Olet täällä

  stdClass Object
(
    [vid] => 118
    [uid] => 5
    [title] => Nordea
    [log] => 
    [status] => 1
    [comment] => 2
    [promote] => 0
    [sticky] => 0
    [vuuid] => cc0dc79d-2677-4d8d-8e39-ef0dadabf9b9
    [nid] => 118
    [type] => forum
    [language] => fi
    [created] => 1405584824
    [changed] => 1559993305
    [tnid] => 0
    [translate] => 0
    [uuid] => 57b9443f-aa9a-44c8-b669-f5e928486fb6
    [revision_timestamp] => 1559993305
    [revision_uid] => 8
    [taxonomy_forums] => Array
        (
            [und] => Array
                (
                    [0] => Array
                        (
                            [tid] => 20
                            [taxonomy_term] => stdClass Object
                                (
                                    [tid] => 20
                                    [vid] => 2
                                    [name] => Osakkeet
                                    [description] => Keskustelua Helsingin pörssin OMXH-osakkeista ja myös ulkomaisten pörssien osakkeista.
                                    [format] => 
                                    [weight] => 5
                                    [uuid] => 1383e1a5-e34c-4b9f-9ce1-aba298c2bb17
                                    [vocabulary_machine_name] => sijoituskeskustelu
                                    [rdf_mapping] => Array
                                        (
                                            [rdftype] => Array
                                                (
                                                    [0] => skos:Concept
                                                )

                                            [name] => Array
                                                (
                                                    [predicates] => Array
                                                        (
                                                            [0] => rdfs:label
                                                            [1] => skos:prefLabel
                                                        )

                                                )

                                            [description] => Array
                                                (
                                                    [predicates] => Array
                                                        (
                                                            [0] => skos:definition
                                                        )

                                                )

                                            [vid] => Array
                                                (
                                                    [predicates] => Array
                                                        (
                                                            [0] => skos:inScheme
                                                        )

                                                    [type] => rel
                                                )

                                            [parent] => Array
                                                (
                                                    [predicates] => Array
                                                        (
                                                            [0] => skos:broader
                                                        )

                                                    [type] => rel
                                                )

                                        )

                                    [status] => 1
                                )

                        )

                )

        )

    [body] => Array
        (
            [und] => Array
                (
                    [0] => Array
                        (
                            [value] => 

Todennäköisesti en osta Nordeaa lähiaikoina, koska ylitettävänä olisi treiderin vaikein kynnys. Eli ostaa osaketta kalliimmalla, kuin siitä on luopunut. Myin pitkään holdatut Nordeat johonkin ysillä alkavaan jo joku aika sitten. Osarin perusteella umpihankeen voisi vaikka ostaakin. Lukujen valossa hyvin hoidettu yhtiö, eikä P/E alle 14 ole mitenkään paha.

Kurssi laski ihan vähän, mikä kertoo pörssikursseilla käymisen vaikeudesta. Jos minulla olisi ollut osari kädessä päivää ennen julkaisua, olisin ostanut. Markkinat odottivat näköjään Nallelta vielä enemmän tai juuri tätä. Tosin Nallen kyydissä on kivempi olla kuin esimerkiksi Erkki Tuomiojan tai Heidi Hautalan.

Minulla on muuten teoria Nallen Ruotsiin muutosta. Se oli enemmän näpäytys kuin raakaa verosuunnittelua. Nalle näytti politrukeille, että mies ja raha ovat luotuja kulkemaan, ja nykyisin myös voivat tehdä tämän. Valtaosa poliitikoistamme ja suuri yleisö eivät ymmärrä tätä.

[summary] => [format] => full_html [safe_value] =>

Todennäköisesti en osta Nordeaa lähiaikoina, koska ylitettävänä olisi treiderin vaikein kynnys. Eli ostaa osaketta kalliimmalla, kuin siitä on luopunut. Myin pitkään holdatut Nordeat johonkin ysillä alkavaan jo joku aika sitten. Osarin perusteella umpihankeen voisi vaikka ostaakin. Lukujen valossa hyvin hoidettu yhtiö, eikä P/E alle 14 ole mitenkään paha.

Kurssi laski ihan vähän, mikä kertoo pörssikursseilla käymisen vaikeudesta. Jos minulla olisi ollut osari kädessä päivää ennen julkaisua, olisin ostanut. Markkinat odottivat näköjään Nallelta vielä enemmän tai juuri tätä. Tosin Nallen kyydissä on kivempi olla kuin esimerkiksi Erkki Tuomiojan tai Heidi Hautalan.

Minulla on muuten teoria Nallen Ruotsiin muutosta. Se oli enemmän näpäytys kuin raakaa verosuunnittelua. Nalle näytti politrukeille, että mies ja raha ovat luotuja kulkemaan, ja nykyisin myös voivat tehdä tämän. Valtaosa poliitikoistamme ja suuri yleisö eivät ymmärrä tätä.

[safe_summary] => ) ) ) [metatags] => Array ( [fi] => Array ( [title] => Array ( [value] => Nordea | Osake | Keskustua Nordean osakkeesta | Sijoitustieto ) [description] => Array ( [value] => Nordea muutti Helsinkiin. Nordean osake on ollut alamaissa pitkään, mutta missä vaiheessa Nordeaa kannattaa ostaa? Keskustelua tässä ketjussa. | Sijoitustieto ) ) ) [rdf_mapping] => Array ( [rdftype] => Array ( [0] => sioc:Post [1] => sioct:BoardPost ) [taxonomy_forums] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => sioc:has_container ) [type] => rel ) [title] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => dc:title ) ) [created] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => dc:date [1] => dc:created ) [datatype] => xsd:dateTime [callback] => date_iso8601 ) [changed] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => dc:modified ) [datatype] => xsd:dateTime [callback] => date_iso8601 ) [body] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => content:encoded ) ) [uid] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => sioc:has_creator ) [type] => rel ) [name] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => foaf:name ) ) [comment_count] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => sioc:num_replies ) [datatype] => xsd:integer ) [last_activity] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => sioc:last_activity_date ) [datatype] => xsd:dateTime [callback] => date_iso8601 ) ) [path] => Array ( [pathauto] => 0 ) [cid] => 29583 [last_comment_timestamp] => 1576236292 [last_comment_name] => [last_comment_uid] => 5 [comment_count] => 625 [name] => Aki Pyysing [picture] => stdClass Object ( [fid] => 256 [uid] => 5 [filename] => picture-5-1414497157.jpg [uri] => public://kuvat/avatarit/picture-5-1414497157.jpg [filemime] => image/jpeg [filesize] => 96417 [status] => 1 [timestamp] => 1448894705 [type] => image [uuid] => 03727ef1-ecc6-47d2-8aa7-692d1a0a8a2a [field_file_image_alt_text] => Array ( ) [field_file_image_title_text] => Array ( ) [rdf_mapping] => Array ( ) [metadata] => Array ( [height] => 613 [width] => 613 ) [alt] => [title] => [height] => 613 [width] => 613 ) [data] => a:7:{s:16:"ckeditor_default";s:1:"t";s:20:"ckeditor_show_toggle";s:1:"t";s:14:"ckeditor_width";s:4:"100%";s:13:"ckeditor_lang";s:2:"en";s:18:"ckeditor_auto_lang";s:1:"t";s:7:"contact";i:1;s:7:"overlay";i:1;} [forum_tid] => 20 [entity_view_prepared] => 1 [rate_thumbsup] => Array ( [#weight] => 50 [#markup] =>
Thumbsup
[#title] => Thumbsup [#type] => item ) [rate_numbersup] => Array ( [#weight] => 50 [#markup] =>
0
+1
0
-1
0
0
[#title] => numbersup [#type] => item ) [rate_bothnumbers] => Array ( [#weight] => 50 [#markup] =>
bothnumbers
  • ylös
    50%
  • down
    50%
[#title] => bothnumbers [#type] => item ) )

Nordea

Sivu:

Sivut

26.5.2019, 14:47
Liittynyt:
30.12.2015, 10:33
Viestejä:
16
Marraskuu kirjoitti:

Nordean osaketta kannattelee korkea osingonjakosuhde. Osinko on kuitenkin vain osakkeessa olevien varojen siirtämistä osakkeen "taskusta" omistajan omaan "taskuun" siten, että verottaja vielä ottaa tästä siirrosta lähes kolmanneksen. Miksi ylipäätään ostaa osaketta ja saada sen arvo takaisin osinkoina vähennettynä osinkoveroilla?

 

 

Eikö tuo ole vähän laput silmillä heitetty kommentti?  Meinaat, että se että Nordea tekee hintaansa nähden erinomaista tulosta ei vaikuta yhtään mitään asiaan?  Listaa vaikka kaikki tuntemasi yritykset ja vertaa niiden P/E lukuja (ota e verrokiksi vaikka sekä menneestä, nykyhetkestä ja jopa ennuste tulevasta) ja huomaat että ei silti helpolla montaa halvempaa löydy. 

 

0
+1
0
-1
0
0
26.5.2019, 15:06
Liittynyt:
2.11.2018, 12:56
Viestejä:
277

Osinko on hallituksen viesti siitä, miten yrityksellä menee. Jos Nordea ei maksaisi osinkoa, sillä menisit todennäköisesti huonosti. Säästyisipä verot. Korkean osingon arvo ei ole siinä, että osakkeenomistaja saa paljon rahaa, vaan siinä, että osake on todennäköisesti edullinen.

Jos osingot jätettäisiin maksamatta verojen säästämiseksi, ennen pitkää yhtiöissä olisi laiskaa rahaa, jota voisi käyttää pääkonttorin rakentamiseen, johdon bonuksiin, kelomökkeihin, matalatuottoisiin investointeihin ym.

Jos osinkovero ahdistaa, voi sijoittaa rahastoon, vakuutuskuoreen tai osakesäästötilille. Niissä on sitten omat haittapuolensa.

1
+1
0
-1
1
0
26.5.2019, 19:18
Liittynyt:
26.11.2018, 18:55
Viestejä:
71

Joo, huomasin kyllä, että kirjoitukseni voi tulkita noin ja odottelinkin jotakin tämän suuntaista kommenttia.

Tarkennettakoon sen verran, että ylisuuret osingot suhteessa tulokseen ovat varojen siirtoa mainitsemallani tavalla. Yritys ei tuolloin näe mahdollisuutta kasvulle pääomia hyödyntäen tai ei pysty tekemään tuottoa taseessa olevilla pääomilla tai päätösvaltaa omaavat osakkaat tarvitsevat pääomaa omiin tarkoituksiinsa.

Tällaisen laiskan rahan jakaminen osinkona pois ei tee yrityksestä parempaa verrattuna yritykseen, joka kykenee käyttämään pääomaa kasvuun ja nostamaan sitä kautta tulevia tuottoja.

 

0
+1
0
-1
0
0
26.5.2019, 19:28
Liittynyt:
5.4.2018, 12:12
Viestejä:
39
Eurotehdas kirjoitti:

Onko täällä viisaammilla esittää arviota minkä verran nordealla on oikeasti varaa palauttaa pääomia omistajilleen? Ajatellaan että osinkoa kasvatettaisiin sentillä per vuosi siihen asti kunnes (mahdollisesti..) tulos korjaa ylöspäin.

Tuo on se skenaario, johon itse uskon tällä hetkellä, että heikon jakson yli mennään jollain keinolla ja sitten haetaan tulos kasvuun.

Osinkoa korotettiin viimeksi ja kasvava osinko on osa yhtiön osingonjakopolitiikkaa. Suomeen muutto vapauttaa pääomia pitkällä tähtäimellä, mutta tietämättömyyttä on kuinka paljon pakollinen vaatimus kaikkineen on plus oma bufferi siihen päälle, onko kaikki maksut Ruotsiin jo tehty, ostivat jonkun vaikeasti lausuttavan pankin joka lisäsi vastuita, mikä tilanne vuoden lopulla IFRS16 uudistukset, varatut summat sakkoihin jne paljon tapahtuu. Ovat viestineet, että muutto ECB:n hoiviin vie aikaa ja todellinen tilanne on ensi keväänä paremmin tiedossa. Lisäosinkoa tuskin enää voi pitää todennäköisenä, mutta ehkä senttipelissä auttaa. Nordean ei ainakaan kannata kasvattaa jo ennestään hyvää vakavaraisuutta, muitakaan käyttökohteita ei ole ja omien osto on tällä tuloksella epätodennäköinen.

0
+1
0
-1
0
0
26.5.2019, 22:29
Liittynyt:
9.1.2019, 11:43
Viestejä:
21
Marraskuu kirjoitti:

Nordean osaketta kannattelee korkea osingonjakosuhde. Osinko on kuitenkin vain osakkeessa olevien varojen siirtämistä osakkeen "taskusta" omistajan omaan "taskuun" siten, että verottaja vielä ottaa tästä siirrosta lähes kolmanneksen. Miksi ylipäätään ostaa osaketta ja saada sen arvo takaisin osinkoina vähennettynä osinkoveroilla?

 

Ylisuuri osingonjakosuhde ei mielestäni lupaa hyvää yhtiölle pitkällä aikavälillä. Paras tilanne on jos johto pystyy sijoittamaan liiketoiminnan tuotot sijoittajaa tehokkaammin. Olen sijoittanut esim. Taaleriin alhaisen jakosuhteen takia (ei pelkästään sen) koska uskon että yhtiön johto löytää voitoille jatkossa houkuttelevia tuottomahdollisuuksia ja tämä ajansaatossa kasvattaa yhtiön kassavirtoja. Korkea osingonjakosuhde kertoo että näitä investointikohteita ei ole ja toiminnan kasvattaminen jatkossa on hankalaa. Tietysti se mikä on korkea jakosuhde riippuu liiketoiminnan pääomaintensiivisyydestä yms. Esimerkiksi kirjanpitolinjan ajaminen isommalla kuormalla vaatii vähemmän lisäinvestointeja kuin uuden paperikoneen ylösajo.

 

Toinen juttu on se miten kukaan valitsee salkkuunsa yhtiöitä. Olen itse Oksaharjun kanssa samoilla linjoilla siinä että yhtiöiden tuloksia ja niiden kehittymistä on helpompi ennustaa kuin markkinan käyttäytymistä. Yhtiöiden tuloksista on myös saatavilla paremmin tietoa kuin markkinatoimijoiden mielenliikkeistä. Tosin sijoitustiedon ketjuissa on ilahduttavasti mainittu myös esim. rahastojen suurista myynneistä. Salkkua rakentaessani koitan hahmotella osinkojen määrää x vuosien päähän. Otan kasvavia yhtiöitä esim. Talenom koska se kasvattaa tulostaan ja osinkoaan vaikkei mikään osinkoyhtiö olekaan. Toisaalta ostin esim Nordeaa koska siitä saa kassavirtaa heti. Nämä "osinkoyhtiöiden" lähempänä olevat osinkotuotot tasaavat mielestäni salkkuni riskiä siitä että ammun kasvuyhtiöiden osalta ohi. Maailma muuttuu ja 10 vuoden päähän ennustettu liikevoitto voi jäädä haaveiluksi. Vaikka hahmotan salkun tuottoja osingon kautta, arvioin tietysti yhtiöitä joka kantilta. 

 

Nordea on tulokseensa nähden arvostettu maltillisesti. Samoin omiin pääomiin. Kun osake treidaa alle oman pääoman, on sijoittajan tuotto yhtiön oman pääoman tuottoa korkeampi. En tiedä mitä tulosta nordea jatkossa tekee, uhkakuvia on ilmassa mutta korkea osinko palauttaa pääomia sijoittajalle joka kevät ja tasaa riskiä. Olettaen ettei näitä rahoja sijoiteta takaisin yhtiöön ja yhtiö mene nurin. Itse sijoitan nordean osingon jonnekin muualle. 

0
+1
0
-1
0
0
27.5.2019, 15:40
Liittynyt:
2.11.2018, 12:56
Viestejä:
277
Marraskuu kirjoitti:

Tarkennettakoon sen verran, että ylisuuret osingot suhteessa tulokseen ovat varojen siirtoa mainitsemallani tavalla. Yritys ei tuolloin näe mahdollisuutta kasvulle pääomia hyödyntäen tai ei pysty tekemään tuottoa taseessa olevilla pääomilla tai päätösvaltaa omaavat osakkaat tarvitsevat pääomaa omiin tarkoituksiinsa.

Tällaisen laiskan rahan jakaminen osinkona pois ei tee yrityksestä parempaa verrattuna yritykseen, joka kykenee käyttämään pääomaa kasvuun ja nostamaan sitä kautta tulevia tuottoja.

Koska osinko on ylisuuri? Silloinko, jos se ylittää viime vuoden tuloksen? Vai silloinko, jos osinkorahat tuottaisivat paremmin yhtiössä?

Nordean viimeisten 7 vuoden tulos on yhteensä 6,38 €/osake. Osinkoa on maksettu 4,31 € (68 %). Jos Nordea olisi jättänyt osinkorahat (tai osan niistä) taseeseensa, sen olisi pitänyt keksiä rahoille järkevää käyttöä. On mahdollista, että ne olisi käytetty kilpailevien pankkien ostamiseen ja Nordeasta olisi kasvanut huomattavasti suurempi pankki kuin se nyt on. Koska näin ei ole tapahtunut, voidaan uumoilla, että sopivia ostokohteita ei ollut tarjolla hyvään hintaan. Kasvu vain kasvun vuoksi ei ole järkevää. Näin ajateltuna on parempi, että osinkosuhde on pidetty korkeana.

Voi tietysti ajatella, että osinko vihjaa huonoihin kasvumahdollisuuksiin. Tässä tullaan perustavaa laatua olevaan sijoitustyylikysymykseen: sijoittaako nopeasti kasvavaan vai hyvin tuottavaan yhtiöön. 

Itse näen Nordean osingon ilmoituksena siitä, että tulevaisuus näyttää hyvältä ja pankki on vakavarainen. Jos kuitenkin menisi huonosti ja osinkoa jouduttaisiin leikkaamaan puoleen, osinkotuotoksi jäisi silti 5 %, mikä hillitsisi kurssiromahdusta.

1
+1
0
-1
1
0
27.5.2019, 18:33
Liittynyt:
26.11.2018, 18:55
Viestejä:
71

Oleellista on odotettavissa olevat tulevat tuotot, jotka muodostuvat osinkotuotosta ja arvonnoususta. Sijoittaminen on kannattavinta yritykseen, jonka antaa parhaan yhteenlasketun tuoton (osinko + arvonnousu). Simppeliä hommaa, joten kaikki muu spekulointi on turhaa.

0
+1
0
-1
0
0
27.5.2019, 19:24
Liittynyt:
13.1.2018, 22:33
Viestejä:
23
Marraskuu kirjoitti:

Joo, huomasin kyllä, että kirjoitukseni voi tulkita noin ja odottelinkin jotakin tämän suuntaista kommenttia.

Tarkennettakoon sen verran, että ylisuuret osingot suhteessa tulokseen ovat varojen siirtoa mainitsemallani tavalla. Yritys ei tuolloin näe mahdollisuutta kasvulle pääomia hyödyntäen tai ei pysty tekemään tuottoa taseessa olevilla pääomilla tai päätösvaltaa omaavat osakkaat tarvitsevat pääomaa omiin tarkoituksiinsa.

Tällaisen laiskan rahan jakaminen osinkona pois ei tee yrityksestä parempaa verrattuna yritykseen, joka kykenee käyttämään pääomaa kasvuun ja nostamaan sitä kautta tulevia tuottoja.

 

Tuosta korkeasta osingonjakosuhteesta huolimatta Nordea on käyttänyt pääomia myös investointeihin.

Esimerkiksi uuteen it-järjestelmään Nordea on investoinut satoja miljoonia, ja tämän pitäisi myös näkyä seuraavan 3-5 vuoden aikana pankin tuloksessa.

Muunlaisia kasvua tukevia investointeja on pankkialalla oikeastaan vaikea edes tehdä, ellei sitten osta samalta toimialalta pienempiä fintech-yrityksiä.

0
+1
0
-1
0
0
27.5.2019, 21:13
Liittynyt:
2.11.2018, 12:56
Viestejä:
277
Marraskuu kirjoitti:

Oleellista on odotettavissa olevat tulevat tuotot, jotka muodostuvat osinkotuotosta ja arvonnoususta. Sijoittaminen on kannattavinta yritykseen, jonka antaa parhaan yhteenlasketun tuoton (osinko + arvonnousu). Simppeliä hommaa, joten kaikki muu spekulointi on turhaa.

Totta. Spekulointia kuitenkin vaatii, jos haluaa ennustaa arvonnousun ja osingot.

On havaittu, että pitkällä aikavälillä arvonnousu riippuu osingon kasvusta. Pitkäjänteisen sijoittajan tuotolle pätee:

  tuotto ≈ nykyinen osinko + osingon kasvu

 

Jos haluaa minimoida spekuloinnin, ostaa yhtiötä, jolla on korkea osinko jo nyt. Jos valitsee matalan osingon yhtiön, tuotto riippuu spekuloinnin onnistumisesta eli kasvun toteutumisesta.

0
+1
0
-1
0
0
27.5.2019, 22:40
Liittynyt:
26.11.2018, 18:55
Viestejä:
71

Käytettävissä olevan informaation perusteella arvioidaan tulevia tuottoja. Muuttujia on paljon ja siten mitään varmaa ei tulevaisuudesta voi sanoa muuta kuin että tulevaisuus on erilainen kuin tämä päivä. Erilaisista signaaleista voidaan rakentaa spekulaatioita tulevasta suunnasta, mutta ne ovat kovin usein värittyneitä ja heijastelevat tunteitamme. Olemme varsin alttiita tulkitsemaan erilaisia merkkejä omien toiveidemme mukaisesti.

 Osaketta myyvä taho pyrkii luomaan tulevista tuotoista houkuttelevan kuvan saadakseen osakkeistaa paremman hinnan. Myös yritykset itse haluavat luoda itsestään paremman kuvan nostattaakseen yrityksen arvoa. Tällä on erityisesti merkitystä rahoituksen saatavuudessa, mutta myös johdon onnistumisen palkitsemisessa. Kaikenlaiset yrityksen parempaa tulevaisuutta tukevat markkinointikeinot lisäävät tunteisiin vetoavaa häröä, joka tarkoituksellisesti sotkee ostavan tahon arviointia hankinnan kannattavuudesta.

 

0
+1
0
-1
0
0
29.5.2019, 15:46
Liittynyt:
2.8.2017, 21:46
Viestejä:
93

Täältäkin löytyy Nordeaa, osinkojakin on jo ehtinyt kilahdellu niin monta kertaa ettei ihan helpolla päästä vielä tappiolle. Nordean kurssi on ollut kyllä pahaa katsottavaa. Suurin syy miksen ole myynyt Nordeoita on ehdottomasti se että taustajoukoista löytyy Sampo, heillä on kaikki motiivit saada Nordean tuloskunto ylöspäin. Lisäksi pankkisektori on tosiaan ollut markkinoilla aika huonossa trendissä joten senkin kautta kurssia ei ole ainakaan päästetty helpolla.

Analyytikoiden uusimmissa ennusteissa 2019/2020 liikevaihdot 8749/9017(M€) ja epsit 0,67/0,72€, jos noi pitävät paikkaansa niin nykyisillä alle 6,5€ hinnoilla lapun pitäisi olla jo hyvä osto.

2
+1
0
-1
2
0
31.5.2019, 13:25
Liittynyt:
16.12.2013, 13:48
Viestejä:
3370

Otin myytyjä takaisin @6,36. Jännä homma, kun joutui vaihtamaan hintaa kolme kertaa, vaikka laitoin myyntilaitahinnan. Kohta muuten loppuu myytyjen takaisinostoprojektini. Syy on ilmeinen. Vai onko kaikille?

0
+1
0
-1
0
0
31.5.2019, 13:48
Liittynyt:
6.4.2017, 21:46
Viestejä:
225
Aki Pyysing kirjoitti:

Otin myytyjä takaisin @6,36. Jännä homma, kun joutui vaihtamaan hintaa kolme kertaa, vaikka laitoin myyntilaitahinnan. Kohta muuten loppuu myytyjen takaisinostoprojektini. Syy on ilmeinen. Vai onko kaikille?

Joko loppuu:

1) Rahat

2) Usko

3) Aiemmin myytyjen osakkeiden kappalemäärä.

Kaiken perusteella veikkaan kolmosta.

2
+1
0
-1
2
0
31.5.2019, 15:21
Liittynyt:
21.12.2018, 15:20
Viestejä:
39

-Nordean kurssi on ollut kyllä pahaa katsottavaa. Suurin syy miksen ole myynyt Nordeoita on ehdottomasti se että taustajoukoista löytyy Sampo, -

   -Tota..Eiks toi ole vähän tyhmää logiikkaa?   Kun olisit myynyt silloin 10eurolla, niin olisit välttänyt kurssilaskun ja tehnyt siinä ns. "hyvät kurat".. Olisi kannattanut myydä velä kasillakin....

Voit kysyä itseltäsi, että kuinka hyvin osakemarkkinoilla toimii avioliiton opit:.. -Niin myötä kuin vastamäessä?

  -Mielestäni aika kehnosti!   Fiksumpaa on ostaa halvalla ja myydä kalliimmalla.   Kaikkein typerintä mitä sijoittaja voi tehdä on hautoa osakettaan ja realisoida koko helvetin pitkä kurssilasku itselleen ajatuksella, että  josko se tämä tästä vielä jonain päivänä nousisi.(äärimmäisen huono tapa yrittää tehdä massia)   On kyettävä luopumaan vaikka sitten pienellä tappiollakin mikäli näkymät ovat heikot.....

Kaikkein surkeinta mitä osakemarkkinoilla voi tapahtua on rakastua osakkeeseen...Tällöin ihminen on täysin sokea ympäristölleen. Rakkaus on tehnyt ihmisestä sokean.. Toisaalta peliriippuvuus on kamala heikkous  sekin.  Peliriippuvaisella on valtava tarve ostaa vaikka järki sanoisi, että aika on huono...

 

 

0
+1
4
-1
0
4
31.5.2019, 15:47
Liittynyt:
26.11.2018, 18:55
Viestejä:
71

Kysymys on hyvä, mutta vertailu melko ontuva sanoisin. Mikäli olet ostanut Nordeaa vaikkapa tuolla kymmenellä eurolla laskien sen olevan kannattava sijoitus tulevien tuottojen perusteella, niin miksi sitten päätyisit sen myymään kahdeksalla eurolla pelkästään arvon laskemisen tähden? Mikäli sen tuottoennuste olisi laskenut 15% aiempaan ennusteeseen nähden, niin miksi myisit vieläkään? Toki, jos samalla on ilmaantunut paremmin tuottava kohde, niin silloin toki.

Nordeassa monia kiihottaa osingon määrä ja se on kannatellut osakkeen arvoa tuloksen heikentymisestä huolimatta. Tässä on pieni salakavala ansa, joka voi erehdyttää uskottelemaan itselle korkeamman arvonmäärityksen kuin tuloksentekokyvyn perusteella soisi. 

0
+1
0
-1
0
0
31.5.2019, 16:40
Liittynyt:
2.11.2018, 12:56
Viestejä:
277
Marraskuu kirjoitti:

Mikäli olet ostanut Nordeaa vaikkapa tuolla kymmenellä eurolla laskien sen olevan kannattava sijoitus tulevien tuottojen perusteella, niin miksi sitten päätyisit sen myymään kahdeksalla eurolla pelkästään arvon laskemisen tähden?

Verohyöty. Ja sitten laput takaisin.

0
+1
0
-1
0
0
31.5.2019, 17:15
Liittynyt:
21.12.2018, 15:20
Viestejä:
39
Marraskuu kirjoitti:

Kysymys on hyvä, mutta vertailu melko ontuva sanoisin. Mikäli olet ostanut Nordeaa vaikkapa tuolla kymmenellä eurolla laskien sen olevan kannattava sijoitus tulevien tuottojen perusteella, niin miksi sitten päätyisit sen myymään kahdeksalla eurolla pelkästään arvon laskemisen tähden? Mikäli sen tuottoennuste olisi laskenut 15% aiempaan ennusteeseen nähden, niin miksi myisit vieläkään? Toki, jos samalla on ilmaantunut paremmin tuottava kohde, niin silloin toki.

Nordeassa monia kiihottaa osingon määrä ja se on kannatellut osakkeen arvoa tuloksen heikentymisestä huolimatta. Tässä on pieni salakavala ansa, joka voi erehdyttää uskottelemaan itselle korkeamman arvonmäärityksen kuin tuloksentekokyvyn perusteella soisi. 

Vastaukseni oli muugille ja hänen vastauksestaan sain sen käsityksen, että on hautonut niitä osakkeita jo vuosia ja nyt sitten käytännössä odottelee sitä hetkeä kun voi todeta olevansa tappiolla kurssilaskun myötä.

Otetaampa esimerkki:  Olet ostanut 10eurolla/osake  1000 osaketta = 10 000e Ajat muuttuvat ja ymmärrät, että edessä on pidempi lasku.--> Myyt tappiolla 9e/osake = Saat rahaa 9000e .....Kurssilasku jatkuu...Odottelet......Nyt osaketta saa hintaan 6e/osake...Ostat sillä 9000e = 1500osaketta !!!

-Eli mitä tästä opimme ?  Jos kaveri ei olisi myynyt hänellä olisi edelleen 1000 osaketta kun nyt myymällä hänellä onkin 1500 osaketta samalla rahalla.

= Pidemmissä kurssilaskuissa ei ole järkeä omistaa osakkeita ja realisoida se tappio itselleen.

0
+1
2
-1
0
2
31.5.2019, 17:52
Liittynyt:
26.11.2018, 18:55
Viestejä:
71

Ei käy kiistäminen laskelmaa. Ongelma on vain se, että kurssilaskua ei voi varmasti tietää ennen kuin se on tapahtunut. Toki jossakin tapauksissa se on täysin selvää, että näin ennenpitkää tapahtuu, mutta silloinkaan ei ajankohtaa voi varmasti sanoa (esim Lehto)

0
+1
0
-1
0
0
31.5.2019, 18:59
Liittynyt:
21.12.2018, 15:20
Viestejä:
39
Marraskuu kirjoitti:

Ei käy kiistäminen laskelmaa. Ongelma on vain se, että kurssilaskua ei voi varmasti tietää ennen kuin se on tapahtunut. Toki jossakin tapauksissa se on täysin selvää, että näin ennenpitkää tapahtuu, mutta silloinkaan ei ajankohtaa voi varmasti sanoa (esim Lehto)

Jos luet mun posteja taakseppäin niin kylläpähän tuon olen tiennyt.. Viime vuonna sanoin kaikille tutuille, että myykää kaikki pois 2019 keväällä...

Suosittelen seuraamaan aikaansa...Talouden kehittymistä...Ensin se hyytyy...Sitten työttömyys kääntyy kasvuun etc. Yleensä kurrsit lähtee hyvissä ajoin laskulle... Kannattaa myöskin ottaa professorien ennustukset vakavissaan sekä alan ihmisten arvioiden kuunteleminen.  Sama professori joka ennusti edellisen finassikriisin sanoi vuonna 2017, että 2020 tulee seuraava...Sitä odotellessa.

 

0
+1
1
-1
0
1
31.5.2019, 20:23
Liittynyt:
26.11.2018, 18:55
Viestejä:
71

Mun mielestä nordeat kannatti myydä jo viime kesänä pois. Toki mun mielestä kannatti myydä myös Nesteet pois, joten toinen osu toinen ei

0
+1
0
-1
0
0
31.5.2019, 23:01
Liittynyt:
21.12.2018, 15:20
Viestejä:
39
Xman kirjoitti:
Marraskuu kirjoitti:

Ei käy kiistäminen laskelmaa. Ongelma on vain se, että kurssilaskua ei voi varmasti tietää ennen kuin se on tapahtunut. Toki jossakin tapauksissa se on täysin selvää, että näin ennenpitkää tapahtuu, mutta silloinkaan ei ajankohtaa voi varmasti sanoa (esim Lehto)

Jos luet mun posteja taakseppäin niin kylläpähän tuon olen tiennyt.. Viime vuonna sanoin kaikille tutuille, että myykää kaikki pois 2019 keväällä...

Suosittelen seuraamaan aikaansa...Talouden kehittymistä...Ensin se hyytyy...Sitten työttömyys kääntyy kasvuun etc. Yleensä kurrsit lähtee hyvissä ajoin laskulle... Kannattaa myöskin ottaa professorien ennustukset vakavissaan sekä alan ihmisten arvioiden kuunteleminen.  Sama professori joka ennusti edellisen finassikriisin sanoi vuonna 2017, että 2020 tulee seuraava...Sitä odotellessa.

 

 

Jatkoa:

Synkistä talousennusteistaan ja erityisesti finanssikriisin ennustamisesta tunnettu sekä niiden vuoksi ”Tohtori Tuhoksi” kutsuttu New Yorkin yliopiston taloustieteen professori Nouriel Roubini ja hänen yhtiökumppaninsa, italialainen ekonomisti ja London School of Economicsin tutkija Brunello Rosa ennustavat seuraavan suuren taantuman alkavan 2020. 

Roubinin ja Rosan mukaan siitä on lisäksi tulossa paljon vuoden 2008 finanssikriisiä vakavampi.

”Vuonna 2020 olosuhteet ovat valmiit uudelle finanssikriisille, jota seuraa globaali taantuma. Toisin kuin vuonna 2008, hallituksilla ei tällä kertaa ole poliittisia työkaluja kriisin hoitamiseksi”, he toteavat yhteisessä katsauksessaan Project Syndicate –sivustolla.

 

Roubini ja Rosa korostavat, että rahapolitiikasta ei löydy apua uuteen taantumaan, sillä koronlaskuille ei ennätysmatalien korkojen aikaan ole tilaa. 

”Toisin kuin vuonna 2008, poliittiset päättäjät joutuvat kohtaamaan seuraavan laskukauden kädet sidottuina, koska velkatasot ovat nyt korkeammat kuin edellisin kriisin aikana. Seuraava kriisi voi olla paljon vakavampi ja pitkäaikaisempi kuin edellinen.”

Roubini ja Rosa listaavat useita syitä uudelle finanssikriisille. Näitä ovat muun muassa keskuspankkien evlytyspolitiikan päättyminen ja inflaation kiihtyminen etenkin Yhdysvalloissa.

Erityisesti he nostavat kuitenkin esiin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kauppapolitiikan ja Euroopan poliittisen tilanteen.

”Trumpin hallinnon erimielisyydet Kiinan, Euroopan, Meksikon, Kanadan ja muiden kanssa tulevat lähes varmasti lisääntymään ja johtavat kasvun hidastumiseen ja korkeampaan inflaatioon”, Roubini ja Rosa sanovat.

He ennakoivat, että Yhdysvaltain protektionistinen politiikka hidastaa talouskasvua myös globaalisti.

”Uusi taantuma saattaa työntää Italiaa ja muita maita eroamaan eurosta”

Euroopassa ongelma on Roubinin ja Rosan mukaan lisäksi poliittinen.

”Populistiset maat, kuten Italia, saattavat aiheuttaa kestämättömän velkatilanteen euroalueella. Ongelmia pahentaa se, että pankit omistavat paljon valtioiden velkapapereita. Näissä oloissa uusi taantuma saattaa työntää Italiaa ja muita maita eroamaan eurosta yhdessä.”

Poliittinen riski liittyy kirjoittajien mukaan myös Yhdysvaltain seuraaviin presidentinvaaleihin, jotka pidetään juuri vuonna 2020.

”Trump on jo painostanut (Yhdysvaltain keskuspankkia) Fediä, kun talouskasvu oli neljässä prosentissa. Miettikää, miten hän käyttäytyy vaalivuonna, jolloin kasvu on todennäköisesti alle prosentissa ja työttömyys kasvaa.”

Roubini ja Rosa varoittavat myös Yhdysvaltain Iran-politiikasta ja vertaavat tilannetta vuosiin 1973, 1979 ja 1990 piikkeihin raakaöljyn hinnassa.

”Sotilaallisen yhteenoton provosoiminen Iranin kanssa johtaisi geopoliittiseen shokkiin. On tarpeetonta sanoa, että se vain pahentaisi tulevaa taantumaa.”

Brunello Rosa varoittaa vielä erikseen Euroopan tilanteesta ja viittaa velkakriisiin.

”Eurooppalaiset instituutiot ovat olleet kriittisessä roolissa velkakriisin hoitamisessa ja juuri siksi niiden heikkous tarkoittaa suurempaa haavoittuvuutta koko euroalueelle, kun seuraava kriisi alkaa. Italian ja Saksan korkoeron viimeaikainen repeäminen osoittaa, että poliittisen kehityksen aiheuttama heilunta markkinoilla voi johtaa epävarmuuteen ja taloudelliseen alisuoriutumiseen maissa, joihin se eniten vaikuttaa”, hän kirjoittaa erillisessä Eurooppaa koskevassa katsauksessaan.

Suomessa finanssikriisiä edeltänyt suhdannehuippu ohitettu vasta nyt

Amerikkalaisen investointipankki Lehman Brothersin kaatumisesta ja globaalin finanssikriisin alkamisesta tuli tänä viikonloppuna kuluneeksi kymmenen vuotta. Nouriel Roubini tuli tunnetuksi juuri tuolloin, sillä, hän ennusti Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden romahduksen ja talouskriisin vuonna 2008.

Ekonomistien mukaan finanssikriisiä edeltänyt aikaisempi suhdannehuippu on Suomessa ohitettu vasta nyt. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä bruttokansantuote ylitti ensimmäisen kerran vuoden 2007 lopun tason.

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on varoittanut jo aikaisemmin, että Suomen seuraavan hallituksen nelivuotiskaudelle ajoittuu seuraava kansainvälisen talouden notkahdus.

0
+1
4
-1
0
4
1.6.2019, 10:08
Liittynyt:
6.4.2017, 21:46
Viestejä:
225

Ennen kuin liikaa innostuu ennustajista, kannattaa perehtyä näiden onnistumishistoriaan. Muistaakseni Roubini ennusti romahdusta jo vuonna 2004 ja toisti sitten ennustuksensa kunnes niin kävi, ja jatkoi samalla linjalla vielä myös ainakin pari vuotta romahduksen jälkeen.

4
+1
0
-1
4
0
1.6.2019, 10:08
Liittynyt:
6.4.2017, 21:46
Viestejä:
225

Ennen kuin liikaa innostuu ennustajista, kannattaa perehtyä näiden onnistumishistoriaan. Muistaakseni Roubini ennusti romahdusta jo vuonna 2004 ja toisti sitten ennustuksensa kunnes niin kävi, ja jatkoi samalla linjalla vielä myös ainakin pari vuotta romahduksen jälkeen.

0
+1
0
-1
0
0
1.6.2019, 12:14
Liittynyt:
26.11.2018, 18:55
Viestejä:
71

Seuraava finanssikriisi tulee aivan yhtä varmasti kuin matalapaine korkeapaineen jälkeen. Valitettavasti talouden ennustaminen on paljon vaikeampaa kuin sään ennustaminen. Puhutaan taloustieteestä tieteenä vaikka talouden tapahtumia ei kyetä tieteen keinoin edelleenkään ennustamaan. Taloustiede ei siis ole samalla tavoin tiedettä kuin esimerkiksi fysiikka tai matematiikka. 

Kun riittävän moni tekee ennusteita ja erilaisia sellaisia, niin jälkikäteen joku on aina oikeassa ja voi sen jälkeen kohota oraakkelin asemaan ja kirjoittaa kirjoja, jotka myyvät miljoonia.

Talous muuttuu koko ajan ja elää ihmisten tunteiden ja uskon mukaan. Jokainen laadittu ennuste muuttaa tulevaa vaikuttaessaan ihmisten käyttäytymiseen. Siksi talouden ennustaminen on äärimmäisen vaikeaa. Toki me tiedetään perusmekanismeja korkojen ja rahan tarjonnan vaikutuksesta taloudelliseen toimeliaisuuteen, mutta mitään kaiken kattavaa matemaattista mallia ei ole olemassakaan. Talous on kuin elämä, joka joskus alkoi maapallolla ja jatkaa elämäänsä eteenpäin kasvaen ja muuttaen muotoaan. Me emme tiedä nyt millainen maailma on 30 vuoden päästä. Emme tienneet millainen maailma on nyt 30 vuotta sitten. Ainoa mitä historian perusteella voimme ennustaa on se, että maailma on tulevaisuudessa erilainen ja varmasti jotakin muuta mitä se on koskaan ennen ollut.  

0
+1
0
-1
0
0
1.6.2019, 17:30
Liittynyt:
2.11.2018, 12:56
Viestejä:
277
Marraskuu kirjoitti:

Puhutaan taloustieteestä tieteenä vaikka talouden tapahtumia ei kyetä tieteen keinoin edelleenkään ennustamaan. Taloustiede ei siis ole samalla tavoin tiedettä kuin esimerkiksi fysiikka tai matematiikka. 

Taloustiede on kyllä tiedettä mutta ei luonnontiedettä. Talous on ihmisten toimintaa ja ihmisten toimintaa on vaikea ennustaa.

0
+1
0
-1
0
0
25.6.2019, 13:44
Liittynyt:
11.9.2017, 14:34
Viestejä:
21

Nordea jatkaa laskuaan ja uudet pohjat taitaa olla taas saavutettu. Osake näyttää seuravailen STOXX Europe 600 Banks indeksiä melko hyvin. Periaatteessahan tämän pitäisi olla hyvä tankkauksen paikka. Toisaalta korot ei suurella todennäköisyydellä viisaampien mielestä ole nousemassa vuosikausiin, joten ei taida tuotto-odotuksetkaan olla kummosia. Millaiset uutiset voisivat olla sellaisia, jotka saavat Euroopan pankkisektorin osakkeet nousuun? 

0
+1
0
-1
0
0
25.6.2019, 18:48
Liittynyt:
21.12.2018, 15:20
Viestejä:
39
Joonas85 kirjoitti:

Nordea jatkaa laskuaan ja uudet pohjat taitaa olla taas saavutettu. Osake näyttää seuravailen STOXX Europe 600 Banks indeksiä melko hyvin. Periaatteessahan tämän pitäisi olla hyvä tankkauksen paikka. Toisaalta korot ei suurella todennäköisyydellä viisaampien mielestä ole nousemassa vuosikausiin, joten ei taida tuotto-odotuksetkaan olla kummosia. Millaiset uutiset voisivat olla sellaisia, jotka saavat Euroopan pankkisektorin osakkeet nousuun? 

Millaiset uutiset?

-Sellaiset uutiset, että talous ei taantuisikaan, vaan lähtisi uuteen nousuun ja sitten näkisimme Nordean tuloksessa positiivista kehitystä.

Valitettavasti todellisuus on kuitenkin sitä, että talous on hiipumassa ja sitten kääntymässä laskuun..  Tosiasia on se, että finanssikriisi ei ole vielä alkanutkaan..Se on vasta tulossa ja sitten mennään.  Alaa seuraavat Professorit ennustavat vuosien painanajaista finanssialalle. 

2020 oli vasta einekset kriisille, mutta sehän voi tulla vasta vuosi pari myöhässäkin.. Katsotaan.  Mä en näe tässä tankkauksen paikkaa.  Näen tankkauksen paikan sitten kun näen talouden piristyvän, sekä Nordean tekevän hyvää tulosta. Kyllä tätä ehtii ostaa nousevaankin kurssiin mikäli näemme positiivisen osavuosikatsauksen jossain vaiheessa tulevaisuudessa...Kyse lienee vnuosista...Ei niinkään vkoista, ei  kuukausista kun käänne nähdään.  Toisaalta mitä olen ihmisten kommentteja lukenut, niin Nordealla olisi kovaste petrattavaa palveluissaan..Kun asiakas ei ole tyytyväinen se vaihtaa pankkia. Kyllä ne korjaavat toimet pitäisi laittaa tapahtumaan mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, mikäli meinaa liikevaihtoaan kasvattaa asiakkaiden kautta...

ps.  Mitä tuumaa Gardell tänä päivänä.....Sijoituksensa ajoitus ei osunut ihan nappiin.

 

 

0
+1
3
-1
0
3
25.6.2019, 20:43
Liittynyt:
20.7.2016, 19:14
Viestejä:
328
Xman kirjoitti:

ps.  Mitä tuumaa Gardell tänä päivänä.....Sijoituksensa ajoitus ei osunut ihan nappiin.

 

Tuskin Gardell on samanlainen kvartaalisankari kuin eräät. Ja mikäli Gardellin osakkeiden ostohinta on ollut lähelläkään kurssihintoja, ei siellä paljoa kuopassa olla kun osinko huomioidaan (oli luokkaa 7,40 silloin, nyt 6,29 ja välissä 0,69 osinko eli runsaat 5 prosenttia reaalisti laskenut osake).

Harkitsen lisäostoja. Jos Nordean tulos pysyy edes lähes samalla tasolla kuin viimeisinä aikoina niin osakkeessa on reippaasti nousunvaraa nykykurssista.

1
+1
0
-1
1
0
26.6.2019, 10:13
Liittynyt:
17.9.2014, 10:16
Viestejä:
287

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/facebooks-full-frontal-assault-on-finance/78bb8d9f-174b-473d-b75c-072154910b55

Suomen mediassa on jo pidempään ollut tavallista kopioida sisältöä suoraan muista medioista, mutta täysi copy-paste on vielä aika harvinaista. Myös kauppalehdessä englanninkielinen uutinen on toistaiseksi vielä poikkeus. 

Itse en juuri lämpene ajatukselle antaa facebookin hallita rahojani ja käyttämääni rahaa tai vakoilla kaikkea taloudellista aktiviteettiani, mutta miljardit muut facebookin käyttäjät voivat olla toista mieltä. 

Nykyinen valuutta- ja finanssijärjestelmä kelpaa minulle kyllä, mutta palveluissa on kyllä reippaasti parantamisen varaa. Olen aiemminkin ihmetellyt, enkä ole saanut mistään järkevää vastausta; miten voin mobilepaylla ja vastaavilla palveluilla maksaa kaverilla rahaa parin sekunnin viiveellä, mutta jos lähetän kaverille tilisiirron, niin siinä menee pari päivää pankkien välillä?! Ja jos esim myyn osakkeita, niin miksi rahojen saamisessa menee kaksi (pankki)päivää?? 

0
+1
0
-1
0
0
26.6.2019, 11:22
Liittynyt:
2.11.2018, 12:56
Viestejä:
277
Lehtopöllö kirjoitti:

miten voin mobilepaylla ja vastaavilla palveluilla maksaa kaverilla rahaa parin sekunnin viiveellä, mutta jos lähetän kaverille tilisiirron, niin siinä menee pari päivää pankkien välillä?! 

Nykyään tilisiirron viive on puoli päivää. Viiveetön maksukin on tulossa pankkeihin. Sen nimi on SEPA Instant ja osa pankeista jo tukee sitä. Sen avulla voit tehdä pikamaksuja myös eurooppalaisten pankkien välillä. Nordeassa on mahdollista vastaanottaa SEPA Instantia, mutta ei vielä lähettää.

0
+1
0
-1
0
0

Sivut