1. Omasp 20,75
2. Enento 18,3
3. Lifeline SPAC 9,74

Valuuttapareista en tiedä, mutta yhtiö joka listattu CAD ja USD valuutoissa tuottaa sinulle euroissa täsmälleen saman pitkällä pidolla ostit kumpaa tahansa. Suomen pörssissä on esim Nokia, jonka rinnakkaislistaus taaloissa jenkkipörssissä ja Nordea löytyy Tukholmasta. Molemmissa vierasvaluuttaisissa pörsseissä kauppaa käydään yhtiön markkina-arvon mukaan mitä se on euroissa. Jos taala heikkenee 10% ja Nokian kurssi euroissa pysyy samana, Nokian kurssi taaloissa nousee vastaamaan tuota 10% laskua valuuttaparissa.

Molaram kirjoitti:

Avasin tämän johdosta viime viikolla Interactive Brokersille tilin ja eilen meni eka testiosto otc markkinoilta (otc pink) ongelmitta. Kokeilen vielä myyntiä tällä viikolla. Tarkoitus on siirtää kaikki otc-positiot Nordnetiltä IB:lle. En ole vielä IB:lta saanut vastausta siihen miten osakkeiden siirto onnistuu.  lähetin kysymykseni vasta muutama päivä sitten, joten odottelen vastausta rauhassa.

Toivon että osakkeiden siirto, myynti ja osto sujuvat IB:lla jouhevasti! Tai onnistuisi ylipäätään. Hirveästi muita vaihtoehtoja en löytänyt. Aiemmin mainittu Schwab vaatisi vielä tarkempaa syyniä, mutta äkkiseltään ei mielestäni sinne saanut suomalaisena avattua tiliä. 

Päivittelesitkö tänne onnistuiko tuo IB:lle otc osakkeiden siirto, ymmärtääkseni ei onnistu kovin helpolla. Mikäli Nordnet estää kaupankäynnin omistamallasi osakkeelle niin kyllähän ne silti sen säilyttää, että ei siinä periaattessa pakkomyydä tarvitse. Voihan niitä koittaa sitten myöhemminkin siirtää jos tulee tarvetta, mutta ongelma tosin lienee, että mikään välittäjä ei taida niitä ottaa vastaan. Ehkä niillä voi taas käydä kauppaa jos yhtiö joskus siirtyy päälistalle ja lappu on ikiholdissa siihen asti.

Itselläni Interactive Brokers käytössä juuri näitä otc lappuja varten, lynx toimii käsittääkseni ib:n pohjalla, joten toiminee samalla tapaa. Kaikki toiminut hyvin 2020 asti, mutta nyt on valitettavasti sielläkin alkanut homma tökkimään. Sinulta saatataan estää kaupankäyti osakkeella vedoten rule 405 affliate lakiin, jolla pyritään kait kontrolloimaan sisäpiirin ja bumb and dump treidaajien kauppoja. Tuo esto astui minulle päälle, kun ostin yhtä melko epälikvidiä yhtiötä ja möin osan pois 6kk päästä 300% voitolla. Laitoin viestiä asiakaspalveluun ja noin 2kk myöhemmin sieltä tuli viesti, että nyt on 2 viikkoa aikaa myydä osakkeet ja sen jälkeen esto astuu taas voimaan. En ollut kovin kiinnostunut myymään osakkeita ja kun koitin, niin ei siltikään olisi onnistunut, vaan esto oli edelleen päällä. Nyt odotellut taas useamman viikon, että viestiini vastattaisiin. En oikein tiedä onko mikään joustavampi otc-lappujen välittäjä suomalaisten saatavilla, kiinnostaa myös jos jollain kokemusta. Foorumeilla ib:n toimintaan kyllästyneet ovat suositelleet Schwab nimistä välittäjää, sinne on ainakin ilmeisesti otc-positioiden siirto onnistunut, mutta en tiedä onnistuuko suomalaisena avata tiliä sinne.

Täällä hetkellä ei ole positiota auki, mutta itse tullut välillä 30y swap korkoon oltua longina koronvaihtosopimuksella. Muutama onnistunut veivaus ja viimeisin vähemmän hyvä joka näytti hetken jo pahalta. Tuossa kuukausi takaperin 30y swap kävi melkein -0,4%, oli silloin positio päällä ja luonnollisesti pahasti pakkasella, kun tuossa 0,1% tasoilla tuli se kuukausi aikaisemmin avattua. Sopimuksen nimellispääomaan nähden tuo tarkoitti noin 20% tappiota hetkellisesti. Sain tuo lopulta omillani realisoitua paria viikkoa myöhemmin. Viime kesänä tuli avattua 0,05% tasoon ja myytyä 0,5% tasoon muutama kuukautta myöhemmin. Tuo tarkoitti noin reilua 15% tuottoa nimellispääomalle.

gonatsu kirjoitti:

Fyysisen kullan spread on aikamoinen. Jos likvidin osakkeen myynti- ja ostolaitojen ero lasketaan senteissä, niin kullan osalta ero per unssi on satoja euroja. Tavexilla on myynnissä kaikenlaisia kultatuotteita, esim. 1 oz Kiinan Panda 2011 kultakolikko. Ostohinta on tätä kirjoittaessa 1492€ ja myyntihinta 1846€.

Tuo fyysisen kullan korkea spreadi koskee lähinnä noita mainetsemiasi pieniä kolikoita ja harkkoja. Edustavat pientä osaa kullan kokonaismäärästä, niistä on nyt huutava pula ja ne on loppu markkinoilta, siitä johtuu tuo korkea spreadi. Fyysistä kultaa omistavaa etf:ää saa ihan kullan markkinahintaan edelleen. Nuo etf:ät taitaa omistaa kultansa noissa 12,4 kg harkoissa, joten sellaisen harkonkin saanee edelleen itselleen markkinahintaan jos on sellainen 600000e on löysää :) 

Lyyrikko kirjoitti:

Eli jos alaskirjaus olisi puolet niin rahastolla olisi ollut noin 19 miljoonalla Stockan yrkkäreitä.

http://www.stockmanngroup.com/fi/rahoitusjarjestelyt

Tämän mukaan käytössä oli 45M per vuodenvaihde. Saattanut olla paljon enemmänkin per eilinen mutta ihmeellisen paljon on maistunut Mandatumin rahastolle.

Ålandsbankenin Lyhyt Yrityskorko ottanut myös 1,5% osumaa eilen. YTD tässä jo reilusti yli -4%. Aika mielenkiintoista lyhyen koron parkkipaikalle.

 

Varmaan joo tuosta vuodenvaihteesta on Stockmann tuota määrää nostanut. On kyllä maistunut turhan paljon tuolle Mandatumin rahastolle, millaistakohan korkoa Stockmann tuolle maksaa, tuskin 1-2% enempää. Mielestäni rahamarkkinarahasto nimellä operoiva rahasto ei voi ottaa tuollaiseen yli 0,5% painoa salkun arvosta. Ymmärrän, että lyhyt yrityskorko ostaa jotain korkeamman yieldin paperia 1-2 vuoden maturiteetilla ja kuten sanoit ne on ottanut hyvin osumaa myös. Evlin lyhyt yrityslaina kyykkäsi yli 8%kuukaudessa, markkinat hinnoittelee tosi korkeaa todennäköisyyttä hy-yhtiöiden defaulteille seuraavan vuoden kahden sisään. 

Oma lukunsa on vielä nuo luottoriskikorit joita on myyty tosi äkäisellä rakenteella tuulipuvuille pankkiiriliikkeiden kautta. Esimerkiksi Aleksandrian sivuilla tuote nimeltä luottokori eurooppa tuottohakuinen 12, tuote laskattu liikkelle heinäkuussa 2019 ja tuottoa saa kokonaiset 24% mikäli allaolevista 75:stä hy-yhtiöstä alle 12 kohtaa defaultin seuraavan 5 vuoden aikana. Defaulttien numerot 12-24 vähentää erääntymisarvoa jokainen 10% eli jos tulee 25 defaulttia menettää kaiken. Eipä tuollaista defaulttien aaltoa nähty finanssikriisissäkään, mutta tällä hetkellä tuon kyseisen tuotteen jälkimarkkinahinta on yli -70% pakkasella. Yksi defaultti vasta tullut näemmä ja se oli Thomas cook. Voi pikkaisen  asiakkaita ahdistaa, kun saa kuukausiraportin kouraan,

Mandatumin rahamarkkinarahasto tippui tänään 1,6%. Salkussa oli Stockmannin yritystodistuksia ja Mandatumin arvion mukaan alaskirjaus on riittävä, joten tavaraa oli enemmänkin salkussa. Rahaston koko melkein 600m€, juokseva tuotto 0,21%, hallinnointipalkkio 0,05%. Eipä ole helppoa positiivisen tuoton jahtaaminen, jolla saisi edes hallinnointipalkkiot katettua. Siinä pyyhittiin useamman vuoden tuotot kerralla pois, jos tappio on lopulta tuon alaskirjauksen verran. Rahasto on auki lunastuksille ja merkinnöille toistaiseksi jota vähän ihmettelen. Jos rahastosta esimerkiksi tehdään lunastuksia paljon ja lopulta tuota riviä kirjataan vielä alas lisää niin rahaston arvo tipahtaa reilusti lisää. Sama toimii tietty toiseen suuntaan jos alaskirjaus olikin ylimitoitettu, mutta vaikea tuossa on taata yhdenvertaista kohtelua rahaston omistajille.

Aleksandrian Nordea booster rakenteista oli tässä ketjussa sivulla 7 juttua 2018 kesällä. Tuli itse lähdettyä yhteen niistä mukaan ja jälkimarkkinahinnat on kehittyneet positiivisesti siitä huolimatta, että erääntymiseen on vielä aikaa ja hinta ei ole noussut merkittävästi.

Itse olen mukana ensimmäisessä liikkeeseenlasketussa 18.6.2018 6xbooster, kurssi kehittynt +1% ja jälkimarkkinahinta on 123,24. Toisena liikkeeseenlaskettu 6x booster kurssi -12,05% ja jälkimarkkina 98,97%. 

Tässä omaa mutuilua tilanteesta. Nämähän tehdään niin, että liikkeesenlaskija rahoittaa rakenteen optiot kyseisen osakkeen tulevilla osinkovirroilla. Käsittääkseni käytännössä tämä menee niin, että liikkeeseenlaskija tekee osinko swapin ja saa seuraavat 5v osingot heti ja sitoutuu maksamaan vastapuolelle toteutuneet osingot. Oletataan, että 2018 näistä osingoista saatu hinta oli varmaan jotain luokkaa vähän alle vuoden 2018 osinkox5, eli 0,65x5=3,25. Tällä 3,25 eurolla rakennetaan tuo himmelli jolla päästään noihin ehtoihin. Nordea merkittävästi leikkasi osinkoaan ja ilmoitti, että jatkossa tuloksesta maksetaan 60-70% osinkoina, kun aiempi taisi olla luokkaa 80-90%. Tästä johtuen optioden hinnoittelu on muuttunut tämän tuotteen kannalta parempaan, kun jatkossa voidaan olettaa, että Nordean tuotto ei ole yksinään osingon varassa vaan myös kurssinousulle annetaan suurempi todennäköisyys. Lisäksi tuon osinkoswapin hinta tuotteessa on plussalla, koska tulevat osingot ovat oletuksella tällä hetkellä huomattavasti alemmat mitä niistä saatu etukäteismaksu. Nordeaan jos pyytäisi nyt booster rakennetta, niin se hinnoitellaan varmaan johonki 250-300% tuota nousua ajetellen. Minulle tarjottiin tätä rakennetta kesällä 2019 900% osallistumisella nousuun, kun kurssi huiteli alle 6€ ei tullut siihen vaihdettua taikka lisäsijoitusta tehtyä. Sillä saisi varmaan reilusti yli 2x rahat takaisin tänään.

Itse olen tässä kiikunkaakun pitäisikö tästä ottaa tässä vaiheessa rahat ja juosta, varmaan ensimmäinen ja viimeinen kerta kun tällaiseen tulee lähdettyä mukaan, niin olisi se mukava kuitata voitolla. Tämä nyt meni tällä kertaa tuurilla oikein, kun osinkoja alettiin leikkaamaan tuotteen juoksuajan alussa. Mitä jos homma olisikin toisin päin ja Nordea olis päättänyt jakaa 2€ ylimääräisen juhlaosingon ? Ei suoraan sanottuna varmaa käryä olisiko se koitunut tässä tappioksi vai olisiko se jätetty huomioimatta tuossa optioiden ja osinkoswapin hinnoittelussa. Käsittääkseni ylimääräiset osingot kyllä jää noiden osinkoswappien ulkopuolelle.
 

PerttiKotos kirjoitti:

Eurot vaihdetaan NOK:iin ja Nibor-talletus. Voisi olla näillä kursseilla sisään leivottuna myös pieni kurssivoitto, jonka saisi tuloutettua verotehokkaasti.

Mihin viittaat tuolla, että kurssivoiton saisi tuloutettua verotehokkaasti ? Kyllähän mahdollisesta kurssivoitostakin verot täytyy maksaa.