Heräsin maanantaiaamuun jo yhden maissa. Ensimmäiseksi miut raahattiin katsomaan pörssin tulostaulua, jossa oli epäuskottavan suuri plussa. Tosin koska arvailen työkseni, kysyin ”Onko Cityconista tullut ostotarjous?”. Tämä oli Bingo Bango Bongo, aina rakas ompi Kongo. Nostin kädet ylös kuultuani olevani oikeassa. En sentään nähnyt aihetta korkata.
Neljän euron ostotarjous nimittäin oli 35 prosenttia lisää perjantain lopetushintaan, mutta vain 48 prosenttia osakekohtaisesta nettovarallisuudesta 8,33€ (EPRA NRV). Citycon näkee kaikista European Public Real Estate Associationin nettovarallisuustunnusluvuista itselleen relevanteimmaksi EPRA NRV:n, joten käytetään sitä.
Onhan Cityconin hallituksessa toinen toistaan riippumattomampia ja kokeneempia jäseniä peräti kymmenen. Jotka ovat kumileimanneet Cityconin pääomistajan Chaim Katzmanin tasapuoliset ja osakkeenomistajille arvoa tuottaneet päätökset jo pitkään. Näin ollen hallituksen jäsenet ovat hyvin tienneet mitä ovat tehneet relevanttia tunnuslukua valitessaan.
En kuulu siihen ryhmään, joka jää itkemään, kun salkun raskain lappu nousee 35 pinnaa ostotarjouksen seurauksena. Tarjouksenhan saa joko hyväksyä tai hylätä. Osakkeet voi myydä ruudulla tai vaikka ostaa niitä lisää. Olen niin sijoitusdinosaurus, että näen osakkeitteni pörssikurssin nousun yleensä hyvänä asiana. Ainoa poikkeus on, jos olen parhaillaan ostamassa niin maan perheellisesti lisää, mutta en ole paatuneena lussuttajana saanut vielä kunnon määrää sisään.
Onko Citykani ajettu tahallaan kuoppaan?
Olen jatkuvissa kähinöissä salaliittoteoreetikkojen kanssa. Tämä ei tarkoita, etten uskoisi mihinkään salaliittoihin. Erityisesti yhden hengen salaliittoja olen pörssissä nähnyt paljon, ja niistä jää kukaan tosi harvoin kiinni tai ainakaan saa rangaistuksia.
Esimerkki yhden hengen salaliitosta: Suursijoittaja sanoo Alma-tädille ”Voivansa lisätä omistusta osakkeessa R”. Seuraava liikkunsa lapussa on myydä sitä vajaalla kolmellakymmenellä megaeurolla. Tämä tarina on tosi, mutta Suomen pienissä sijoittajapiireissä rauhaa rakastavana yksilönä en kerro, mistä laskettelusuksimerkistä oli kyse.
Jos haluaisi ostaa yhtiön ulos pörssistä halvalla voisi kokeilla esimerkiksi seuraavia operaatioita:
Selektiivinen tiedottaminen
Hehkuttaa jokaisessa osarissa ensimmäiset kaksi sivua ”Meiän firmalla menee hyvin”, vaikka varsinaiset luvut ovat markkinoille pettymys.
Vuodesta 2019 (=CEO Ballin aika+) Kaupunkihuijarin osavuosikatsaukset ovat alkaneet silmittömällä hehkutuksella. Markkinat eivät ole varsinaisesti tästä palkinneet.
Negatiiviset asiat piilotetaan alaviitteisiin. Olen kaivanut niistä sekä kuluaktivointipolitiikan laajentamisen että tasearvoon väitetysti myydystä kohteesta tehdyt alaskirjaukset.
Tai sitten ei tiedoteta lainkaan. Yksi Kaupunkihuijarin norjalainen (onneksi pieni) kauppakeskus romahti korjauskelvottomaksi ja tästä kerrottiin vasta viikkoja myöhemmin. Silloinkin kerrottiin ”tiimimme tutkivan asiaa”. Sitten vähin äänin poistettiin koko kohde.
Taloushistoriaan jää myös, kun Citycon jätti kokonaan tiedottamatta luottoluokituksensa laskusta. Talousjohtaja Eero Sihvosen lausunto aiheesta ”Tällaisista asioista voidaan tiedottaa tai olla tiedottamatta” oli suorastaan legendaarinen. Ei nyt ehkä ihan Matti Nykäsen ”Ehkä otin, ehkä en” -tasoa. Lähellä kuitenkin.
Arvaukseni mukaan kohusta suivaantuneena ja jopa ehkä kotimaista paperitiikeriämme nimeltä Fiva peläten perjantainen luottoluokituksen lasku tiedotettiin lehdistötiedotteella. Ei siis pörssitiedotteella, koska silloin voitaisiin argumentoida, että edellinenkin olisi pitänyt tiedottaa sellaisella.
Lehdistötiedotteella taas voi tiedottaa mitä huvittaa. Vaikkapa yhtiön toimitusjohtajan asettuvan Maalaisliiton ehdokkaaksi Vantaan kuntavaaleissa.
Vaikuttaa siltä, että pakollisen ostotarjouksen halutaan myös toteutuvan. Mikäpäs siinä sitten on luottoluokituksen laskuista tiedotellessa.
Voi toki olla niinkin, että amerikkalaistyyppinen hehkuttaminen ja ongelmien lakaiseminen synagogan maton alle on ollut Cityconin valittu toimintamalli muistakin syistä kuin sijoittajaluottamusta heikentääkseen. Jotkut uskovat kehopositiivisuudenkin poistavan läskit.
Bonuksena mainittakoon, että 10.00 julkistetusta ostotarjouksesta tuli uutinen Cityconin omaan feediin jo heti 11.20. Ilmeisesti Nasdaqille oli kuitenkin ilmoitettu, joten tiedottamisen minimivaatimus rima täristen lienee ylitetetty. Yli 200.000 osakkeella tehtiin kuitenkin kauppaa kolmosen haminoissa, ennen kuin noustiin neloseen.
Onneksi mie en ollut hereillä, koska olen antanut Kaupunkihuijarille kaksipuolista hintaa jo usean vuoden ajan. Olisi varmasti mennyt erä tai pari algoritmeille tai sitten niille, joilla oli tieto ostotarjouksesta etukäteen. Näitä kauppoja ei olisi peruttu, koska myyjänä ei olisi ollut lontoolainen tai tukholmalainen suursijoittaja.
Just because you're paranoid doesn't mean they aren't after you.
On erittäin epäilyttävää tiedottaa ostotarjouksesta kello 10.00 ja pelkällä minimillä. Eikä esimerkiksi 09.50. Miulle on ihan turha tulla kertomaan, että paperit saatiin valmiiksi 10.00. ja sitten olikin pakko heti tiedottaa, eikä ehditty kuin minimi.
Miun puolesta ostotarjouksista voisi tasapuolisuuden nimissä keskeyttää kaupankäynnin hetkeksi, mutta onkohan tämä liian ysäriä? Ja sehän pienentäisi vaihtoa, joten tuskin käy Nasdaq Helsingille.
Toimitusjohtajaruletti
Vuonna 2024 CEO Palli päätti vetäytyä kumileimasinhommiin ja hänen tilalleen valittiin Henrica Ginström. Hänen puolen vuoden periodillaan ehdin kirjoittamaan kolumnin ”Cityconin toimitusjohtaja puhui totta”. Otsikko tosin osoittautui myöhemmin osin väärinkäsityksiin perustuvaksi.
Ginströmin saatua kenkää, palasi Palli vielä hetkeksi paikalleen. Sitten löytyi Oleg Zavlavsky, jota Kissamies katseli saman puoli vuotta kuin Henricaakin.
Olegin korvaajaksi löytyi luottopakki Katzmanin omasta kaupungista G Citystä. Hilpeää kyllä, Eshel Pesti otti tehtävän vastaan samoilla saatesanoilla kuin Zaslavsky. Molemmat kertoivat:
”Olen innoissani liittyessäni Cityconiin, joka on Pohjoismaiden johtava kauppakeskuksiin keskittyvä kiinteistöyhtiö. Odotan innolla yhtiön tulevaisuuden rakentamista ja olen sitoutunut luomaan arvoa kaikille yhtiön sidosryhmille.”
Tässä vaiheessa hyväuskoisimmillekin olisi pitänyt selvitä, että Kissamiestä kiinnostaa mitä siitä Suomessa ajatellaan yhtä paljon kuin Sanna Marinia tasapainoinen budjetti. Täytyy alleviivata, että ex-pääministeriämme kiinnostaa hyvinkin paljon mitä siitä ulkomailla ajatellaan. Eli en tässä väittänyt Marinia missään tapauksessa Kissanaiseksi.
Toimitusjohtajaruletti herätti epäluuloa sekä osakkeenomistajissa että luottoluokittajissa. Kumpikaan pääteorioistani ”Palkkasoturit eivät suostuneet pääomistajan villeimpiin tempauksiin” tai ”Pääomistaja on kiukkuinen vanha mies, joka syyttää ongelmistaan kaikki muita kuin itseään ja tykkää näyttää kovuutta” ei ole erityisen hyvä osakkeen arvonmuodostukselle.
Imeä yhtiö osingoilla ylivelkaiseksi
Citycon jakoi pääomanpalautuksia niin kauan, että sen luottoluokitus lähti luisuun. Ainakin vuosien 2023 ja 2024 voitonjaot olivat täysin holtittomia, koska korkotaso oli jo noussut ja Cityconin vanhat halpakorkoiset lainat olivat tulossa rullausikään.
Sanovat osinkohaukat mitä hyvänsä, nämä osingot olivat ainakin pienomistajien etujen vastaisia. Epäilemättä ne olivat tarpeen pääomistajalle, kun niitä kerran halusi.
Kiinteistösijoittaminen sopii yksikertaisille ja ahkerille miehille, jotka osaavat riskienhallinnan. Olisi muuten ollut kiva kuunnella hämähäkkinä katossa Cityconin hallituksen kokouksessa esitetyt huolet ylisuurista voitonjaoista. Valistunut arvaukseni nimittäin on, että Chaim Katzmanin ja Donald Trumpin hallituksissa eriävien mielipiteiden esittäminen johtaa samaan lopputulokseen.
Hilpeänä yksityiskohtana kerrottakoon, että Citycon vannoi ja vakuutti pitävänsä Investment Grade -luottoluokituksensa. Ainakin siihen asti, kunnes menetti sen.
Suuntailla anteja hätäisesti
Kirjoitin puolitoista vuotta sitten vihaisehkon kolumnin ”Niin paljon me kaniin luotettiin”. Kun pörssiyhtiön toimitusjohtaja sijoittajapuhelussa kertoi, ettei yhtiö aio hakea oman pääoman ehtoista rahoitusta, oletin lupauksen pitävän yli viikon.
Oma vika, mitäs
menin uskomaan amerikkalaisen toimitusjohtajan satuun. Helmikuussa vielä koiranpaskakin jäätyy katuun.
Tosin tuossa annissa onnelliset uudet kaninomistajat ottivat lappua @4,05€ ja Kissamies on syömässä kaneja nyt @4,00€.
Hallitus piiloutuu osakkeenomistajilta
Olen miekin moukarien moukari, kun en laittanut kaikkia kanejani paisteiksi, kun Citycon ilmoitti siirtyvänsä pysyvästi (=Kissamiehen ajaksi) etäyhtiökokouksiin.
Kanituskaani olisi helpottanut kovasti, jos olisin päässyt livenä huutamaan kerran vuodessa hallitukselle yleensä ja puheenjohtajalleen erityisesti. Ymmärrän kyllä, että kumileimasinhallitus ei halua tulla Suomeen ympäri maailmaa kuuntelemaan pettyneiden osakkeenomistajien räksytystä.
Olen tähän asti elänyt uskossa, että osakkailta tukkapöllyn ottaminen kuuluu pörssiyhtiön hallituksen jäsenten työsuhde-etuihin. Onneksi omasta tukastani on haastavahkoa kiskaista.
Sain Henrica Ginströmin astumaan webcasteissa kameran eteen. Sen jälkeen, kun Henricalle näytettiin Ison Omenan ulko-ovea, sammuivat taas valot webcasteista. Uusin toimitusjohtaja ei ota edes kysymyksiä vastaan. Täytyy tutkia Talmudia, käsketäänkö siellä pitämään kontaktit ei-juutalaisiin minimissä.
Hönöily on pääteoriani
En ole juuri tavannut ihmisiä, jotka ovat seitsemänkympin tuolla puolella tulleet entistä terävämmiksi. Vanha idolini Nallekin (73v) höpisee jostain Trumpin 98-prosenttisesti myönteisistä saavutuksista. Toivottavasti kyseessä on huomionhakuisuus ja protesti valtamediamme yksipuoliselle Trump-uutisoinnille eikä niinkään oikea analyysinsä.
Chaim Katzman on 76-vuotias ja tehnyt kiinteistösijoittamisella miljardeja. Nuorten miesten lisäksi vanhat miehet luulevat usein olevansa erehtymättömiä. Pääsääntöisesti vain keski-ikäiset miehet hetken aikaa luulevat olevansa kykeneviä tekemään virheitä, koska heidän vaimonsa ja lapsensa riittävän ahkerasti tätä vakuuttavat.
Joten mie arvelen Kissamiehen olleen viime vuodet pokeritermein tiltissä. Velkojat ovat ahdistelleet ja kanssasijoittajat (incl. me) kiukutelleet. Tämä johtaa helposti sarjaan aggressiivisia mutta hätäisiä päätöksiä.
Pääteoriani on siis, että Cityconin viime vuosien kummallisen pörssitaipaleen takana on hönöily eikä niinkään salaliitto yhtiön pilkkahintaan lunastamiseksi.
Koska olen vielä hetken keski-ikäinen, tiedän voivani olla väärässäkin.
Lunastutanko?
Hintahan se on ryöstöhintakin. Jos hallitus puoltaa ostotarjouksen hyväksymistä, harkitsen ikävänä ihmisenä oikeustoimia. Mitä ilmeisimmin Ilmarinen (7,24% osakkeista) ei ole ainakaan vielä myynyt. Näin ollen Sepon juristiarmeijasta löytyisi jonkunlaista tukitulta vähemmistöosakkaiden suojelemiseen.
Toisaalta onpa yhtiön päätöksentekijä sitten vähemmistöosakasvihamielinen tai muuten vain sekava on aika ikävä tilanne. Lähtihän aliarvostuksesta kuitenkin iso siivu ostotarjouksella pois. Ja maailmassa riittää muitakin marjoja poimittavaksi.
Ehkä myyn, ehkä en.
Keskustele Cityconista täällä.
