Olet täällä

Vuosikymmen finanssikriisin jälkeen

Jaa Twiittaa

Yksitoista vuotta sitten lähdin Vaasan yliopistosta Frankfurtiin Commerzbankin investointipankkiosastoon harjoittelijaksi. Osakemarkkinat huitelivat ennätyslukemissa ja pankkiirit back officesta trading-pomoihin asti päristelivät Porscheilla töihin. Nopeasti kävi kuitenkin selväksi ettei tanssi jatku enää pitkään, kun kriisi iski rajusti kaikkiin omaisuusluokkiin. Commerzbank pääsi Saksan valtion huomaan, bonushanat suljettiin ja aamuisin sai tervehtiä kärttyisiä kollegoja, joista moni suunnitteli jo rantabaarin avaamista surffikohteeseen.

Finanssikriisin seurauksena Yhdysvalloissa, josta kriisi sai alkunsa, tilastot näyttivät murheellisilta:

  • Työttömyys nousi yli 10 prosenttiin
  • 8 miljoonaa kotia pakkomyytiin
  • Asuntojen hinnat tippuivat keskimäärin 40%
  • S&P 500-indeksin arvo putosi 38,5% huipuistaan

...samaan aikaan kun Wall Streetilla nautittiin nopeasti kriisin jälkeen ennätysbonuksia.

Osakemarkkinat ovat nousseet kymmenen vuotta putkeen harvinaisen tasaisesti, mutta olemmeko ottaneet onkeemme finanssikriisin virheistä globaalilla tasolla?

Too Big to Fail

Konkurssikypsiä, suuria pankkeja pelastettiin valtioiden toimesta niin Atlantin takana kuin Euroopassakin. “Too big to fail”-virkettä (liian suuri kaatumaan) käytettiin keskuspankkien ja poliitikoiden toimesta oikeuttamaan tukipaketit pankeille, jotka koettiin liian suureksi systemaattiseksi riskiksi maailman rahajärjestelmälle. Pankeille asetettiin uusia vakavaraisuusvaatimuksia, jottei vastaavaan tilanteeseen enää ajauduttaisi. Pankit eivät tietysti katsoneet uusia vaatimuksia hyvällä.

Pankkijärjestelmä on tänään terveempi kuin se oli finanssikriisiä edeltävänä aikana. Kymmenen vuotta sitten pankit olivat voimakkaasti vivutettuja, mutta nykyään niiden pääomarakenne on vahvempi ja pankkien kokonaisrakenne on yksinkertaisempi. Finanssikriisin kaltainen likviditeettikriisi ei ole pankeille siis yhtä suuri riski kuin vuosikymmen sitten. Pankkiosakkeet eivät kuitenkaan ole palanneet kriisiä edeltäneille tasoilleen.

Riskien vähentäminen markkinoilla

Finanssikriisiä edeltävinä aikoina erityisesti jenkkipankit sijoittivat omaa pääomaansa varsin huolettomasti erilaisiin kohteisiin ja usein ottivat ristiriitaisia positioita jotka olivat selkeässä konfliktissa pankin asiakkaiden puolesta otettuja positioita kohtaan. “Prop trading”, pankin omalla pääomalla suoritettava riskipitoinen treidaus, aiheutti pankeille ja asiakkaille massiivisia tappioita. Societe Generalin treideri Jerome Kerviel aiheutti toimillaan pankilleen lähes viiden miljardin euron tappiot. Luottamus pankkeja kohtaan ei varsinaisesti ollut huipussaan.

Vuonna 2014 läpi meni vihdoin Volcker-sääntö, joka rajoitti pankkien riskinottoa spekulatiivisilla markkinoilla, erityisesti jos pankin intressit olivat konfliktissa asiakkaiden intressien kanssa. Toukokuussa 2018 sääntö kumottiin monimutkaisuutensa ja tehottomuutensa ansiosta. Pankit ovat kuitenkin nostaneet vakavairaisuuttaan, vähentäneet vipuaan ja parantaneet altistustaan riskipitoiseen asuntolainoihin.

Jenkkien asuntolainat

Maksukyvyttömille asiakkaille korkeilla koroilla myönnetyt (tai keinotellut) asuntolainat olivat finanssikriisin yksi pääarkkitehdeistä. Näitä lainoja paketoitiin monimutkaisiksi johdannaisiksi, joita myytiin eteenpäin ja joita käytettiin jopa toisten johdannaisten kohde-etuutena. Harvoille oli selvää miten suuret riskit oikeasti olivat, tai missä pankkien kirjoissa ne edes sijaitsivat, eihän asuntojen hinnat koskaan tule alas, eihän? Islanti koki näiden asuntolainajohdannaisten ansiosta karun kohtalon.

Korttitalo romahti lopulta lähes kokonaisuudessaan ja jopa Freddie Mac ja Fannie Mae, Yhdysvaltojen hallinnon tukemat lainaajat päätyivät valtion pelastamiksi. Ne ovat edelleen valtion alaisuudessa.

Kymmenen vuotta myöhemmin asuntomarkkinat ovat palautuneet entiselleen, mutta asuntolainan saamiseksi asetetut vaatimukset ovat tiukentuneet.

Pankkien moraali

Kriisiaikoina halutaan päitä vadille. Finanssikriisin aikana suurten pankkien pomot olivat selkeä kohde, olivathan pankit tyrineet omat ja muiden asiat monella tapaa. Pankkiirien edut oli asetettu asiakkaiden etujen edelle monen suuren pankin toimesta. Selkeiden laittomuuksien näyttäminen oli kuitenkin vaikeaa eikä yksikään pankkiiri joutunut kriisin seurauksena vastuuseen.

Moni pankki vaikuttaisi ulospäin parantaneen tapansa ja käytäntönsä, mutta on vaikeaa kuvitella että pankkiirien ahneus olisi korjaantunut yhden kriisin ansiosta. Bonuksien maksaminen palautui normaaliksi, ja kasvoi entisestään, nopeasti kriisin jälkeen.

Miten rahat on sijoitettu tänään?

Osakesijoittajat ovat nauttineet vuosikymmenen jatkuneesta osakerallista. S&P500-indeksi on noussut lähes 150% vuoden 2009 pohjista inflaatiolla korjattuna. Keskuspankkien rahamarkkinatoimet ja alhaiset korot ovat pumpanneet suunnattomia määriä rahaa globaaleille osakemarkkinoille.

Suurin muutos sijoittajien käyttämisessä on ollut ETF-rahastojen nouseva suosio. Vuonna 2008 ETF:ssä oli sijoitettuna 0,8 triljoonaa dollaria, kun tänä vuonna luku on 5 triljoonaa. ETF-rahastoihin sijoitetut varat muodostavat 40% maailmanlaajuisesti rahastoihin sijoitetuista varoista. Suosion syynä on tavallisia rahastoja pienemmät kulut ja kaupankäynnin helppous pörssissä. ETF-rahastojen kautta on helppo sijoittaa maailmanlaajuisesti eri talousalueille ja omaisuusluokkiin.

Yhteenveto

Kriisin vaikutukset olivat kivuliaat ja vaikutus maailmanlaajuinen. Nopeasti pankeille asetetut vaatimukset ja ripeät rahamarkkintoimenpiteet pelastivat markkinat totaaliselta katastrofilta. Moni on kuitenkin spekuloinut, että totaalinen katastrofi olisi pitkässä juoksussa ollut globaalille rahajärjestelmälle parempi vaihtoehto, vaikka akuutti kriisi olisi ollut huomattavasti toteutunutta rajumpi. Pankit eivät enää ole “Too big to fail” vakavaraisten pääomarakenteiden ansiosta.

On vaikeaa sanoa miten turvalliset markkinat tällä hetkellä ovat ennenkuin seuraava kriisi toteutuu, onhan kriisejä vaikea nähdä etukäteen tulevaksi. Seuraava kriisi ei kuitenkaan tule näyttämään samalta kuin edellinen. Edellisen kriisin korjaamisessa saattaa piillä seuraavan kriisin juuret.

Sijoittajan on viisasta pitää terve järki mukana; hajauttaa sijoituksia, kuluttaa vähemmän kuin tienaa ja pitää riskiprofiili omalla taloudelle sopivana ettei seuraava musta joutsen vie omia ja lainattuja rahoja.

Johanneksen blogi

Samanlaista sisältöä

Artikkelit

Somepoiminnat: #AmerSports #Nokia #Osakesäästötili #Basware

Sijoitustieto - 7.12.2018
Artikkelit

Indonesiassa ja Flippiineillä marraskuussa

Kaupallinen yhteistyö | JOM Rahastoyhtiö - 7.12.2018
Artikkelit

Somepoiminnat: #G20 #Metsäyhtiöt #FED #Sampo

Sijoitustieto - 30.11.2018

Sisältöä muualta

Artikkelit & kolumnit

Kolumnit

Mitä markkinoiden voittamiseen tarvitaan?

Daytrader - 12.12.2018
Kolumnit

Korjaus, josta saattaa tulla karhu

Juhani Huopainen - 11.12.2018
Kolumnit

Paniikkihuoneen etsijät

Aki Pyysing - 9.12.2018
Artikkelit

Somepoiminnat: #AmerSports #Nokia #Osakesäästötili #Basware

Sijoitustieto - 7.12.2018
Artikkelit

Indonesiassa ja Flippiineillä marraskuussa

Kaupallinen yhteistyö | JOM Rahastoyhtiö - 7.12.2018
Artikkelit

Vuosikymmen finanssikriisin jälkeen

Johannes Ankelo - 4.12.2018
Kolumnit

Älä astu hevonpaskaan

Aki Pyysing - 2.12.2018
Artikkelit

Somepoiminnat: #G20 #Metsäyhtiöt #FED #Sampo

Sijoitustieto - 30.11.2018

Aktiivinen keskustelu

Uusin viesti: Juha, 12.12. 18:39
Uusin viesti: JL, 12.12. 13:59
Uusin viesti: Sijoitustieto, 12.12. 13:23
Uusin viesti: von Fyrckendahl, 12.12. 13:02
Uusin viesti: Turskanpyytäjä, 11.12. 22:08
Uusin viesti: Sijoitustieto, 11.12. 14:40
Uusin viesti: Jmakela, 11.12. 14:08
Uusin viesti: Sijoitustieto, 11.12. 12:44
Uusin viesti: Casteliero, 11.12. 12:34
Uusin viesti: AMG, 11.12. 11:46

Seuraa Sijoitustietoa