, mahdollisuuksia on niin paljon. Tutkin sopivia ostokandidaatteja valmiiksi, mutta niiden kurssit olivat vielä tänään liian korkealla, joten päädyinkin ostamaan erästä indeksiä.
Salkun tasapainotusta tässä on harrastettu joka päivä myöskin. Välillä on oltava tarkkana, kuten eilen jolloin ostoja kannatti tehdä jenkkipörssissä vasta kymmenen uutisten aikaan kurssiheilunnan johdosta. S&P 500 indeksi vaihtui aamun plus neljän prosentin tasolta illaksi miinus kolmen prosentin tasoon. Ohessa kuluvan viikon alusta toimenpiteitä.
Maanantaina on Nordnetin salkussa tapahtunut kuukausiohjelman mukainen, automaattinen neljän ETF:n osto. Samaan syssyyn on tullut Cibuksen kuukausiosingot. Sen jälkeen on vähennetty iSharesin Treasury 20 year bondi-ETF:ää ja ostettu Nasse_etf:ää eli Invescon EQQQ:ta sekä Sepe-indeksiä eli Vanguardin S&P 500 ETF:ää. Tästä on edetty vähentämään iSharesin TIPS 0-5 year Treasury etf:ää ja lisätty Vanguardin 80 Life Startegyä.
Kuva
Allokaation säätöidea on ollut vähentää hieman valtiolainapainoa ja lisätä osakepainoa, kun ne nyt ovat alhaalla. Kuukausiohjelma taas tekee mitä tekee tasaiseen tahtiin eikä välitä kurssitasosta. Välillä se onnistuu ostamaan pohjiltakin.
Kuva
Tuossa TIPS:n käyrässä on sinisellä ETF:n kurssi ja keltaisella S&P 500 indeksi, joka tässä 12 kk jaksossa on painunut rankasti alle TIPS:n arvon vertailukoordinaatistossa. Eli vähentämällä (punainen pallo) TIPS:iä pääsee ostamaan halvalla indeksiä.
Vastaavasti on aiemmin vähennetty Sepe-indeksiä seuraavaa trakkeria, kun se on ollut arvossaan.
Kuva
Vastaavasti nyt on kuukausiohjelma ostanut Sepe-trakkeria sattumalta pohjalta ja ostomääräyksellä lisää vielä Vanguardia.
Tätähän tämä on huonoina ja hyvinä päivinä - tasaista säätämistä. Osakeostot ovat sitten erikseen - niitä tuli tehtyä eilen illalla indeksin ollessa pohjalla.
Trump kohtasi voittajansa. Strateginen havainto: markkinavoimat ovat vahvempia kuin Amerikan presidentti.
Oman sijoitusstrategian noudattaminen on vaikeinta juuri silloin, kun sitä erityisesti pitää noudattaa. Tavattomasti helpottaa se, jos on etukäteen miettinyt, mitä aikoo tehdä, kun maailmalla myrskyää. Muuten voi ajautua tekemään sattumanvaraisia siirtoja sattumanvaraisesti pomppivilla markkinoilla.
Vaikka jenkkiosakkeet rikkovat ennätyksiään, muu maailma duunaa vielä parempaa tulosta vuoden alusta laskien.
Kuva
Jenkkiyritykset tekevät tulosta, mutta ne jäävät jälkeen muuta maailmaa. Jenkkitalouden näkymiä kohtaan epäilykset ovat kasvaneet ja kauppasota tariffeineen on saanut sijoitusrahan etsimään osakesijoituksia Amerikan rantojen ulkopuolelta. Ja tosiaankin, ulkomaiset osakkeet ovat peittoamassa jenkkilaput suurimmalla marginaalilla kuuteentoista vuoteen, kirjoittaa Krystal Hur (WSJ).
MSCI All Country World ex USA -indeksi, joka seuraa kehittyneiden ja kehittyvien markkinoiden osakkeita, on noussut noin 26 % vuonna 2025 Yhdysvaltain dollariin suhteutettuna. Tämä voittaa S&P 500 -indeksin kehityksen, joka on kyllä noussut 15 % mutta on matkalla kohti heikointa vuotuista suoritustaan sitten vuoden 2022.
Kuva
Tarkemmin eriteltynä Etelä-Korean Kospi on noussut 64 %, Saksan DAX 22 %, Japanin Nikkei 225 24 % ja Ison-Britannian FTSE 100 18 %.
Jo tammikuussa usko jenkkilän ylivoimaan alkoi rapistua. Sitä ovat seuranneet skeptisyys USA:n voittavaan otteeseen tekoälyssä, kauppasodan aiheuttama sotku, happanevat yrityslainat sekä hallinnon pakotettu joutilaisuus. Epävakaista käänteistä huolimatta Yhdysvaltain markkinat ovat jatkaneet nousuaan. Jotkut sijoittajat ovat kuitenkin etsimässä edullisia sijoituskohteita Amerikan ulkopuolelta. Yksi merkittävä syy on US-dollarin heikkeneminen.
"The WSJ Dollar Index has dropped 6.3% this year, weighed down by concern about Trump’s tariffs, Federal Reserve independence and growing U.S. government debt. Dollar weakness can benefit international companies as profits in foreign countries translate into more dollars." (WSJ)
Tekoälyn kohdalla on alkanut mietityttää suurten yritysten keskinäisten kauppojen todellinen lisäarvo.
Kuva
Vahvoilla olevat yritykset näyttävän tekevän keskinäisiä megadiilejä tuleviin tuottoihin perustuen keskellä raivokasta kamppailua lisätä laskentaa ja kehittää sovelluksia . Vauhti ja määrät alkavat antaa kuisketta dot-com kuplan muistoista. Huhuja liikkuu.
Panokset ovat nyt eksponentiaalisesti suurempia, kaupat monimutkaisempia ja rahankulkua on usein vaikeampi seurata. Mutta joitakin yhtäläisyyksiä on selvästi havaittavissa.
Riski: Jos innostus käyttää rahaa datakeskuksiin hiipuu, sellaiset yritykset kuten Nvidia ja Microsoft saattavat kärsiä kahdesta suunnasta – tulojen laskiessa ja näiden asiakkaisiinsa tekemien sijoitusten (leasing, tms.) arvojen laskiessa samanaikaisesti.
1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa tällaiset riippuvuussuhteet koostuivat pääasiassa televiestintälaitevalmistajien leasingsopimuksista tai luottojen myöntämisestä asiakkaille, jotta asiakkailla olisi varaa ostaa heidän laitteitaan. Tuolloin tätä kutsuttiin yleisesti toimittajarahoitukseksi.
Toimittajarahoitusta on edelleen olemassa. Mutta se ei ole se tapa, jolla suurin osa viimeisimmistä keskinäissopimuksista on strukturoitu.
Otetaan esimerkiksi Nvidian ja ChatGPT:n takana olevan OpenAI:n syyskuussa julkistama strateginen kumppanuus. Yritykset sanoivat, että Nvidia investoisi jopa 100 miljardia dollaria OpenAI:hin ja että OpenAI aikoo ostaa miljoonia Nvidian erikoissiruja. Kyseessä ei ole toimittajarahoitus, koska se ei sisällä lainaa tietyn ostoksen rahoittamiseksi. Mutta se näyttää keskinäiskaupan mallilta.
OpenAI:lla ei ole julkinen yhtiö, joten se ei julkista taloudellisia raportteja. Sen tiedetään kuitenkin tekevän tappiota, vaikka hiljattain tehty osakemyynti osoitti sille 500 miljardin dollarin arvostustasoa. Nvidian sijoitus auttaa OpenAI:ta maksamaan infrastruktuurinsa rakentamisen. Nvidia on myös saamassa myöhemmin rahaa takaisin OpenAI:lta sirumyynnin kautta, mikä kasvattaa sen tuloja.
Ostojalalla oleville sijoittajille tämä saattaa näyttää win-win-tilanteelta.
Toisaalta se antaa skeptikoille aihetta epäillä tekoälyekosysteemin olevan kuplassa, joka ei voi laajentua ilman yritysten keskinäistä tukea ja toisilleen rahan lainaamista. Myöskään sopimuksen tarkkoja ehtoja ei paljastettu, koska Nvidia ja OpenAI sanoivat, että niitä ei ole vielä viimeistelty. Myyntirahoituksessa myyjän riski on, ettei se saa maksua. Nvidian OpenAI-sijoituksen arvo voi laskea, mutta sillä on myös mahdollisuus nousuun.
Osapuolten ponnistelut voivat kannattaa valtavasti, jos OpenAI ja sen kilpailijat pystyvät lopulta tuottamaan vahvaa kassavirtaa, joka oikeuttaisi kaikki pääomasijoitukset. Keskinäiset sopimukset voivat toimia hyvin siihen asti kunnes ne eivät enää toimi.
Miten voi olla olemassa kupla, jos kaikki tietävät sen?
Syynä vuosituhannen vaihteen dot-com kuplassa oli se, että monet ihmiset eivät ostaneet osakkeita siksi, että he ajattelivat yrityksen tulevaisuudennäkymien olevan hyvät tai klikkausten muuttuvan jonain päivänä tuloiksi, vaan koska he näkivät ystäviensä rikastuvan ja halusivat osan siitä.
Charles Kindleberger, the great historian of financial crises, summed it up neatly: “There is nothing so disturbing to one’s well-being and judgment as to see a friend get rich.” In 1999, anyone who secured an allocation of stock in a dot-com IPO instantly made big money.
Listautumisannin keskimääräinen ensimmäisen päivän tuotto oli kyseisenä vuonna yli 70 %, mikä on ylivoimaisesti korkein Floridan yliopiston emeritusprofessori Jay Ritterin kokoamissa tiedoissa vuodesta 1980 lähtien.
Kuva
Tilannetta ajoi eteenpäin "rationaalinen kupla" eli ylihinnoitellun osakkeen ostajan usko siihen, että korkeasta hinnasta huolimatta joku toinen maksaa siitä huomenna vielä enemmän.
Lisäksi rahastonhoitajat pelkäsivät työnsä menettämistä, jos he jäisivät junasta: "Your job is more secure if you stick with the crowd, even if you end up losing money when everyone else does."
Kuva
Edelleen on ilmassa kysymys siitä, onko olemassa tekoälykuplaa. Suurten teknologiayritysten osakkeet ovat erittäin kalliita, mutta ne ovat olleet sitä jo vuosia.
Jos OpenAI kehittää nopeasti elintärkeän palvelun, jonka käytöstä kaikki ovat valmiita maksamaan runsaasti, ehkä jopa sen hinta voi osoittautua perustelluksi. Loppujen lopuksi ainoa ehdoton todiste kuplan olemassaolosta on sen puhkeaminen.
Tilanteen kehittyessä on hyvä pitää toinen jalka muualla maailmassa, etteivät kaikki raajat lyhene uuden maailman hullutuksissa.
Powellin mukaan AI-boomi vähät välittää FED:n korkopäätöksistä
Suurille teknoyhtiöille rahapolitiikan pienet muutokset eivät ole merkityksellisiä. Kun keskuspankki oli keskiviikkona laskenut korkoja 25 peruspisteellä, Powell huomautti haastateltaessa, että tekoälymenojen räjähdysmäistä kasvua tukevat todelliset tulot, toisin kuin dotcom-kuplaa, jossa taustalla olivat vain ideat.
“This is different in the sense that these companies, the companies that are so highly valued, actually have earnings and stuff like that,” Powell said. In the dotcom era, numerous companies raced to big valuations before going bankrupt due to hefty losses.
Aidosta ansaintakyvystä ja kassavirroista johtuen lainakustannukset ovat teknojäteille pienempi ongelma.
“I don’t think the spending that happens to build data centers all over the country is especially interest-sensitive,” he said. “It’s based on longer-run assessments that this is an area where there’s going to be a lot of investment that’s going to drive higher productivity and that sort of thing.”
Powell lisäsi, että yritykset "ansaitsevat rahaa rakentamalla niitä (tietokonekeskuksia) – eikä kyse ole 25 peruspisteestä sinne tai tänne".
Morgan Stanley on itse asiassa arvioinut, että niin kutsutut tekoälyhyperskaalaajat tulevat käyttämään noin 3 biljoonaa dollaria datakeskuksiin ja muuhun infrastruktuuriin vuoteen 2028 mennessä ja noin puolet tästä summasta tulee hyvin todennäköisesti kassavirroista.
Päivän teema taitaa olla se, että kun uusi datakeskus saadaan tulille, se alkaa heti tuottaa tekoälyllä rahaa.
Teknologiajätit lainaavat myös yksityisiltä luotontarjoajilta. UBS arvioi hiljattain, että tekoälyyn on virrannut vähintään 50 miljardia dollaria yksityisiä lainoja joka vuosineljännes viimeisen kolmen vuosineljänneksen aikana. Se on noin kaksi tai kolme kertaa enemmän kuin julkiset luottomarkkinat tarjoavat.
Kaikki nämä investoinnit vauhdittavat taloutta. Powell oli samaa mieltä tästä keskiviikkona.
JPMorgan arvioi hiljattain, että tekoälyyn liittyvät investoinnit vaikuttivat 1,1 prosenttiyksikköä Yhdysvaltain BKT:n kasvuun tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mikä ylitti kuluttajien kulutuksen kasvun veturina.
Tässä vaiheessa tekoälyinvestoinnit kohdistuvat siruvalmistukseen, servereihin ja verkkojen rakentamiseen. Seuraava vaihe on infra: voimalaitokset ja sähköverkkojen uusiminen, mikä vie vuosikausia suunnitella, hyväksyttää ja toteuttaa. Tästä on jo merkkejä, mutta se on vasta alkamassa.
Edelleen on ilmassa kysymys siitä, onko olemassa tekoälykuplaa. Suurten teknologiayritysten osakkeet ovat erittäin kalliita, mutta ne ovat olleet sitä jo vuosia.
Mitä kauemmin kupla kestää, sitä isommaksi se ehtii paisua, sitä useampi ehtii kuplaan mukaan ja sitä dramaattisempi on lasku.
Kaikki osakkeiden arvostuskertoimet eivät tälläkään hetkellä päätä huimaa.
Powellin mukaan AI-boomi vähät välittää FED:n korkopäätöksistä
Suurille teknoyhtiöille rahapolitiikan pienet muutokset eivät ole merkityksellisiä. Kun keskuspankki oli keskiviikkona laskenut korkoja 25 peruspisteellä, Powell huomautti haastateltaessa, että tekoälymenojen räjähdysmäistä kasvua tukevat todelliset tulot, toisin kuin dotcom-kuplaa, jossa taustalla olivat vain ideat.
“This is different in the sense that these companies, the companies that are so highly valued, actually have earnings and stuff like that,” Powell said. In the dotcom era, numerous companies raced to big valuations before going bankrupt due to hefty losses.
Aidosta ansaintakyvystä ja kassavirroista johtuen lainakustannukset ovat teknojäteille pienempi ongelma.
“I don’t think the spending that happens to build data centers all over the country is especially interest-sensitive,” he said. “It’s based on longer-run assessments that this is an area where there’s going to be a lot of investment that’s going to drive higher productivity and that sort of thing.”
Powell lisäsi, että yritykset "ansaitsevat rahaa rakentamalla niitä (tietokonekeskuksia) – eikä kyse ole 25 peruspisteestä sinne tai tänne".
Täähän menee vitsistä, Powell on niin pihalla.
Siruvalmistajilla on aitoja tuloja, koska datakeskukset ostavat kaiken niiden tuotannon laajentuakseen vastaamaan kysyntää.
Datakeskusten pykääjillä on aitoja tuloja, koska tekoälypalvelujen tarjoajat ostavat niiltä laskentaa.
Tekoälypalvelujen tarjoajilla ei ole aitoja tuloja. Yksityisille palveluita tarjoavilla tulot ovat häviäviä murto-osia laskennan kuluista, ja luotetaan siihen että kyllä tähän joskus joku rahavirta keksitään, kunhan nyt saadaan sijoittajarahalla markkinaosuutta. Ammattikäyttöön palveluita tarjoavat pystyvät velottamaan vähän enemmän, mutta eivät kuitenkaan läheskään tarpeeksi kattaakseen kulujaan.
Eli jos tätä ekosysteemiä tarkastelee kokonaisuutena, niin mitään aitoa tulopohjaa siellä ei ole, kaikki perustuu riskirahaan ja huuruisiin unelmiin.
Mikäli esim. Amazon pystyy AI:n avulla tekemään asiat tehokkaammin ja irtisanomaan vaikka 100k työntekijää 3v sisään, niin kai siinä jokin aito tulopohja on silloin? Juurihan ne tais 14k lomauttaa. Kehityksessä menee vielä hetki, mutta suunta on mun mielestä selvä. En itse pidä maailman arvokkaimpien firmojen satojen miljardien investointeja huuruisina unelmina.
Tekoälypalvelujen tarjoajilla ei ole aitoja tuloja. Yksityisille palveluita tarjoavilla tulot ovat häviäviä murto-osia laskennan kuluista, ja luotetaan siihen että kyllä tähän joskus joku rahavirta keksitään, kunhan nyt saadaan sijoittajarahalla markkinaosuutta. Ammattikäyttöön palveluita tarjoavat pystyvät velottamaan vähän enemmän, mutta eivät kuitenkaan läheskään tarpeeksi kattaakseen kulujaan.
Eli jos tätä ekosysteemiä tarkastelee kokonaisuutena, niin mitään aitoa tulopohjaa siellä ei ole, kaikki perustuu riskirahaan ja huuruisiin unelmiin.
Ehkä tilanne on vähän monimutkaisempi. Tällä hetkellä jokaisen firman strategiassa on AI ja strategiaa toteutetaan investoimalla. Käytännössä investoinnit on erilaisia AI-kokeiluja, "agenttien" rakentamista jne. Kiima syytää tähän rahaa on valtava, ja mitkään vanhanaikaiset ML-AI-caset ei kelpaa, vaan pitää olla LLM-sovellus.
LLM:llä on paljon ihan oikeita käyttökohteita jotka varmaan implementoidaan tehokkaasti ja sillä saavutetaan liiketoiminnallisia hyötyjä. Siinä sivussa joku saa varmaan myös tehtyä perinteisempiä koneoppimisjuttuja jotka varmasti hyödyttää kun niihinkin on nyt rahaa tarjolla. Sitten valtaosa noista "AI-investoinneista" menee hukkaan eikä tuota mitään.
Käytännössä kaikki nämä business caset toteutetaan jossain pilviympäristössä, pääosin AWS, Azure, GCP. Nämä käyttää pääosin NVIDIAN siruja ja jotain omaa, erityisesti Googlen TPU. Tästä kaikesta hyötyvät varmasti ja isosti NVIDIA, Amazon, Microsoft ja Google. Kaikki varmaan myydään tällä hetkellä mitä on tarjota. Sitten hyötyvät konsulttifirmat, jotka auttavat implementoimaan noita use caseja.
Jossain vaiheessa sitten todetaan, että oho, ei tullutkaan agenttifarmeja jotka hoitaa ihmisten työt muutaman ihmisen ohjauksessa, ja että tekoäly ei ollutkaan ratkaisu kaikkiin vaikeisiin liiketoimintaongelmiin. Tässä vaiheessa joko laskentakapasiteetille on keksitty kehityksen myötä uutta, hyödyllistä käyttöä (yksittäinen esimerkki: itseajavien autojen räjähdysmäinen kasvu), tai sitten kapasiteetin kysyntä alkaa pienenemään. NIVIDIA kärsii, Google saattaa olla suhteellisesti hyvässä asemassa omien, tehokkaiden prosessoreidensa takia ja siksi, että kilpailijoita putoaa pois (esim. kuluttajamarkkinoiden chattibotit haun kilpailijoina) ja Microsoftia saattaa suojata sen syvä ja monitaihoinen penetraatio yritysmaailmassa.
Itse ajattelen, että jonkinlainen AI-kupla on itsestäänselvästi päällä, mutta vaikeampi analysoida kuka siitä hyötyy ja kuka kärsii pitkällä aikavälillä.
Jossain vaiheessa sitten todetaan, että oho, ei tullutkaan agenttifarmeja jotka hoitaa ihmisten työt muutaman ihmisen ohjauksessa, ja että tekoäly ei ollutkaan ratkaisu kaikkiin vaikeisiin liiketoimintaongelmiin. Tässä vaiheessa joko laskentakapasiteetille on keksitty kehityksen myötä uutta, hyödyllistä käyttöä (yksittäinen esimerkki: itseajavien autojen räjähdysmäinen kasvu)...
Jossain vaiheessa sitten todetaan, että oho, ei tullutkaan agenttifarmeja jotka hoitaa ihmisten työt muutaman ihmisen ohjauksessa, ja että tekoäly ei ollutkaan ratkaisu kaikkiin vaikeisiin liiketoimintaongelmiin. Tässä vaiheessa joko laskentakapasiteetille on keksitty kehityksen myötä uutta, hyödyllistä käyttöä (yksittäinen esimerkki: itseajavien autojen räjähdysmäinen kasvu)...
Eikö itseajava auto siis olekaan tekoälysovellus?
Kirjoitinko epäselvästi? On siis kaksi skenaariota: joko kapasiteetille keksitään käyttöä, josta esimerkkinä oli tämä itseajavien autojen räjähdysmäinen kasvu, tai sitten ei keksitä. Itseajava auto on tekoälysovellus jo nyt, mutta jos niitä on jatkossa paljon ympäri maailmaa niin vaativat laskentakapasiteettia merkittävästi enemmän kuin nykyisin.
Osakehinnat raapivat kattoa vaikka tuotot pienenevät jo tästä vuodesta eteenpäin
Ed Yardenin eteenpäin katsova P/E osiin pilkotulle S&P500 indeksille näyttää jättiseiskan kurssien jääneen jumiin yliarvostukseen, vaikka niiden toiminnan tulosten arvioidaan pienenevän tariffien, työvoiman vähenemisen ja kasvavien kulujen ja korkojen vuoksi.
Kuva
Eteenpäin katsova P/E jakaa tämänhetkisen kurssin liukuvalla seuraavien 12 kk osakekohtaisilla nettotuloksilla.
Tilannetta voi tulkita siten, että jättiseiskan yhtiöiden kurssit ovat hataralla hurmahenkien ylläpitämällä tasolla. Michael Burrykin syyttää niihin puhalletun keinotekoisia ansioita. (CNBC) Muut isot yhtiöt ovat melko hintavia, mutta niissä on sektorieroja.
Ajankohdan yliarvostus tulee paremmin esiin CAPE:ssa eli Shillerin PE:ssä, joka tällä hetkellä on S&P500 yhtiöiden osalta luvussa 40,2 ja meneillään olevan vuosikymmenen korkein.
Kuva
Shillerin PE-suhde (kymmenen vuoden tuotot, suhteutettu CPI:n kertomalla inflaatiolla tämän päivän dollareiksi, SP500:n hinta jaettuna tuottojen keskiarvolla). Pidemmältä ajalta laskettu liukuva suhde tasoittaa suhdannesyklien vaikutusta.
PE-suhde kasvaa, jos osakkeista maksetaan samoilla tuotoilla korkeampia hintoja tai samoilla osakehinnoilla yhtiöiden tuotot pienenevät.
Kuva
Tänään olemme melkein puolitoistakertaisissa ääliöhinnoissa. Mitä voi tehdä?
Mistä etsiä osakkeita, joilla allokaatiota voisi muuttaa vähemmän romahdusherkkään suuntaan? Viitettä voi antaa sektorikohtainen, ajantasainen taulukko.
Kuva
Yksi vaihtoehto on vähentää ja panna varoja korkorahastoon.
Osakehinnat raapivat kattoa vaikka tuotot pienenevät jo tästä vuodesta eteenpäin
Ed Yardenin eteenpäin katsova P/E osiin pilkotulle S&P500 indeksille näyttää jättiseiskan kurssien jääneen jumiin yliarvostukseen, vaikka niiden toiminnan tulosten arvioidaan pienenevän tariffien, työvoiman vähenemisen ja kasvavien kulujen ja korkojen vuoksi.
Kuva
Eteenpäin katsova P/E jakaa tämänhetkisen kurssin liukuvalla seuraavien 12 kk osakekohtaisilla nettotuloksilla.
Tilannetta voi tulkita siten, että jättiseiskan yhtiöiden kurssit ovat hataralla hurmahenkien ylläpitämällä tasolla. Michael Burrykin syyttää niihin puhalletun keinotekoisia ansioita. (CNBC) Muut isot yhtiöt ovat melko hintavia, mutta niissä on sektorieroja.
Ajankohdan yliarvostus tulee paremmin esiin CAPE:ssa eli Shillerin PE:ssä, joka tällä hetkellä on S&P500 yhtiöiden osalta luvussa 40,2 ja meneillään olevan vuosikymmenen korkein.
Kuva
Shillerin PE-suhde (kymmenen vuoden tuotot, suhteutettu CPI:n kertomalla inflaatiolla tämän päivän dollareiksi, SP500:n hinta jaettuna tuottojen keskiarvolla). Pidemmältä ajalta laskettu liukuva suhde tasoittaa suhdannesyklien vaikutusta.
PE-suhde kasvaa, jos osakkeista maksetaan samoilla tuotoilla korkeampia hintoja tai samoilla osakehinnoilla yhtiöiden tuotot pienenevät.
Kuva
Tänään olemme melkein puolitoistakertaisissa ääliöhinnoissa. Mitä voi tehdä?
Mistä etsiä osakkeita, joilla allokaatiota voisi muuttaa vähemmän romahdusherkkään suuntaan? Viitettä voi antaa sektorikohtainen, ajantasainen taulukko.
Kuva
Yksi vaihtoehto on vähentää ja panna varoja korkorahastoon.
Hajautuksella suojaa pinnan alla väijyvistä keskittymisen vaaroista
Jenkkien kymmenen suurimman osakkeen osuus kokonaismarkkinasta on noussut kymmenessä vuodessa kahdeksastatoista yli kolmannekseen kirjoittaa Michael Budzinski Morningstarissa.
Kuva
Dominanssin lisääntyminen keskittymällä harvoihin tuoton ajureihin kasvattaa portfolion haavoittuvuutta. Mahdollista shokkia voi pienentää hajauttamalla pieniin yhtiöihin sekä kansainvälisiin, joilla on kokonaan toinen toimintasektori ja kassavirran lähde kuin teknolla.
Mahtiseiska sisältää haavoittuvuutta - yhdenkin nyykähtäminen vaikuttaa heti toisiin, säätely muuttuu tms. - jolloin laajan indeksin tuotto äkkiä asettuu uusiin uomiin ja vie voitot mukanaan. Sellaisessa toimintaympäristössä on pohdittava hajautusta isojen nimien ulkopuolelle.
Kaikki markkinakeskittymiset eivät aina johda alennusmyyntiin, mutta keskittyminen vähälukuiseen johtoon edeltää yleensä heikkoja tuottoja. Viestintäverkon dot.com-kuplan aikaan vuosien 1997 ja 2000 välillä jenkkimarkkinan kymmenen suurimman osakkeen yhteenlaskettu markkinaosuus kasvoi viidestätoista prosentista kahteenkymmeneen neljään. Pinkojien kärjessä olivat silloin Microsoft, Cisco, Intel, AOL ja Yahoo.
Kun tuotto-odotukset eivät täyttyneetkään ja sijoituspääoma kuivui, mieliala muuttui hetkessä päinvastaiseksi ja pyyhki mennessään biljoonittain markkina-arvoja osoittaen kuinka haavoittuvainen hintojen nousu oli ollut ulkokuoren alla.
Keskittyminen ei yksinomaan ole tulevien tapahtumien takana - finanssikriisin syypäänä olivat liiallinen velkaantuminen ja holtiton luotonanto. Jenkkien Top ten on noussut tasaisesti jo yli kymmenen vuotta ja sijoittajat, jotka ovat siirtyneet sivuun ovat myös menettäneet useiden vuosien poikkeukselliset tuotot - koronakuoppaa lukuun ottamatta.
Jenkkien Small-cap indeksi on vuosituhannen jälkeen noussut 60,9% kun US Large Cap Index on samana aikana noussut 145,3% eli yli kaksi kertaa enemmän. Silti pienissä yhtiöissä on sektorieroja ja Morningstar poimii US Health Care sektorin yhdeksi alaksi, jossa on mahdollisuuksia näkyvissä vaikka muut ovat melko täyteen hinnoiteltuja.
Kehittyvissä maissa on mahdollisuuksia, mutta niin on kehittyneissäkin kuten Yhdistyneessä Kuningaskunnassa ja manner-Euroopassa.
Kuva
Kaikki Euroopan maat eivät kuitenkaan ole samanlaisia: "Our stock-level analysis shows that Denmark, France, Portugal, and the Netherlands are the most undervalued, while Spain, Italy, and Belgium are relatively overvalued."
Jenkkimarkkinaa ei voi unohtaa sillä se muodostaa 70% maailman kokonaismarkkinasta. Se kannattaa vain hyväksyä olemassa olevaksi vähän samaan tapaan kuin nämä haihtuvaa keski-ikäänsä surevat, joiden on vaikea hajauttaa näkemystään edessä häämöttävään, iloisen ikääntyneen vapauteen kelloista ja kalentereista.
Yksi setäukkeleiden huveista on, että voi hajauttaa outoihin sijoituskohteisiin uteliaisuudesta eikä hampaat irvessä rahan ansaitsemisen pakosta.
Parempi osinko (osuus voitosta) taskussa kuin johdon tuuleen heitettävänä
Kasvuyhtiöiden pääteema on aina ollut se, että johdon kellokas julistaa olevansa jumalallinen yleisnero ja tietävänsä parhaiten kuinka osakkaiden sijoittamat rahat tulisi käyttää. Teemalla ajetaan rattaita ja vankkureita kohti alituisesti etääntyvää taivaanrantaa, jonka takana osakkaille takaisin maksava menestys muka piileksii.
Kyydissä sijoittajakin voi olla mukana niin kauan, kun kassavirtaa on olemassa ja vapaa oma pääoma kasvaa. Näiden hyytyessä tulee pohdinnan hetki.
... the recent sell-off in AI and software-exposed stocks is showing no signs of easing. (Deutsche Bank, CNBC).
Toista on vakaata osinkoa maksavissa arvoyhtiöissä, joissa vahvaa tuotetta ei yleensä pilaa kilpailu vaan degeneroitunut johto. Kusipäinen sakki on päässyt valtaamaan ja tuhlaa pölkkypäisyydellä hyvänkin yhtiön - yleensä kolmas lellitty sukupolvi tai väsyneen omistajan palkkajohto.
Ymmärrän kyllä, että kasvu on tärkeätä ja hyviäkin johtajia löytyy, vaikkakin harvassa.
Ihmeiden etsiminen näkyy nyt jenkkiosakkeiden vuoristoradassa, jossa elektronisen tiedonkäsittelyn ideat alkavat hiipua ja alaa yritetään lämmittää uudelleen keksimällä teemoja hakutavoista ja väittämällä, että nyt tarvitaan maailman suurimpia myllyjä prosessoimaan. Kuvaan liittyy kiire - rahaa tarvitaan eikä niitä voi maksaa sijoittajille.
Lainaajien ja sijoittajien usko ihmeisiin alkaa hiipua: "Days of declines stemmed from investors’ worries that the disruption from artificial intelligence might be more widespread than thought, and fears that the companies spending hundreds of billions of dollars on the AI build-out might fall short of delivering on the expected sky-high profits." (WSJ)
Kuva
Teknon kyykähtäessä perusbusiness eli Dow Jones Industrial Average indeksin sisältämä tavallinen taaperrus näyttäisi pysyttelevän voimissaan: "Even during Friday’s surge, there were lingering signs of investors’ skepticism about the mammoth amounts of cash being funneled into AI expenditures." (WSJ)
Hehkun alkaessa hiipua teknosta, selittäjät haahuilevat etsimässä syitä talouden tunnusluvuista - koroista, työraporteista, inflasta etc. - ja pyytävät odottamaan koronlaskuja, jolloin muka mustat pilvet haihtuisivat. Tätä ei enää odotella vaan tekno on laitettu myyntiin.
Tilalle otetaan teollisuutta, materiaaleja ja kauppaa: "Clark Bellin, chief investment officer at Nebraska-based Bellwether Wealth, said his firm plans to trim its exposure to tech and use that cash to bolster positions in shares of companies in the industrials and materials sectors."
“It makes you worry about what other pockets have been driven up by almost pure speculation,” said Bellin. (WSJ)
Rotaatio on menossa teknoon kyllästyttyä kuluttajatuotteisiin ja pieniin yhtiöihin.
Tähän liittyy myös otetaanko voittoa ulos yhtiöstä osakkaalle vai jätetäänkö koko voitto yrityksen johdon uudelleen käytettäväksi. Itse edustan näkökulmaa, johon Warren Buffett aina palaa eli palkkajohdon toisilleen pienessä piirissä junailemien palkkioiden kohtuuttomuuteen. Näitä pullahtelee esiin myös päivän Epstein-aiheissa muodossa jos toisessa.
Kulutusvuosien vähetessä itsellä teemana on ollut muuttaa salkkuja kasvuyhtiöpainosta kohti osinkoja tai korkotuottoosuuksia maksaviksi salkuiksi. Sama ajattelu pätee asuntosijoittamisessa: kun sijoittaja yht'äkkiä huomaakin, ettei asunnon arvo nousekaan, vaan tekee negatiivista tuottoa, silloin vuokratuoton merkitys alkaa kasvaa huimasti.
Kysymys: Jos asuntosijoittamisessa voi ansaita vuokratuotolla, miksei osakesijoittamisessa voisi ansaita osinkotuotolla?
Ymmärrän kyllä veroargumentit korkoa korolle tuotossa ja niin edelleen, mutta kaikenlaisiin rasputineihin lankeavien johtajien toimien seuranta on pannut ottamaan mieluummin yhtiöistä rahat pois tasaisin väliajoin kuin jättämään niitä kymmeniksi vuosiksi jumiin, panttina vain näkemys.
Nordnet-salkkua kasvatin aluksi niin, että teknoilla ja kasvuyhtiöillä (EQQQ ja teknorahastot) oli suuri paino. Nyt osinkoyhtiöillä on enemmistö ja salkun osinkotulot ovat muutamana viime vuosina kasvaneet. Alla Nordnetin vuosiosinkoja kaaviona, joka kertoo kehityksen muodosta, kun allokaatiota säätämällä on muutettu painopistettä.
Kuva
Pointti on myös se, ettei osinkoja sijoiteta takaisin niihin yhtiöihin, joista ne ovat tulleet vaan sen hetkisen kuukausiohjelman mukaisesti. Nyt kuukausiohjelmassa on esimerkiksi kovaa kasvavia aseyhtiöitä ja tasaisesti maksavia korkotuottoetf:iä.
Kuva
Osinkotuoton kuukausiosuuden kasvaessa kuukausisijoittamiseen ei tarvitse juuri laittaa rahaa, vaan sijoitus tulee osinkotuotoista. Siksi tasainen osinkovirta ympäri vuoden asiallisella lähdeverolla on suotavaa.
Rollaattoriajan lähestyessä kulut vain kasvavat, sillä vanheneminen on sikamaisen kallista puuhaa. Jossakin vaiheessa hyvä osinkovirta voi olla hyvinkin tarpeen lisääntyvien kulujen kattamiseen.
Bingo53:n äskeinen kirjoitus sai katsomaan peilin lisäksi osakesalkkuun ja harrastamaan vähän itsereflektiota.
Tällä hetkellä olisin varmaankin pitkälti kuvailtavissa kohtuullisia osinkoja arvostavaksi arvosijoittajaksi, joka pitää erityisesti tylsistä teollisuusyrityksistä, jotka tahkoavat jonkin asteista voittoa vuodesta toiseen. Tosin arvonmäärityksen suhteen ote voisi olla systemaattisempi. Tavoitteena on ollut myös hankkia yhtiöitä joita voi pitää pitkällä aikajänteellä, jotta liiketoiminnan arvon muutoksia ei tarvitsisi olla koko ajan seuraamassa. Osinkoja en myöskään pidä itsetarkoituksena, vaan arvostan sitä että hallituksella on kanttia ehdottaa osinkojen leikkausta huonossa taloustilanteessa.
Toisaalta olen vielä kaukana rollaattori-sijoittajan statuksesta, joten voisi olla järkevä sijoittaa osa potista lupaaviin kasvuyrityksiin - jotka sitten aikanaan kukkaan puhjettuaan voisi myydä ja sijoittaa varat uudelleen osakesäästötilin sisällä hieman konservatiivisempiin kohteisiin. Toisaalta koen, että tämänhetkisellä osaamisella on vielä haastava arvioida kasvuyhtiöiden potentiaalia ja järkevää hintaa. En myöskään ole aina vakuuttunut yritysjohtajien osaamisesta järkevähintaisen kasvun etsimisessä - erityisesti silloin kun sitä haetaan laajentamalla liiketoimintaa Ruotsiin tai Saksaan.
Suorat osakesijoitukset olen toistaiseksi kohdistanut Helsingin pörssin kautta, koska koen helpommaksi ymmärtää kotimaisten yhtiöiden tilannetta ja raportointia - omistamistani yhtiöistä tosin useimmilla on liiketoimintaa monessa eri maassa. Kauempana oleviin pörsseihin olen katsonut toistaiseksi parhaaksi sijoittaa matalakuluisten ETF:ien kautta.
En ole tuota Kauppalehden juttua lukenut, mutta oletettavasti se on laadittu jonkin kuvitteellisen keskivertokansalaisen kulutuksen perusteella.
Eikö olisi mielenkiintoisempaa laskea suoraan tarvittavat osakemäärät omalle kulutukselle, jos sen tietää? Artikkeliin valittujen yhtiöiden osalta taitaa olla tiedossa, millaista osinkoa hallitus esittää yhtiökokoukselle.
Eikö olisi mielenkiintoisempaa laskea suoraan tarvittavat osakemäärät omalle kulutukselle, jos sen tietää? Artikkeliin valittujen yhtiöiden osalta taitaa olla tiedossa, millaista osinkoa hallitus esittää yhtiökokoukselle.
Sijoitussalkusta nautittava tuotto vuosittain
Klassinen jenkkivastaus olisi ottaa sijoitussalkusta vuosittain 4%, joka tarkoittaa miljoonan dollarin sijoitussäästöä tavoitteena ja 40.000 dollarin kulutuskehystä/vuosi (noin 3.300 dollaria/kk) osinkotuloista. Tyypillisen jenkkisalkun 6...7% tuotolla tämä on ihan hyvin käypää, kun sijoitustavoite on saavutettu ja salkun pääoma halutaan pitää hätävarana tai jättää perittäväksi. Tämän lisäksi siellä voi olla muita eläkeansioita esimerkiksi julkiselta puolelta.
Neljän prosentin sääntö FIRE-porukalle on se, että hellittää voi kun salkun koko on 25 kertaa vuosittaisten kulujen suuruinen. Sillä kattaa elämisen kustannukset 95% todennäköisyydellä 30 vuoden ajan.
Tuossa lähtökohtana on myös millin salkku ja siitä aletaan nostaa 40.000 vuodessa.
Vaikea kysymys on se, ettei tiedetä mitkä ovat kulut, joiden kattamiseksi sekä kertynyttä työeläkettä, että sijoitussäästöjen tuottoja tarvitaan.
Yksi näkökulma on saatavilla katsomalla oman edellisen sukupolven kuluja kymmenenä vuotena ennen eliniän päättymistä. Silloin yleensä purjehtiminen, matkailu, vuorille kiipeily ja muu mökkeileminen tai rahaa kuluttava harrastus on jäänyt vähemmälle.
Jäljellä olevista peruskuluista antaa kuvan vaikka kustannusarvio Saga-kodista pariskunnalle palvelupaketilla:
Kokonaishinta (esimerkki - google): 44 m² kaksiossa Lahden Saga Salpalinnassa asumiskulut olisivat esimerkin mukaan noin 2 530 €/kk (kaksion vuokra, sähkö, vesi ja kaksi Kevytturva-palvelupakettia).
Palvelupaketit hinnoitellaan voinnin mukaan ja tarvittavat lisäpalvelut - pyykinpesu, siivous, lääkejakelu tms. - tuovat muita kustannuksia. Tämän lisäksi muita muuttuvia kuluja ovat ravinto- sekä virkistyspalvelut. Karkeasti kulut hieman kalliimmalla alueella eli pääkaupunkiseudulla ovat korkeammat ja kokemuksen mukaan voivat pariskunnalla nousta 4...6 tuhannen euron luokkaan kuukaudessa.
Niinpä joku 5.500 eur/kk pariskuntakulut eli 66.000 eur/vuosi vaatisi 40.000 eur osinkotulon miinus 13.600 osinkovero (34%) plus 39.600 eläkenettotulon toteutuakseen.
Näin ollen pelkkä millin sijoitusalkku ei riitä pitämään parinskuntaa inhimillisellä tavalla hengissä loppuun asti, jos kertynyt työ-/yrittäjäeläke on pieni tai Suomen neropattitasavalta sen sinulta riistää, kuten on suunniteltu.
Ahkeran kannattaa muistaa, että julkiset palvelut ovat vain vähävaraisille ja säästäjät maksakoon kalliimman mukaan. Luoja varjelkoon joutumasta julkisen palvelun kynsiin.
Eli on säästettävä vähän kuin bloggaaja Laiska Sijoittaja: Laiska sijoittaja
Eli eletään aivan hiivatin snoolisti alkuvuosikymmenet ja opetellaan kuluttamaan vasta vanhana. Se vaatii luonnetta.
