Torstaina tullut Ålandsbankenin tulos villitsi sijoittajat käymään kauppaa yli tuhannella (1001) neljäntoista euron hintaisella B-osakkeella. Perjantaina vaihto sitten tästä myllerryksestä rauhoittui. Pankilta on listattuna myös äänivaltaisempi (20 ääntä vs. 1 ääni) ja hivenen kalliimpi A-osake, joka ei ole aivan yhtä likvidi kuin B-rapun lappu.
Analyytikkoseurannan vähäisyys Bank of Ålandissa on osakevaihdon perusteella ymmärrettävää. Kyseessä on kuitenkin 220 miljoonan markkina-arvoinen listattu yksityispankki, jolla on talletuksia kolmella miljardilla, myönnettyjä lainoja neljällä ja hoidossaan 5,5 miljardilla varoja.
Jotkut Bill Gatesia köyhemmät pitävät näitä ihan isoina lukuina. Ålandsbankenin tulosilmoitukseen reagoivat Nya Ålandin lisäksi vain Alma Median talouslehdet Kauppalehti ja Arvopaperi samalla hyvin lyhyellä referaatilla. Tosin viime torstain osavuosikatsausten superpäivä on optimipäivä pienelle yhtiölle julkaista tulostiedotteensa ilman turhaa mediahuomiota.
Supertorstaina julkaisivat tuloksensa mm. Nokia (markkina-arvo 26,9 Mrd€), Kone 22,1 jaardia ja Stora Enso 9,55 jaardia. Alle viiden miljardin nakkikioskit, kuten Kesko (4,9) ja DNA (2,79) tuppaavat jäämään nekin vähän niukalle huomiolle, kun lähes kolmekymmentä Helsingin listattua yhtiötä tulosjulkistaa samana päivänä.
Ålandsbanken on kuitenkin noussut pikkuhiljaa listasalkkuni neljänneksi suurimmaksi sijoitukseksi. Tajusin tämän eksaktisti, kun Sijoitustiedon toimitusjohtaja Juha Toivanen esitteli miulle, että yhtiöt voi Nordnetissä laittaa aakkosjärjestyksen lisäksi myös suuruusjärjestykseen. Älkää siis tulko miulle vänkämään, etteivät yli viisikymppisetkin voisi oppia uusia asioita. Tämä ominaisuus Nordnetissä on tuskin vielä ollut kovinkaan montaa vuosikymmentä.
Näin ollen viime torstaina oli syytä olla hereillä maarianhaminalaispankin suhteen. Huomasinkin tuloksen tulleen ennen markkinoiden aukeamista, kun Acumen kyseli iltapäivällä, että mitä tykkäsin tuloksesta. Kun tiedän muidenkin skarppiustasoni jamppojen painelevan semiraskaita nappeja pörssissä, ei ole mikään ihme, että kurssit joskus vaikuttavat käyttäytyvän hivenen hassusti.
Pikavilkaisun perusteella annoin raportin ” Vähän pehmeä, mutta perusasiat hyvin. Hoidettavat varat nousussa, mikä tärkeää.”
Vähän pehmeä tarkoitti, että osakekohtainen tulos laski: Q1/2019 (0,30 euroa) vs Q4 2018 (0,40) euroa. Pankeissa ei pitäisi kovin paljon suhdanneheiluntoja olla, joten vertaus edelliseen neljännekseen on yleensä kaikkein relevantein. Korot nimittäin juoksevat samalla lailla sekä kesällä että talvella toisin kuin vaikkapa kiinteistöjen hoitokulut.
Tosin pankki ilmoitti, että ”Koko vuoden 2,3 miljoonan euron (2,6) arvioitu vakausmaksu on rasittanut ensimmäisiä vuosineljänneksiä.” Tuloksen käsittely on suullisesti ilmaistu hivenen hämärästi, mutta nähdäkseni tämä tarkoittaa, että Q1 on kirjattu 2,3 miljoonaa, kun klassisen laskentatoimen mukaan oikein olisi 625.000. Tämä tuo sittenkin 1,675 miljoonan ennen veroja olevan negatiivisen kausivaihtelun ensimmäiseen neljännekseen.
Tämän tajusin lopullisesti vasta tänään. Kirjauskäytännössä ei muuten ole mitään järkeä, mutta pohjautuu varmasti johonkin oikeisiin pykäliin. Lisäksi olen sijoittajana kokenut laskentaekonomi, joka tajusi Ålandsbankenin meriselityksen vasta kolmannella lukemisella. Voi olla, että joku merkonomi Jollaksesta tajusi yhdellä lukemisella, mutta kaikki eivät kyllä ymmärtäneet koskaan. Tulos ei sittenkään ollut pehmeä, vaan linjassa Q4:n kanssa eli historiallisen kovalla tasolla.
Ålandsbankenin aktiivisesti hallinnoitu pääoma oli tosiaan kasvanut 5,18 Mrd -> 5,48 Mrd. Tämä oli heti toinen luku osakekohtaisen tuloksen jälkeen, minkä tarkastin. Kasvu selittynee pääosin alkuvuoden suotuisalla markkinakehityksellä. Moni tiedostava sijoittaja käsittääkseni räkii pankkeja päin, koska arvelevat kaikkien siirtävän varansa kuluttomiin rahastoihin.
Globaali trendi vähäkuluisuutta kohden on toki olemassa, mutta Ålandsbanken potkii ainakin toistaiseksi sitä vastaan. Kannattaakin pitää mielessä, että Sijoitustiedon keskustelupalsta on keskimääräistä aika paljon sijoitussivistyneempi kupla eikä edusta läpileikkausta rahojen päällä istuvasta kansanosastamme.
Ahvenanmaalla lienee jollain uponnut kalastusalus, koska jotain pieniä luottotappioita oli pitkästä aikaa saatu aikaan. Vaiheessa 3 on neljän miljardin luotoista 20,4 miljoonaa ja näistä on jo tehty luottotappiovarauksia 45 prosentista eli 9,2 miljoonasta. Googlailin puoli tuntia ”vaiheen 3” täsmällistä määritelmää, mutta sitä ei löytynyt. Termi löytyy pankkien tilinpäätöksistä ja finanssivalvonnan sivuilta, mutta määritelmä sille oli isomman kiven takana kuin miulta tänään nousi. Jonkunlainen saattohoitovaihe se kuitenkin on. ”Niin kauan erässä, että vakuudet lihoiksi ja loput luottotappioksi” lienee aika lähellä oikeaa selitystä.
”Perusasiat hyvin” tarkoitti sitä, että pankilla on omaa pääomaa 15,86 euroa per osake, joka vuositasolla tuottaa liki 10 prosenttia ja pörssikurssi on @14,10. Viime vuonna tulosta tuli 1,48 euroa per osake ja tänä vuonna luvataan edelleen tehdä sama. P/E 2019 on siis ALBBV:llä (ent. pörssikoodi, nyk. ISIN) alle kymmenen. Vakavaraisuudetkin mahtuvat hyvin Nordean Suomeen muutosta hieman kiristyneisiin vaatimuksiin.
Eli osake on kaltaiseni fundamenttisijoittajan silmin edelleen halpa. Mieluummin pidän edelleen rahojani Ålandsbankenin osakkeessa kuin makuutan pankkitilillä ilman tuottoa. Saako tätä Mifid II:n (=direktiivi oikeistoimikelvottomien sijoittajien suojelemiseksi ja byrokratian lisäämiseksi) aikana tekstissä sanoa, en ole ihan varma. Luultavasti saa, kun kuitenkin kerroin omistavani osakettakin ihan merkittävästi. Kahden sivun vastuuvapauslöpinää en aio juttuihini liittää, ellei Finanssivalvonta tai joku muu viranomainen siihen pakota.
Ellei ensi keväänä ole Patrik Antonius Poker Challengeä samaan aikaan, yritän parhaani mukaan päästä yhtiökokoukseen. Kyllä aikaa täytyisi löytyä jo pelkästään sen takia, että olisi mahdollisuus nähdä Anders Wiklöf (pääomistaja), Christoffer Taxell (Ankkalammikon pyöreästi kaikilla palleilla istunut) ja Göran Persson (hiuspussipäiden ex-pääministeri) istumassa vierekkäin.
Vähemmän merkityksellisistä tunnusluvuista mainittakoon 0,70 euron tänä vuonna jo maksettu osinko, joka antaisi viiden prosentin osinkotuoton. Lisäksi Ålandsbanken täyttää tänä vuonna 100 vuotta, joten jotain juhlaosinkoa voi Anders Wiklöf itselleen ja muille osakkaille päättää jakaakin.
Jos Ålandsbanken välittäisi pörssikurssistaan, en niinkään näkisi tärkeänä juhlaosinkoa, koska omaa pääomaa jää sitten sen verran vähemmän. Mutta IR-hommiin eli sijoittajien leikittämiseen ja laulattamiseen voisi vähän panostaa. Ehkä jopa kerran sadassa vuodessa joku tilaisuus Manner-Suomen puolellakin?
Lisäksi voisi valita delårsrapportin julkaisupäiväksi jonkun muun päivän kuin seuraavan kvartaalin neljännen torstain.
Aki Pyysing: Kaksi torjuntavoittoa ja yksi läpimurto (Nordea, Citycon, Ålandsbanken) 10.2.2019
Aki Pyysing: Nordea ja Ålandsbanken ottivat torjuntavoitot 22.7.2018
Aki Pyysing: Ålandsbanken ottaa markkinaosuutta 26.7.2015
Aki Pyysing: Loppuuko suomenruotsalaisten sössiminen Ruotsissa? 9.11.2014
