Olet täällä

Kolumnit

Kolumni: Markkinatalous toimii sittenkin – case Technopolis

Siirryin osakemarkkinoilla enimmäkseen puolustuspeliin muutama vuosi sitten. Kirjoitin vajaat kaksi vuotta sitten sijoittaneeni ison osan noteeratuista sijoituksistani varsin defensiiviseen osakkeeseen eli Technopolikseen. Ilmeisesti tämän yllyttämänä ovat useat sijoittavat pokeriammattilaiset laittaneet rahojaan samaan narikkaan. Kurssikehitys ei ole ollut koko sijoitusperiodini ajan ihan pelkkää nousua, ja viimeksi kolme viikkoa sitten yksi ammattipeluri valitti, miten ei Technopoliksesta tullutkaan mitään pikavoittoja.

Mie en ole ollut kovin huolissaan sijoituksestani missään vaiheessa. Kun kiinteistösijoitusyhtiö treidaa alle kympin P/E:llä, sillä on täysipäinen toimitusjohtaja ja se arvostetaan 80 prosenttiin omaisuutensa arvosta, voisi esimerkiksi antaa sijoittajan parhaan ystävän eli ajan antaa tehdä työtä ja odotellessa etsiä HBO:lta kivoja sarjoja.

Mutta kun olen työteliästä Pyysingin sukua, olen yrittänyt tehdä vähän enemmän eli länkyttää Technopolista ryhtymään toimenpiteisiin, joilla aliarvostus häviäisi. Lisäksi olen vähän käynyt kauppaa erilaisissa osakekurssin pompuissa ja notkelmissa. Koska notkoja on ollut enemmän, omistusteni määrä on pikkuhiljaa lisääntynyt.

Vasta kaksi kuukautta myöhemmin vaihdettuani Spondat Technopolikseen vikisin kolumnissani Technopoliksen uudesta strategiasta, josta tykkäsin yhtä paljon kuin ajatuksesta Jussi Halla-ahon ja Paavo Väyrysen avioliiton tuottamista jälkeläisistä. Perimmäisenä tarkoituksenani oli viestittää Technopoliksen hallitukselle, että toimianne tarkkaillaan nyt ja jatkossakin.

Kvartaali myöhemmin kehotin Technopolista välttämään ruusunpunaista viestintää. Kokeneet sijoittajat nimittäin rakastavat luotettavia ennusteita ja vihaavat maskeerausta ja peittelyä. Jos me haistamme ilmassa olevan selittelyn hajua, alamme herkästi pelätä vielä huonompaa kehitystä, kuin mitä osavuosikatsauksesta pystyy numeroista lukemaan. Tämä ei muuten ole likikään kaikissa pörssiyhtiöissä tiedossa.

Elokuussa 2016 pohdiskelin, mahtaako Technopoliksen aliarvostus poistua silloisella hallituksella koskaan. Pääomistajat päättävät uuden hallituksen kokoonpanon tavallisesti jo kuukausia ennen yhtiökokousta, joten ajattelin kertoa kantani jo hyvissä ajoin. Vaikka olen eläkevakuutusyhtiöitä paljon pilkannutkin, tiedän siellä olevan töissä pätevääkin väkeä, jotka eivät varsinaisesti ilahdu sen enempää sijoitustensa huonosta kurssikehityksestä kuin julkisesta mollaamisestakaan. Isot omistajat päättävät hallituksen kokoonpanon ja toivoin siis kovasti henkilövaihdoksia.

Keväällä 2017 yllytin sijoitustietolaisia tulemaan yhtiökokoukseen kertomaan näkemyksiään. Technopoliksen hallitukseen oli tulossa iso remontti ja tuoreille kasvoille on hyvä puhua järjen ääntä heti ensimetreillä. Yllättävän monta tulikin ja jopa käytti asiallisia, vaikkakin osin kiihkeitä puheenvuoroja. Miekin pidin etukäteen valmistellun palopuheen. Sekä CEO Keith Silverang että uusi hallituksen puheenjohtaja Juha Laaksonen tuntuivat ottavan viestimme vastaan ihan vakavissaan.

Viime viikolla Technopolis julkisti uuden strategiansa. Lyhyesti kerrottuna siinä sanotaan Technopoliksen keskittyvän omistaja-arvon maksimoimiseen käymättä osakkeenomistajien taskulla lähivuosina. Kun annoin tämän referaatin pokeripöydässä sekä sijoitus- että pokeririntamilla kokeneelle kollegalle, tämä sanoi, että eikö se ole kaikkien yhtiöiden tarkoitus? Mie vastasin, että ei se siltä Technopoliksen vanhalla hallituksella sijoittajan silmin ainakaan vaikuttanut.

Pörssikurssi reagoi välittömästi reippaasti ylöspäin. Tällä viikolla tuli sitten vielä toisesta kiinteistösijoitusyhtiöstä eli Spondasta ostotarjous, joka oli 20 prosenttia yli pörssikurssin ja melko tasan osavuosikatsauksen mukaiseen NAV:iin eli osakekohtaiseen nettovarallisuuteen piilevillä veroveloilla vähennettynä. Tällaista olin jo pitkään odotellut jonain päivänä tapahtuvaksi. Kun kerran ulkomaalaiset sijoittajat ostavat kiinteistöjä täyteen hintaan suoraankin, mikseivät ne nappaisi valmiiksi listattua yhtiötäkin. Osakemarkkinoilla aliarvostukset poistuvat ennemmin tai myöhemmin. Joku lopulta tulee ja ostaa firman pois pörssistä, ellei osake listalla muuten nouse. Onnittelinkin suomenruotsalaisia säätiöitä hyvistä Sponda-kaupoista jo maaliskuussa 2016.

Tehokkaista ja biittaamattomista osakemarkkinoista saarnaavat voivat tässä yhteydessä puolestani heitellä vaikka voltteja. Aliarvostuksia pörssissä on olemassa ja luultavasti tulee aina olemaan. Lisäksi ne korjaantuvat joskus. Ajankohdan arvaileminen on sitten enemmän taidetta kuin tiedettä.

Luonnollisesti Technopoliskin jatkoi nousuaan, koska sen Spondaa vastaava osakekohtainen varallisuus on 3,95, ja kurssi oli uuden strategian julkaisun jälkeenkin 3,50:n haminoissa. Perjantain kauppaa käytiin viimeiseksi @3,67.

Technopoliksen tapahtumat kertovat siitä, että markkinatalous toimii kuin toimiikin. En erityisesti arvostanut Technopoliksen entistä hpj:ta enkä CFO:ta. Hallitus vastaa strategiasta (=en tykännyt) ja CFO luvuista (=ainakin kolmessa osavuosikatsauksessa virheitä, joita ei vain saa pörssiyhtiössä olla). Nyt he ovat molemmat pysyvässä vilttiketjussa ja pörssikurssi 20 prosenttia korkeammalla. Ei niin kovin pätevät yritysjohtajat päätyvät avoimilla markkinoilla sivuraiteelle jossain vaiheessa, sanoi Pertti Haaparanta suomalaisten yritysjohtajien kyvykkyydestä mitä tahansa.

En väitä, että minulla olisi ollut Technopoliksen positiiviseen kehitykseen mitään osaa. Mutta ainakin tein kaiken mitä keksin, ja kehitys on ollut tänä keväänä täsmälleen lobbaamaani suuntaan.

Toki puolestani Technopolis olisi voinut kasvavan osingonjaon sijaan voinut julistaa joustavan osinkopolitiikan, jossa kurssin ollessa NAV:n alapuolella ostetaan osingonjaon sijaan omia osakkeita ja yläpuolella ollessa sitten jaetaan osinkoja. Mutta tämä on vähän sama ehdotus, kuin pyytäisi nykydemareita suhtautumaan työperäiseen maahanmuuttoon järkiperusteilla. Menee vielä hetki aikaa, ennen kuin konservatiiviset pörssiyhtiöt ja sijoittajat kautta linjan hyväksyvät optimaalisen voitonjakopolitiikan.

Nyt Technopolis on enää lievässä aliarvostuksessa. Mutta pidän Technopoliksen taseen kiinteistöjä maltillisemmin arvostettuina kuin Spondan vastaavia. Ei ole mahdotonta, etteikö joku ulkomainen kiinteistösijoittaja nappaisi Technopolista pörssistä pois kuleksimasta. Täytyy kuitenkin tunnustaa, että olen hyvin maltillisesti keventänyt ylisuurta positiotani yhtiössä.

Pienet myyntini eivät ole epäluottamuslause Technopolikselle, vaan normaalia riskinhallintaa. Jos en keksi mitään houkuttelevampaa, tai kurssi vielä radikaalisti nouse, saatan istua Technopoliksieni päällä vielä useamman syklin yli. Adam Smithin näkymätön ja Keith Silverangin ja Juha Laaksosen näkyvät kädet ovat muokanneet Technopoliksen varsin iskukykyiseksi yhtiöksi, joka tällä hetkellä vaikuttaa ajavan oikeasti osakkeenomistajien etuja.

P.S. Kaksi osakkeenomistajaa googlaili Kampissa puolen tunnin ajan, mistä juontaa juurensa Technopoliksen UMA-konseptin nimi. Tuskin kuitenkaan Ulla-Maija ”Uma” Aaltosesta, joka opetti 80-luvun teineille, että kun te kuitenkin sekstailette, käyttäkää sentään kumia. Itse en ole yhtä varma kuin Keizu, että vuokratiloja vuokraamalla läppärimatkailijoille (=UMA-konsepti) pystyy muutaman vuoden päästä printtaamaan rahaa. Silverang tosin kyllä ymmärtää varmasti kiinteistöbisneksen trendien päälle miuta enemmän. Mutta mistä nimi tulee?

Keskustele kolumnista täällä.

8/2019 Bitcoin-pomo Henry Brade: "Todellinen uusi nousukausi alkaa vasta sitten, kun bitcoinin joulukuun 2017 huippukurssi ylittyy jälleen"
Liity Sijoitustiedon jäseneksi