Menin Ålandsbankeniin sisään ensimmäisen kerran 10.11.2014. Siitä alkaen sitä on ollut salkussa välillä enemmän ja välillä vähemmän. Olen ajatellut, että biittaan pääomistajansa Anders Wiklöfin prosenttituotoissa roikottamalla epälikvidissä osakkeessa ”toivotaan, toivotaan” -laitoja.
Jotain pikkunököä on epävirallisesta markkinatakauksesta aina välillä tullutkin tämän reilun vuosikymmenen aikana. Silloin tällöin joku osakkeenomistaja kuolee ja perikunta tuuppaa laput laitaan pitääkseen bileet ei vintillä vaan Niskassa. Osakkeen kurssikehityskin on ollut enimmäkseen koilliseen. Käyrän lisäksi on tullut vino pino kaikenlaisia tavallisia ja lisäosinkoja. Silloinkin kun Finanssivalvonta yritti osingonjaon kieltää. ”Wiklöfeille ei vittuilla” onkin vanha saaristolaissanonta.
Tänä vuonna sitten kävi, kuten kikkailijoille usein. Irrotin lapuista, en saanut kuin keräilyerän takaisin, irrotin lisälapuistakin, enkä saanut mitään takaisin. Ålandsbanken ei ole reagoinut edes Amerikan pankkikriiseihin, kuten isoisoveljensä Nordea.
Olen aika varma, että periodilla 10.11.2014-24.10.2025 on Bank of Ålandista saanut paremmat tuotot pelkästään holdaamalla, kuin kikkailemalla kuten mie ja sen seurauksena keventämällä.
Salkun paskominen
Huonoilla osaketreidereillä, kuten miulla, on melkein aina salkku ainakin puolitäynnä isoja punaisia rivejä. Irrotamme kruununjalokivistämme hätäisesti ja kostoksi tästä teemme average downia kuralapuillamme.
Tiedostan tämän riskin ja yritän sitä vältellä. Holdailen mielestäni vähän pitkähintaisiakin lappuja, koska tunnen ilmiön ”kallis kallistuu”. Jos yhtiön näkymät menevät uusiksi, kykenen kerran kesässä ja joskus talvellakin irrottamaan myös tappiolla.
Vähän yritykseksi on kuitenkin jäänyt. Jos miulla olisi painot Ålandsbankenissa ja Cityconissa toisinpäin, perilliset hymyilisivät leveästi.
Älkää lapset tehkö niin kuin mie teen, tehkää niin kuin mie sanon.
Ålandsbankens delårstrapport
Olen melko varma, että pubivisakysymykseen ”Mikä on markkina-arvoltaan suurin osake Helsingin pörssissä ilman analyytikkoseurantaa” oikea vastaus on Ålandsbanken.
Torstaina tuli osavuosikatsaus. Maarianhaminassa järjestettiin ilotulitus, kun veljenpoika-Wiklöf teki ennätykselliset yhdeksän kuukautta. No ei järjestetty, eikä hallituksen nuorekas varapuheenjohtaja Christoffer Taxell 77v kilistänyt puheenjohtajan Nils Lampi 77v kanssa edes konjakilla, vaikka syytä olisi ollutkin. Toffe on nimittäin vesimäen miehiä.
Tavallaan osari oli vähän pehmeä, koska viime vuoden Q3:sta korkojen laskun myötä vähän jäätiin. Ja oman pääoman tuottokin hiipui ”vain” 17,1 prosenttiin. Mutta hoidettavat varat jatkoivat kasvamistaan ja luottotappioita tuli käytännön nolla. Lisäksi korot tulivat tällä periodilla pyöreästi kolmesta kahteen, joten korkokatteen pitäisikin ottaa osumaa.
Ottaakseni stetsonista jonkun tulosennusteen, niin jos Peter Wiklöf tekisi Q4 saman kuin Q3, saataisiin EPSiä (=earnings per share) 2,71€ + 0,85€ = 3,56€. Tästä saataisiin P/E:ksi 44,60€/3,56€ = 12,5. Viimeaikainen pörssikurssien nousu antaisi ÅAB:lle tilaa tehdä parempikin tulos kuin Q3.
Joo, Q4 EPS-ennusteeni Ålandsbankenille on ”yli 0,85€”. Tätä tarkempien antaminen on taiteen maskeeraamista tieteeksi.
Pankkiosakkeelle P/E 12,5 on ollut viime vuosina korkeahko. Tosin en varsinaisesti näe mitään syytä miksi suomalaiset pankkiosakkeet pitäisi hinnoitella erityisen matalilla kertoimilla. Näin on toki lähihistoriassa tehty, mutta se on johtunut luottotappiomörköjen pelosta. Mitä ilmeisimmin Ålandsbankenkaan ei ole riskiluottoja viime vuosina myöntänyt likikään samalla tavalla kuin Säästöpankkiryhmä 1980-luvulla. Ei siis sinnepäinkään.
Triggerit
En ole varsinaisesti triggerimiehiä. Halvat osakkeet nousevat joskus (jos olivat oikeasti eikä vain kaljujen mielestä halpoja) ja jätän syiden etsimisen pukumiehille ja muille puhuville päille.
Läski on välillä vinkunut, kun Ålandsbanken ei hoida sijoittajasuhteitaan lainkaan. Tuskin marmatustani lopullisesti lopetankaan, niin kauan kuin sympaattista ahvenanmaalaispankkia salkusta löytyy.
Tällä kertaa tyydyn kuitenkin toteamaan, että paras triggeri kurssinousuun on joka tapauksessa paraneva tulos.
Mahtaakohan muuten Ålandsbanken saada analyytikkoseurantaa, jos se nousee päälistan suuriin yhtiöihin? Ålandsbankenin markkina-arvo on 700 miljoonan huitteilla, enää tarvitaan 300 miljoonaa tilliä suurten joukkoon nousemiseen.
P.S. Yli kymmenen vuotta Ålandsbanken-seurantaa Suomen ainoana. Ska man få en Ålands medalj för det?
Sijoitustieto Aki Pyysing 9.11.2014: Loppuuko suomenruotsalaisten sössiminen Ruotsissa?
