Kysäisin pitkäaikaiselta sijoittajaystävältäni, onko tämä viime aikoina ostellut suomalaisia osakkeita. Hän on nimittäin viime vuosina enimmäkseen ostellut eksoottisimmista maista, koska hänen mukaansa suomalaiset ovat niin laiskoja. Tutkimustensa mukaan esimerkiksi aasialaiset tekevät töitä reippaammin kuin me täällä Pohjolassa. Kantavana ajatuksena on sijoittaa kasvaviin eikä kuihtuviin talouksiin.
Kaljupää ystäväni oli kuitenkin ostanut aivan hiljan yhtä kotimaista yhtiötä, joka ei olisi ollut ensimmäisen 50 arvaukseni joukossa. Hänen hyvin valikoiva sijoitusrahansa oli löytänyt tiensä Ahvenanmaalle Ålandsbankeniin.
Pitkän linjan sijoittaja samassa pokeripöydässä totesi, että hänen salkkuunsa ei Ålandsbankenia tule ikinä. Minullakaan ei ole ikinä ollut. Olen joskus tutkinut ja kalliiksi muihin pankkiosakkeisiin verrattuna aikanaan tuominnut. Lisäksi olen pelännyt pienen saaren pienen pankin varoja käytettävän kaikenlaisten kannattamattomien kalastusalusten rahoittamiseen.
Nyt kuitenkin kiinnostuin aiheesta, koska tiedän ystäväni tolkun mieheksi ja lisäksi epäluuloiseksi suomalaisia sijoituksia kohtaan. Luotettavin sijoitussuositus on sellainen, jota ei ole oikeastaan annettu, mutta omalla rahalla on äänestetty sen puolesta. Toki on parempi perehtyä aiheeseen niin paljon kuin jaksaa ennen varsinaista ostonapin painamista.
Tutkinkin viikonlopun aikana, mitä Ålandsbanken on viime vuosina syönyt. Kaksi viikkoa sitten julkaistussa osavuosikatsauksessa kerrottiin kolmannella neljänneksellä tehdyn osakekohtaista tulosta 0,35 euroa. Kun B-osakkeen kurssi on kympissä, tekisi tämä tasaisen vauhdin taulukolla P/E:ksi 10 / 4 x 0,35 = 7,1.
Nythän on niin, että joko Ålandsbankenin tulostahti hiipuu tai kurssi nousee. Seitsemän P/E on kestämättömän alhainen nollakoron olosuhteissa. Osakekohtaista omaa pääomaakin pankilla on reilusti yli nykykurssin eli reilut kolmetoista euroa.
Miten tämä hinta voi olla näin halpa?
Kyseessä oli toki vain yksi neljännes. Kolme ensimmäistä neljännestä yhteensä toivat 0,73 euroa, eli Q1 0,10 ja Q2 0,28. viime vuonna vastaavaan aikaan kasassa oli vain 0,25 euroa.
Järjestämättömät luotot olivat nousseet Q2 vs Q3 0,38 %:sta 0,54 %:iin. Tämä tarkoittaa yli kolme kuukautta erässä ollutta saamista. Pankkien tapauksessa näitä kannattaa tarkkailla, koska niistä muodostuvat tavallisesti pankkien luottotappiot. Harva firma tekee pikakonkurssin ihan yllättäen, vaan ensin kitkutellaan ja vitkutellaan maksujen kanssa. Tosin jos pankilla on vakuudet kunnossa, selviää pankki kuivin jaloin.
Kovin monet suomalaiset yhtiöt ovat seikkailleet Ruotsissa, ja yleensä on tullut pahasti kynsille. Ålandsbankenilla on seitsemän konttoria Ahvenanmaalla, kuusi Manner-Suomessa ja kolme Ruotsissa. Ensimmäinen voitollinen neljännes Ruotsissa tuli vasta Q3/2013. Suomenruotsalaisilla tuskin on paljon muuta erityisosaamista Ruotsissa kuin hyvä kielitaito. Viime vuoden loppupuolelle asti Ålandsbanken oli Ruotsissa lähinnä polttanut rahaa.
Ålandsbankenin suuromistaja (20% osakkeista ja 24% äänistä) on muurari-isän ja sokean hieroja-äidin poika Anders Wiklöf. Hän on myös Ahvenanmaan rikkain mies. Pankin toimitusjohtaja on hänen veljenpoikansa Peter Wiklöf. Kevään yhtiökokouksessa Anders sai läpi (toisin kuin 2013) ikäpykälän poiston, joka mahdollistaa 67-vuotiaan Anders Wiklöfin jatkamisen hallituksessa. Onko Anders jo huru-ukko ja Peter valittu lähinnä sukulaisuussuhteiden perusteella?
Taidan yrittää hypätä mukaan veneeseen
Pankki tekee tuloksensa taseellaan, joka ei ihan nopeasti muutu kovin merkittävästi. Kuluja voi aina hioa, mutta vanha tase rullaa mukana. Vanhoja lainoja toki maksellaan pois ja uusia myönnetään. Näin ollen pankkien tuloksia suuresti heilauttavat lähinnä luottotappiot ja korkotason muutokset.
Ruotsin toiminnoissa ei Ålandsbankenilla ole juuri lainkaan järjestämättömiä luottoja. Ilmeisesti siis antolainaus Ruotsissa on terveellä pohjalla. Uskon, että sieltä ei mitään suuria yllätyksiä ole tulossa.
Pankin tuotoista neljännes tulee Ruotsin konttoriliiketoiminnasta, tulos on edelleen nollatasolla. Luulen että jatkossa ei ole tulossa uutta kuraa hiuspussipäiden suunnalta. Jos pankilla ei ole isoja taseongelmia, kulujen sopeuttaminen ei ole hirvittävän monimutkaista.
Manner-Suomen konttoreista tuotoista tulee runsas neljännes ja Ahvenanmaalta vajaa neljännes. Nämä tekevät molemmat positiivista tulosta, joskin melko niukkaa. Suomen näkymät nyt eivät ole hirveän ruusuiset, mutta ÅAB ei ole markkinoilla varsinaisesti riskiluottoja tyrkyttänyt, vaan keskittynyt hyvävaraisiin asiakkaisiin. Ahvenanmaata pitää pystyssä ekstrana PAF 30 miljoonan euron vuosituloksellaan. Luulen, että isoja mörköjä ei ole piilossa Ålandsbankenin peiton alla.
Viimeinen neljännes tuotoista tulee Crosskeystä, eli pankki-it:tä toimittavalle yksikölle. Tämä on ollut pienellä plussalla jo pitkään. Pysynee sellaisella, sillä viranomaisvaatimusten vaihtuminen päivästä toiseen pitää päivittäjät vireinä. Lisäksi pää on auki Ruotsin nettipankkitoimituksiin. Sukellusveneenetsijät ovat nettipankin käytössä meitä selvästi jäljessä.
Pankit ovat ongelmissa aina kun korkotaso on alhaalla, mutta nollasta on paha laskea. Toimitusjohtaja Wiklöf totesikin osavuosikatsauksessa, että positiivisen tulostrendin jatkaminen neljännes toisensa jälkeen on haasteellista markkinakorkojen historiallisesti alhaisilla tasoilla.
Mutta ei tässä tarvitse parantaakaan, kunhan tekee samaa tulosta kuin Q3. Jos ei Ålandsbankenilla ole luurankoja kaapissa, pystyy se mielestäni nykyisissäkin markkinaolosuhteissa tekemään Q3:n tasoista tai jopa parempaa tulosta. Pankkien marginaalit uudessa luotonannossa ovat parempia kuin vanhassa, joten tase paranee luonnollista tietä.
Lehtijuttujen perusteella Anders Wiklöfkään ei vaikuta vielä varjoisten kujien mieheltä.
Itse asiassa tämän kirjoittaminen ilman, että minulla on yhtäkään osaketta, on vähän äkkinäistä. Perinteisesti ostetaan ensin ja sitten kirjoitetaan positiivisesti. Ensi viikolla ostanen kuitenkin tätä epälikvidiä lappua jonkun määrän, ellei hinta aivan karkaa.
