Tekninen analyysi

S&P500 indeksi putosi tänään karhumarkkinaan eli 20% edellisen huipun alapuolelle.

Kehitys on ollut selvää laskettelua tammikuun alusta asti.

Nykyisen laskun suhde aiempiin karhulaskuihin näkyy parhaiten logaritmisessa asteikossa, joka sovittaa prosentuaalisen muutoksen senhetkiseen pistelukuun. Huomionarvoista on, ettei laskettelu välttämättä ole vielä päättynyt.

Markkinamerkinnällä on kuitenkin merkittävää signaaliarvoa, varsinkin kun viikon 4,5% pudotus on ollut kova.

Suureen P/E keskusteluun onkin nyt hyvä ajankohta tuoda esille, missä luuraa S&P500 indeksin yhtiöiden P/E tällä hetkellä monivaiheisen kevään jälkeen - kaavio alla:

Yllä olevassa kaaviossa Regular P/E:n arvo on nyt 20,7 kun pitkän ajan keskiarvo on ollut 16,3. Regular P/E lasketaan käyttämällä 12 kuukauden taaksepäin katsovia nettotuloksia kaikista S&P500 indeksin yhtiöistä aina kuukausittain.

Lukuarvo kertoo kuinka monta vuotta voitolla (nykypäivän rahassa) kestää maksaa sijoitus takaisin. Talouden kasvaessa yhtiöiden tulokset ovat korkeampia ja jakajana tämä johtaa P/E luvun pienemiseen keinotekoisen alas. Taantuman aikaan myyntikatteet ja nettotulokset ovat matalia ja P/E luku kasvaa korkeammaksi. Regular P/E oli korkeimmillaan arvossa 123 vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin S&P500 indeksi oli romahtanut 50% vuoden 2007 huippuarvosta. Sijoittajan kannalta se aika oli viimeaikaisen historian paras hetki ostaa osakkeita.

Toinen näkökulma asiaan on Shillerin P/E, joka katsoo samoja lukuja kumulatiivisesti taaksepäin kymmenen vuotta ja ottaa inflaation huomioon kuluttajahintaindeksin CPI avulla, tuoden menneet dollarit nykypäivän rahaksi. Luku kertoo enemmänkin yhtiöiden yhteenlasketun markkina-arvon jaettuna niiden inflaatiokorjatulla nettotulosten summalla.

Nykypäivän Shiller P/E arvo on 31,9 kun sen pitkän ajan keskiarvo on ollut 17,3 eli osakkeet ovat vielä yliarvostettuja.

Linkki: https://www.gurufocus.com/sector_shiller_pe.php

Shillerin P/E arvoa on kyllä heijastettava pitkään jaksoon oman markkina-alueensa sisällä ja mietittävä onko se missä määrin poikkeava pitkän ajan tasoista.

Sama koskee muiden maiden osakkeiden arvostustasoja - alla samat laskelmat useammasta maasta:

Linkki: https://finasko.com/shiller-pe-ratio/

Kun tässä nyt on lasketeltu pitkin vuotta alamäkeä alkaa pohdituttaa koska päästään pohjalle vai onko tämä loputonta menoa. Jotakin viimeaikaisesta taitteesta alaspäin voisi ehkä päätellä:

Olisiko kärsivällisellä edessä oston paikka? Pahasti näyttää, että kärsivällinen saa vielä olla.

Linkki: https://www.currentmarketvaluation.com/models/price-earnings.php

Nasdaq 100-indeksillä  oli  erittäin pitkä nousuputki 2009: +55%, 2010: +20%, 2011: +4%, 2012: +18%, 2013: +37%, 2014: +19%, 2015: +10%, 2016: +7%, 2017: +33%, 2018: +0.04%, 2019: +39%, 2020: +49%, 2021: +27% Tänä vuonna siirryttiin vaihteeksi  liukumäkeen : 2022 YTD: -23%, kun rahanpainanta katsottiin sopivaksi  jäähdyttää.

Miten menee jatkossa? Maailman suunnan määräävässä finanssikeskuksessa, NYSE:ssä,  koko osakemassan laskevien osakkeiden volyymit ovat edelleen suuremmat kuin nousevien, että tarkkana pitää olla mitä ostaa, jos ja kun ostaa. 

Toki esim. energy- ja commodity- osastoilla on viimeisin kokonainen vuosi  mennyt longipuolella ihan tyydyttävästi (kuten viimeisen sarakkeen luvut meitä valistavat) . Johonkihan se fyrkendaali aina ohjautuu.

Mitä sitten osakemarkkinoiden ajoitukseen varsinkin teknoyhtiöpuolella tulee - muistin virkistämiseksi - jos vuonna 1999 sijoitti huipulla Nasdaq 100-indeksiin silloin osakeherätyksen saaneen suulaan taksikuskin, kampaajan tai sopivasti kateutta aiheuttavan jo vaurastuneen naapurin vahvasta suosituksesta,  joutui odottelemaan 17 pitkää vuotta, että pääsi omilleen. Parahultaisella ajoituksella - niin vaikeaa kun sen kerrotaan olevankin - on vaurastumiseen siis ihan pikkaisen merkitystä . Good luck!

Silmäys isoon kuvaan, kuukausikarttaan ja isoihin päätrendimuutoksiin:

S & P 500:n kuukausikartan Stockhastic 14 on notkahtanut alle 50  % viimeisten 24 vuoden aikana 3 kertaa. Silloin alkoi pitempi bear-markkina (ympyrät ja punaiset katkoviivat). "Tilaa" alas näyttää nytkin olevan vaikka HA:nkin sormea kutkuttaa ostonapeilla.  Kun STO 14  on puolestaan ponnahtanut tasolta 50 % (siniset nuolet) , on bull-markkina aina jatkunut (ja se on ollut loistava ostopaikka) . 

Stochastinen (STO) indikaattori lasketaan tässä seuraavalla kaavalla:

%K = 100 (C - L14) / (H14 - L14)

missä:

C = instrumentin eli tässä S & P 500 indeksin viimeisin päätöskurssi

L14 = instrumentin alin hinta 14 kuukauden ajanjaksolla

H14 = instrumentin korkein hinta 14 kuukauden ajanjaksolla

Jenkkiosakkeet eivät ole vielä halpoja

Robert Armstrong pohti viime viikon Financial Timesin kolumnissaan, eikö jenkkiosakkeiden pitäisi olla vielä halvempia. Pohdinnan lähtökohta on se, että S&P500 indeksin eteenpäin katsova hinnan ja ansainnan suhdeluku on palannut kulkutaudin alkua edeltävälle tasolle - eli olemme ruudussa yksi.

Huomautus tulee sen johdosta, että tämän päivän olosuhteet ovat aivan toiset kuin pandemiaa edeltävänä aikana: CPI eli inflaatio oli kaksi, kun nyt se on kahdeksan. Kymppivuotisen valtiolainapaperin korko oli kaksi eikä tämän päivän kolme ja puoli. Lyhyet korot olivat lattiatasolla silloin ja nyt ne ovat käänteiset pitkien kanssa. Rahapolitiikan johdosta toteutuva taantuma ei silloin ollut mitenkään näköpiirissä - nyt se todellakin on.

Nämä vastakohdat viittaavat voimakkaasti pienempään markkinakertoimeen kuin oli 2019. Vaikka koroilla ja osakkeiden arvostuksilla ei ole suoraa keskinäistä riippuvuutta niin jonkinlainen riippuvuus kuitenkin on olemassa - ja inflaatio epävarmuutta ja volatiliteettia lisäämällä vielä kertaa sitä.

Kehityskulun seuranta osoittaa, ettei markkina ole vielä mitenkään poikkeuksellisen houkutteleva - mutta: But with the three-month Treasury bill paying over 3 per cent, alternatives are emerging.

Markkinaa ajavat edelleenkin samat asiat kuin ennenkin: asema suhteessa muihin yrityksiin tai varallisuuserään, poliittinen ilmapiiri ja kyky tehdä voittoa. Taloutta ja sijoittajien sentimenttiä on tällä hetkellä vaikea lukea ja siihen on yksi merkittävä syy: inflaatio.

“No one has traded inflation since the 70s. Nobody knows how to trade inflation. That’s a big factor behind the disconnect.”

Linkki Financial Times: https://www.ft.com/content/ba13fcf3-cf84-4e4b-8bd1-a4ce3a21f273

Juttu oli eilen ja tänään vapaasti luettavissa.

Sijoittajien tunnelmista ja aikomuksista kertovat indikaattorit ovat hyödyllisiä, mutta nykyisen inflaatiopelon taustalla on työssä käyvä sijoittajien ja säästäjien sukupolvi, joka ei ole omakohtaisesti kokenut korkean inflaation olosuhteita. Tämän takia tunnelmakertoimiin fear and greed voi olla syytä toistaiseksi suhtautua varovasti ja vaihteeksi ainakin toisella korvalla kuunnella setämiesten tarinoita menneistä koroista.

Viikkokartalla kärki lähestyy, ylös vai alas, kas siinä pulma? Joka tapauksessa todennäköisesti voimakas liike. Good luck!

Eri indeksien vuosituottoja per 30.9.2022 verrattuna  aiempiin kokonaisiin vuosiin 35 vuoden jaksolta. Kovat on kynttilät tänä vuonna (tähän mennessä). 

Heikin Ashi kirjoitti:

Viikkokartalla kärki lähestyy, ylös vai alas, kas siinä pulma? Joka tapauksessa todennäköisesti voimakas liike. Good luck!

Näitä teknisiä kuvia täällä näkyy ja hyvä niin. Itse en omaa riittävää tietotaitoa näiden tulkintaan ja usein koitan turhaan hahmottaa mitä nämä ehkä kertoo tai miten yrittää tulkita ja itse jotenkin hyödyntää. Perinteisestihän kuvan voima sinällään on valtava ja tässäkin kokematon katsoja yrittää ymmärtää että mitä tuo kuva ilmentää/todistaa tulevasta. Silmää ohjaava suppenevä muoto suorastaan hypnoottisesti ja väkisin ohjaa päätelmään, että varmaan tuleva nyt sitten menee vihreän viivan mukaisesti ja sitten viimeistään vihreässä pallossa tapahtuu jotakin huimaa, pelottavaa, merkittävää. ?

Kysymykseni lähinnä muotoilen nyt siten, että kuinka usein näitä kuvia ja tietyllä hetkellä näyttäneitä skenarioita ja niistä juonnettavia tulevia tapahtumia tarkastellaan näiden avulla maailmaa mallintavien keskuudessa jälkikäteen? Eli tehdäänkö koko ajan päivittyen vaan uutta mallia/piirrosta ja katotaan taas, että se on se uusi totuus ja jos ei käynytkään mitään ihmeellistä - varsinkaan sitä mitä jonkun tilanten mukaan juuri ja varmasti piti käydä niin se vaan sivuutetaan? Jos esim siis tuon tässä viitatun kuvan tilanteen jälkeen toteutuukin tuo oranssi käyrä niin mitä siitä pääteltiin vai pääteltiinkö mitään kun jo uudet piirrokset valmiina kuvaamaan ja todistamaan taas just sitä mitä seuraavaksi sitten sen pohjalta taas pitäisi tapahtuman?

En tiedä, mutta todella hyvä kysymys.

Reeti kirjoitti:

 

Heikin Ashi kirjoitti:

Viikkokartalla kärki lähestyy, ylös vai alas, kas siinä pulma? Joka tapauksessa todennäköisesti voimakas liike. Good luck!

 

 

Kysymykseni lähinnä muotoilen nyt siten, että kuinka usein näitä kuvia ja tietyllä hetkellä näyttäneitä skenarioita ja niistä juonnettavia tulevia tapahtumia tarkastellaan näiden avulla maailmaa mallintavien keskuudessa jälkikäteen? Eli tehdäänkö koko ajan päivittyen vaan uutta mallia/piirrosta ja katotaan taas, että se on se uusi totuus ja jos ei käynytkään mitään ihmeellistä - varsinkaan sitä mitä jonkun tilanten mukaan juuri ja varmasti piti käydä niin se vaan sivuutetaan?

Näitä teknisiä käyriä pitää nimenomaan tarkastella jälkikäteen, silloin oppii mitkä ovat hyödyllisiä ja mitkä eivät. Itse seurailen reaaliajassa päivittäin muutamien kehittymistä eri aikajanoilla. Pitkien trendien kuvaajat ja niiden muutokset  ovat yleensä luotettavampia kuin lyhyttä markkinatilannetta ja sen mahdollisia muutoksia kuvaavat. Pitkä trendi kun ei muutu herkästi, kun on alkuun päässyt. Lyhyeen vaikuttavat paljon yksittäiset satunnaiset tapahtumat ja uutiset.

Tässä ketjussa olevista pitkistä graafeista voi silmäillä yllä esim. suutelua 3.12.21 (jolloin pitkä trendi kääntyi), 4.12., 9.12.,  18.1.22 ja 24.4.22 ja miettiä, mitä sen jälkeen onkaan  tapahtunut.   Nuo analyysit  eivät liene olleet ennusteissaan kovin pahasti metsässä, ainakin itse olisin ollut todennäköisesti varsin pahasti metsässä ilman niiden käyttöä.

Näin on menty ja mennään NYSEssä nyt.

Lyhyemmän jakson trendejä Nasdaqin pitkässä bear-markkinassa

Sama (varsin selkeänä)  päivittyvänä Renkona ja SARina.

https://stockcharts.com/h-sc/ui?s=$NASI&p=D&yr=1&mn=3&dy=1&id=p34982159602&a=1266153280&listNum=27

Hieman isoa kuvaa:  Markkinan isot trendimuutokset ja pomput kuvattuna Slow Stochastic 14 Oscillaattorin avulla   30 vuoden  S & P 500 indeksin kuukausikartassa.

Nyt markkina heiluu kolmatta kertaa 30 vuoden aikana selvästi 50 %:n alapuolella (= suurta epävarmuutta ilmassa).