Olet täällä

Metsäsijoittajan matkassa

Sivu:

Sivut

Käyttäjän Metsäsijoittaja kuva
Liittynyt: 10.11.2018, 11:24
Viestejä: 18
Ese kirjoitti:

Voitko vähän tarkentaa, miten olet hajauttanut Keski- ja Pohjois-Suomen tilaostot ja onko Pohjois-Suomi alueena Lappi kokonaan vai esimerkiksi Länsi-Lappi?

Pyrin keskittämään metsätilahankinnat kolmelle pääalueelle: a) Pohjois-Pohjanmaa b) Kainuu c) Kanta- ja Päijät-Häme. Näissä kohteissa pystyn  tekemään aikaisemmin mainitsemiani metsänhoitotoimenpiteitä jossain määrin itse. Nämä kolme markkina-aluetta eroavat hyvin paljon toisistaan, mikä pitää huomioida hinnoittelussa. Esimerkiksi läntisen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun itäosan välillä on hirveän suuri ero puunkysynnässä ja sitä kautta hinnoittelussa.Myös metsätuhoriskit eroavat Kainuun tykkylumesta Etelä-Suomen juurikääpäalueisiin merkittävästi.

Katselen myös tiloja esim. Kuusamosta ja Keski-Suomesta, mutta näissä tapauksissa pitää turvautua täysin palvelumarkkinoihin metsänhoidon osalta. Toki jos hinta on kohdillaan niin tilan voi ostaa mistä tahansa, mutta käytännössä aika ei riitä seuraamaan koko Suomen metsätilamarkkinoita. Pääpaino minulla on myös eteläinen Pohjois-Pohjanmaa eli nimimerkin Ese kanssa taistellaan todennäköisesti samoista tiloista...

Nimimerkki Ese nosti esille maantieteellisen riskin. Omat tilat hajautuvat maantieteellisesti eri alueille, mikä on johtanut siihen, että metsätiloilla ei juurikaan ole vakuutuksia. Myrskyn tai muun tuhon osuminen kaikille palstoille on epätodennäköistä. Muutama puuvoittoinen tila on vakuutettuna ja esimerkiksi vuosi sitten talvella vakuutus tuli Kainuun tykkylumialueilla todella arvokkaaksi. Mutta tosiaan palstat, jotka ovat taimikko tai 02-kehitysluokkavaltaisia, en näe tarvetta vakuutukselle vaan maantieteellinen hajautus ratkaisee asian.

 

Käyttäjän Metsäsijoittaja kuva
Liittynyt: 10.11.2018, 11:24
Viestejä: 18

Parhaillaan valmistelen kauppakirjapohjaa toisen osapuolen kommenteille niin ajattelin listata asioita, joita yleisesti kauppakirjoissa näkee ja mitä itse niihin vaadin lisättäväksi. Lähes tulkoot kaikki näistä maininnoista on tullut vastaan kauppakirjoissa tai sitten olen ne netsitä löytänyt.  En ole koulutukseltani lakimies, joten en ota vastuuta alla olevien kirjausten lainvoimaisuudesta.. Lisäksi vaikutusta on sillä onko kaupan kohde määräala vai kiinteistö. Voi myös olla määräosa, mutta nämä ovat harvinaisempia.

Myyjän vaatimukset:

  • Ostaja on tutustunut ennen kaupantekoa kiinteistöä koskeviin XX päivättyihin rasitus- ja lainhuutotodistuksiin sekä kiinteistörekisteriotteeseen. (Lisäksi kannattaa rasitteet ja oikeudet listata erikseen)
  • Ostaja on tutustunut voimassa olevaan / valmisteilla olevaan kaavoitukseen ja ostaja on tietoinen kaavoituksen aiheuttamista vaikutuksista kaupan kohteisiin. (Määriteltävä kaavoituksen luonne ja sen identifiointi.). Jos voimassa olevaa tai valmisteilla olevaa kaavaa ei ole, kirjataan, että kaupan kohteella ei ole yksityiskohtaista kaavaa.
  • Ostaja on tutustunut kaupan kohteeseen tarpeelliseksi katsomaltaan osalta / Ostaja on tarkastanut kaupan kohteena olevan alueen sekä sen rajat tarpeelliseksi katsomaltaan osalta. Ostaja on verrannut maastossa tarkastamiaan tietoja kauppa-asiakirjan liitteisiin eikä ostajalla ole huomautettavaa näiden seikkojen osalta.
  • Ostaja on tietoinen kohteena olevan kiinteistön läpi menevästä tiehoitokunnan hallitsemasta tiestä, jonka vuosimaksuista vastaa kaupanteon jälkeen ostaja.
  • Ostajalle on luovutettu jäljennökset kaupan kohteeseen kohdistuvista sopimuksista (sopimukset kannattaa listata ja mainita ovatko ne määräaikaisia vai toistaiseksi voimassa olevia).
  • Ostaja on tietoinen siitä, että kunnan etuosto-oikeuden vuoksi tämän kaupan lainhuudatushakemus jää lepäämään siihen saakka, kunnes kunnan etuosto-oikeudelle määritelty xx kuukauden määräaika on umpeutunut (ostaja voi toki hakea kustannuksellaan kunnalta tiedon etuosto-oikeuden käyttämisestä).
  • Vaaranvastuu siirtyy ostajalle kauppakirjan allekirjoituksin
  • Kaupan kohteelle on saatu vuosina XXXX Kemera-tukea kuvioille XX. Hoitovelvoite Kemera-ehtojen mukaisesti siirtyy ostajalle em. kuvioiden osalta kauppakirjan allekirjoituksin.
  • Kaupan kohteella on kuvio XX, mille ei ole tehty uudistamistoimenpiteitä. Uudistamisvelvoite siirtyy ostajalle em. kuvion osalta kauppakirjan allekirjoituksin.

Ostajan vaatimukset:

  • Myyjä vakuuttaa, että kaupan kohteeseen ei kohdistu sopimuksin perustuvia rasiteoikeuksia tai keskeneräisiä puukauppoja.
  • Kaupan kohde myydään vapaana kiinnityksistä / Kaupan kohteeseen ei kohdistu kiinnityksiä. Rasitustodistuksessa ei ole panttikirjamerkintöjä (Jos kiinnityksiä tai panttikirjoja on, tilanne vaatii tapauskohtaisen sopimisen).
  • Myyjä vakuuttaa, että sen tiedossa ei ole kaupan kohdetta koskevia luonto- tai suojelukohteita (Jos näitä on, tulee ne kirjata kuvioittain kauppakirjaan).
  • Myyjä vakuuttaa kertoneensa kaikki ne tiedossaan olevat seikat, jotka ovat saattaneet vaikuttaa ostajan ostopäätöksen tekemiseen.
  • Myyjä vakuuttaa, että kaupan kohde on puustoltaan ja muutoin vastaavassa kunnossa kuin se oli myynti-ilmoituksessa.

Jos kyseessä on kiinteistö, riittää kauppakirjaan kiinteistötunnus kaupan kohteeksi. Jos kyseessä on määräala, on kohde joko merkittävä maastoon etukäteen tai merkittävä karttapohjalle mahdollisimman tarkasti. Jos kyseessä on määräala, on pinta-ala merkittävä esimerkiksi noin 53,3 ha. Jos merkitään ilman tuota "noin" -termiä, lohkaistaan toimituksessa tasan 53,3 ha osuus. Jos myy tai ostaa määräalaa, voi vielä laittaa maininnan, että kauppahintaa ei muuteta, vaikka pinta-ala kiinteistötoimituksessa eroaa kauppakirjassa mainitusta.

Mitä muita asioita teillä on tullut vastaan kauppakirjoissa?

 

 

Käyttäjän Ese kuva
Ese
Liittynyt: 4.7.2014, 23:02
Viestejä: 18

Kiitos vastauksesta. Puumarkkinoista olen täsmälleen samaa mieltä, alueellinen kysyntä ja samalla myös hinnat vaihtelevat paljon. Myös katkonnat saattavat erota yllättävän paljon!

Tällä hetkellä en usko että samoista tiloista taistellaan, siitä yksinkertaisesta syystä että olen ostopuolella passivoitunut tosi paljon. Toki joku tilakauppa on tullut joka vuosi tehtyä, mutta omat kriteerini ovat niin tiukat ettei nykyhinnoilla kauppoja useinkaan synny. Tästä johtuen myös seurantani on ollut vähäisempää, aika on kuitenkin rajallista.

Vakuutuskohteista olen vähän eri mieltä. En minäkään ole kaikkea vakuuttanut, mutta omasta mielestäni nimenomaan 02- ja 03-kehitysluokkaiset harvennetut metsät ovat niitä kohteita mitkä pidän vakuutettuna. Näissä tulee suurin rahallinen vahinko, korjuussa kun ei ihmeitä kerry ja aikaa on hukattu kymmeniä vuosia. Odotusarvolisät laskettuna vakuutuksella saa edes jotain pois.

Kuinka aktiivisesti olet metsänhoitoja tehnyt? Tällä meinaan kaikkea muutakin kuin taimikonhoitoja.

Itse olen laskeskellut, että tämän hetken markkinatilanteessa rahoille ja ajalle saan paremman tuoton hoitamalla nykyiset maapohjat mahdollisimman tuottaviksi. Toisin sanottuna viimeiset vuodet olen ojittanut, lannoittanut ja raivaillut aktiivisesti. Varsinkin kasvatuslannoituksiin olen panostanut, itse lannoitteet tilaamalla ja maatalousurakoitsijoiden traktorilevityksenä kulut ovat järkevät ja kasvulisäykset silmin nähtävissä. Tuhkalannoituksia on tarkoitus lisätä ja useampi hanke on sisässä tällekin talvea. Boorin taas olen itse levittänyt kaikkialle missä puute on ollut havaittavissa.

Käyttäjän rockafella kuva
Liittynyt: 11.2.2016, 18:22
Viestejä: 94

Mitä mieltä metsäsijoittajat ovat viime vuosina yleistyneistä metsärahastoista, esimerksi UB Metsä ja OP:n metsärahasto? Metsä kiinnostaa pörssin vastapainona, mutta osaaminen ja aika ei riitä metsätilojen ostamiseen ja hoitamiseen.

Kovia tuottoja ovat lyöneet ensimmäisille vuosille, mutta metsäähän voi hakata etupainoitteisesti...

Käyttäjän Iku-Turso kuva
Liittynyt: 7.6.2018, 14:40
Viestejä: 21

Omaa mutuilua:

0-korkojen aikaan kokemattomat ovat kokeneet metsärahaston vähäriskisenä vaihtoehtona säästötilille.  Alussa rahastoilla oli suuruuden tuomaa kilpailuetua, koska ne pystyivät ostamaan suuria tiloja hyvään hintaan. Kansanvälisten toimijoiden ja metsärahastojen lisääntyminen on sittemmin nostanut myös suurten kohteiden hintatasoa. Tällä hetkellä tilakauppa käy joillain alueilla ylikierroksilla, minkä takia tulevat tuotot voivat olla aiempia niukempia. Metsärahastolla on toki kilpailuetua, jos saa muodostettua järkeviä tilakokonaisuuksia.

Metsärahaston tuotto ei ylipätään ole järin korkea, mutta kustannukset ovat kohtuullisen isoja. Tämä tietysti laskee sijoittajan saamaa tuottoa.

Metsärahastot ovat epälikvidejä. Tämä on toki suhteellista, koska yksittäinen tila on toki epälikvidimpi.

Käyttäjän Ese kuva
Ese
Liittynyt: 4.7.2014, 23:02
Viestejä: 18

Muutamasta tilasta olen OP rahaston kanssa kilpaillut. En itse ole sanut matikkaa täsmäämään, voi olla että oma tuottovaade on niin paljon kovempi tai sitten laskuissani on ollut muuta vikaa. Joka tapauksessa mielestäni kovia hintoja rahastot ovat tiloista maksaneet, kun huomioidaan että kaikki hoitotoimet ostetaan niin en korkeisiin pitkän ajan tuottoihin usko...

Käyttäjän Metsäsijoittaja kuva
Liittynyt: 10.11.2018, 11:24
Viestejä: 18

Aika paljon niin sanottua ylihintaa näyttävät metsärahastot maksavan tiloista, kun huomioidaan se etumatka minkä ne metsänhankinnassa antavat. Tällä tarkoitan sitä, että kun puustosta maksetaan enemmän kuin sen arvo verojen jälkeen on, tarkoittaa tämä käytännössä sitä, että metsän tuotto suhteessa hankintahintaan on oltava suurempi kuin investointirahan korko inflaatio huomioiden. Pitkään jatkunut matala korkotaso on nostanut metsätilojen hintoja ja lisäksi rahastot vielä usein joutuvat sijoittamaan tuottojaan takaisin uusiin kohteisiin. Metsärahastojen taseet huolestuttavat, kun katsoo mitä hintoja ne maksavat puusta, paljonko puusta saadaan harvennuksilla ja mikä hinta jäljellä olevilla puilla on tämän jälkeen taseessa...

Omat kirjoittelut on jäänyt palstalle vähemmälle. Pari kertaa olen yrittänyt, mutta viestin lähetysvaiheessa selain on kaatunut. Ilmeisesti keskustelupalsta ei tue käyttämääni selainta. Olen sitten antanut asian olla. Toki talvella, etenkin kun ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamia lumettomia talvia saa vielä näemmä odotella, ei ole minulla ollut juuri tapahtumia. Tämän talvikauden hakkuut valmistuivat jo viime vuoden lopulla eli tämän alkuvuoden ainoaksi toimenpiteeksi on jäänyt veroilmoituksen tekeminen, alvien maksaminen ja kahden Kemera-tuen hakeminen.

Käyttäjän Ese kuva
Ese
Liittynyt: 4.7.2014, 23:02
Viestejä: 18
Metsäsijoittaja kirjoitti:

Aika paljon niin sanottua ylihintaa näyttävät metsärahastot maksavan tiloista, kun huomioidaan se etumatka minkä ne metsänhankinnassa antavat. Tällä tarkoitan sitä, että kun puustosta maksetaan enemmän kuin sen arvo verojen jälkeen on, tarkoittaa tämä käytännössä sitä, että metsän tuotto suhteessa hankintahintaan on oltava suurempi kuin investointirahan korko inflaatio huomioiden. Pitkään jatkunut matala korkotaso on nostanut metsätilojen hintoja ja lisäksi rahastot vielä usein joutuvat sijoittamaan tuottojaan takaisin uusiin kohteisiin. Metsärahastojen taseet huolestuttavat, kun katsoo mitä hintoja ne maksavat puusta, paljonko puusta saadaan harvennuksilla ja mikä hinta jäljellä olevilla puilla on tämän jälkeen taseessa...

Tismalleen samanlainen on oma käsitykseni. Lisäksi rahastot ainakin näin alkupuolella tuntuvat välttelevän hoitoja ja tiestön korjauksia, itse näen ne pakollisena investointeina tulevaisuuteen.

Entäs jos/kun korot joskus nousevat? Jos raha pakeneekin näistä "turvarahastoista" korkoihin tai muualle, kun mahdollisuudet hakkuisiin on käytetty niin onko pakkomyynnit vielä edessä? Aika näyttää, mutta itse luulen tämän olevan ihan realistinen vaihtoehto.

Käyttäjän Metsäsijoittaja kuva
Liittynyt: 10.11.2018, 11:24
Viestejä: 18

Kuten aiemmin olen kirjoittanut, olen hyödyntänyt puumarkkinatilannetta sidotun pääoman pienentämiseksi ja että olen aktiivisesti pyrkinyt eroon pienistä taimikkovaltaisista tiloista, jotka ovat erillään muista tilakokonaisuuksista. Vastaavasti olen huolissani metsätilamarkkinan terveydestä ja siitä maksetaanko tällä hetkellä tiloista ylihintaa pitkän aikavälin puunhintakehitykseen verrattuna.

Hiljattain sain tietooni kaksi kiinnostavaa ostokohdetta, toinen julkisessa ja toinen hiljaisessa myynnissä. Molempiin olen tehnyt laskentaharjoituksen ja vaikka käytän nykyistä hintatasoa huomattavasti alempia puunhintoja, näyttää kohteet excelissä siltä, että huomaan kohta käveleväni maastossa relaskoopin kanssa tekemässä tarkempaa tausta-analyysia. Vaikka siis kuinka yritän rauhoitella ostohalujani nykyisessä markkinatilanteessa, näyttää siltä, että taas mennään... Pankin kanssakin tuli neuvoteltua sijoituslainalupaus, minkä voin käyttää joko molempiin tai vaan toiseen. Metsätilojen ostossa koukuttavaa on se, kun on tehnyt paljon taustatyötä ja tarkat laskelmat, on sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa vahva näkemys metsäsijoittamisen keskiarvotuoton lyömisestä.

 

 

 

Käyttäjän Metsäsijoittaja kuva
Liittynyt: 10.11.2018, 11:24
Viestejä: 18

Kun potentiaalisella alueella tulee myyntiin metsäkohde, muutama lähtötieto ratkaisee, onko se tarkemman tutustumisen arvoinen. Alla listattuna muutamia lähtötietoja, jotka katson läpi ensimmäisenä myyntikohteesta.

- Tilakokonaisuus ja kuviot on oltava sellaisia, että puunmyynnissä voi tehdä >400-500 m3 kertakauppoja. Itse pidän ostokohteen minimikokona n. 10 ha tilaa tai määräalaa, mutta tältäkin osin on pystyttävä tekemään em. suuruisia puukauppoja. Toki jos entuudestaan omistaa metsätilan myytävän kohteen vierestä, voi tiloilta yhdistää kuvioita hakkuulle.

- Pelkät hehtaarit eivät aina merkitse vaan tilan muotokin ratkaisee kiinnostavuuden. Etenkin Pohjanmaalla on yleisiä pitkulaiset ja kapeat tilakokonaisuudet, missä tilan pituus voi olla useita kilometrejä, mutta leveys kymmenistä muutamiin satoihin metreihin. Sanomattakin selvää, että metsänhoito ja puunmyynti on näissä tehotonta, jos naapuritilalliset eivät ole kiinnostuneet tekemään samoja toimenpiteitä. Itse hylkään nämä kohteet automaattisesti.

- Turvemaan osuus myytävästä kohteesta. Turvemaalla metsätalouden kannattavuuteen vaikuttaa pitkälti se onko turvekerros ohutta vai paksua. Joka tapauksessa, pitkäaikaisessa omistuksessa turvemaalle joutuu laskemaan vesitalouden hallinnasta lisäkustannuksia. Lisäksi hakkuut painottuvat talviaikaan, jolloin puun hinta on alhaisempi. Ja viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä, poliittinen riski turvemaiden puuntuotannon jatkuvuuteen on kasvanut. Itse pyrin välttämään turvemaiden ostoa ns. pitkäaikaiseen metsäportfolioon, mutta toisaalta ne tarjoavat välillä hyviä mahdollisuuksia ansaita tuottoa lyhyellä aikavälillä, kun ostaa hoitamattoman kohteen, minkä kunnostaa ja myy eteenpäin muutaman vuoden päästä.

- Tie ja tieoikeus on oltava palstalle tai sen välittömään läheisyyteen, jotta kohde kiinnostaa minua. Isommalla tilakokonaisuudella tarvitaan vielä useampi tie ja tieoikeus. Parhain tilanne tietysti on, jos tila sijaitsee valtion ylläpitämän tien varrella. Jos kyseessä on yksityinen tie, jonka varrella on asutusta, pääset helposti nauttimaan talvikunnossapidon kustannuksista. Näissä tapauksissa tiehoitokunnat ja siellä istuvien henkilöiden osaaminen on avainasemassa tehokkaan hallinnan suhteen.

- Asutuksen läheisyys ja kaavoitustilanne. Pyrin välttämään tiloja, joissa asutusta on aivan tilan välittömässä läheisyydessä. Kokemus on osoittanut, että nämä voivat tuoda omaa hankaluutta esim. päätehakkuiden toteutuksessa. Kaavoitus ja sen tuomat haitat ovat kuntakohtaisia, mutta helpointa olisi jos metsätila ei osuisi asemakaava-alueelle. 

Mihin te kiinnitätte ensimmäisenä huomioita, kun näette myynti-ilmoituksen?

Käyttäjän Ese kuva
Ese
Liittynyt: 4.7.2014, 23:02
Viestejä: 18
Metsäsijoittaja kirjoitti:

Mihin te kiinnitätte ensimmäisenä huomioita, kun näette myynti-ilmoituksen?

Jos yleisiltä markkinoilta katson, niin tylsästi motteihin huomio kiinnittyy. Jos niitä on tarpeeksi suhteessa pinta-alaan, saatan ruveta tutkimaan pidemmälle. Koska suuremmat kuutiomäärät kun on vaikeampi arvioida, voi joskus löytää hyviäkin tiloja kun arvio on alakanttiin. Näissä tapauksissa sijainti on itselleni toisarvoisempi asia, kunhan tilakoko on riittävä eli vähintään 40ha.

Hiljainen tai suoramyynti on asia erikseen. Jos tila istuu kokonaisuuteen, arvioin tilannetta moneltakin kantilta.

En itse vierasta niinkään samoja asioita kuin sinä, turvemaille saa ojat suhteellisen edullisesti ja tuhkalannoituksen sisäinen korko on tosi hyvä, lisäksi korjuukalusto kehittyy koko ajan turvemaille paremmin sopiviksi. Määräaloissa taas tieoikeus perustetaan aina jos sitä ei ole valmiina, tätäkään en siis näe ongelmana jos hintaa ei ole lähtökohtaisesti liikaa. Toki nämä on huomioitava tarjouksessa. Taimikkovaltaisia tiloja en osta edes naapurista, niitä on omaksi tarpeeksi jo muutenkin.

Käyttäjän Metsäsijoittaja kuva
Liittynyt: 10.11.2018, 11:24
Viestejä: 18
Ese kirjoitti:

Toki nämä on huomioitava tarjouksessa.

Omalla listauksellani lähinnä yritin tuoda esille niitä asioita, joissa omalla tarjouksellani en lähtökohtaisesti pärjää. Toki jos hinta on oikea, voi ostaa mitä tahansa. Turvemaiden osalta lasken tarjoukseen yleensä ojituksen parantamisen X vuoden päähän ja diskonttaan sen nykyhetkeen. Jos tietä ei palstalle ole, niin toki sen rahalla saa tehtyä. Syystä tai toisesta tämänkaltaisten tilojen tarjouskilpailua en voita. Olisiko sitten, että kaikki eivät huomioi ojituksen kustannuksia tai tien rakentamista tarjouksessaan.

Käyttäjän Ese kuva
Ese
Liittynyt: 4.7.2014, 23:02
Viestejä: 18
Metsäsijoittaja kirjoitti:
Syystä tai toisesta tämänkaltaisten tilojen tarjouskilpailua en voita. Olisiko sitten, että kaikki eivät huomioi ojituksen kustannuksia tai tien rakentamista tarjouksessaan.

Aika erikoinen homma. Itselleni taas tämän tyyppiset tilat jää todella usein, varsinkin jos tietä ei ole valmiina. Toki huomioin nämä aina hinnassa. Toisaalta koneurakoitsijat on tuttuja sekä yrityksilläni voin kemerapaperit tehdä itse, joten vastaavat työt saan varmasti kuntoon markkinoita edullisemmin.

Mitenkäs näet tämän hetken puumarkkinatilanteen? Varsinkin mäntytukkia tuntuisi nyt olevan kaikkialla liikaa, kuitupuu taas vetää. Mikä tähän ratkaisuna? Uskotko uusiin tehdashankkeisiin?

Käyttäjän Metsäsijoittaja kuva
Liittynyt: 10.11.2018, 11:24
Viestejä: 18
Ese kirjoitti:

Mitenkäs näet tämän hetken puumarkkinatilanteen? Varsinkin mäntytukkia tuntuisi nyt olevan kaikkialla liikaa, kuitupuu taas vetää. Mikä tähän ratkaisuna? Uskotko uusiin tehdashankkeisiin?

Yleistä ajatusten tulvaa:

Isossa kuvassa meillä on pitkään ollut se tilanne, että vallitsevat metsälait, metsänhoitosuositukset jne. ovat ohjanneet metsänomistajia (kuitu)puuntuotannon maksimoimiseen. Puunostajat ovat aiemmin säädelleet puumarkkinoita omien metsävarantojen kautta sekä puuntuonnilla naapurimaista. Onneksi nyt laki antaa metsänomistajien tehdä omat ratkaisunsa taloudellisten lähtökohtien kautta ja pakottaminen esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten jäsenyyteen on lakkautettu.

Suomen ongelma on poliittinen epävarmuus ilmastopolitiikan ja ennen kaikkea hakkuumäärien rajoittamisen osalta. Ymmärrän hyvin metsäyrityksiä, jotka epäröivät suurten tehdasinvestointien osalta. Poliitikkojen pitäisi ymmärtää se, että metsätalous vaatii pitkäjänteistä toimintaa, puu kun sattuu tarvitsemaan 50-100 vuotta aikaa kasvaakseen taimesta järeäksi tukkipuuksi. Ihan joka vuosi tai vuosikymmen ei voida tehdä radikaaleja muutoksia lakeihin, koska se puu ei ymmärrä kasvaa tai sitoa hiiltä yhtään sen enempää kuin aiemmin.

Viime vuoden lopulla olen puukauppaa tehnyt, silloin oli hyvää kilpailua niin tukista kuin kuidusta. Omakohtaista kokemusta nykyisestä markkinatilanteesta ei ole, mutta tutuilta olen kuullut, että kesäkorjuukelpoisista leimikoista on tänäkin vuonna pulaa.

 

 

Käyttäjän Ese kuva
Ese
Liittynyt: 4.7.2014, 23:02
Viestejä: 18

Samaa mieltä poliittisista linjauksista, luulisin tehdashankkeiden odottavan vaalitulosta ja päätökset tulee vasta sen jälkeen.

Nykyinen metsälaki on löysempi kuin aiemmin, voit laittaa sileäksi metsän aiempaa nuorempana ja kuitupuuteollisuus siinä eniten voittaa. Mielestäni vanha laki ja suositukset ohjasivat vahvemmin tukkipuun kasvatukseen kuin nykyinen laki.

Valtakunnallinen puumarkkinatilanne on mielestäni muuttunut paljon viimeisen kahden vuoden aikana. Investoinnit sellupuolella ovat kasvattaneet kuitupuun tarvetta ja nykyisessä tilanteessa tukkia tulee n. 2M m3 "liikaa" joka vuosi. Viime vuonna kohonneet hinnat aktivoivat kauppoihin ja korjuutalvi oli kohtuullisen hyvä, tällä hetkellä terminaalit ovat täynnä kaikilla. Tietenkin kesäkohteet saa aina kaupaksi, mutta tosiaan mäntytukki varsinkin alkaa olemaan ongelma.

Eletään mielenkiintoisia vuosia, metsäyhtiöt haluaisivat pitkästä aikaa investoida enemmän, mutta ympäristöpuoli vastustaa hakkuiden lisäystä. Saa nähdä mihin tämä sykli lopulta johtaa.

Käyttäjän Metsäsijoittaja kuva
Liittynyt: 10.11.2018, 11:24
Viestejä: 18

Vanha metsälaki tosiaan johti useimmissa tapauksissa suurempaan tukkiprosenttiin jaksollisen kasvatuksen metsissä. Vanha laki kuitenkin oli metsäsijoittamisen painajainen, koska vaadittiin tietty ikä tai puuston keskiläpimitta, jotta avohakkuutoimenpide oli lainmukainen.

Tästä tullaankin käsitteeseen suhteellinen arvokasvu, mikä lasketaan, kun vuotuinen puuston euromääräinen kasvu jaetaan puuston arvon ja maapohjan metsätaloudellisen arvon summalla. Huom. tämä maapohjan metsätaloudellinen arvo ei ole markkinoilla myytävän maan arvo, vaan sillä haetaan tulevien puusukupolvien kasvatuksesta saatua tuottoa.

Puuston euromääräinen arvo kasvaa toki puuston vuosittaisen kuutiomääräisen kasvun myötä, mutta myös siinä tilanteessa missä vähempiarvoista puustoa muuttuu arvokkaammaksi puustoksi (esim. kuitupuu à tukkipuu). Huomioitava myös on, että puun hinta vaihtelee, jolloin se vaikuttaa niin puuston arvoon kuin vuosittaiseen euromääräiseen kasvuun.

Suhteellinen arvokasvu huomioi puustoon sitoutuneen pääoman. Suhteellista arvokasvua verrataan vaihtoehtoisen sijoituksen tuottoon. Jos metsäsijoittajalla on korkea tuottovaade, johtaa se puuston nopeampaan kiertoaikaan eli toisin sanoen puusto hakataan paljon nuorempana. Se johtaa myös siihen, että huonokuntoiset kuitupuuvaltaiset tilat voivat joutua moton operoimaksi, koska pelkkä kuitupuun kasvattaminen ilman tukkisaantoa ei ole kannattavaa. Palataan vanhaan metsälakiin. Jos sinulla oli huonokuntoinen kuitupuuvaltainen kuvio, ei ollut paljon vaihtoehtoja muuta kuin odotella avohakkuukelpoisuutta.

Tuo mainittu korkokanta vaikuttaa myös maapohjan metsätaloudellisen arvon määrittelyssä. Jos käytetty korkokanta on pieni, on tulevien puusukupolvien arvo suurempi, mikä johtaa siihen, että hakkuut suoritetaan myöhempänä.

Suhteellisen arvokasvun ja tuottovaatimuksen suhteen kannattaa pyöritellä eri skenaarioita excelissä. Suhteellinen arvokasvu on tärkein mittari määrittelemään hakkuun ajankohdan, laajuuden ja voimakkuuden.

Sivut

Mainos: Fellow Finance
Fellow Finance ylivoimaisesti Suomen johtava vertaislainapalvelu
Lue lisää