Nordnetilla onnistuu tosiaan päivämääriä vaihtamalla. Kuluvan vuoden valintaa ei tietenkään voi laittaa omaksi (pika)nappulakseen koska menisi liian helpoksi.
Pitkän odottelun jälkeen tuli vahvistettu verotuspäätös Omaveroon .
Minulle on syntynyt netottunutta tappiollisista PO -tuloa myyntitappioista jo useammalta vuodelta. -tiedän.
-Oliko niin että tappiollista PO tuloa ei hyvitetä kerralla, vaan se jaetaan useammalle vuodelle?
Mielestäni näet tappioista piti kertyä laskennallisesti palautusta enemmän, kuin mitä esim. viime verovuodelta lopulta tuli palautusta verotuspäätöksessä.
Eli jos /kun tulee jatkossa pääomatuloja, jääkö verotuksessa varastoon syntynyttä tappiopohjaa edellisiltä vuosilta ?
Verovuonna kertyneet tappiot eivät tule palautuksina vaan ne vähentävät automaattisesti seuraavien 5 vuoden aikana pääomatuloja jos niitä kertyy.
Eli jos 2023 vuodelta on pääomatulojen tappiota 1000 euroa ja 2024 vuodelta pääomatuloista voittoa 500 euroa niin verotettavat pääomatulot ovat vuonna 2024 0 euroa ja 2025 pääomatuloista jää vielä vähennettäväksi 500 euroa.
Verotuspäätöksestä löytyy luettelo vahvistetuista käyttämättömistä pääomatulojen tappioista eri vuosilta ja maininta mihin vuoteen asti ne ovat vähennyskelpoisia.
Jos PO- tulot verotuksessa koostuvat vaikka pelkästä osinkotulosta, josta on ennakonpidätetty verot niiden tilittyessä tilille. Tulee lopullisessa verotuksessa palautusta.
-Eli ei välttämättä tarvitse veroilmoituksessa näyttää voitollista myyntivoittoa myymällä osakkeita saadakseen hyödynnettyä tappiopohjaa, vaan saa osinkotuloilla niiden määrän mukaan myös hyödynnettyä vahvistettuja tappioita.
Tämä yhdistyy näppärästi siihen, että Nordeassa ei saa viitesiirtoihin kirjoitettua mitään viestiä tai edes itselleen muistiinpanoa. Miulla ei ole mitään vaikeaa pelättävää, koska kovasti kantaaottavana tahona olen jatkuvassa aiheeton ilmiantoriskissä. Ja tiesin verottajan saavan tilitiedot yksilöidyllä tietopyynnöllä. Joten pidän kotipesän verotarkastuskelpoisena. Mutta onhan se ihan perheestä ruveta selvittelemään vuosien takaisia tilisiirtoja.
Ja varsinkin kun olen vedonlyöjien ja parin kaverin verotustulkintojen myötä perunut aiemman näkemykseni, että verokarhu on paljon maineettaan kohtuullisempi. Sinne on hiipinyt töihin ilmeisesti milleniaaleja, joiden elämäntehtävä on kiusata ihmisiä. Tämä skannausaloite on käytännön varmasti tullut verottajalta. Aargh. Itse asiassa keksin yhden mahdollisen polun. Ei kai nyt sentään. Mutta tämä on valtiovarainministeriöstä varmaan lähtöisin. Ei kai🤔.
Polku valtiovarainministeriön vero-osaston osastopäällikkö -> miehensä persujen hallintojohtaja -> Riikka Purra olisi toki houkutteleva spekulaatio. Mutta ei lähdetä siihen.
Tämä yhdistyy näppärästi siihen, että Nordeassa ei saa viitesiirtoihin kirjoitettua mitään viestiä tai edes itselleen muistiinpanoa. Miulla ei ole mitään vaikeaa pelättävää, koska kovasti kantaaottavana tahona olen jatkuvassa aiheeton ilmiantoriskissä. Ja tiesin verottajan saavan tilitiedot yksilöidyllä tietopyynnöllä. Joten pidän kotipesän verotarkastuskelpoisena. Mutta onhan se ihan perheestä ruveta selvittelemään vuosien takaisia tilisiirtoja.
Ja varsinkin kun olen vedonlyöjien ja parin kaverin verotustulkintojen myötä perunut aiemman näkemykseni, että verokarhu on paljon maineettaan kohtuullisempi. Sinne on hiipinyt töihin ilmeisesti milleniaaleja, joiden elämäntehtävä on kiusata ihmisiä. Tämä skannausaloite on käytännön varmasti tullut verottajalta. Aargh. Itse asiassa keksin yhden mahdollisen polun. Ei kai nyt sentään. Mutta tämä on valtiovarainministeriöstä varmaan lähtöisin. Ei kai🤔.
Polku valtiovarainministeriön vero-osaston osastopäällikkö -> miehensä persujen hallintojohtaja -> Riikka Purra olisi toki houkutteleva spekulaatio. Mutta ei lähdetä siihen.
Tuo onkin mielenkiintoista. Mulla on lasten säästötilit samassa pankissa kuin pääasiallinen vingutus-visa. Oon aina luottokauden päätteeksi vipannut jommankumman tililtä sen 1000-1500€, maksanut luottosaldon pois ja sit omana tilipäivänä maksanut lainatut rahat takaisin k.o. lapsen tilille. Tapa jääny niiltä ajoilta, kun ei ollu oikein ylimääräistä rahaa ja pankki veloitti vielä jonkun ”laskutusmaksun”, jos luoton maksoi vasta eräpäivänä, noin 2vko myöhemmin. No, oon kumminki viestikenttään laittanu aina ”laina” ja ”kiitos lainasta” takas maksaessa. Kiva, jos ne rupee lasten tileiltä kattoo pelkkiä panoja 18v ajalta…😂
Sijoittajan verotukseen liittyvä kyssäri: Kaikki läppärit 800-1000€ ja luurit 300-600€ on aina kelvannu verottajalle vähennyksiksi sijoitustuotoista ”työkaluina”. Nyt ostin vähän kalliimman >2000€ pöytäkoneen. Se ei enää, varsinkaan muiden saman kategorian vähennysten kanssa, oo enää ”vähän” suhteessa sijoitusten vuotuisiin tuottoihin. Voiko / kuuluisiko tälläsessä tapauksessa ison kulun jakaa vaikka kahdelle vuodelle tms.?
Omaisuuden käyttöikä on yli 3 vuotta tai hankintahinta on yli 1 200 euroa Omaisuuden hankintahinnan vähennys pitää tehdä poistoina eli jakaa vähennys eri vuosille.
Kun teet verovuonna poistoja, ne pienentävät omaisuuden poistamatonta hankintamenoa eli sitä hankintamenoa joka on vielä vähentämättä verotuksessa. Jäljellä olevaa hankintamenoa kutsutaan menojäännökseksi. Seuraavana verovuonna poisto lasketaan prosentteina tästä menojäännöksestä, ei siis enää alkuperäisestä hankintahinnasta.
Myös jäännösverolle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden alusta, mutta sitä lasketaan aina jäännösveron ensimmäisen erän eräpäivään saakka. Huojennetun viivästyskoron korkoprosentti on korkolain mukainen viitekorko, johon on lisätty 2 prosenttiyksikköä. Korko on kuitenkin aina vähintään 0,5 %. Vuonna 2025 huojennettu viivästyskorko on siten 6,5 %.
Myös jäännösverolle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden alusta, mutta sitä lasketaan aina jäännösveron ensimmäisen erän eräpäivään saakka. Huojennetun viivästyskoron korkoprosentti on korkolain mukainen viitekorko, johon on lisätty 2 prosenttiyksikköä. Korko on kuitenkin aina vähintään 0,5 %. Vuonna 2025 huojennettu viivästyskorko on siten 6,5 %.
Huomattavaa vielä, että jäänösverojen viivästyskorko ei ole verovähennyskelpoinen☝️. Aika harvoin olen etukäteen maksanut, vaikka joskus seitsemännumeroisia jäännösveroja maksellut. Usko on luja luottamus siihen mitä luulee, eli tekevänsä rahalle paremmin tuottoa muualla. Eniten on kyllä vaikutanut luoton vakuudettomuus, tykkään siitä pelivarasta.
"Ne jotka margin calleja vetelee, perse auki kävelee"
Myös jäännösverolle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden alusta, mutta sitä lasketaan aina jäännösveron ensimmäisen erän eräpäivään saakka. Huojennetun viivästyskoron korkoprosentti on korkolain mukainen viitekorko, johon on lisätty 2 prosenttiyksikköä. Korko on kuitenkin aina vähintään 0,5 %. Vuonna 2025 huojennettu viivästyskorko on siten 6,5 %.
Huomattavaa vielä, että jäänösverojen viivästyskorko ei ole verovähennyskelpoinen☝️. Aika harvoin olen etukäteen maksanut, vaikka joskus seitsemännumeroisia jäännösveroja maksellut. Usko on luja luottamus siihen mitä luulee, eli tekevänsä rahalle paremmin tuottoa muualla. Eniten on kyllä vaikutanut luoton vakuudettomuus, tykkään siitä pelivarasta.
"Ne jotka margin calleja vetelee, perse auki kävelee"
trad. pokerisanonta
Näinhän se on, jotkut on taitavampia kuin toiset. Minulle kelpaisi kyllä verottajan tarjoama ”tuotto” oikein hyvin ja kun liiaksi ylimääräistä ei ole tilillä niin jää nuo ”heräteostokset” tekemättä.
