Olet täällä

  stdClass Object
(
    [vid] => 328
    [uid] => 254
    [title] => Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa
    [log] => 
    [status] => 1
    [comment] => 2
    [promote] => 0
    [sticky] => 0
    [vuuid] => ccaab7fa-6e23-4edf-a12a-42404c7f20df
    [nid] => 328
    [type] => forum
    [language] => fi
    [created] => 1416100297
    [changed] => 1573900538
    [tnid] => 0
    [translate] => 0
    [uuid] => ca69a897-b798-4f05-824e-506f6def6fcd
    [revision_timestamp] => 1573900538
    [revision_uid] => 21
    [taxonomy_forums] => Array
        (
            [und] => Array
                (
                    [0] => Array
                        (
                            [tid] => 6
                            [taxonomy_term] => stdClass Object
                                (
                                    [tid] => 6
                                    [vid] => 2
                                    [name] => Sijoitusblogit
                                    [description] => Sijoitustiedon käyttäjien sijoitusaiheiset blogit.
                                    [format] => 
                                    [weight] => 1
                                    [uuid] => 3c5ab8c2-543f-4e00-bad3-fbf081fee82e
                                    [vocabulary_machine_name] => sijoituskeskustelu
                                    [rdf_mapping] => Array
                                        (
                                            [rdftype] => Array
                                                (
                                                    [0] => skos:Concept
                                                )

                                            [name] => Array
                                                (
                                                    [predicates] => Array
                                                        (
                                                            [0] => rdfs:label
                                                            [1] => skos:prefLabel
                                                        )

                                                )

                                            [description] => Array
                                                (
                                                    [predicates] => Array
                                                        (
                                                            [0] => skos:definition
                                                        )

                                                )

                                            [vid] => Array
                                                (
                                                    [predicates] => Array
                                                        (
                                                            [0] => skos:inScheme
                                                        )

                                                    [type] => rel
                                                )

                                            [parent] => Array
                                                (
                                                    [predicates] => Array
                                                        (
                                                            [0] => skos:broader
                                                        )

                                                    [type] => rel
                                                )

                                        )

                                    [status] => 1
                                )

                        )

                )

        )

    [body] => Array
        (
            [und] => Array
                (
                    [0] => Array
                        (
                            [value] => 

Aloitin kuusi ja puoli vuotta sitten ylioppilaskirjoitusten jälkeen pokeriblogin sisarfoorumille, jossa tavoitteena oli grindata oma kämppä. Tavoite saavutettiin alle vuodessa ja samassa hökkelissä asustellaan edelleen. Takaraivossa on jo jonkin aikaa ollut mielessä muutto Kampista etelämpään ja muutamia kuukausia sitten alkanut aktiivisesti käydä katsomassa kämppiä. Budjetti oli aluksi 1.5m luokkaa, 2m jos nyt sattuisi löytymään aivan täydellinen. Nopeastihan se siitäkin nousi ja kuin 3.920.000 euron tarjoukseni yhdestä kohteesta hylättiin oli aika herätä. Olin löytänyt unelmakämpän, eikä ainakaan itselleni Suomesta löytyisi tätä kohdetta parempaa. Päätös oli siis joko laittaa käytännön koko rolli kiinni kämppään, elää täysillä tässä hetkessä seuraavat 10 vuotta ja toivoa että huonoista tulevaisuudennäkymistä huolimatta pokeri sujuisi jatkossakin ja katsoa sitten mikä rahatilanne on, vai "tyytyä" 1-2m kämppään, sijoittaa aggrosti loput ja sitten myöhemmällä iällä nauttia hedelmistä. Pitkän pohdiskelun jälkeen päädyin tylsänä loogisena päättelijänä kakkosvaihtoehtoon.

Tämä kaikki herätti kuitenkin kipinän joku oli viime vuoden tai pari ollut sammuneena, olin saavuttanut taloudellisen riippumattomuuden tarpeeksi hyvään elintasoon ja olin yleisesti ottaen liian tyytyväinen omaan tilanteeseeni ettei samanlaista kunnianhimoa ja intoa löytynyt kuin esim aloittaessani pokeriblogia kuusi ja puoli vuotta sitten. Tänä vuonna olen pelannut 320k jakoa joista 150k on viime kahden kuukauden ajalta. Vuosi on mennyt mainiosti mutta kyllä tuo nettipokerin tulevaisuus huolestuttaa. Ensi vuonna yli miljoonan dollarin odotusarvon saavuttaminen alkaa olla hyvin lähelle mahdotonta vaikka kuinka ahkerasti painaisi, samalla taas omaisuutta on 7 vuoden ahkeran grindauksen tuloksena kertynyt jo hyvin ja tuotto-odotukset tälle possalle hyvin sijoittamalla alkavat jo lähestyä ihan kelpo summia. Näiden asioiden takia on varmaan ensimmäistä kertaa taloudellisesti järkevää siirtää jonkin verran "duuni-aikaa" pokerista sijoittamiseen. En ole koskaan osannut erottaa duuni- ja vapaaaikaa, pakko takoa kuin rauta on kuumaa ne sanoo. Oli parin vuoden samplella yli 2k$ tuntipalkka, siinä on vaikea päätös lähteäkkö kavereiden kanssa ulos viettämään iltaa ja jättää 20k$ odotusarvo keräämättä. Tai oikeastaan aika helppo, onhan 20k$ sen verran iso raha. Mutta entäs kymmenes kerta tai kahdeskymmenes kerta? Absurdi tilanne. Jonkinlaisen tasapainon onnistuin tohon kuitenkin löytämään ja nyt tietenkin hyvin tyytyväinen jälkeenpäin että jaksoi painaa.

Kaikesta menestyksestä huolimatta en pidä itsenäni mitenkään superälykkäänä vaan oikeastaan superonnekkaana; peruskoulusta lähtien tunsin ylivertaisuutta muihin, erityisesti matematiikassa ja fysiikassa. Vasta myöhemmässä iässä olen tajunnut kuinka lähes jälkeenjäänyt olen esim joissain käytännön asioissa. Onnekas koen olevani koska löysin pokerin, pelin jossa oikeastaan kaikki vahvuuteni ovat relevantteja (looginen päättely vahvimpana ominaisuutena, rauhallisuus ja hermojen/tunteiden hallinta, rahan arvostaminen ja kassanhallinta, toisen ihmisen ymmärtäminen ja pään sisälle pääsy) kun taas mikään heikkouksistani ei ole. Mitä vähää olen sijoitukseen perehtynyt, vaikuttaa siltä että siinä tarvitaan juuri kaikkea samaa mitä pokerissa. Erityisesti sen jälkeen kun olen lukenut George Sorosin kaltaisia menestystarinoita jännittää mitä kaikkea on vielä mahdollista saavuttaa hyvällä tuurilla nuoren ikäni ja hyvän aloitusrollini ansiosta jos oikeasti panostaisin yhtä paljon tähän mitä pokeriin olen.

Selkeesti jo nyt lähtenyt blogi sivuraiteille... Ei oo pitkään aikaan tullut pidettyä vapaaehtoista blogia ja siistiä välillä purkaa ajatuksia. Oikeastaan ihan kiva että on vähän piilossa tällaisella vähemmän luetulla sivustolla. Tarkotus olis päivitellä omaan tahtiin kaikkeen sijoitukseen liittyvästä ja mielellään keskustella asioista. Oon seuraillut tätä foorumia pari viikkoa ja oppinut paljon, esim Aki, Pikkupro ja Dharman settiä on aina mielenkiintoista lukea. Tähän mennessä kuten aiemmin sanoin olen ollut vähän turhan tyytyväinen enkä panostanut sijoittamiseen kunnolla vaikka jonkinverran osakkeita ja velkakirjoja ollutkin. Esim yli megan kämppä ollut täysin velaton viime vuodet vaikka pinnan korkoista vipua ois saanut varmaan yli puolet. On myös tuttuja kiinteistöbisneksessä ja vaikuttaa todella mielenkiintoiselta, erityisesti gryndaus ja teollisuushallit. Yritykset saattavat usein maksaa hallien omistajille 13-16% vuokratuottoa vuodessa ja vuokrasopparit jotain 5-10 vuoden pituisia, näihin taitaa viel pankit lainata hyvät viput. Voiko Aki tai joku muu asiasta enemmän tietävä kertoa miten tämä on mahdollista ja miksei esim isot kiinteistöbisnesfirmat hoida enemmän tollasta kuin jotain perus vuokrakämppiä?

Oon tilannut kauppiksen kurssien oppikirjoja mm. Kansantaloustieteestä, Corporate finance ja Company valuation. Tarkoitus ois oppia perusteet kunnolla ja samalla seurata sijoitusblogeja/uutisia. Kävi myös mielessä käydä samalla tenttaamassa öppna hankenissa kurssit mutten usko niistä opintopisteistä mitään hyötyväni. Oon vasta aloittanut ekan kirjan lukua ja pokeriin menee vielä suurin osa ajasta että älkää ihmetelkö jos ei viikkoihin tule mitään päivitettävää.

Nykyisen kaavan mukaan Hernesaareen aletaan rakentamaan 2019. Tavoite pitää olla ja otsikkoon liittyen, kun ei kerran rahat riittänyt unelmakämppääni (hernesaaren lähistöllä), niin rakennetaan sit se oma neljän megan kämppä sinne kun rakennustyöt alkaa :). 

Jens

---

Blogista on viiden vuoden aikana tullut niin pitkä, että päätin tehdä listan mielenkiintoisista kirjoituksista, jotta uudet lukijat pääsisivät helpommin kärryille, missä mennään:

2.12.2014. Livepokerigrindausta Cyrilin kanssa täällä ja täällä.

24.2.2015. Suominen-analyysi.

8.8.2015. Päivitystä Virgin Galacticin avaruuslennosta.

30.10.2015. 2015 vuoden pokeripelit ja pari syvällistä käsianalyysia.

25.11.2015. Avoimen Kauppiksen opintojen aloitus.

7.12.2015. Opintolainahyvitys, ilmaista rahaa tarjolla opiskelijalle.

21.4.2016. Case DNA, Finda ja PHP.

26.5.2016. Pokeripäivitystä ja tarinaa miljoonan dollarin voitto-illasta Full Tiltillä 2010.

15.9.2016. Maailmanmestaruuden ja 1,1 miljoonan dollarin voitto Las Vegasissa.

26.9.2016. 273 tuhannen dollarin WCOOP-rahastus.

17.11.2016. Capmanin ja Norvestian fuusion keskustelu alkaa.

28.1.2017. Tieto treidausyhtiö Susquehanna International Groupin internshipistä jenkeissä ja Finnish Poker Awardsin vuoden pelaaja -palkinnon voitto.

3.3.2017. 90-luvun lama ja vanhempieni kahden asunnon loukku.

2.4.2017. Kolumni: Haastattelu: Jens Kyllönen Sijoitustiedon osakkaaksi.

6.4.2017. Mietintää miksi hedge fundin ei aina tarvitse voittaa indeksiä tuotossa, jotta voi olla hyödyllinen.

6.4.2017. Mistä kouluista Susquehanna International Groupin harjoittelijakollegat ovat.

2.6.2017. Arvopaperin kansikuvajuttu.

5.6.2017. Saapuminen Philadelphiaan työharjoitteluun.

8.6.2017. Ensimmäiset päivät Susquehanna International Groupissa.

23.6.2017. Laajempi päivitys työharjoittelusta.

8.7.2017. Optioteoriaa ja optioiden voitollisesta treidaamisesta.

15.7.2017. Susquehannan quant- ja research -osastoista. Mayweather vs Mcgregor nyrkkeilymatsin keskustelu alkaa.

16.7.2017. Pohdintaa Mayweather-Mcgregor -matsista ja urheiluvedonlyöntimarkkinoiden hinnanmuodostuksesta.

23.7.2017. Lyön 200 tuhatta euroa Mayweatherin voitolle.

1.8.2017. Tarinaa työharjoittelusta. Kahdeksan viikkoa mennyt ja neljä jäljellä.

5.8.2017. Tradingdeskin hommista Susquehannalla.

23.8.2017. Lyön 100 tuhatta euroa lisää Mayweatherin voitolle ja avaan kunnolla logiikkaa betsini takana.

3.9.2017. Pientä tarinaa Susquehannan treideristä ja blogikirjoituksestani Susquehannan gaming-blogiin.

30.10.2017. Kolumni: Jens Kyllönen huipputradingfirmassa harjoittelijana.

26.11.2017. Päivitystä opiskeluista Hankenilla ja mahdollisesta maisterin suorittamisesta Lontoossa.

22.12.2017. 2017 paketissa.

17.1.2018. Pohdintaa Bitcoinin valuaatiosta.

18.3.2018. Arvosijoittaminen.

5.6.2018. Viimeiset kolme vuotta elämästäni: Valmistuminen Hankenilta, 3 miljoonaa voittoa pokerista ja yli 100 prosentin tuotto salkulle.

2.12.2018. GMAT-tulokset ja vinkkejä GMATin harjoitteluun.

6.12.2018. Vinkkejä GMATiin osa 2.

16.12.2018. PLO Matrix, PLOn preflop solveri.

27.12.2018. Vuoden 2018 pokeripelit ja käsianalyysi.

17.1.2019. Mensan ÄÖ-testi.

12.2.2019. Politiikasta.

1.3.2019. Tesla short-keissinä.

27.3.2019. Ketä äänestän eduskuntavaaleissa.

9.4.2019. Fintechistä ja perinteisten pankkien disruptiosta.

18.4.2019. Hyväksyntä London School of Economicsiin.

27.4.2019. Nordean rahastojen kritiikkiä.

3.6.2019. PLO-turnausstrategiaa ja käsianalyyseja WCOOP 102k rahastuksesta.

14.6.2019. Shorttaamisesta ja Glastonin merkintäetuoikeusannin arbitraasista.

16.8.2019. Trump ja Asap Rockyn vankilaepisodi Ruotsissa.

16.8.2019. Keskustelu hitas-asunnoista alkaa.

1.9.2019. Mikä motivoi mua ja päivitystä pokeripeleistä.

16.9.2019. Pro Farm ja vinkkejä startup-sijoittamiseen.

25.9.2019. Mandatum Trader x Jens Kyllönen.

27.9.2019. Muutto Lontooseen ja kämppäkatastrofi.

1.10.2019. Analyysi Kamuxista.

16.10.2019. London School of Economicsista.

[summary] => [format] => full_html [safe_value] =>

Aloitin kuusi ja puoli vuotta sitten ylioppilaskirjoitusten jälkeen pokeriblogin sisarfoorumille, jossa tavoitteena oli grindata oma kämppä. Tavoite saavutettiin alle vuodessa ja samassa hökkelissä asustellaan edelleen. Takaraivossa on jo jonkin aikaa ollut mielessä muutto Kampista etelämpään ja muutamia kuukausia sitten alkanut aktiivisesti käydä katsomassa kämppiä. Budjetti oli aluksi 1.5m luokkaa, 2m jos nyt sattuisi löytymään aivan täydellinen. Nopeastihan se siitäkin nousi ja kuin 3.920.000 euron tarjoukseni yhdestä kohteesta hylättiin oli aika herätä. Olin löytänyt unelmakämpän, eikä ainakaan itselleni Suomesta löytyisi tätä kohdetta parempaa. Päätös oli siis joko laittaa käytännön koko rolli kiinni kämppään, elää täysillä tässä hetkessä seuraavat 10 vuotta ja toivoa että huonoista tulevaisuudennäkymistä huolimatta pokeri sujuisi jatkossakin ja katsoa sitten mikä rahatilanne on, vai "tyytyä" 1-2m kämppään, sijoittaa aggrosti loput ja sitten myöhemmällä iällä nauttia hedelmistä. Pitkän pohdiskelun jälkeen päädyin tylsänä loogisena päättelijänä kakkosvaihtoehtoon.

Tämä kaikki herätti kuitenkin kipinän joku oli viime vuoden tai pari ollut sammuneena, olin saavuttanut taloudellisen riippumattomuuden tarpeeksi hyvään elintasoon ja olin yleisesti ottaen liian tyytyväinen omaan tilanteeseeni ettei samanlaista kunnianhimoa ja intoa löytynyt kuin esim aloittaessani pokeriblogia kuusi ja puoli vuotta sitten. Tänä vuonna olen pelannut 320k jakoa joista 150k on viime kahden kuukauden ajalta. Vuosi on mennyt mainiosti mutta kyllä tuo nettipokerin tulevaisuus huolestuttaa. Ensi vuonna yli miljoonan dollarin odotusarvon saavuttaminen alkaa olla hyvin lähelle mahdotonta vaikka kuinka ahkerasti painaisi, samalla taas omaisuutta on 7 vuoden ahkeran grindauksen tuloksena kertynyt jo hyvin ja tuotto-odotukset tälle possalle hyvin sijoittamalla alkavat jo lähestyä ihan kelpo summia. Näiden asioiden takia on varmaan ensimmäistä kertaa taloudellisesti järkevää siirtää jonkin verran "duuni-aikaa" pokerista sijoittamiseen. En ole koskaan osannut erottaa duuni- ja vapaaaikaa, pakko takoa kuin rauta on kuumaa ne sanoo. Oli parin vuoden samplella yli 2k$ tuntipalkka, siinä on vaikea päätös lähteäkkö kavereiden kanssa ulos viettämään iltaa ja jättää 20k$ odotusarvo keräämättä. Tai oikeastaan aika helppo, onhan 20k$ sen verran iso raha. Mutta entäs kymmenes kerta tai kahdeskymmenes kerta? Absurdi tilanne. Jonkinlaisen tasapainon onnistuin tohon kuitenkin löytämään ja nyt tietenkin hyvin tyytyväinen jälkeenpäin että jaksoi painaa.

Kaikesta menestyksestä huolimatta en pidä itsenäni mitenkään superälykkäänä vaan oikeastaan superonnekkaana; peruskoulusta lähtien tunsin ylivertaisuutta muihin, erityisesti matematiikassa ja fysiikassa. Vasta myöhemmässä iässä olen tajunnut kuinka lähes jälkeenjäänyt olen esim joissain käytännön asioissa. Onnekas koen olevani koska löysin pokerin, pelin jossa oikeastaan kaikki vahvuuteni ovat relevantteja (looginen päättely vahvimpana ominaisuutena, rauhallisuus ja hermojen/tunteiden hallinta, rahan arvostaminen ja kassanhallinta, toisen ihmisen ymmärtäminen ja pään sisälle pääsy) kun taas mikään heikkouksistani ei ole. Mitä vähää olen sijoitukseen perehtynyt, vaikuttaa siltä että siinä tarvitaan juuri kaikkea samaa mitä pokerissa. Erityisesti sen jälkeen kun olen lukenut George Sorosin kaltaisia menestystarinoita jännittää mitä kaikkea on vielä mahdollista saavuttaa hyvällä tuurilla nuoren ikäni ja hyvän aloitusrollini ansiosta jos oikeasti panostaisin yhtä paljon tähän mitä pokeriin olen.

Selkeesti jo nyt lähtenyt blogi sivuraiteille... Ei oo pitkään aikaan tullut pidettyä vapaaehtoista blogia ja siistiä välillä purkaa ajatuksia. Oikeastaan ihan kiva että on vähän piilossa tällaisella vähemmän luetulla sivustolla. Tarkotus olis päivitellä omaan tahtiin kaikkeen sijoitukseen liittyvästä ja mielellään keskustella asioista. Oon seuraillut tätä foorumia pari viikkoa ja oppinut paljon, esim Aki, Pikkupro ja Dharman settiä on aina mielenkiintoista lukea. Tähän mennessä kuten aiemmin sanoin olen ollut vähän turhan tyytyväinen enkä panostanut sijoittamiseen kunnolla vaikka jonkinverran osakkeita ja velkakirjoja ollutkin. Esim yli megan kämppä ollut täysin velaton viime vuodet vaikka pinnan korkoista vipua ois saanut varmaan yli puolet. On myös tuttuja kiinteistöbisneksessä ja vaikuttaa todella mielenkiintoiselta, erityisesti gryndaus ja teollisuushallit. Yritykset saattavat usein maksaa hallien omistajille 13-16% vuokratuottoa vuodessa ja vuokrasopparit jotain 5-10 vuoden pituisia, näihin taitaa viel pankit lainata hyvät viput. Voiko Aki tai joku muu asiasta enemmän tietävä kertoa miten tämä on mahdollista ja miksei esim isot kiinteistöbisnesfirmat hoida enemmän tollasta kuin jotain perus vuokrakämppiä?

Oon tilannut kauppiksen kurssien oppikirjoja mm. Kansantaloustieteestä, Corporate finance ja Company valuation. Tarkoitus ois oppia perusteet kunnolla ja samalla seurata sijoitusblogeja/uutisia. Kävi myös mielessä käydä samalla tenttaamassa öppna hankenissa kurssit mutten usko niistä opintopisteistä mitään hyötyväni. Oon vasta aloittanut ekan kirjan lukua ja pokeriin menee vielä suurin osa ajasta että älkää ihmetelkö jos ei viikkoihin tule mitään päivitettävää.

Nykyisen kaavan mukaan Hernesaareen aletaan rakentamaan 2019. Tavoite pitää olla ja otsikkoon liittyen, kun ei kerran rahat riittänyt unelmakämppääni (hernesaaren lähistöllä), niin rakennetaan sit se oma neljän megan kämppä sinne kun rakennustyöt alkaa :). 

Jens

---

Blogista on viiden vuoden aikana tullut niin pitkä, että päätin tehdä listan mielenkiintoisista kirjoituksista, jotta uudet lukijat pääsisivät helpommin kärryille, missä mennään:

2.12.2014. Livepokerigrindausta Cyrilin kanssa täällä ja täällä.

24.2.2015. Suominen-analyysi.

8.8.2015. Päivitystä Virgin Galacticin avaruuslennosta.

30.10.2015. 2015 vuoden pokeripelit ja pari syvällistä käsianalyysia.

25.11.2015. Avoimen Kauppiksen opintojen aloitus.

7.12.2015. Opintolainahyvitys, ilmaista rahaa tarjolla opiskelijalle.

21.4.2016. Case DNA, Finda ja PHP.

26.5.2016. Pokeripäivitystä ja tarinaa miljoonan dollarin voitto-illasta Full Tiltillä 2010.

15.9.2016. Maailmanmestaruuden ja 1,1 miljoonan dollarin voitto Las Vegasissa.

26.9.2016. 273 tuhannen dollarin WCOOP-rahastus.

17.11.2016. Capmanin ja Norvestian fuusion keskustelu alkaa.

28.1.2017. Tieto treidausyhtiö Susquehanna International Groupin internshipistä jenkeissä ja Finnish Poker Awardsin vuoden pelaaja -palkinnon voitto.

3.3.2017. 90-luvun lama ja vanhempieni kahden asunnon loukku.

2.4.2017. Kolumni: Haastattelu: Jens Kyllönen Sijoitustiedon osakkaaksi.

6.4.2017. Mietintää miksi hedge fundin ei aina tarvitse voittaa indeksiä tuotossa, jotta voi olla hyödyllinen.

6.4.2017. Mistä kouluista Susquehanna International Groupin harjoittelijakollegat ovat.

2.6.2017. Arvopaperin kansikuvajuttu.

5.6.2017. Saapuminen Philadelphiaan työharjoitteluun.

8.6.2017. Ensimmäiset päivät Susquehanna International Groupissa.

23.6.2017. Laajempi päivitys työharjoittelusta.

8.7.2017. Optioteoriaa ja optioiden voitollisesta treidaamisesta.

15.7.2017. Susquehannan quant- ja research -osastoista. Mayweather vs Mcgregor nyrkkeilymatsin keskustelu alkaa.

16.7.2017. Pohdintaa Mayweather-Mcgregor -matsista ja urheiluvedonlyöntimarkkinoiden hinnanmuodostuksesta.

23.7.2017. Lyön 200 tuhatta euroa Mayweatherin voitolle.

1.8.2017. Tarinaa työharjoittelusta. Kahdeksan viikkoa mennyt ja neljä jäljellä.

5.8.2017. Tradingdeskin hommista Susquehannalla.

23.8.2017. Lyön 100 tuhatta euroa lisää Mayweatherin voitolle ja avaan kunnolla logiikkaa betsini takana.

3.9.2017. Pientä tarinaa Susquehannan treideristä ja blogikirjoituksestani Susquehannan gaming-blogiin.

30.10.2017. Kolumni: Jens Kyllönen huipputradingfirmassa harjoittelijana.

26.11.2017. Päivitystä opiskeluista Hankenilla ja mahdollisesta maisterin suorittamisesta Lontoossa.

22.12.2017. 2017 paketissa.

17.1.2018. Pohdintaa Bitcoinin valuaatiosta.

18.3.2018. Arvosijoittaminen.

5.6.2018. Viimeiset kolme vuotta elämästäni: Valmistuminen Hankenilta, 3 miljoonaa voittoa pokerista ja yli 100 prosentin tuotto salkulle.

2.12.2018. GMAT-tulokset ja vinkkejä GMATin harjoitteluun.

6.12.2018. Vinkkejä GMATiin osa 2.

16.12.2018. PLO Matrix, PLOn preflop solveri.

27.12.2018. Vuoden 2018 pokeripelit ja käsianalyysi.

17.1.2019. Mensan ÄÖ-testi.

12.2.2019. Politiikasta.

1.3.2019. Tesla short-keissinä.

27.3.2019. Ketä äänestän eduskuntavaaleissa.

9.4.2019. Fintechistä ja perinteisten pankkien disruptiosta.

18.4.2019. Hyväksyntä London School of Economicsiin.

27.4.2019. Nordean rahastojen kritiikkiä.

3.6.2019. PLO-turnausstrategiaa ja käsianalyyseja WCOOP 102k rahastuksesta.

14.6.2019. Shorttaamisesta ja Glastonin merkintäetuoikeusannin arbitraasista.

16.8.2019. Trump ja Asap Rockyn vankilaepisodi Ruotsissa.

16.8.2019. Keskustelu hitas-asunnoista alkaa.

1.9.2019. Mikä motivoi mua ja päivitystä pokeripeleistä.

16.9.2019. Pro Farm ja vinkkejä startup-sijoittamiseen.

25.9.2019. Mandatum Trader x Jens Kyllönen.

27.9.2019. Muutto Lontooseen ja kämppäkatastrofi.

1.10.2019. Analyysi Kamuxista.

16.10.2019. London School of Economicsista.

[safe_summary] => ) ) ) [metatags] => Array ( [fi] => Array ( [title] => Array ( [value] => Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa | Sijoitustieto.fi ) [description] => Array ( [value] => Jens Kyllösen foorumiblogi: Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa ) [twitter:title] => Array ( [value] => Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa ) [twitter:description] => Array ( [value] => Jens Kylläsen foorumiblogi: Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa ) [twitter:image] => Array ( [value] =>  ) ) ) [rdf_mapping] => Array ( [rdftype] => Array ( [0] => sioc:Post [1] => sioct:BoardPost ) [taxonomy_forums] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => sioc:has_container ) [type] => rel ) [title] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => dc:title ) ) [created] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => dc:date [1] => dc:created ) [datatype] => xsd:dateTime [callback] => date_iso8601 ) [changed] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => dc:modified ) [datatype] => xsd:dateTime [callback] => date_iso8601 ) [body] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => content:encoded ) ) [uid] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => sioc:has_creator ) [type] => rel ) [name] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => foaf:name ) ) [comment_count] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => sioc:num_replies ) [datatype] => xsd:integer ) [last_activity] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => sioc:last_activity_date ) [datatype] => xsd:dateTime [callback] => date_iso8601 ) ) [path] => Array ( [pathauto] => 1 ) [cid] => 29410 [last_comment_timestamp] => 1575207844 [last_comment_name] => [last_comment_uid] => 16001 [comment_count] => 2149 [name] => Jeans [picture] => stdClass Object ( [fid] => 2446 [uid] => 21 [filename] => picture-254-1509371717.jpg [uri] => public://kuvat/avatarit/picture-254-1509371717.jpg [filemime] => image/jpeg [filesize] => 36822 [status] => 1 [timestamp] => 1509371717 [type] => image [uuid] => d078b4ea-8d11-4ca6-a3e2-e5559ead6af3 [field_file_image_alt_text] => Array ( ) [field_file_image_title_text] => Array ( ) [rdf_mapping] => Array ( ) [metadata] => Array ( [height] => 400 [width] => 400 ) [alt] => [title] => [height] => 400 [width] => 400 ) [data] => a:6:{s:7:"contact";i:1;s:16:"ckeditor_default";s:1:"t";s:20:"ckeditor_show_toggle";s:1:"t";s:14:"ckeditor_width";s:4:"100%";s:13:"ckeditor_lang";s:2:"en";s:18:"ckeditor_auto_lang";s:1:"t";} [forum_tid] => 6 [entity_view_prepared] => 1 [rate_thumbsup] => Array ( [#weight] => 50 [#markup] =>
Thumbsup
[#title] => Thumbsup [#type] => item ) [rate_numbersup] => Array ( [#weight] => 50 [#markup] =>
4
+1
2
-1
4
2
[#title] => numbersup [#type] => item ) [rate_bothnumbers] => Array ( [#weight] => 50 [#markup] =>
bothnumbers
  • ylös
    66%
  • down
    34%
[#title] => bothnumbers [#type] => item ) )

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa

Sivu:

Sivut

17.10.2016, 14:48
Liittynyt:
1.8.2016, 13:11
Viestejä:
9
Vivovino kirjoitti:

2. Seuraavaksi tuo mainitsemani Betting against Beta. En itse tuohon sijoitustyyliin ajatellut lähteä, mutta tulokset ovat yllättävän hyvät tuolle strategialle. Väittävät, että selvästi parasta riskikorjattua tuottoa muistaakseni läpi historian. Kuluja ja veroja ei tuossa ole ehkä huomioitu riittävästi. Ilmeisesti jos saisi shorttauksista rahaa tililleen, kuten kai isot pojat saavatkin (?), niin tuo strategia rahoittaisi itse itsensä, niin tuolla ymmärtääkseni ainakin väitettiin?

https://www.aqr.com/library/data-sets/betting-against-beta-equity-factor...

Tästä on näköjään suomalaistakin tutkimusta:

http://epub.lib.aalto.fi/en/ethesis/pdf/14076/hse_ethesis_14076.pdf

 

3
+1
0
-1
3
0
29.10.2016, 04:14
Käyttäjän Jeans kuva
OP
Liittynyt:
7.7.2014, 03:48
Viestejä:
893

Vastaus Vivovinolle, lainaan eka viestiäsi toisesta viestiketjusta:

Vivovino kirjoitti:

Onkohan muuten kyseessä jonkunlainen havaintovääristymä, kun palstan keskusteluhistoriasta löytyy muutamiakin täysin oikeaan osuneita ostosuosituksia, samoilta kirjoittajilta useampiakin? Siis pesiikö tällä palstalla aikamme Buffetteja, joilta onnistuu helposti 20-50% tuotot vuodessa vai valikoituvatko pinnalle vain ne onnistuneet suositukset useiden epäonnistuneiden vajotessa unohduksiin? On alkanut vähän itseänikin kiinnostamaan, vastoin aiempia tehokkaiden markkinoiden uskomuksiani, tuo osakepoiminta.

Tämä särähti korvaan. Tiedäthän, että samalla tavalla nuo mainitsemasi strategiat (betting vs beta, riskparity) ovat vastoin tehokkaiden markkinoiden uskomuksia. Eli jos mainitsemillasi strategioilla saavuttaa ylituottoa, pitäisi myös olla mahdollista löytää ylituottoja esimerkiksi valitsemalla yksittäisiä osakkeita.

Vivovino kirjoitti:

Vivuttaminen ei itsestäänselvästi tuo markkinaa korkeampia tuottoja, ei ainakaan jos on, kuten yleensä, olemassa pelko koko oman pääoman menettämisestä ja siten "game overista".

Juu tottakai. Meinasin jotain maltillista parin kymmenen prosentin vipua, jolla on hyyyyvin pieni todennäköisyys koko pääoman menettämiselle, ja vaan sitä, ettei siihen tutkimuksia tarvita, että tällainen possa on historiallisesti katsottuna voittanut markkinatuoton.

Ymmärrän suurin piirtein mistä Kelly kriteerissä on kyse mutta en oo koskaan miettinyt miten sitä käytettäisiin osakesijoittamisessa. Tuntuu, että se sopii paremmin käytettäväksi, kun payoffit ovat selkeästi tiedossa. Oletan, että tuossa mainitsemassasi Kelly-strategiassa vipua säädellään volatiliteetti odotuksien perusteella? Eli tyyliin just ennen Brexit/jenkkipressa-äänestyksiä tai esim jonkun keskuspankin korkopäätöstä pienennetään vipua ja sit rauhallisen periodin aikana nostetaan jopa tuohon 10x vipuun. Kuulostaa silti melko korkealta, koska tosiaan pörssissä ei koskaan oo etukäteen tiedossa betsin payoffia. Vaikka ois muuten vaikka kuinka rauhallista, niin jenkit ampuu vahingossa yhden Venäjän koneen alas Syyriassa, johon Putleri vastaa ampumalla alas pari Nato-konetta ja yhtäkkiä pörssi onkin -10% ja salkku on sileä. Tosin tästä strategiasta ei ehkä tartte liikaa vääntää, ei vaikuta hirveän käytännölliseltä enkä usko että juuri kukaan on valmis 90% drawdowneihin.

Vivovino kirjoitti:

1. Matalan riskin "riskipariteetti(?)"-sijoitusstrategia vivutettuna tuottanut välillä 1926-2010 eniten, mutta vähän vastoin argumenttiani ei niinkään selvästi paras riskikorjattuna. Eivätkä tuototkaan ole olleet kaikilla ajanjaksoilla parhaat. Tosin strategiassa olisi ehkä hiomisen varaa volatiliteetin laskemiseen käytetyn ajanjakson (36kk) ja tasapainotustiheyden (1kk) kanssa.

http://eml.berkeley.edu//~anderson/risk%20parity111111.pdf

2. Seuraavaksi tuo mainitsemani Betting against Beta. En itse tuohon sijoitustyyliin ajatellut lähteä, mutta tulokset ovat yllättävän hyvät tuolle strategialle. Väittävät, että selvästi parasta riskikorjattua tuottoa muistaakseni läpi historian. Kuluja ja veroja ei tuossa ole ehkä huomioitu riittävästi. Ilmeisesti jos saisi shorttauksista rahaa tililleen, kuten kai isot pojat saavatkin (?), niin tuo strategia rahoittaisi itse itsensä, niin tuolla ymmärtääkseni ainakin väitettiin?

https://www.aqr.com/library/data-sets/betting-against-beta-equity-factor...

3. Viimeistä en ole vielä kokonaan lukenut, mutta todistaa saman perusargumenttini puolesta eli matalan riskin kohteita vivuttamalla ylituottoja.

http://docs.lhpedersen.com/LeverageAversionRP.pdf

 

Ja älä huoli, ei tullut mielikuvaa, että itsestäänselvyyteni olisivat menneet sukkana sisään.

Sit mielenkiintoisimpaan osioon. Harmittaa etten vaan heti kirjoittanut omia keloja, koska mul oli useampi kela just samoista asioista, mitkä mainitaan näissä tutkimuksissa.

CAPM ei ota huomioon esimerkiksi kaupankäyntikuluja ja olettaa, että myös vivutus tapahtuu riskitömällä korolla. Siksi sen ei kuulukaan toimia täydellisesti oikeassa maailmassa. Näin on myös selvästi käynyt, kun kahden betan osake ei tuota tuplasti enemmän riskipreemiota yhden betan osakkeeseen verrattuna.

Mun mielestä tärkein pointti ottaa huomioon on, että suurin osa sijoittajista ei saa vipua lähellekkään riskittömällä korolla.

Tutkimus #3 mielenkiintoinen pointti:

“First we lay out our theory of leverage aversion. We present the investment opportunity set for investors who cannot use leverage. As an alternative to leverage, these investors overweight riskier assets, and this increases the equilibrium price of riskier assets or, said differently, reduces the expected return on riskier assets. As a result, if some investors face such leverage constraints or margin requirements, then the market portfolio is not the portfolio with the highest Sharpe ratio as the standard CAPM predicts. Instead, the portfolio with the highest Sharpe ratio over-weights safer assets and under-weights riskier assets, just like the RP portfolio.”

 

Tämä voisi olla selitys sille, että alhaisen betan osakkeet ovat riskikorjattuna tuottaneet korkean betan osakkeita enemmän. Suurimpana ongelmana mä näen kuitenkin näissä tutkimuksissa, että niissä oletetaan aina vivun olevan ilmaista, eli että sitä saa riskittömällä korolla. Tämä ei tietenkään pidä paikkansa, ja tutkimus #1 ottaa sen hyvin huomioon. Siinä mainitaan, että " The levered risk parity strategy is financed at the 90-Day T-Bill rate.", mutta "Because the levered risk parity strategy involves substantial leverage, the effect of this relatively small change in borrowing rate on the return is magnifed."

Tutkimuksessa mainitaan myös, että halvin tapa vivuttaa on luultavasti US treasury futures marketissa, joka on ollut olemassa likvidissä muodossaan vasta 80-luvulta lähtien, sekä että jos tällainen vivutustapa olisi ollut mahdollinen aikaisemmin, historialliset tuotot ennen 1980-lukua voisivat myös näyttää hyvin erilaisilta. 1980-luvulta lähtien on myös ollut bondien härkämarkkina, mikä saa riskparitystrategian siitä lähtien näyttämään erityisen hyvältä. Lopuksi tutkimus toteaa, että ottaessa huomioon vivutus- ja kaupankäyntikulut, ei risk-parity enää tuottanut ylituottoa. Musta tuntuu, että betting against betassa voisi käydä samalla tavalla. Kaunis ajatus teoriassa, mutta imo törmää käytännössä liiallisiin ongelmiin.

Minkälaisia johtopäätöksiä tästä voisi silti vetää:

  1. Toimijoiden, jotka saavat lainaa hyvin lähelle riskitöntä korkoa (valtiot, finanssi-instituutiot?), portfoliot tulisi koostua alhaisen riskin osakkeista/bondeista vivutettuna.

  2. Myös piensijoittajan, joka esimerkiksi pitää 80% indeksissä, ja 20% cash vähentäkseen riskiä, tulisi mielummin pitää 100% alhaisen betan osakkeissa.

Koen vieläkin selailtuani tutkimukset läpi, ettei ole lähellekkään itsestäänselvää, että strategiat voittaisivat riskikorjatun markkinatuoton käytännössä, jos piensijoittaja lähtisi yrittämään, vaikka imo annoit ymmärtää näin ensimmäisessä viestissäsi. On kuitenkin mahdollista, että niistä olisi edgeä saatavilla. Suuret kiitokset viesteistäsi. Oli mielenkiintoista asiaa ja tuli opittua uusia asioita.

Tän tyyliset anomaliat eivät muuten ole mitään uutta tietoa, ja ainakin tuo beta-anomalia on ollut kauan tiedossa. Oletin tietäväni mistä oli kyse, koska viimeisimmän rahoitus-kurssin kurssikirjassa oli myös asiasta:
Siniset pilkut ovat eri betan portfolioita. CAPMn mukaan kaikkien pilkkujen olisi kuulunut päätyä market linelle.
 
Samantyylistä anomaliaa havaittavissa muuallakin:
Small capit ovat tuottaneet large capejä paremmin ja alhaisen P/Bn osakkeet korkean P/Bn osakkeita paremmin. Ensimmäinen anomalia näyttää melkein kadonneen viime 30 vuoden aikana, mutta P/B jatkuu edelleen.
Tässä myös todistusaineistoa rahoitus-opintoaineen kritisojille: kyllä, oppikirjassa ei luoteta sokeasti teorioihin, vaan tuodaan myös kaikki heikkoudet esille (eikä kaikki proffat usko tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin)!
 
Ongelmana näiden anomalioiden exploittaamisessa, jotka ovat historiallisesti toimineet, mutta ei oikein varmuudella ymmärretä miksi, on, että jos tarpeeksi moni lähtee samalla strategialla sijoittamaan, yhtäkkiä edge onkin syöty, ja effekti on itseasiassa päinvastainen, koska aiemmat sijoittajat ovat nostaneet hinnat niin korkeiksi. Se saattaa myöskin selvitä hitaasti, koska ainakin muutamat ensimmäiset vuodet on helppo laittaa huonon runin piikkiin.
 
Ps. Uber suunnittelee lentäviä takseja surprise https://www.uber.com/elevate.pdf
2
+1
3
-1
2
3
30.10.2016, 21:44
Käyttäjän Jeans kuva
OP
Liittynyt:
7.7.2014, 03:48
Viestejä:
893
TBone kirjoitti:

 

Vivovino wrote:

 

2. Seuraavaksi tuo mainitsemani Betting against Beta. En itse tuohon sijoitustyyliin ajatellut lähteä, mutta tulokset ovat yllättävän hyvät tuolle strategialle. Väittävät, että selvästi parasta riskikorjattua tuottoa muistaakseni läpi historian. Kuluja ja veroja ei tuossa ole ehkä huomioitu riittävästi. Ilmeisesti jos saisi shorttauksista rahaa tililleen, kuten kai isot pojat saavatkin (?), niin tuo strategia rahoittaisi itse itsensä, niin tuolla ymmärtääkseni ainakin väitettiin?

https://www.aqr.com/library/data-sets/betting-against-beta-equity-factor...

 

 

Tästä on näköjään suomalaistakin tutkimusta:

http://epub.lib.aalto.fi/en/ethesis/pdf/14076/hse_ethesis_14076.pdf

 

 

Sain nyt tämänkin lukaistua läpi. Hyvin mielenkiintoista matskua, varsinkin teoriat siitä, miksi beta-anomalia on olemassa:

Jokaiselle syylle löytyy kattava selitys ja ne vaikuttavat mielestäni hyvin loogisilta. Suosittelen lukemaan läpi. Betting vs Betassa näyttää olevan potentiaalia ja uskon, että kannattaisi tutkia paremmin ja funtsia pystyisikö sitä jollain tavalla käyttämään hyväkseen omassa sijoittamisessa. Olisi myös mielenkiintoista nähdä tutkimus, jossa on yritetty ottaa vipukustannukset huomioon. Nyt on vaan niin pirun kiireistä koulun ja pokerin kanssa, että jää myöhemmäksi. On ollut tarkoituksena päivitellä miten on mennyt koulun ja pokerin saralla, mutta nää tutkimukset on vienyt paljon aikaa. Katsotaan jos ens viikolla ehtis.

 

1
+1
3
-1
1
3
1.11.2016, 23:50
Liittynyt:
8.10.2016, 21:30
Viestejä:
24
Jeans kirjoitti:

Tämä särähti korvaan. Tiedäthän, että samalla tavalla nuo mainitsemasi strategiat (betting vs beta, riskparity) ovat vastoin tehokkaiden markkinoiden uskomuksia. Eli jos mainitsemillasi strategioilla saavuttaa ylituottoa, pitäisi myös olla mahdollista löytää ylituottoja esimerkiksi valitsemalla yksittäisiä osakkeita.

Aivan totta. Itse on kai tullut liikaakin ihastuttua tuohon ajatukseen, että tietynlaiset osakkeet voisivat tarjota lieviä ylituottoja, mutta näihin joukkoihin kuuluvien yksittäisien osakkeiden poimiminen olisi turhan työlästä ja koska kyse yksittäisistä osakkeista, toisi lopputuloksena turhan volatiilin salkun. Mutta osakkeitahan saa kyllä ostaa salkkuunsa vaikka satamäärin, eivätkä aina edes kaupankäyntikulut juuri hidasta. Edelleen kuitenkin suhtaudun skeptisesti siihen, että osakepoiminnalla voisi saada todella merkittäviä ylituottoja, vaikka onhan siinä muutama sälli historiassa onnistunut. Jostain syystä vaan juuri mikään rahasto ei siinä onnistu pidemmän päälle, kuitenkin rahastomaailmasta varmaan löytyy niitäkin erikoisrahastoja, joilla ei olisi rajoitteita jahdata suurimpia mahdollisia tuottoja / Sharpea. Vaikka ylimielinen olenkin, niin vähän alkaa puntti tutisemaan, kun pitäisi uskoa pystyvänsä tekemään parempaa työtä kuin 99% ammattilaisista.

Jeans kirjoitti:

Ymmärrän suurin piirtein mistä Kelly kriteerissä on kyse mutta en oo koskaan miettinyt miten sitä käytettäisiin osakesijoittamisessa. Tuntuu, että se sopii paremmin käytettäväksi, kun payoffit ovat selkeästi tiedossa. Oletan, että tuossa mainitsemassasi Kelly-strategiassa vipua säädellään volatiliteetti odotuksien perusteella? Eli tyyliin just ennen Brexit/jenkkipressa-äänestyksiä tai esim jonkun keskuspankin korkopäätöstä pienennetään vipua ja sit rauhallisen periodin aikana nostetaan jopa tuohon 10x vipuun. Kuulostaa silti melko korkealta, koska tosiaan pörssissä ei koskaan oo etukäteen tiedossa betsin payoffia. Vaikka ois muuten vaikka kuinka rauhallista, niin jenkit ampuu vahingossa yhden Venäjän koneen alas Syyriassa, johon Putleri vastaa ampumalla alas pari Nato-konetta ja yhtäkkiä pörssi onkin -10% ja salkku on sileä. Tosin tästä strategiasta ei ehkä tartte liikaa vääntää, ei vaikuta hirveän käytännölliseltä enkä usko että juuri kukaan on valmis 90% drawdowneihin.

En ole kuullut tuollaisesta ennakoivan volatiliteetin Kellystä, enkä nyt muutenkaan Kellyn pohjalle rakennettuja kokonaisia strategioita juuri nähnyt. Ideasi ennakoinnista olisi varmaan hyödyksi. Omissa Excel-harjoitelmissani olen säätänyt Kellyä vain jo tapahtuneiden kurssimuutosten perusteella. Aika moni pokeriammattilainen on tainnut tehdä elantonsa sellaisten(kin) kustannuksella, jotka ovat valmiita -90% drawdowneihin? Matalan betan anomaliaakin selitettiin lottovoitto-hakuisuudella, kaikki ihmiset eivät siis ota mieluummin turvallista 10%:ia kuin riskaabelia 11%:ia, äärimmäisen riskaabelista 100%:sta puhumattakaan. Tietenkin kyse myös elämäntilanteesta, jos on nuori ja uskoo saavansa vielä monia uusia mahdollisuuksia, niin ei suunniteltua elämänkaarta ajatellen pienehkön salkun menettäminen välttämättä kirpaise, vaikka se sillä hetkellä olisikin koko omaisuus. Tai jos on vanha, eikä koe pienen pottinsa kohentavan elämänlaatuaan juuri, mutta kokisi sen kymmenkertaistamisen tuovan suurta iloa.

Jeans kirjoitti:

CAPM ei ota huomioon esimerkiksi kaupankäyntikuluja ja olettaa, että myös vivutus tapahtuu riskitömällä korolla. Siksi sen ei kuulukaan toimia täydellisesti oikeassa maailmassa. Näin on myös selvästi käynyt, kun kahden betan osake ei tuota tuplasti enemmän riskipreemiota yhden betan osakkeeseen verrattuna.

Ymmärrettävää, mutta ei selitä sitä, että matalan betan osakkeet ovat useiden (eivät kaikkien) tutkimusten mukaan tuottaneet myös absoluuttisesti paremmin kuin korkean betan osakkeet. Ei siis kyse vain riskikorjatusta tuotosta, eikä tuosta hyötyäkseen ole tarvinnut ottaa minkäänlaista velkavipua ja on saanut sekä korkeammat tuotot, että etenkin pienemmän riskin. Tämä aiheuttaa myös sen, että jos ylipäätään kannattaa vivuttaa, niin se kannattaa tehdä matalan betan osakkeilla, sikäli mikäli tältä osin tulevaisuus noudattaa edes suunnilleen samoja linjoja menneisyyden kanssa. Myös normaalin vivuttoman keskivertosijoittajan kannattaisi keskittyä matalan betan osakkeisiin, jolloin saisi parasta riskikorjattua tuottoa (parasta Sharpea), mihin rahoituksen perusteorian mukaan sijoittajat pyrkivät.

Jeans kirjoitti:

Mun mielestä tärkein pointti ottaa huomioon on, että suurin osa sijoittajista ei saa vipua lähellekkään riskittömällä korolla.

Jep. Itse olen laskelmissani pyrkinyt huomioimaan korot marginaalit riskittömän päälle laskien. Ihmetyttää, että niin harvassa akateemisessa paperissa niitä jaksetaan huomioida.

Jeans kirjoitti:

Lopuksi tutkimus toteaa, että ottaessa huomioon vivutus- ja kaupankäyntikulut, ei risk-parity enää tuottanut ylituottoa. Musta tuntuu, että betting against betassa voisi käydä samalla tavalla. Kaunis ajatus teoriassa, mutta imo törmää käytännössä liiallisiin ongelmiin.

Noin ainakin näyttää käyneen jonkunlaista BAB:ia noudattavalle BTAL-etf:lle:
https://finance.yahoo.com/chart/BTAL#eyJtdWx0aUNvbG9yTGluZSI6ZmFsc2UsImJ...

Vähän turhan shorttipainotteista tuon liikehdintä mielestäni ja ehkä siksi ei oikein tuota mitään. Tuohan ei ole markkinaneutraali korrelaatioltaan, vaan vahvasti, jopa bondeja vahvemmin negatiivisesti markkinan kanssa korreloiva ETF. Turvaelementiksi salkkuun harkitsin, mutta vaatisin edes vaatimatonta pitkän aikavälin, syklit ylittävää tuottoa. Siitä tuo ei oikein pysty antamaan vakuuttavia lupauksia. Maksamaanhan en vakuutuksista lähtökohtaisesti ala.

Jeans kirjoitti:
Small capit ovat tuottaneet large capejä paremmin ja alhaisen P/Bn osakkeet korkean P/Bn osakkeita paremmin. Ensimmäinen anomalia näyttää melkein kadonneen viime 30 vuoden aikana, mutta P/B jatkuu edelleen.
Tässä myös todistusaineistoa rahoitus-opintoaineen kritisojille: kyllä, oppikirjassa ei luoteta sokeasti teorioihin, vaan tuodaan myös kaikki heikkoudet esille (eikä kaikki proffat usko tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin)!
 

Jännä käyrä etenkin small-big-osalta, en ollut huomannutkaan, että jo noin kauan anomalia ollut hukassa. Olin alkamassa inttämään vastaan esittämällä Portfoliovisualizerin tulokset, mutta nehän vahvistivat kuvasi.. Sen sijaan mid-capit ovat tuottaneet melkein 2%/v enemmän vuoden 1981 jälkeen. 2000-luvulla taas pienet (7,52%/v) ovat jyränneet isot (3,95%), mutta midit (8,87%) jälleen olleet parhaita. Pienten ylituottojahan on osaksi selitetty niiden suuremmilla riskeillä, mutta kyllä nuo näyttävät Sharpellakin lyövän isot selvästi 2000-luvulla, ja vuoden 2008 romahduskin pienillä aavistuksen vähäisempi. Linkki Portfoliovisualizeriin.
Yksi tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mahdollistava selitys oli muistaakseni pienten vähäisempi likviditeetti ja siitä johtuvat isommat kaupankäyntikulut ja vaikeus ostaa ja myydä. Tehokkaiden markkinoiden profeetta-proffat ovat nerokkaita keksimään selityksiä tehokkaiden markkinoiden tueksi, vaikka joskus selitys kuulostaisi maalaisjärjellä vaikuttavan tasan päinvastaisesti. Esimerkiksi arvoyhtiöiden ylituottoja on selitetty niiden korkeammalla riskillä, minusta kun niillä vaikuttaa olevan vähemmän riskiä kuin kasvuyhtiöillä.

Harva on perehtynyt rahoitukseen oppiaineena riittävästi ymmärtääkseen kokonaisuuden. Itsekin olen käynyt vain muutaman ensimmäisistä kursseista, joiden perusteella luulin tehokkaiden markkinoiden hypoteesin olevan edelleen tieteen täysin tukeman, alkeiskursseilla kun ei vielä menty syvemmälle aiheen kommervenkkeihin.

 

Voisin kuvitella, että matalan betan anomalia ja arvoanomalia ovat sitkeää sorttia, sillä nehän perustuvat molemmat jossain määrin hyljeksittyjen, epätrendikkäiden osakkeiden ostamiseen. Jos sijoittajien mielenkiinto yksittäistä arvoyhtiötä tai matalan betan yhtiötä kohtaan kasvaa, niiden kurssit nousevat ja samalla ainakin vanha arvoyhtiö muuttuu liian kalliiksi arvosijoittajalle ja taitaa se betakin kurssin pullistuessa yleensä lähteä kasvuun, jolloin matalan betan osakkeita hakeva ohittaa kyseisen osakkeen ja etsii seuraavan matalan betan osakkeen.

Ps. Sori, musta on tullut vanhemmiten tietokonevammainen, en osaa poistaa tätä laatikkoa oman tekstini taustalta.

3
+1
1
-1
3
1
11.11.2016, 23:09
Käyttäjän Jeans kuva
OP
Liittynyt:
7.7.2014, 03:48
Viestejä:
893

Grindin'

Tämä mun lievä pakkomielle finanssimaailmaan on huomattu. Eräs helsinkiläinen hedgefundi otti yhteyttä ja kertoi näkevänsä potentiaalia ja teki tarjouksen josta en voinut kieltäytyä. Ehkä voin jossain vaiheessa paljastaa vähän tarkemmin mistä on kyse, mutta jatkossa käyn opintojen ohella kerran viikossa tutustumassa kaikkeen mahdolliseen mikä liittyy heidän tekemiseensä. Mainitsivat muuten, että heidän mielestä Hankenilta saa Suomen parhaimman rahoituskoulutuksen siihen hommaan.

Muistan aiemmin blogissani olleen jotain vertailua eri koulujen välillä, niin pakko vähän kehua omaa. Kävin muutama viikkoa sit Hankinvest seminaarissa, jossa puhujina olivat mm. Björn Wahlroos ja Henrik Anders(Evli Pankin perustaja), jotka molemmat ovat valmistuneet Hankenista. Molemmat mainitsivat korkeakoulun haasteet nopeasti muuttuvassa maailmassa, ja on varmasti hyvin tärkeetä Hankenin kannalta, että löytyy tällaisia menestyjiä lähellä, jottei koulu etäänny liikaa todellisesta maailmasta. Nalle on Hankenin hallituksen puheenjohtaja. Jäi ehdottomasti sellanen fiilis, että Hanken on hyvissä käsissä.

Opiskeluista kokonaisuudessa on pakko todeta, että jos olisin ymmärtänyt, kuinka paljon "turhaa" joutuu lukea oman kiinnostuksensa lisäksi valmistuakseen, en luultavasti olisi lähtenyt tähän. Hieman vituttanut välillä valmistella jotain presentaatiota english oral communication kurssilla, tai opetella jotain markkinoinnin huuhaa metodia, mutta nyt alkaa suurin osa pakollisista kursseista olla takana. Yksi positiivinen ylläri oli ekonomisen matematiikan kurssi. Olin oikeastaan unohtanut, kuinka paljon oon aina digannut matikasta. Jotenkin peruskoulussa kun tuntui, että lähes kaikki vihas, ja se kuului vähän juttuun vihata matikkaa, niin en ihan ehkä uskaltanut ymmärtää sitä. Fiiliksen kruunas vielä, että tuli täysi 100/100 kurssista. Välillä tän jälkeen on tullut funtsittua mihin asti rahkeet olisi riittänyt matikan suhteen jos en olisi löytänyt pokeria. Suuntana oli TKK, ja tuotantotalous tai teoreettinen fysiikka, oikeastaan ainoana syynä että niihin oli vaikein päästä sisälle. Toki se on selvää, että matematiikka siellä olisi ollut paljon syvällisemmällä tasolla, kuin kauppiksen peruskurssilla.

Siisteintä rahoituksen kursseilla on ollut, ettei oo kertaakaan tullut fiilistä kuin muissa aineissa, että jokin mitä on pakko lukea on täysin paskaa ja turhaa. Vaikka ei kaikki tue täysin alkuperäistä tavoitetta, osakesijoittamisen oppimista, on tullut todettua, että näistä muistakin asioista voi hyvin olla vielä hyötyä. On myös hyvä muistuttaa kun blogin lukijoille on varmasti jäänyt kuva, että opitaan pelkästään teoreettisia CAPM malleja jotka ei edes pidä paikkaansa todellisuudessa - tämä on hyvin pieni osa kokonaisuutta. Tosi paljon meitä on valmisteltu CFOn hommiin. Kopioin yhen laskutehtävän kirjasta, mikä tuli hyvin pienesti modifoituna viimeisimmän kurssin Capital Budgeting'in tenttikysymykseksi:

Permian Partners (PP) produces from aging oil fields in west Texas. Production is 1.8 million barrels per year in 2013, but production is declining at 7% per year for the forseeable future. Costs of production, transportation, and administration add up to $25 per barrel. The average oil price was $65 per barrel in 2013. PP has 7 million shares outstanding. The cost of capital is 9%. All of PP's net income is distributed as dividends. Assume that the company will stay in business forever and that costs per barrel are constant at $25. Also, ignore taxes.: What is the present value of a PP share? Assume that oil prices are expected to fall to $60 per barrel in 2014, $55 per barrel in 2015, and $50 per barrel in 2016. After 2016, assume a long-term trend of oil-price increases at 5% per year.

Työmäärät näissä kurseissa on ollut ihan eri levelillä. Tähän kurssiin oli ~700 sivua luettavaa ja ~100 harjoituslaskutehtävää. Tähän mennessä on mennyt erittäin hyvin. Tästä kurssista tuli 96, aiemmasta Corporate Finance, jossa mentiin syvemmälle agency cost ja firm optimal leverage ratio tyylisiin juttuihin, tuli 95, ja kuten aiemmin mainitsin ekasta kurssista tuli täys 100. Aalto skaalalla 1-5 nää menee niin että 70-79=3, 80-89=4, 90+=5. Pakko kuitenkin myöntää, että vaikka tieto tarttuu jotenkin tosi helposti kirjoista ja koulu on aina ollut helppoa, niin näiden rahoituskurssien työmäärät on aivan älyttömiä. Iso osa vaihtaa tässä vaiheessa eri pääaineeseen. On kyllä noussut rispektit valmistuvia rahiksen maistereita kohtaan. Nyt meneillään olevassa Pricing of Financial Securities and Derivatives-kurssilla on kahdesta kirjasta yhteensä noin 1000 sivua luettavaa, ja 175 laskutehtävää. En kyl oikeen ymmärrä miten voidaan vaatia niin paljon enemmän per opintopiste muihin aineisiin verrattuna. Onneks mulla on tarpeeksi kiinnostusta ja motivaatiota aihetta kohtaan. On myös varmasti ollut suuri hyöty, et on kertynyt jo valmiiks jonkin verran käytännön kokemusta asioista. Usein on tullut tilanteita vastaan, jotka jäi vähän epäselviksi, mut nyt teoriaa luetessa sitten aukeaa. Jää myös paremmin muistiin sen jälkeen.

 

Pokeripelit ovat myös sujuneet. Oon taas kerran yllättynyt miten paljon hyviä pelejä on loppujen lopuks löytynyt. Pokeri on vielä mennyt opintojen edelle, muutaman kerran on joutunut jättämään luennon väliin, kun on päässyt liian hyvään pelipöytään. On myös ollut yks steikkaus/mentooraus/coachaus projekti joka on lähtenyt tosi hyvin käyntiin.

Oli sama kuin viime vuonna, että vuosi alkoi hyvin nihkeesti, kun kävi biittiä isommissa peleissä. Saldo näyttää +325k$ ja mukavasti lähes puoli milliä noustu pahimmasta kuopasta. Turnaukset on kuitenkin ollut se juttu mikä tehnyt tästä niin kovan vuoden. Mulla kävi vielä hemmetin munkki, että ne kaks turnausta joissa pärjäsin, taisivat olla ainoat yli 10ke turnaukset, jotka tänä vuonna pelasin. 20k$ onlineturnaus oli vielä re-entry, eli siihen ois helposti voinut uppoa 40k$. Turnausbuyineihin on mennyt selkeesti alle 100k$ ja tullut ~1,4m$, eli vuoden loppusaldo näyttää menevän hyvin lähelle 1,65 miljoonaa USD. Sick.

9
+1
1
-1
9
1
11.11.2016, 23:21
Liittynyt:
25.6.2014, 10:25
Viestejä:
485
Jeans kirjoitti:

Opiskeluista kokonaisuudessa on pakko todeta, että jos olisin ymmärtänyt, kuinka paljon "turhaa" joutuu lukea oman kiinnostuksensa lisäksi valmistuakseen, en luultavasti olisi lähtenyt tähän.

Stubbilla oli aina kolme pointtia, mulla on vaan kaksi:

- kun on kaiken oppinut ja kaiken unohtanut, se mikä jää jäljelle on sivistys

- 20+ vanhana ei tiedä mikä viisikymppisenä tuntuu turhalta (oma esimerkki: 30 vuotta sitten kuvittelin, että tiedän ihan riittävästi SQL:stä ja relaatioalgebrasta. Nyt viimeisen puolen vuoden sisään olen havainnut, että olisi ollut ihan hyvä opiskella vähän enemmänkin)

3
+1
1
-1
3
1
17.11.2016, 20:56
Käyttäjän Jeans kuva
OP
Liittynyt:
7.7.2014, 03:48
Viestejä:
893

Seuraan mielenkiinnolla paria fuusiota. Hauskaa, että about viikkoa ennen Ahlstromin ja Munksjön fuusio-ilmoitusta, löysin sattumalta Munksjön vinkin perusteella ja aloin samantien tankkaamaan kun vaikutti halvalta. Fuusiosta tulee selkeitä synergiaetuja, eikä oo tehnyt mieli keventää Ahlstrom-positiota vieläkään, vaikka kurssi on tuplaantunut. Vaikka en usko liikevaihdon kasvuun, niin marginaaleissa on vielä parannettavaa.

Capman on yks uus osake jota oon tankkailut. Vaikka on viime aikoina noussut hieman niin lukuja pyöritellessä tuntuu vieläkin halvalta. Lähiaikoina on myös tulossa monia exittejä, rahavirta tulee pysymään hyvänä. Capman teki Norvestiasta ostotarjouksen, mikä vaikuttaa kaikin puolin fiksulta. Synergiaetuja on tulossa ja Norvestian tase saadaan tehokkaampaan käyttöön. Oon itseasiassa sen jälkeen tankannut Capmania epäsuorasti ostamalla Norvestiaa. Tarjous on sellainen, että Norvestia maksaa ensin omistajilleen 3,35e osingon, jonka jälkeen yksi osake muuttuu kuudeksi Capmanin osakkeeksi. Norvestiaa saa 10,59e ja Capmania 1,24e osakehintaan, jolloin 10,59e-3,35e=7,24e saa kuusi Capmanin osaketta, 6*1,24e=7,44e, eli ~3% hyvää. Ostotarjous on lähes varmasti menossa läpi. Sopii mulle hyvin, kun kuorisäädön takia en maksa osingoista veroja, ennen kuin nostan voitot ulos. Tässä on muuten ilman kuoriakin ok tilaisuus säästää veroissa, jos löytyy pääomatuloja, jotka haluaa realisoida vuoden lopulla. Oletetaan 30% pääomaveroprosentti. Ostetaan 10,59e osakkeen, ja saadaan 3,35e osinko, josta maksetaan 0,85*0,3*3,35e=0,85425e veroja. Saadaan 7,44 eurolla Capmanin osakkeita, joista jää 10,59e-7,44e=3,15e tappio, jota realisoidessa verotaakka vähenee 0,3*3,15e=0,945e. 0,85425e-0,945e=-0,09075e. Eli saadaan hieman alle prosenttiyksikön verosäästö, vaikka sijoitus itseasiassa tuotti 3% (mistä ei tarvinnut maksaa veroja). Korjatkaa jos oon ymmärtänyt väärin.

Päädyin myös takaisin Suomisen omistajaksi viimeisimmän osarin jälkeen, 3,50e-3,60e hintaan. Muuvi meni erittäin onnistuneesti vaikka ehdin vaan tankata 40% siitä mitä olisin halunnut. Tankkausajankohdasta kallistunut yli 5% suhteellisesti indeksiin. Halvalta vaikuttaa vieläkin, mutta jään silti venaamaan uutta dippiä. Markkinan ylitarjontatilanne saattaa vielä korkealla todennäköisyydellä tarjota sellaista. Pitkäaikaisena sijoituksena näen selvää potentiaalia myös näillä hinnoilla, kun Bethunen tehdas ollaan saatu rullaamaan ja markkina kasvanut sen verran, että kysyntä-tarjonta alkaa olla lähempänä balanssia, oli johdosta mitä mieltä tahansa.

On myös tankkailut yhtä erittäin potentiaalista pikkufirmaa, mutta en pysty paljastamaan ennen kuin on kaikki ostot suoritettu. Monissa näissä small capeissa likviditeetti on niin huono, että saattaa mennä useista viikoista kuukauteen, että saan sopivan position liikaa vaikuttamatta hintaan.

Tässä tapahtumassa oli sen verran relevantit firmat, että tuli frendin kanssa ilmoittauduttua: https://www.lyyti.fi/reg/Porssiilta_Espoo_21112016_2609

Capmanin toimari, Munksjön CFO ja SSABn viestintäjohtaja. SSABtä oon omistanut "indeksi-sijoituksessani" mutta oon jättänyt mainitsematta, koska sijoittanut siihen puhtaasti vinkeillä ilman omaa analyysia, eli munkittanut noi nousut. Sitä kautta on kyllä tullut seurattua teräsmarkkinoita aktiivisesti, mutta vaikuttaa sen verran monimutkaiselta markkinalta etten koe vielä tuovani mitään lisäarvoa omilla analyyseilla siihen.

5
+1
3
-1
5
3
18.11.2016, 12:23
Liittynyt:
18.11.2016, 12:14
Viestejä:
48

Ainahan mä näitä luen niin parempi varmaan avata tunnukset ja hypätä mukaan.. Eli moi vaan!

Capman-Norvestia: toi 2.7% preemio minkä keräät on kompensaatio siitä, että diili ei mene maaliin kerran kerrasta. Jos ei mene ja oletetaan että hinta putoaa pre-announcement tasoille eli -11% nykyisestä, hinnoitellaan todennäköisyydeksi toteutumiselle 73%. Jos olet sitä mieltä, että menee useammin kuin 7 kertaa kymmenestä maaliin, osta. Käytännössä ulkopuolisena kyseessä on kuitenkin vain arvaus siitä, miten tossa käy. En pidä tällaisia tradeja kovin järkevinä ilman todella syvää ymmärtämystä ja/tai tietoa itse allaolevasta yrityskaupasta.

 

bbb

0
+1
3
-1
0
3
18.11.2016, 12:35
Käyttäjän Jeans kuva
OP
Liittynyt:
7.7.2014, 03:48
Viestejä:
893
big bad bear kirjoitti:

Ainahan mä näitä luen niin parempi varmaan avata tunnukset ja hypätä mukaan.. Eli moi vaan!

Capman-Norvestia: toi 2.7% preemio minkä keräät on kompensaatio siitä, että diili ei mene maaliin kerran kerrasta. Jos ei mene ja oletetaan että hinta putoaa pre-announcement tasoille eli -11% nykyisestä, hinnoitellaan todennäköisyydeksi toteutumiselle 73%. Jos olet sitä mieltä, että menee useammin kuin 7 kertaa kymmenestä maaliin, osta. Käytännössä ulkopuolisena kyseessä on kuitenkin vain arvaus siitä, miten tossa käy. En pidä tällaisia tradeja kovin järkevinä ilman todella syvää ymmärtämystä ja/tai tietoa itse allaolevasta yrityskaupasta.

bbb

Joo juuri näin. Ne kenen kanssa oon asiasta keskustellut ovat sitä mieltä, että menee selkeästi suuremmalla todennäköisyydellä maaliin. Veikkaus on, että suurehko osinko, josta joutuu maksamaan samantien verot, pitää preemiota liian suurena.

4
+1
2
-1
4
2
18.11.2016, 12:51
Liittynyt:
18.11.2016, 12:14
Viestejä:
48

Unohdin kiitellä mielenkiintoisesta lukemisesta. Luin tän blogin aika lyhyessä ajassa läpi ja pakko sanoa että aika hauska evoluutio ajatusketjuissa ja argumentointitasossa. Jatka samaan malliin!

Muutenkin kiinnostavaa lukemista sillä painan itse aika samoilla lineilla (rahis KTM, aktiivinen pokerinpelaaja, ja kymmenisen vuotta trading-töissä). Kypsyttelen ajatusta oman blogin avaamisesta joka keskittyisi lähinnä pieleen menneisiin caseihin vedoissa, peleissä, sijoituksissa/tradeissa - ja erityisesti sitä, miten päädyin alunperin ne tekemään. Negistelyyn siis!

6
+1
1
-1
6
1
18.11.2016, 16:52
Käyttäjän Jeans kuva
OP
Liittynyt:
7.7.2014, 03:48
Viestejä:
893

Kiitti. Kuulostaa mielenkiintoiselta, aloita ihmeessä!

Tuli tosta Capmanin ja Norvestian fuusion preemiosta vielä mieleen, että se saattaa pysyä liian suurena myös siksi, että spekulaattorit eivät pääse arbitroimaan tilannetta yhtä helposti, kuin jotain large capin fuusiota. Tässä tapauksessa ostettaisiin Norvestiaa ja shortattaisiin Capmania. Yhtiöt ovat niin pieniä ja likviditeetti niin heikkoa, että spreadikulut syövät suuren osan edgestä, enkä tiedä kuinka helposti Capmanin osakkeita löytyy shortattavaksi. Tosin preemio näyttää pienentyneen, kun Norvestia on tänään pysynyt 10,59e hinnassa, mutta Capman laskenut 1,24e->1,23e.

0
+1
3
-1
0
3
23.11.2016, 02:27
Käyttäjän Jeans kuva
OP
Liittynyt:
7.7.2014, 03:48
Viestejä:
893

Olipa pettymys toi pörssi-ilta. En oikeen tiedä mitä odotin, mutta periaatteessa jokaisen yhtiön edustaja luki ääneen valmiin powerpoint-presentaation, jossa oli perustiedot, mitkä olisi voinut vartissa lukaista netistä. Plussana pääsin kahvitauolla kyselemään Capmanin investor relations edustajalta muutamia juttuja, joita en ole saanut selville netistä. Selvisi asia, jota esim. Inderes ei ole huomioinut, jonka takia uskon, että reissu oli aikansa väärti. Inderesillä on muuten 1,4e Capmanin tavoitehintana.

Äiti kyseli ekaa kertaa neuvoja, kun tietää että opiskelen kauppiksessa nykyään, yhdestä pankin rahastosta johon on vuosien varrella säästänyt rahaa. Oon aina lukenut keskusteluja pankkien rahastojen korkeista kuluista mutta kun itse aloin tutkimaan tarkemmin niin tuli rehellisesti paha olo. Kyseessä on eläkesäästörahasto, jonka hallinnointipalkkio on 1,4%. Tän mä vielä hyväksyn, mutta sitten selvisi, että se sijoittaa ainoastaan pankin omiin rahastoihin. Rahat on hajautettu kymmeneen eri sijoitusstrategian omaavaan pankin omaan rahastoon, joilla itsellään on 1,5%-2,5% p.a. hallinnointipalkkio. Jos oletetaan, että osakkeet nykypäivänä tuottavat vähemmän, kuin historiallisesti, niin tossa mene odotusarvollisesti ~puolet tuotosta pankille. Oon myös kuullut, että näissä rahastoissa olisi hallinnointipalkkioiden lisäksi muita piilokuluja, mutta en osaa sanoa varmasti. Yhteistä lähes kaikilla näillä rahastoilla on, että ovat hävinneet vertailuindekseilleen. Itse alkuperäinen eläkesäästörahasto on 2012 lähtien 14% plussalla, vaikka koostuu suurimmaksi osaksi osakkeista. Harva osakeindeksi ei ole +100% tuona aikana. Tässä nussitaan kyllä asiakasta niin pahasti perseeseen. Toi on jotenkin kammottavaa, että pankki, se yritys johon tavallinen ihminen luottaa eniten, jonne tullaan jos tarvitaan neuvoa raha-asioissa, saa laillisesti kusettaa niin härskisti. Ymmärrän hyvin, että jos sijoitusasiat ei kiinnosta luottaa siihen, että pankin sijoitusneuvoja tietää mihin kannattaa sijoittaa. Varainhoitoalan suurin kusetus on, että ollaan saatu ihmiset uskomaan osakesäästämisen vaativan paljon osaamista, aikaa ja vaivaa.

7
+1
2
-1
7
2
23.11.2016, 16:01
Liittynyt:
26.8.2016, 18:31
Viestejä:
15

Jeans kirjoitti:

Plussana pääsin kahvitauolla kyselemään Capmanin investor relations edustajalta muutamia juttuja, joita en ole saanut selville netistä. Selvisi asia, jota esim. Inderes ei ole huomioinut, jonka takia uskon, että reissu oli aikansa väärti. Inderesillä on muuten 1,4e Capmanin tavoitehintana.

Pidätkö tuota selvittämääsi asiaa positiivisena/negatiivisena Capman kannalta?

Itsekin kiinnostunut Capmanista ja Norvestiasta. Norvestia tänään vielä hyvin miinuksella, pitää ostaa lisää jos enemmänkin innostuu laskettelemaan.

1
+1
2
-1
1
2
23.11.2016, 16:45
Liittynyt:
25.6.2014, 20:26
Viestejä:
133
rhyl kirjoitti:

 

Jeans wrote:

 

Plussana pääsin kahvitauolla kyselemään Capmanin investor relations edustajalta muutamia juttuja, joita en ole saanut selville netistä. Selvisi asia, jota esim. Inderes ei ole huomioinut, jonka takia uskon, että reissu oli aikansa väärti. Inderesillä on muuten 1,4e Capmanin tavoitehintana.

 

Pidätkö tuota selvittämääsi asiaa positiivisena/negatiivisena Capman kannalta?

Itsekin kiinnostunut Capmanista ja Norvestiasta. Norvestia tänään vielä hyvin miinuksella, pitää ostaa lisää jos enemmänkin innostuu laskettelemaan.

Huomenna on Nordnetin tiloissa Capmanin aamiastilaisuus jos kiinnostaa. Tosin veikkaan että samat kalvot käydään läpi mitä eilen Espoossa. Tästä voi ilmottautua linkki ilmottautumiseen

1
+1
3
-1
1
3
23.11.2016, 20:03
Käyttäjän Jeans kuva
OP
Liittynyt:
7.7.2014, 03:48
Viestejä:
893
rhyl kirjoitti:

 

Jeans wrote:

 

Plussana pääsin kahvitauolla kyselemään Capmanin investor relations edustajalta muutamia juttuja, joita en ole saanut selville netistä. Selvisi asia, jota esim. Inderes ei ole huomioinut, jonka takia uskon, että reissu oli aikansa väärti. Inderesillä on muuten 1,4e Capmanin tavoitehintana.

 

Pidätkö tuota selvittämääsi asiaa positiivisena/negatiivisena Capman kannalta?

Itsekin kiinnostunut Capmanista ja Norvestiasta. Norvestia tänään vielä hyvin miinuksella, pitää ostaa lisää jos enemmänkin innostuu laskettelemaan.

Aika neutraalina, mutta en viitsi paljastaa, kun tulevaisuudessa voi tulla tilanteita jolloin pystyisi mahdollisesti sitä hyödyntämään.

Mielenkiinnolla seuraan tilannetta, ja tänään tuli kalasteltua lisää Norvestiaa <10,30e kun fuusiopreemio kasvoi. Joku isompi myyjä halusi selkeästi Norvestioistaan eroon, kun tuli 500ke vaihtoa. Päivän loppua kohden kurssi näyttää lähteneen korjautumaan pienemmän ja realistisemman fuusiopreemion suuntaan. Sain muuten myös Capmanin IR tyypiltä vibat, että fuusion toteutumista pidetään erittäin todennäköisenä.

Lyhyellä aikavälillä Capmanin kurssi on paineen alla, koska varmasti osa Norvestian vanhoista omistajista ei ole kiinnostunut Capmanista, ja laittavat mielummin hyvin nousseet osakkeensa myyntiin. Jos uusi sijoittaja on kiinnostunut Capmanista, on hänellä nyt kaksi vaihtoehtoa ostaa sitä, joko suoraan osaketta tai epäsuorasti Norvestian kautta. Myös kun tulee tällaisia päiviä jolloin löytyy isompia Norvestian myyjiä, ja kurssi painautuu liian matalaksi Capmanin kurssiin suhteutettuna, sen pitäisi johtaa siihen, että Capmanin omistajat arbitroivat tilannetta myymällä Capman osakkeitaan ja ostamalla myyntirahoilla Norvestiaa. Lyhyellä aikavälillä siis Capmanin osakkeiden tarjonta on huomattavasti normaalitasoa korkeampi, ja jotta se kohtaisi kysynnän kanssa, hinta joutuu joustamaan hieman alaspäin. Tällä logiikalla nyt (tai ainakin lähiaikoina) olisi hyvä spotti ostaa osaketta.

3
+1
0
-1
3
0
24.11.2016, 14:07
Liittynyt:
2.6.2015, 08:38
Viestejä:
20

Mielenkiintoinen tämä Norvestia CapMan case. Tuli tuossa tänään vastaan että CapManistä shorttaajat tarjoavat noin 6% preemiota p.a, Norvestiaa ei olla kiinostuneita lainamaan. Tuostakin voi koittaa päätellä jotakin. Tuon vaihtotarjouksen julkistamista jälkeen molempien kurssit on tullut alas samalla kun osakemarkkina ylös 4-5%. Tuota Norvestian salkkua kun katsoo niin voisi olettaa Norvestian subsanssiarvon nousseen myös 2-3% tällä aikavälillä. Salkku noin 60% osakemarkkinoilla 10 % melko lyhyissä koroissa ja loput listaamattomissa. Tämä Norvestian substanniarvon nousuhan pitäisi olla CapManille++

2
+1
3
-1
2
3
24.11.2016, 18:28
Käyttäjän Jeans kuva
OP
Liittynyt:
7.7.2014, 03:48
Viestejä:
893
Matti.K kirjoitti:

Mielenkiintoinen tämä Norvestia CapMan case. Tuli tuossa tänään vastaan että CapManistä shorttaajat tarjoavat noin 6% preemiota p.a, Norvestiaa ei olla kiinostuneita lainamaan. Tuostakin voi koittaa päätellä jotakin.

Voitko selventää vähän?

3
+1
2
-1
3
2
24.11.2016, 22:22
Liittynyt:
2.6.2015, 08:38
Viestejä:
20

Olen yhtiön kautta lainannut osakkeita niitä kaipaaville kohtuullisella korolla ja tulee noita korkotasoa aika ajoin tietooni erään välittäjän toimesta. Eli jos haluat lainata CapManin osakkeesi joku oli tänään niistä valmis maksamaan 6% korkoa, joka on aika paljon. Norvestian lainaamisesta taas ei oltu samaan aikaan kiinnostuneita joten korkoakaan ei maksettu. Esimerkiksi varmaan kaikkia omxh25 yhtiöitä saa lainattua alle 1% preemiolla joitain poikkeuksia lukuunottamatta. Yli 10% korkoa saa pulittaa esim fingerprintcardin lainaamisesta. Joku iso peluri saattaa siis viritellä shorttipositiota Capmanille, mutta kukaan isoista pelureista ei shorttaa Norvestiaa siinä uskossa että tuo osakevaihto ei toteudu. Kyseessä voi myös olla joku ihan muu syy kuin jonkun shorttipositio, esim joku markkinatakausviritelmä jota en ymmärrä. Muistan vaan että esimerkiksi taalerin split ilmoituksen jälkeen taalerin lainaamisesta pulitettiin yli 5%, splitin toteutumisen jälkeen osakkeet palautettiin ja lainaamisesta ei oltu enää kiinnostuneita. En tiedä oliko tässäkään tarkoitus shortata vai oliko joku muu homma kyseessä. Tuollaisessa pienessä firmassa tuo korko saattaa siis pienelläkin kysynnällä nousta suoraan yli 5% joten sen takia tuosta vaan voi koittaa päätellä jotain.

3
+1
1
-1
3
1
24.11.2016, 23:48
Käyttäjän Jeans kuva
OP
Liittynyt:
7.7.2014, 03:48
Viestejä:
893

Joo kun mietin asiaa enemmän arvelin, että tarkoitit shorttaajien olevan valmiita maksamaan 6% korkoa osakkeen lainasta, tuo käyttämäsi preemio-sana vaan sekoitti. Hyvin suurella todennäköisyydellä tuo korkea korko pysyy vaan fuusioitumisen ajan, jonka jälkeen shorttaajat sulkevat positionsa. Mitä tuon pitäisi tarkoittaa on, että muut ovat samaa mieltä kanssani siitä, että Capman on liian kallis suhteessa Norvestiaan (tai kuten minä sen totesin, että Norvestia on liian halpa suhteessa Capmaniin). Toisin sanoen shorttaajat pitävät fuusion toteutumista todennäköisempänä, kuin mitä osakkeiden hintatasot antaisivat ymmärtää.

0
+1
3
-1
0
3
25.11.2016, 21:58
Käyttäjän Jeans kuva
OP
Liittynyt:
7.7.2014, 03:48
Viestejä:
893

Alkaa olla buli positio Norvestiaa. Nyt jos fuusio ei jostain syystä toteudu niin kirpaisee.

3
+1
1
-1
3
1
30.11.2016, 17:31
Liittynyt:
30.10.2016, 12:20
Viestejä:
6

Tutkailin pikaisesti Norvestiaa. Ensimmäisenä osu silmään; Hyvää liikevoitto, varsinkin 2015 osakekohtainen tulos erittäin kova ja mukavat osingotkin ollu. Nopeasti katsottuna näyttää oikein hyvältä. Jäi mietityttämään isot heitot liikevaihdossa vuosittain? Osakehan on anyway suht tasaisesti noussut.

Mitä enemmän tutkin sen vahvempi fiilis vaihtotarjouksen hyväksynnästä tulee. Hyväksyntä vaikuttaa olevan lähinnä kiinni siitä täyttykö 50,8% osuuden muodostaven Laakkosten, Immosen ja Sampo Oyj:n (myös Kalevan ja Mandatumin puolesta) ehdot.

Käyn huomenna kuuntelemassa messukeskuksessa Norvestian Juha Mikkolaa ja ehkäpä sen jälkeen hyppään kyytiin. 

4
+1
0
-1
4
0
2.12.2016, 18:38
Käyttäjän Jeans kuva
OP
Liittynyt:
7.7.2014, 03:48
Viestejä:
893

Lindström on näköjään samaa mieltä:

http://m.kauppalehti.fi/uutiset/omistatko-capmanin-osakkeita---kim-linds...

Fuusiopreemio meni tosi pieneks tänään, oiskohan Lindströmin vinkin takia. Sekä Norvestian että Capmanin vaihto yli 400ke tänään, Norvestia nousussa ja Capman laskussa, josta voisi vetää johtopäätöksen että jengi on myynyt Capmaninsa ja ostanut Norvestiaa tilalle. Viime aikoina on ollut niin runsaasti ylimääräistä tarjontaa Capman-osakkeista, mikä on luonut väliaikaista laskupainetta kurssille, että nyt tuntuu hyvältä spotilta ostaa, vaikka toki sama tilanne jatkuu vielä pari viikkoa. Itellä on sen verran iso positio ettei enempää uskalla ottaa. Tarkoitus pitää vähintään 2018 alkuun asti.

Mielenkiintoinen keissi overall. Esim kauppalehden palstalla on ollut huonoa logikkaa, kun ollaan laskettu osingoista menevän veron olevan kokonaan hävittyä rahana. Kai osingon maksun jälkeinen arvonalennus saadaan vähentää tappioina ja sille pitäisi antaa jokin arvo?

Kalastelin suurimman osan Norvestia-osakkeistani <~10,23e hintaan, mikä tarkoittaa, että jos fuusio toteutuu saan Capmania 1,145 euron hintaan.

dikos kirjoitti:

Tutkailin pikaisesti Norvestiaa. Ensimmäisenä osu silmään; Hyvää liikevoitto, varsinkin 2015 osakekohtainen tulos erittäin kova ja mukavat osingotkin ollu. Nopeasti katsottuna näyttää oikein hyvältä. Jäi mietityttämään isot heitot liikevaihdossa vuosittain? Osakehan on anyway suht tasaisesti noussut.

Mitä enemmän tutkin sen vahvempi fiilis vaihtotarjouksen hyväksynnästä tulee. Hyväksyntä vaikuttaa olevan lähinnä kiinni siitä täyttykö 50,8% osuuden muodostaven Laakkosten, Immosen ja Sampo Oyj:n (myös Kalevan ja Mandatumin puolesta) ehdot.

Käyn huomenna kuuntelemassa messukeskuksessa Norvestian Juha Mikkolaa ja ehkäpä sen jälkeen hyppään kyytiin. 

En tykkää Norvestiasta yksinään osakkeena ollenkaan. Betsi on sen puolesta, että fuusio toteutuu, Capman pistää taseen tehokkaampaan käyttöön ja saadaan epäsuorasti ostettua Capmania halvemmalla.

1
+1
0
-1
1
0
2.12.2016, 19:33
Liittynyt:
30.10.2016, 12:20
Viestejä:
6

Norvestia liikku alkuviikosta aika huonosti, mut sain tankattua n. 40% siitä mitä halusin @10,29. Tänään oli aika vilkkaana ja sitä kautta pieni nousukin osakkeessa. Varmasti Lindströmin vinkillä (jonka itse nätisti löysit jo viikkoja sitten) oli osuutensa, mutta myös Sijoituis messuilla Norvestian puheessa haippasivat fuusiota (siihen tyylin että se on varmasti toteutumassa) ja juuri tätä ylimääräsen osingon etua todella paljon. Uskon itsekin vahvasti fuusion toteutumiseen, sen takia semi vahvasti messissä. Mut Juha Mikkolaa kuunnellessa alko mietityttää miten kaikki näyttää ehkäpä jopa liian hyvältä? Kävi mielessä että mikäli Capmaniin myyntien kautta kohdistuvat laskupaineet toteutuvat niin tilannehan kääntyy päälaelleen. Jos oletetaan et Norvestia pysyy @10,39 niin, veroja huomioimatta, osto on kannattava niin kauan kun capman on vähintään yli 1,17. Capmanin laskiessa 1,17 tai alle Norvestian kautta oston etu on kadonnut. Jos jos jos...

Mikkolan mukaan Norvestialla on haisteltu fuusiota jo pitkään Westerlundin toimiessa sekä Capmanin johdossa että Norvestian hallituksessa. 

Myös Inderes näkee vuoden 2018 aikaisimpana potentiaalin realisoitumis ajankohtana.

1
+1
0
-1
1
0
3.12.2016, 01:32
Käyttäjän Jeans kuva
OP
Liittynyt:
7.7.2014, 03:48
Viestejä:
893
dikos kirjoitti:

Kävi mielessä että mikäli Capmaniin myyntien kautta kohdistuvat laskupaineet toteutuvat niin tilannehan kääntyy päälaelleen.

Mä näkisin, että on jo selkeesti toteutunut. Voi toki olla, että myyntipaineet koventuvat entisestään vikojen päivien aikana.

dikos kirjoitti:

Jos oletetaan et Norvestia pysyy @10,39 niin, veroja huomioimatta, osto on kannattava niin kauan kun capman on vähintään yli 1,17. Capmanin laskiessa 1,17 tai alle Norvestian kautta oston etu on kadonnut. Jos jos jos...

Jos fuusiopreemio menee liian pieneksi (tai negatiiviseksi kuten ehdotit), markkina reagoi luonnollisesti myymällä Norvestiaa ja ostamalla Capmania takas. Eli jos Capman laskee alle 1,17, niin Norvestiaa laskee kyllä mukana.

0
+1
1
-1
0
1
5.12.2016, 03:59
Käyttäjän Jeans kuva
OP
Liittynyt:
7.7.2014, 03:48
Viestejä:
893

Jos tän vuosituhannen alussa ois tajunnut esimerkiksi sen, että internet tuhoaa videovuokraamot, olisi ollut aika hyvin massia tehtävissä. Seuraava rajusti arkipäiväämme vaikuttava teknologia tulee olemaan itseohjautuvat autot. Oon mielenkiinnolla seurannut niiden kehitystä ja yrittänyt funtsia mihin kaikkeen ne tulee vaikuttamaan. Uskon, että fiksut sijoittajat ympäri maailmaa ovat varmasti jo vuosikausia pyrkineet samaan ja pörssikurssit diskonttaavat tätä muutosta jo osittain. Oon kirjoittanut tästä joskus aiemminkin, mutta selkeät häviäjät tulevat olemaan: taxi/rekka/x-kuskit, autovakuutuksen tarjoajat (onnettomuuksien määrä tulee tippumaan rajusti), autonvalmistajat ja automyyjät (ei tarvetta yhtä monelle autolle, Uber-tyyliset softat kehittyvät niin käteviksi, että yhä harvempi näkee syytä omistaa omaa autoa), keskustojen parkkihallit. Suomen pörssissä ei taida olla betsattavia yhtiöitä näihin liittyen, ja suurissa ulkomaisissa yhtiöissä muutos näkyy varmasti jo hinnoissa.

Löytyy runsaasti arvioita siitä, milloin itseohjautuvat autot oikeasti saapuvat. Optimistisin arvio taitaa olla Teslan toimarilla Elon Muskilla, joka muistaakseni sanoi, että menee enää pari vuotta. Puolitoista kuukautta sitten Tesla uutisoi, että tästä lähtien kaikilla tuotetuilla autoilla on tarvittava laitteisto itseohjautuvaan ajamiseen https://www.tesla.com/sv_SE/blog/all-tesla-cars-being-produced-now-have-...? , jonka jälkeen tarvitaan vaan netistä ladattava päivitys autoon, kun softa on valmis.

Ford tähtää täysin itseohjautuvaan autoon vuoteen 2021 mennessä: https://media.ford.com/content/fordmedia/fna/us/en/news/2016/08/16/ford-...

Applen ollaan jo vuosia huhuiltu suunnittelevan omaa itseohjautuvaa sähköautoa, "Project Titan". Eilen huhu muuttui entistä todennäköisemmäksi, Applen kirjeellä NHTSAlle http://fortune.com/2016/12/03/apple-autonomous-vehicles/

Mun veikkaus on, että 2020 nähdään ensimmäinen itseohjautuva auto jenkeissä, ja niiden saapuminen Suomeen kestää vielä 3-5 vuotta kauemmin. Ymmärtäkseni lumi aiheuttaa suuria vaikeuksia niille, ja uskon myös, että päättäjillä tulee kestämään, ennen kuin homma saadaan lailliseksi. En oo kuullut, että Suomessa oltaisiin edes mietitty sellaista mahdollisuutta, että itseohjautuvat autot ovat tulossa, kun taas jenkeissä monella osavaltiolla asia on ollut tapetilla jo kauemman aikaa.

Tuli mieleen yksi omaisuuslaji, jonka hinnat ei varmasti ole vielä reagoinut tähän, nimittäin Suomen asunnot. Oon hieman funtsinut asiaa, ja saa mielellään kommentoida, jos on lisäehdotuksia/vastaväitteitä. Miten mä näkisin sen, niin suurimmat häviäjät asunnoissa ovat hyvien julkisten liikenneyhteyksien äärellä ovat kämpät. Kun taksin/Uberin hinnasta otetaan suurin kulu pois, kuski, niin matkojen hinnat alenevat huomattavasti. Matkan hintaa alentaa myös, että autovakuutukset halpenevat, ja kilpailu Uber-tyylisten appien välillä kovenee. Nämä appit omistavat oman autolaivueensa, ja se tulee olemaan sen verran laaja, että auton saa tilattua kännykällä max. parissa minuutissa. Vaikea nähdä liian suurta kysyntää julkisille tämän jälkeen. Tällä hetkellä hyvien julkisten liikenneyhteyksien äärellä olevilla kämpillä on hintapreemio, ja syystäkin. Tämä preemio katoaa, kun uberin saa yhtä helposti kaikkialta. Tämä pätee siis myös asuntoon, joka on hyvin kaukana keskustasta, mutta esim. Keravan juna-aseman vieressä. Mielummin ostaa tulevaisuudessa samanhintaisen kämpän vähän lähempää keskustaa, vaikka olisi kauempana juna/bussi-asemilta.

Häviäjiä ovat myös asunnot, jotka ovat 10-20min kävelymatkan päässä keskustasta. Uskon, että tuollaisen matkan kulkee mielellään alle 5min tulevaisuudessa taksilla. Silloin ei oo niin paljon väliä istuuko taksissa 5 min vai 10min jos tulee tuplasti kauempaa.

Täysin keskustassa sijaitsevista kämpistä en osaa päättää. Miinusta että keskustaan pääsee niin paljon kätevämmin ja nopeammin tulevaisuudessa, mutta silti mukavaa myös olla ihan palveluiden äärellä, eikä tarvitse käyttää ajoneuvoa ollenkaan. Katujen autopaikka-tila saadaan parempaan käyttöön, mikä tekee keskustasta entistä haluttavamman. Luultavasti kuitenkin negatiivinen vaikutus.

Erityisiä voittajia uskon olevan asunnot, joilla on harvinaisemmat maisemat. Esim. merinäköala tai maisema puistoon. Normaalisti jos haluat Helsingissä merinäköalan joudut joustamaan sijainnissa. Yhtäkkiä Eiranranta, Lauttasaari ja Westend ovatkin huomattavasti lähempänä keskustaa, puhelimen painalluksella ollaan 10 minuutin päässä, eikä tarvitse etsiä parkkipaikkaa. Joku Ruoholahden päädyssä sijaitseva asunto, josta ei ole minkäänlaisia näkymiä, ottaa taas luultavasti hittiä. Suhteellisia voittajia olisi tietty myös kaikki asunnot, joita en maininnut häviäjinä

Näkisin myös hyvin todennäköisenä, että nopeusrajoitukset nousee sekä moottoriteillä, että kaupungissa, kun saadaan tarpeeksi dataa itseohjautuvien autojen aiheuttamista onnettomuuksista, mikä entisestään suurentaa vaikutusta.

That being said, se että ensimmäiset itseohjautuvat autot saapuisivat Suomeen joskus 2023, ei tarkoita, että kaikki vaihtaisivat autoa sellaiseen samantien. Muutos tulee varmasti olemaan hyvin hidas, ja voi mennä vielä hyvin kauan, ennen kuin tarpeeksi iso osa kaikista autoista ovat itseohjautuvia, jotta mainitsemani muutokset alkavat näkyä.

1
+1
0
-1
1
0
5.12.2016, 07:20
Liittynyt:
25.6.2014, 10:25
Viestejä:
485

Hyvää pohdintaa. Yksi pointti jota en kuitenkaan huomannut, on se, että valtio yrittää varmaan verotuksella ja muilla keinoin edelleenkin ohjata joukkoliikenteen pariin, olivatpa autot itseohjautuvia tai ei. Mikä tämän lopullinen vaikutus on, jää nähtäväksi.

Toinen pointti on se, että esim. Keravalla ihmiset haluavat asua juna-aseman vieressä lähinnä päästäkseen Hesaan töihin, ei niinkään Hesan rientoihin. Tulevaisuudessa entistä pienempi osa töistä vaatii fyysistä läsnäoloa, ja myös tällä on vaikutusta siihen missä ihmiset haluavat asua.

1
+1
0
-1
1
0
5.12.2016, 08:49
Liittynyt:
17.2.2016, 21:52
Viestejä:
28

Mun 5cent back

Kuskittomat autot ovat sallittuja jo nyt. pikkubusseilla kokeiltu jo julkisessa liikenteessä.

Laajemmin hintoihin 30v perspektiivillä on hyperloopilla. Jos tämä toteutuu käydään tonteista kauppaa jossain vilkkaammin kuin Mäntsälän aseman ympäristössä oikoradan rakentamisen aikaan.

Ja kuten Hauturi mainitsi, muu digitalisaatio including IoT ja lähivalmistus tulee tekemään tätä suuremman massin uudelleenjaon.

Tuolta Linturin osuus katsotaan, kannattaa.

http://landing.dingle.fi/solita-digitalist-thinkers-forum-digi

 

1
+1
0
-1
1
0
5.12.2016, 11:00
Liittynyt:
5.12.2016, 10:03
Viestejä:
16

En itse laittaisi senttiäkään itseohjautuvien autojen yleistymiseen (pl. erikoisliikenne: satamat, lentokentät, jne), kun tiedän miten huonosti perusautojen pelkät parkkitutkat toimivat. Nolla perään kaikkeen tulevaisuusarvauksiin, niin  ehkä ollaan lähempänä todellisuutta. Lisäksi harvoin tuotteiden kehittäjät tekevät niillä rahat siinä vaiheessa, kun ko. tuotteet yleistyvät. Esimerkiksi digitaalisen tallennuksen edelläkävijöistä tuli puhkikilpailtuja tallenuksen raakatilan tuottajia ja uudet brändit, kuten Google ja Apple veivät katteet.

1
+1
0
-1
1
0
5.12.2016, 11:09
Liittynyt:
14.7.2016, 14:27
Viestejä:
34

Vaikea uskoa että sellaisia autolaivueita löytyy vielä hetkeen että aamu ja iltapäiväruuhkiin riittää autoja. En usko että halvat kuskittomat taksit julkista liikennettä korvaa vielä aikoihin. Ja tosiaan pullonkaula tulee olemaan töihin meno- ja paluuliikenteen aikoihin. Ja jos ei voi luottaa että auton saa siihen 5-10 minuuttiin niin ei jengi niitä käytä, mieluummin sitten se oma auto.

Varmasti kuskittomat autot tulevat jossain vaiheessa myös suomeen, mutta 2023 en usko. Kesällä voisi hommia toimiakin, mutta talvella ollaan isoissa ongelmissa. ikkunat/kamerat/sensorit mitä lie jäässä tai huurteessa = näkyvyys liian huono, ja auto ei suostukaan liikkumaan kun ei pysty havainnoimaan ympäristöään tarpeeksi. Jos me ei saada junia pienessä pakkasessa toimimaan niin tokkopa saadaan kuskittomia autojakaan :P OK, huono esimerkki.. VR ei vaan osaa :/ Mutta jos ne ei toimi talvella kunnolla niin turha niitä on tänne pohjolaan tuoda lainkaan. 

0
+1
1
-1
0
1
5.12.2016, 11:50
Liittynyt:
5.12.2016, 10:03
Viestejä:
16

Parkkitutkien nykyongelma on ensisijaisesti lika, joka johtaa virheellisiin signaaleihin sekä tietyt pinnat, jotka heijastavat "väärin". Toki ovat halpoja kamoja, mutta niin tulevat olemaan kuskittomien autojenkin sensorit, jos meinaavat yleistyä. 

Kuluttajamarkkinoiden kehityksen arvaaminen on vaikeaa. Vielä vaikeampaa on arvata, mitkä yhtiöt menestyvät, vaikka arvaisi kehityksen oikein. Yksi iso esimerkki on MS, joka hävisi täysin mobiilipelin, vaikka voitti sitä edeltävän käyttöjärjestelmäkamppailun suvereenisti ja oli internetajan pioneeri. 

1
+1
3
-1
1
3

Sivut