Aki kirjoitti:

 

Markku wrote:

 

Sipilä siirsi suurtöinään merkittävän julkisen tuen ilmastonsuojelun verukkeella omalla viiteryhmälleen eli maan- ja metsänomistajille. Turpeesta ja hakkeesta tuli Suomen ja ilmaston pelastus ja maksajana samat tahot kuin muutkin keskustalaisten tukien maksajat eli kaupunkilainen keskiluokka. Tämän siirron kokonaisarvo on helposti miljardi euroa vuodessa ja sen kanavoituminen omalle kohderyhmälle on harvinaisen tehokasta. 

Suomalainen politiikka on ennen kaikkea etujärjestöpolitiikkaa. Kulloinkin vallassa oleva taho lapioi julkista rahaa omille taustaryhmilleen ja tyypillisesti tavalla, joka ei ole kokonaistaloudellisesti tehokas. Vihreiden hallitsemissa kaupungeissa, Helsingissä ja Tampereella, tämä näkyy huomattavan ylimitoitettuina joukkoliikenneinvestointeina. Valtakunnan tasolla taas vihreät ovat oppositiossa ja niinpä heidän taustaryhmältään, yliopistolaisilta, leikattiin reilusti. Tämäkin toki puhdasta höttöä, jota yliopistoedustajat olivat aiemmin onnistuneet itselleen edustajiensa välityksellä saamaan.

 

 

Mitä vittua tämä purkaus tekee minun päiväkirjassani?

"Ystävällinen yhteisö ja parhaat edut"

Tuossa edellä oli puhetta Terraframesta. Siihen tämän kirjoitin. 

Sipilä siirsi suurtöinään merkittävän julkisen tuen ilmastonsuojelun verukkeella omalla viiteryhmälleen eli maan- ja metsänomistajille. Turpeesta ja hakkeesta tuli Suomen ja ilmaston pelastus ja maksajana samat tahot kuin muutkin keskustalaisten tukien maksajat eli kaupunkilainen keskiluokka. Tämän siirron kokonaisarvo on helposti miljardi euroa vuodessa ja sen kanavoituminen omalle kohderyhmälle on harvinaisen tehokasta. 

Suomalainen politiikka on ennen kaikkea etujärjestöpolitiikkaa. Kulloinkin vallassa oleva taho lapioi julkista rahaa omille taustaryhmilleen ja tyypillisesti tavalla, joka ei ole kokonaistaloudellisesti tehokas. Vihreiden hallitsemissa kaupungeissa, Helsingissä ja Tampereella, tämä näkyy huomattavan ylimitoitettuina joukkoliikenneinvestointeina. Valtakunnan tasolla taas vihreät ovat oppositiossa ja niinpä heidän taustaryhmältään, yliopistolaisilta, leikattiin reilusti. Tämäkin toki puhdasta höttöä, jota yliopistoedustajat olivat aiemmin onnistuneet itselleen edustajiensa välityksellä saamaan.

Edellisen hallituksen aikana Jyrki Katainen toi puoluekavereineen yllättäen demarien Urpilalle esityksen yhteisöverokannan huomattavasta laskusta. Erikoista kyllä, Urpilainen otti tämän nimiinsä ja asia päätettiin Kokoomuksen ohi-valtiovarainministeriön tekemän paperin perusteella. Tämä oli tietystikin Kokoomuksen (onnistunut) yritys siirtää julkisia varoja omille taustaryhmilleen. Terraframe on analoginen asia riippumatta siitä, onko Sipilällä henkilökohtaisesti asiassa mitään positiota. Porukalla tällaiset päätökset valmistellaan ja tehdään. Sipilä luultavasti hermostui siitä, että oli saanut porukan haluaman päätöksen, mutta oli tehnyt virheen, kun ei ollut käynyt tupakalla päätöksenteon aikana. Ei sitä kaikkea ennätä muistaa. Sitä varten ne avustajat siellä on.

Jos taas leikitään hetken oletuksella, että sensoriteknologia kehittyy niin hyväksi, että sille tosiaan voidaan antaa vastuu auton kuljettamisesta liikenteessä (Air Francen kone putosi viisi vuotta sitten Atlantiin, koska sen nopeusanturit jäätyivät ukkopilven rakeista ja miehistö ei ymmärtänyt, että näin oli käynyt), niin mihin tahansa sähköautoon voidaan sijoittaa ko. sensorit ja yhdistää ne helposti auton kineettiseen toimintaan. Missä se business siitä on? Tuon sensori-prosessori-härpäkkeen tuottamisessa? Minkä härpäkkeen tuottamisessa on hyvät, ja ennen kaikkea pysyvät katteet? Parhaat niissä, jotka ovat muodissa (Apple). Kestävimmät niissä, joissa ei ole juuri kilpailua, koska niin saturoitunut markkina (pesukonefirmojen voittomarginaali on n. 8 %). Hyvä business? Insinööreille kyllä. Sijoittajille? No, mistäs sitä tietää.

Minusta on aina hauska katsoa, kun uusi sukupolvi nuoria miehiä, jotka 1) eivät ole insinöörejä tai 2) juristeja uskovat kuluttajamarkkinan nopeaan muuttumiseen. Tätä on tullut todistettua kohta täysi työura. Se on toki ymmärrettävää, sillä mitä nuorempi ihminen on, sitä pidemmältä ajalta vuosi hänelle tuntuu. Ja mitä heikommin asioista ymmärtää, sitä helpompi niihin on liittää epärealistisia toiveita. Mutta jatkakaa! Kyllä se investointiraha aina tekniikka-alalle kelpaa!

PS. Jos meinaatte isoja summia sijoittaa alaan, niin ostakaa ensin kotiinne markkinoiden paras siivousrobotti:) Sen toimintaa seuratessa kannattaa myös laskea, mikä on itseohjautuvan auton hyötysuhde. Autot kun ovat pääosin itse ajattavia eli ajotyön osuus arvonlisäyksestä on suurin komponentti kokokonaiskustannuksessa. Itseohjautuvassa autossa tämä komponentti muuttuu omasta työstä toiselta (koneen valmistajalta) ostettavaksi. Moniko on valmis maksamaan tätä kautta liikkumisensa selvästä kallistumisesta? Toki taksiliikenteessä hyöty on ilmeinen, mutta ollakseen kannattavia itseohjautuvien taksien pitää olla massatuotteita, jolloin tekniikan ja infran (sekä lainsäädännön ja vakuutuksien) pitää olla yhtä hyvät kuin jos kaikki autot olisivat itseohjautuvia. Taksien osuus liikennesuoritteista on kuitenkin häviävän pieni.

Lukuisat tekniikan edistysaskeleet eivät ole muuttuneet kuluttajatuotteiksi, koska niiden tarjoamalle lisähyödylle ei yksinkertaisesti ole ollut tarpeeksi kysyntää. Esimerkiksi yliäänilentäminen tai avaruusmatkailu. Kaikkiin niihin on kuitenkin liittynyt sukupolven nuorten miesten utopiausko. Googlen pojat ovatkin rahoittaneet kohtuuhintaisen lentävän auton. Sitten enää lainsäädäntö ja ilmatilainfran valvonta...

Suomen tieliikennelaki ei salli itseohjautuvia autoja, eikä vakuutusyhtiötkään niitä hyväksy. Suomen laki sallii sen, ettei kuljettajan tarvitse istua itse autossa. Tämän syy  on etäohjattavat työkoneet. Suomen laki ei myöskään salli molempien käsien yhtäaikaista irrottaimista liikkuvan kulkuneivon suuntaohjaimesta oli kyseessä mikä tahansa moottorisoitu kulkuväline.

Nok kyntää, koska verkkosegmentti supistuu niin kroonisesti. Jos Nok keksii itsenä uudelleen, niin halpaa on. Itse otan vielä yhden erän Nok, kunhan ajallisen hajautuksen kriteerini tulee täyteen. Omistanut monta kymmentä vuotta, monene eri hintaan, mutta jotenkin just nyt tuntuu ehkä historiallisen halvalta ja tukevalta arvoperusta. 

Ostin puolustusalan ja öljyalan yhtiöitä jonkin verran. Trump lisännee puolustusmenoja ja öljyssä saattanut sykli kääntyä. Aramcon tulevan listauksen takia Saudit pitänevät päätöksensä, vaikka talouslehdistö sitä epäileenkin. 

Tuotteista, joita ei ole, ei luonnollisestikaan ole kovin hyviä kriittisiä tarkasteluja. Sen sijaan perusongelma on hyvin tiedossa ja se on sama, mikä lentokoneissakin. Järjestelmien virhesiedon pitää olla niin hyvä, että mikään järjellinen kuluttajatuote ei sellaista kynnystä monimutkaisessa ympäristössä ole koskaan tuottanut. Lentoliikenteessä tämä tarkoittaa 10+ vuoden lagia tekniikan valmistumisen ja käyttöönoton välillä. Maaliikenteessä, jossa toimintaympäristö ja käyttäjät ovat selvästi monimutkaisemmat, ja esimerkiksi huollot paljon vaikeammin valvottavissa, viive on paljon pidempi.

Sen sijaan omille hankkeille rahoittajia etsijöitä riittää aina ja siksi aikamme ilmiö on mainostaa automaattista itseohjautuvaa massakulkuneuvoa. Jotenkin se tuntuu näin omasta perspektiivistä absurdilta, kun seurasin miten Helsingin metron automaatiohanke eteni ja kaatui.

Nykytekniikka riittää toki Hong Kongin tai Manhattanin katuverkostossa toimivan laitteen rakentamiseen, mutta korvatakseen autoja edes pienellä prosentilla, tulisi kulkuneuvon suoritua huomattavan paljon vähemmän standardeista olosuhteista. Näitä automaattisia autoja mainostetaankin juuri Singaporessa paraikaa. Täysiä stuntteja ne ovat. 

Kun en itse aio asiaan sijoittaa, niin turha enempää jatkaa. 

Sen verran vielä, että ei se ole talvi, joka on sensorien ainoa ongelma. Kura ja suola riittävät tukkimaan ne. Kannattaa muistaa, että Air Francen kone putosi Atlantin yllä, koska lentäjillä oli virheellinen nopeustieto, eikä referenssipisteitä öisessä ukkosmyrskyssä. Nopeustieto taasen oli väärä, koska nopeusanturit tukkeutuivat ukkospilven rakeista. 

Toisin sanoen sensorivarainen automaatio on todella vaikeaa ja että siitä tulisi massatuotetta, niin sanoisin, että kymmenien vuosien projekti. Toki vain yksi osa-alue, missä itseajavat ovat massojen suhteen ongelmissa.

1 cm x 1 cm folioteipin pala automaatiometron oven sensoriin ja metroliikenne pysähtyy suurkaupungissa ruuhka-aikaan ainakin kymmeneksi minuutiksi.

Totta tuo. Mutta ei tämä Italia nyt niin iso juttu markkinoille ole. Italia on Italia. Ei se ole siitä, mihinkään muuttunut. Eikä se EU:sta lähde, koska saa niin paljon tukia. PIGS-maiden velkojen maksuun kukaan nyt ole uskonut. Ja populistit sitä paitsi voisivat hyvin beilata roskapankit, joten markkinat tykkää. MUTTA minulle iso kuva kuitenkin iso nega Euroopalle ja USA:ssa houkuttaa Trumpin fiskaalipolitiikka. 

Eur vahvistuminen on rekyyli yön voimakkaasta heikkenemisestä. Odotan Eur heikkenevän lähiviikkoina suhteessa USD. Paljon riippuu USA:n korkomarkkinan myllerryksen jatkumisesta. Ostan tänään USA-osakkeita. En toisaalta myy Eur muuta kuin käteistä, koska on likvideettiä paljon jäljellä.