Tärkeimmät makroluvut (inflaatio CPI, korot, työllisyys jne.)

7.1.2022 - 16:06 #79736

Aki Pyysing

OP
+11657
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
6524

https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/miksi-fedin-minuutit-sa…

"osakkeiden 20 prosentin romahdus pakotti FEDin suunniteltua nopeampaan ohjauskoron laskemiseen kesällä 2019."

Näinköhän osakemarkkinoiden romahdus yksin sai FEDin laskemaan ohajuskorkoa. Tässä indikoidaan, että se oli ainoa syy. Kuka näin oikeasti sanoi? Ei tule oikein ilmi jutusta.

Teoria siitä, että keskuspankit nostavat ja laskevat korkoja pelkästään osakekursseja pönkittääkseen / laskeakseen kuulostaa nimittäin jonkun kryptomaksimalistin höpinältä. Olisi kiva tietää, arvasinko oikein🤔. 

0
0
7.1.2022 - 17:10 #79741

Johannes Ankelo

+256
Liittynyt:
14.10.2014
Viestejä:
401
Aki Pyysing kirjoitti:

https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/miksi-fedin-minuutit-sai...

"osakkeiden 20 prosentin romahdus pakotti FEDin suunniteltua nopeampaan ohjauskoron laskemiseen kesällä 2019."

Näinköhän osakemarkkinoiden romahdus yksin sai FEDin laskemaan ohajuskorkoa. Tässä indikoidaan, että se oli ainoa syy. Kuka näin oikeasti sanoi? Ei tule oikein ilmi jutusta.

Teoria siitä, että keskuspankit nostavat ja laskevat korkoja pelkästään osakekursseja pönkittääkseen / laskeakseen kuulostaa nimittäin jonkun kryptomaksimalistin höpinältä. Olisi kiva tietää, arvasinko oikein🤔. 

Kiitän huomiosta, korjasin liian polaarisen kommentin muotoon "Vuonna 2018 FED onnistui nostamaan korkoja kahdeksaan kertaa ennen kuin osakkeiden 20 prosentin romahdus osaltaan vaikutti FEDin suunniteltua nopeampaan ohjauskoron laskemiseen kesällä 2019."

Veikkasit aiheellisesta oikaisusta huolimatta väärin. 

0
0
7.1.2022 - 17:21 #79743

Artsipappa

+2035
Liittynyt:
14.7.2016
Viestejä:
1897
Aki Pyysing kirjoitti:

https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/miksi-fedin-minuutit-sai...

"osakkeiden 20 prosentin romahdus pakotti FEDin suunniteltua nopeampaan ohjauskoron laskemiseen kesällä 2019."

Näinköhän osakemarkkinoiden romahdus yksin sai FEDin laskemaan ohajuskorkoa. Tässä indikoidaan, että se oli ainoa syy. Kuka näin oikeasti sanoi? Ei tule oikein ilmi jutusta.

Teoria siitä, että keskuspankit nostavat ja laskevat korkoja pelkästään osakekursseja pönkittääkseen / laskeakseen kuulostaa nimittäin jonkun kryptomaksimalistin höpinältä. Olisi kiva tietää, arvasinko oikein🤔. 

Eihän FED tietenkään ohjauskorkoa nosta tai laske pörssikurssien mukaan. Oikean syyn voi lukea heinäkuun 2019 kokouksen muistiosta: https://www.federalreserve.gov/monetarypolicy/files/fomcminutes20190731…

Paljon muutakin, mutta:

"In their discussion of monetary policy for this meeting, members noted that while there had been some improvement in economic conditions over the intermeeting period and the overall outlook remained favorable, significant risks and uncertainties attending the outlook remained. In particular, sluggish U.S. business fixed investment spending and manufacturing output had lingered, suggesting that risks and uncertainties associated with weak global economic growth and in international trade were weighing on the domestic economy. Strong labor markets and rising incomes continued to support the outlook for consumer spending, but modest growth in prices and wages suggested that inflation pressures remained muted. Inflation had continued to run below the Committee’s 2 percent symmetric objective. Marketbased measures of inflation compensation moved up modestly from the low levels recorded in June, but a portion of this change likely reflected the expectation by market participants of additional near-term monetary accommodation. Survey-based measures of longer-term inflation expectations were little changed. On this basis, all but two members agreed to lower the target range for the federal funds rate to 2 to 2¼ percent at this meeting."

0
0
22.3.2022 - 19:41 #84082

Bingo53

+2768
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2004

Tällä hetkellä kuudella valtiolla on käänteinen valtiolainojen yieldikäyrä, joka ennustaa taloudellista taantumaa.

Last Update: 22 Mar 2022 15:15 GMT+0

6 countries have an inverted yield curve. An inverted yield curve is an interest rate environment in which long-term bonds have a lower yield than short-term ones. An inverted yield curve is often considered a predictor of economic recession.

Kuvan lähde: http://www.worldgovernmentbonds.com/inverted-yield-curves/

Nyt onkin silmä tarkkana seurattava kuinka jenkkien yieldikäyrä nousee - se on nyt vaarallisesti rajoilla:

Kuvan lähde: https://www.nytimes.com/section/markets-overview

0
0
22.3.2022 - 21:17 #84090

Bingo53

+2768
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2004

Financial Times, Robert Armstrongin toiveikas näkökulma tänään: The yield curve might be wrong. And we better hope so.

Taantumatodennäköisyys kasvaa yieldikäyrän kääntyessä

Markkina voi olla hyvinkin pirteä käänteen molemmin puolin:

Kuvien lähde: https://www.ft.com/content/40584b18-1b37-4580-b605-26f7aca09c0a

Piinallisesti tapahtumat sellaisina aikoina ovat olleet aina samanlaisia:

Every time the 10/2 curve inverts, market participants come out with a long list of reasons why the curve’s slope tells us little about the current environment and should have no correlation with a recession. We all know what happens subsequently.

For the past half century or so, what happens subsequently is a recession.

0
0
13.4.2022 - 13:19 #85091

Bingo53

+2768
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2004

Viiden markkina-arvoltaan suurimman yhtiön vahva paino S&P500 indeksissä vääristää arvioita siitä, kuinka paljon indeksin sisältämillä osakkeilla on liikkumavaraa eri suuntiin. Bloombergin analyytikkojen mielestä on alkanut välillä käydä mielekkäämmäksi tarkastaa osakkeiden ja sektoreiden arvostuksia ilman näiden viiden vaikutusta.

Viiden suuren vaikutus indeksiin on irronnut muusta taloudesta jo kahdeksan vuotta sitten. Alla kuvassa P/E-luku S&P500 indeksiä seuraavasta SPX-indikaattorista (sininen, P/E nyt on 19,17) ja SPX-indikaattori ilman viittä suurta (valkoinen, P/E nyt on 17,24) sekä viiden suuren P/E-luku (vaalean ruskea, P/E-luku on nyt 27,15) ajalta vuodesta 2016 maaliskuun alkuun 2022.

Ero on kaventunut vuoden 2020 huippuarvosta. "Still, on a median basis, the Fab Five trade at a 52.6% premium to other S&P 500 equities. This is well above the pre-pandemic average premium of 18.5%."

Viiden suuren vaikutuksen eliminoiminen S&P500 indeksistä tuo paremmin kuvaa osakkeiden hintojen arvostuksista: "the S&P 500 equal-weighted index trades at just 16.3x forward EPS, below the pre-pandemic five-year average of 16.6x and near its 30-year average (excluding the 2008-09 recession) of 15.5x" eli kaikkien muiden osakkeiden osalta ollaan lähellä pitkän ajan keskiarvoja. The long-term average equal-weighted index PE is 15.7x, excluding all recessions.

Lähde Bloomberg maaliskuussa: https://www.bloomberg.com/professional/blog/u-s-large-cap-discounts-sta…

Jenkkitalouden kasvunäkymiin nähden sen markkinan osakkeet ovat noin 6% alennuksessa neutraalin arvostustason osoittamaan fair valueen verrattuna, edellyttäen, että US kasvu pysyy muuttumattomana ja FED:n on inflaation vuoksi kiristettävä rahallisen elvytyksen vyötään tiukemmalle.

Näiden oletusten pohja on kuitenkin melko heikolla perustalla, sillä Bloombergin makromallin mukaan velkakirjojen tuottokäyrän kääntyminen keikauttaa kupposen kumoon: "Our bullish scenario, where growth remains robust as the Fed normalizes, suggests multiples around 20.8x. Conversely, if the long end of the yield curve starts to sink, perhaps as the result of decaying growth prospects, multiples could drop to 14.1x."

Nämä päätelmät johtavat salkun varovaiseen lisäämiseen osakkeilla, mutta samalla toisella silmällä on vaklattava bondikäyrän lyhyttä puolta, ettei se pomppaa pitkän yläpuolelle.

Käyrän lähde The New York Times: https://www.nytimes.com/section/markets-overview

0
0
21.4.2022 - 00:14 #85333

Bingo53

+2768
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2004

FED:n tiukkeneva ote on saanut velkakirjojen reaalituotot nousemaan positiivisiksi

Inflaatiosuojattujen valtiovelkakirjojen eli TIPS:ien tuottojen nousu merkitsee samalla vastatuulta niitä riskisimmille sijoitustuotteille. TIPS-tuotot ovat hyvin lähellä kääntyä positiivisiksi ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen sitten vuoden 2020 maaliskuun. Niin kutsuttu 10-vuotisen valtiovelkakirjan reaali-yieldi on noussut yhden korkopisteen maaliskuun alusta niin, että se oli tiistaina vain miinus 0,04 prosenttia pitkäaikaisen inflaation keskimääräisen arvon alapuolella.

Rahapolitiikan kiristäminen vie pohjaa yhdeltä niistä ajureista, jotka ovat pitäneet osakerallia käynnissä ja varoja riskisimmissä yhtiövelkakirjoissa kulkutaudin ajoista asti. Nyt rahan määrää valutetaan vähäisemmäksi ja sitä hyödyntäneet kärsivät eniten - eli tappiolliset start-upit ja nopeasti kasvaneet teknofirmat, joiden kurssit nousivat raketteina taivaisiin sekä osakeyhtiöiden riskisimmät velkakirjat.

Tämän vuoden alun reaalikorkojen nousu on tyrkännyt sijoittajat tylysti miettimään uudelleen omistavatko liiketoimintaa, joka ei ehkä tuotakaan isoja tuottoja moniin vuosiin. Muutamat start-upit ovat joutuneet leikkaamaan arvostusarvojaan ja useiden, tuottamattomien teknoyhtiöiden osakkeiden hinnat ovat pudonneet yli 30% Goldman Sachsin mukaan.

Jopa jenkkien S&P500 indeksi on laskenut vuoden alusta 7 prosenttia, joka yhdessä nousevien korkojen, Ukrainan sodan epävarmuuden ja kasvavan inflaation kanssa saa sijoittajat säikkymään. Jenkkien roskalainojen eli junk bondien tuotto on pudonnut 6,3 % samana aikana.

Velkakirjojen reaalituottojen nousu heijastaa samalla nimellisten eli inflaatiolta suojaamattomien lainakustannusten nousua FED:n nostaessa korkoja ja pienentäessään tasettaan.

"Treasury yields have risen more sharply than inflation expectations, a divergence that indicates investors have confidence in the Fed’s ability to reduce troubling inflation levels in the years ahead. The 10-year break-even rate, a market-based gauge of investors’ inflation forecasts over the next 10 years, has held in a roughly 2.75 to 3 per cent range in recent weeks, far lower than the March 2022 inflation rate of 8.5 per cent."

Lähde Financial Times: https://www.ft.com/content/300de65b-e3de-463b-975f-9d25f1c28783

Reaalikorkojen nostot vaiheittain osoittavat kuinka paljon FED kykenee kiristämään rahoitusoloja ajan mittaan. Nämä ovat vielä melko kevyet ja toimenpiteitä on tiedossa edessäpäin. "Economists are divided over how much further real yields could rise given the rapid move already. But some are warning they could jump again as the Fed attempts to rein in inflation."

Tilanne on karkeasti se, että pieniltä näyttävät korkoliikkeet saavat aikaan suuria, moninkertaistettuja liikkeitä osakkeiden hinnoissa jenkkimarkkinoilla. Muutokset heijastuvat kaikkialle muualle viimeistään seuraavana päivänä.

0
0
9.6.2022 - 13:06 #87052

Bingo53

+2768
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2004

Quantitative tightening (QT)

Rahamarkkinan määrällinen tiukentaminen tarkoittaa rahan poistamista kierrosta siten, ettei keskuspankki enää osta arvopapereita markkinoilta vaan alkaa myydä niitä takaisin. Keskuspankki myy velkakirjoja eli bondeja taseestaan ja vähentää tällä tavalla rahaa talouden kierrosta.

Linkki: https://www.brooksmacdonald.com/learning-zone/central-banks/quantitativ…

Joseph Wang, on his “Fed Guy” blog: During QT, the Fed allows bonds it owns to mature without buying new ones. The Treasury pays the Fed the principal amount of each bond. The Fed then destroys the money it receives. The Treasury then needs to raise new money to replace what it paid. It sells new debt to the public, pulling liquidity (aka cash, aka bank reserves or deposits) out of the financial system, replacing it with Treasury paper.

Määrällinen rahamarkkinoiden tiukentaminen toimii vaikutukseltaan samalla tavalla kuin korkotason nostaminen - valtiovelkojen korkojen nousu heijastuu muihinkin korkoihin. FED:n Christopher Waller arvioi FED:n taseen pienentämisen vastaavan muutamaa 25 pisteen koronnostoa. Kun kaikkein matalariskisimmäksi määritelty arvopaperi, Yhdysvaltojen velkakirja, maksaa tiettyä korkoa, täytyy kilpailevien velkojen tarjota enemmän. Nyt tiukentamista käytetään peruskoron nostojen rinnalla, koska liiallinen, jenkeissä vuonna 2020 aloitettu elvytys johti siellä hallussa pitelemättömään inflaatioon. Sama tosin koskenut muitakin mantereita ja keskuspankit ympäri maailmaa ovat tehneet samoja toimia.

Linkki: https://www.capitalgroup.com/advisor/insights/articles/tide-turning-qe-…

Euroalueella inflaatio johtuu pääasiassa energian ja ruuan kallistumisesta ja niiden edessä keskuspankki on aseeton. Torstaina korkokokoukseen kokoontuva EKP todennäköisesti etenee varovaisesti. Sen sijaan Yhdysvalloissa inflaatio on laaja-alaista ja Fedin kannattaa kiristää ruuvia reippaasti.

Australian inflaatio oli keväällä noussut 3,7 prosenttiin ja palkoissa oli kasvupainetta. Australian keskuspankki päätti viime kuussa myös siirtyä rahamarkkinoiden tiukentamiseen: Given that background, the Board's assessment in May was that it was time to begin raising interest rates and to start the process of QT.

Siihen ausseilla onkin hyvät mahdollisuudet:

Australialla on keskuspankin hallussa pääosin lyhyitä - eli 3...5 vuoden aikana erääntyviä velkakirjoja, sillä se ei ole ostanut juurikaan kymmenvuotisia tai sitä pidempiä velkakirjoja.

The average maturity of the Bank's holdings is a little lower than for most other advanced economy central banks (Graph 4). This largely reflects the fact that the Bank did not buy bonds beyond those in the 10-year futures basket, in contrast to other central banks like the Bank of England, the US Fed and the Bank of Canada that purchased bonds at maturities of beyond 20 years. Also in contrast to the Reserve Bank, those central banks have bonds maturing in the near term that had been purchased as part of earlier asset purchase programs, prior to the pandemic.

Koska keskuspankkien velkavaranto ja niiden erääntyminen ovat hyvin tiedossa, rahamäärän pieneminen voidaan helposti ennustaa. Tämä jos mikään tuo korkomarkkinoille lujaa jalustaa. Korkopaperit alkavat myös kiinnostaa sijoittajia eri tavalla. Korkotuotto on osakkeiden osinkotuoton kilpailija. Jos jaettava osinkomäärä per osake ei kasva, osakkeen kurssin on laskettava, jotta osinkotuotto ylittäisi korkotuoton. Korkojen noustessa pörssikurssit sakkaavat.

Aiheesta on pari päivää sitten kirjoitettua valaisevaa tekstiä Heikki Ikoselta linkissä: https://porssihaukka.fi/markkinat/jenkkikatsaus-fed-purkaa-tasettaan/

Rahamarkkina- ja korkokehitys on meneillään nyt oleellisilta vaikutuksiltaan ilmeisesti kesän alusta syksyyn. Tiedotus korkoasioista on melko hyvää, joten kuulolla on syytä olla - korko on siitä ovela, että se hiipii aina jossakin taustalla piilossa sijoittajalta.

0
0
13.6.2022 - 16:35 #87222

Bingo53

+2768
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2004

US lyhyet korot ampaisivat nyt maanantaina yli pitkien korkojen ensimmäistä kertaa sitten huhtikuun, lyhyesti mutta kuitenkin: 2-year and 10-year Treasury yield curve briefly inverted for the first time since early April.

The measure, which is closely monitored by traders, is seen by many as an indicator of a recession. The gap between the 2-year and 10-year yields briefly dipped to as low as minus 0.02 basis points on Monday.

Linkki: https://www.cnbc.com/2022/06/13/us-bonds-2-year-treasury-rate-hits-high…

Korkoliikettä seurataan tarkasti, koska edessä on FED:n kokous viikolla ja keskiviikkona odotetaan ainakin puolen pisteen koronnostosta keskiviikkona. Odotukset vahvistuivat viime viikkojen inflaatiolukemista, jotka olivat 8,6% odotetun 8,3%:n sijaan.

Maailman tilanne valtiolainojen korkokäyrissä: http://www.worldgovernmentbonds.com/inverted-yield-curves/

0
0
14.7.2022 - 20:00 #88484

Bingo53

+2768
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2004

Näinpä taas kääntyi US-valtiolainojen tuottokäyrä ympäri selkeästi käänteiseksi ennakoiden taantumaa hyvin todennäköiseksi lähimmän 12...18 kuukauden aikana. Käyrä NyTimes:

Tuottokäyrä on käänteinen kun lyhyt korko (tässä US 2-vuotinen yieldi on 3,13%) on korkeampi kuin pitkä korko (tässä US- 10-vuotinen on 2,91%).

Asiaa keskuspankki ja sijoittajat seuraavat FRED:n käyrästöllä, johon piirtyy näiden korkojen erotus päiväkohtaisesti:

Inversio on kyllä noteerattu ja jenkit ovat joutuneet listalle:

Samalle listalle ovat ilmestyneet myös Kanada ja Ruotsi, joten ei ihme, että Riksbankenissa alkavat kiharat pöllytä. https://www.di.se/nyheter/experterna-skyhoga-inflationen-stressar-riksb…


Lähde: http://www.worldgovernmentbonds.com/inverted-yield-curves/

Keikaus tapahtui samaan aikaan kun sijoittajat yrittävät niellä tietoja odotettua suuremmista inflaatiolukemista. Kaksivuotinen valtiolainatuotto on herkempi rahapolitiikan muutoksille kuin sen pidempijaksoinen veli ja se nousi heti 9 pistettä arvoon 3,232%.

Tämä aiheutti kymppivuotisen ja kaksivuotisen välille laajemman eron, kääntäen järjestyksen ylösalaisin tavalla, jossa edellinen vastaava ilmiö on tapahtunut 2000-luvun alussa. "Yield-curve inversions, or when shorter-term government bonds have higher yields than longer-term ones, are generally viewed by markets as harbingers of recession."

Keskuspankki voi tehdä jopa 100 pisteen koronnoston taistellakseen inflaatiota vastaan, eräät analyytikot aprikoivat. "Kaikki pannaan peliin" sanoo Atlanta FED:n toimiston johtaja Raphael Bostic.

Toisaalta markkinan reaktiot viimeaikaisiin inflaatio- ja talouslukuihin osoittavat, että sijoittajat katsovat kauemmas eteenpäin ja hintojen nousun arvellaan tulleen huippuunsa. Tätä osoittavat raaka-ainehintojen hienoinen keveneminen. Samaa kertoivat Bank of American ekonomistit keskiviikkona arvellessaan talouden lähestyvän "mietoa taantumaa" tämän vuoden aikana.

Linkki CNBC: https://www.cnbc.com/2022/07/14/bond-yields-rise-as-yield-curve-inversi…

"What’s the trend for the next six months? There are many answers but, at bottom, nobody knows."

Linkki: How to Invest During Inflation - The New York Times (nytimes.com)

0
0
14.9.2022 - 13:28 #90617

Bingo53

+2768
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2004

Jenkkitalous on vaikeasti hahmotettavassa tilassa eikä sijoittamista helpota se, että Eurooppaa tahallaan ja puhtaasta ilkeydestä kiusataan itäisen naapurin toimesta. Ben Casselman ja Lauren Leatherby ovat eilisessä The New York Timesin artikkelissaan hahmotelleet yleistalouden kuvaa yhteen kaavioon.

"This is one snapshot of where the economy stands, based on an analysis of how various indicators compare with their historical levels and whether they’ve been getting better or worse in recent months":

Työpaikkojen, ansiotulojen, kuluttajien ja tuotannon olotiloja osoittavia indikaattoreita on asetettu kaavioon siten, että ylhäällä ovat paranemaan päin olevat asiat, alhaalla heikompaan suuntaan menevät, vasemmalla huonossa jamassa olevat ja oikealla tällä hetkellä melko hyvin olevat asiat.

Linkki artikkelin kaavioon: https://www.nytimes.com/interactive/2022/09/13/business/economy/us-econ…

Kyseessä on kirjoittajien subjektiivinen käsitys eikä tarkka asemointi ole hahmottamisessa oleellista. Asioiden kehityskulku paljastaa kuitenkin indikaattoreiden painottuvan oikeaan alakulmaan, joka osoittaa jenkkitalouden pääpiirteissään pyörivän hyvin, mutta hidastuvan.

Syitä on useampia: kulkutaudin vaikutusten rippeet häiritsevät tuotantoketjuja ja aiheuttavat, ettei työhön voi tarttua, Ukrainan sota pukkaa hintoja ylös, yleinen epävarmuus, FED:n taistelu inflaatiota vastaan ja sen taantumaa vahvistava vaikutus.

Jenkkitalous on jo määrittelyn mukaisessa taantumassa, sillä sen bruttokansantuotos on laskenut kaksi peräkkäistä kvartaalia. Tämän takia on syytä seurata mihin suuntaan ja millä vauhdilla talouden eri tekijät ovat kehittymässä.

Linkki Bureau of Economic Analysis: https://www.bea.gov/data/gdp/gross-domestic-product

Yksittäisiä indikaattoreita voi tarkastella erikseen taantuman osana, mutta vain yksi niistä on vasta selvästi osoittamassa jenkkitalouden selvää taantumaa: talonrakennus.

Alla kuvissa on verrattu indikaattoreiden kehitystä ennen taantumaa ja 12 kk taantuman alun jälkeen eri vuosina sekä piirretty tämän vuoden lukuarvo samaan käyrästöön, ikään kuin taantuma olisi alkanut kesäkuun lopussa. Edellisten vuosien dyykkaukset ja aikajänne antavat kuvaa, miten asiat voisivat ehkä edetä samoissa asioissa tästä eteenpäin.

Heti korkojen noston alusta rakentajat ovat vähentäneet tuotantoaan ja ostohalukkaat ovat vetäytyneet markkinoilta. Toistaiseksi ei ole vielä merkkejä pakkolunastuksista tai maksuvaikeuksista, joita edellinen asuntokupla aiheutti.

Muutamalla sektorilla oleva hidastuminen ei vielä ole tunnusomaista taantumalle, jossa selvä lasku on ominaista läpi koko talouden kaikkien osatekijöiden. Vielä ei ole se hetki, mutta kun se koittaa, asia tulisi esiin jokaisen indikaattorin kohdalla. Voi toivoa, että nyykähdys on jäämässä lyhyeksi.

Viikon kuluttua nähdään miten jenkkien keskuspankki sovittaa yhteen inflaation vastaisen taistelun ja terveen talouden edesauttamisen tarpeet QT- ja korkopäätöksissään.

0
0
20.9.2022 - 12:08 #90799

TuuriTuuli

+689
Liittynyt:
16.3.2020
Viestejä:
429

Katselin kuukkelilla tämän kuukauden aikana julkaistuja BKT ennusteita ja sain suunnilleen tällaisen listan aikaiseksi:

  • EU-alue:
    • Euroopan Keskuspankki (worst case scenario) +2,8% 2022, -0,9% 2023, +1,9% 2024.
    • Fitch -0,1% 2023.
    • Joku Think Ing +2,6% 2022, -0,6% 2023.
  •  USA:
    • Fitch +1,7% 2022, +0,5% 2023.
  •  Suomi:
    • Virallinen +1,7% 2022, +0,5% 2023, +1,4% 2024.
    • Nordea +2,5% 2022, +/-0,0% 2023, +1,5% 2024.
    • Fitch +2,1% 2022, -0,6% 2023, +1,4% 2024.

Yleensä ennusteet ovat sen tarkempia, mitä lyhyemmälle ajalle ne ovat. Muistaakseni 12 kuukautta eteenpäin heittää vajaan prosentin (muistiinpanoissa lukee 12kk +/-0,8% ja 4kk +/-0,4%). Eli Suomeenkin olisi pahimmalla ennusteella ja virheellä -1,6% vuodelle 2023. Koronavuosi 2020 oli surkeampi -2,9%:lla. Lamasta ei siis voi puhua (ja Venäjä kärsii omien virallisten propaganda-arvioidenkin mukaan enemmän - jee).

Hieman aiemmin tein pikalaskelmia että nykyisellä 85%:n kaasuvarastojen täyttöasteella EU-alueen kaasu riittää menneen vuoden kulutuksella ja tuonnilla ilman Venäjää tammikuun viimeiselle viikolle asti. Laskelma ei huomioinut sitä, että kulutusta aletaan säästämään vapaaehtoisesti ja mahdollisella taloustaantumisella, eikä sitä että Venäjän kaasun tuontia saataisiin korvattua lisäämällä putkien ja olemassaolevien LNG-terminaalien käyttämätöntä kapasiteettia käyttöön ottamalla. EU-tasolla kun etenkin LNG-terminaaleissa riittää kapasiteettia korvata koko Venäjän tuonti. Sen sijaan EU-alueen sisällä voi valtioiden välisissä kaasun siirroissa ja haluissa jakaa vähiä varastoja kavereiden kanssa tulla ongelmia. Sitä en ole ehtinyt selvittämään riittääkö maailman muiden kaasun tuottajien kapasiteetti lisätä LNG-tuotantoa kuinkakin nopeasti. (Aiheesta muuten hyvä paperi https://www.imf.org/-/media/Files/Publications/WP/2022/English/wpiea202… )

Itsestä tuntuu että nuo ennusteet ovat aika optimistisia tilanteen huomioiden, mutta olen noin lähtökohtaisesti taipuvainen uskomaan ennemmin ekonomeja kuin kenenkään (kuten minun) mutu-tuntumaa.

Katsotaan miten asiat kehittyvät.

0
0
28.10.2022 - 00:03 #92425

Bingo53

+2768
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2004

Jenkkien bruttokansantuotos palasi kolmannella kvartaalilla kasvun tielle kahden supistuvan kvartaalin jälkeen.

Jenkkitalous kasvoi kesän jälkeen hitaasti ja taantumaa pelättiin, mutta kasvu on ollut sen verran eläväistä, että toivo taantuman väistymisestä alkaa herätä.

Kehitystä haittaa inflaatio, joka syö kotitalouksien ostovoimaa ja nouseva korkotaso, joka painaa talonrakentamisen sektoria. Ideaalina pidetään hiukan trendin alapuolella olevaa kasvua, joka ei kuitenkaan kellauta kumoon kulutusta ja investoimista.

Herkässä asennossa talous kuitenkin on, kun kuluttajien kulutus on vielä pientä:

Kuluttajat ovat käyttäneet säästöjään nousevista hinnoista huolimatta ja ostaneet tuotteita ja palveluita, joista he jäivät paitsi kulkutaudin aikana. Epäselvää on kuinka kauan tällainen 'kostokulutus' jatkuu. Jenkit säästivät 3,3 prosenttia verojen jälkeen lasketuista tuloistaan kolmannella kvartaalilla ja se on pienin säätöosuus sitten vuoden 2007.

“‘Borrowed time’ is how I would describe the consumer right now,” said Tim Quinlan, senior economist at Wells Fargo. “Credit card borrowing is up, saving is down, our costs are rising faster than our paychecks are.”

Linkki The New York Times: https://www.nytimes.com/2022/10/27/business/economy/us-economy-gdp.html

Amerikkalaiset kuluttajat ovat suunnanneet rahan käyttöä enemmän kotimaisiin tuotteisiin samalla, kun toimitusketjujen vaikeudet ovat lisänneet tavaroiden saannin epävarmuutta. Samalla myös kaupan volyymit ovat vaihdelleet tuotteittain voimakkaasti kvartaalista toiseen.

Viennin ei uskota toipuvan niin voimakkaasti ja tämä johtuu dollarin vahvuudesta, joka tekee jenkkituotteet vähemmän halutuiksi ulkomailla. Poikkeus on öljy ja maakaasu, joiden vienti Eurooppaan kasvoi voimakkaasti Ukrainan sodan vuoksi.

Linkki The Wall Street Journal: https://www.wsj.com/articles/us-gdp-economic-growth-third-quarter-2022-…

Koko talouden kuva jenkeissä ja Euroopassa on vielä hämärän peitossa keskuspankkien ollessa vielä kesken korkojen nostoissaan ja paineen alkaessa vasta kertyä asuntomarkkinoilla. Positiiviset signaalit eivät kuitenkaan ole haitaksi.

0
0
2.12.2022 - 23:27 #93437

Bingo53

+2768
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2004

FED:n Jerome Powell vahvisti keskiviikkona keskuspankin tähtäävän pienempiin koronnostoihin jatkossa ja esitti näkemyksenään, että koronnoston pienennys olisi ajankohtainen jo nyt joulukuussa. Lausunto johti heti voimakkaisiin kurssimuutoksiin, erityisesti tekno-osakkeissa.

“The on-the-day equity market surge is in part a relief rally,” wrote Krishna Guha, head of global policy and central bank strategy at Evercore ISI. “Many investors feared the Fed chair would take a max hawkish sledgehammer to the recent easing of financial conditions ... That overhang has now gone."

Linkki CNBC: https://www.cnbc.com/2022/11/30/fed-chair-jerome-powell-says-smaller-ra…

Tämä muokkaa myös markkinan arvioita tulevasta korkotason taittumisesta ja sen aikataulusta tästä eteenpäin. Viitettä asiasta antaa J.P.Morganin kaavio, sivu 34:

Linkki J.P. Morgan Insight: https://am.jpmorgan.com/us/en/asset-management/adv/insights/market-insi…

Katsausta eteenpäin luo myös velkakirjamarkkina, jossa lyhyet korot ovat nyt selvästi pitkiä korkoja korkeammat:

Tänään US valtiovelkakirjojen yieldikäyrät ovat varsin merkilliset - alla alimpana vaalean harmaana tilanne vuosi sitten, harmaana tilanne kuukausi sitten ja tummalla tilanne nyt, jossa lyhyet korot ovat korkeammat kuin viime kuussa, mutta pitkät korot viime kuuta matalammat - inversio voimistuu.

Linkki NyTimes: https://www.nytimes.com/section/markets-overview

Asian voisi tulkita siten, että uskomus korkoaseen käytön jäämisestä lyhytaikaiseksi vahvistuu. Traderit heijastavat odotuksiaan johdannaisten kautta:

Traders see the federal-funds rate touching as high as 4.95% in June. Prior to the report, expectations were for the rate to hit 4.84% in 2023. Current wagers remain a long way from peak expectations of 5.22% seen just months ago.

Linkki Wall Street Journal: https://www.wsj.com/livecoverage/stock-market-news-today-12-02-2022-nov…

Näihin signaaleihin nähden pyyhkeitä ei olisi heitetty kehäköysiin roikkumaan vaan ollaan tiukasti kytiksellä - joko korkokukkulan huipun paikka näkyy ja kuka näkee sen ekana?

0
0
9.12.2022 - 13:38 #93651

Bingo53

+2768
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2004

Jenkkien valtiolainojen tuottokäyrä on käänteisimmässä asennossaan sitten vuoden 1981.

Ero lyhyen ja pitkän lainan kustannuksissa on saavuttanut käänteisellä puolella ääripisteen, jossa lainat ovat aiemmin olleet noin neljäkymmentä vuotta sitten. Tämä osoittaa bondimarkkinan uskovan FED:n suurella varmuudella pysyttelevän korkokurssissaan taistelussa inflaation hillitsemisessä, vaikka taantuman huolet kasvavat kirjoittaa Financial Times.

Kaksivuotinen US Treasury teki keskiviikkona kauppaa 4,2 prosentin tasossa, kun kymppivuotinen tuottoprosentti oli 3,4 prosentin tasolla niin, että niiden ero oli luokkaa 0,84 prosenttia. Tämä tuottoarvojen käänteinen ero - yield curve inversion - on edeltänyt jokaista jenkkitalouden taantumaa viimeisen viidenkymmenen vuoden ajan.

Käänteisyyden syveneminen on vielä tapahtunut viime viikon työllisyysraportin osoitettua jenkkitalouden jatkaneen avoimien paikkojen lisäystä marraskuussa reipaaseen tahtiin ja samaan aikaan raportoinnin osoittavan laajan palvelusektorin jatkavan nopeaa kasvuaan. Talouden nousukuva on saanut sijoittajia huolestumaan sen johtavan FED:n pukkimaan korkotasoa korkeammaksi ensi vuonna ja sitä myötä liipaisemaan taantuman käyntiin.

“The market had been betting that the Fed would be forced to slow down. The past year has taught us that the market has been wrong over and over again on this assumption,” said Edward Al-Hussainy, a senior analyst at Columbia Threadneedle.

Linkki Financial Times: https://www.ft.com/content/95854259-a3dd-4c65-bd31-bf9d9802c4a1

Bondimarkkinan hintamuutokset osoittavat sijoittajien liikkuvan enenevästi sen mukaisesti, mitä FED kertoo odottavansa ensi vuodelta. Tosin kuulevat korvat ovat olleet osin tukossa - keskuspankki kertoi nostavansa korkoa vähemmän joulukuun kokouksessaan, mutta tekevänsä sen siksi, että voisi pitää korot korkeina kauemmin - ja markkina keskittyi ensimmäiseen lauseeseen eikä huomioinut jälkimmäistä.

After the release on Friday of the US jobs report, however, the steepening move in the yield curve unravelled, though rate cuts next year are still priced in. Futures markets currently suggest the “terminal” federal funds rate, or the peak in this cycle, will be about 5 per cent in May, from expectations of as low as 4 per cent in September.

Käänteisen tuottokäyrän pääsanoma on, että sijoittajat uskovat keskuspankin lyhyiden korkojen nostojen tehokkaasti hidastavan inflaatiota. Käänteisen tuottokäyrän muoto on mittapuuna sille, missä määrin rahapolitiikka voisi tiukentua ja markkina selvästi arvelee sen kestävän jonkin aikaa.

Vaikka käänteinen tuottokäyrä on ollut taantuman luotettava ennusmerkki, se ei kerro mitään tulevan taantuman syvyydestä tai sen luonteesta. Tällä kertaa tuottokäyrän käänteisyys näyttäisi kertovan enemmänkin meneillään olevan inflaation riskisyydestä kuin edessä olevan taantuman merkittävyydestä.

Tähän nähden tuottokäyrän kertomaa tulisi tarkastella sen mukaisesti, kuinka se tulee vaikuttamaan sijoittajien riskin ottamiseen ja siihen, johtaako se itseään vahvistavaan käyttäytymiseen.

0
0
25.1.2023 - 17:19 #94907

Bingo53

+2768
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2004

The dash for cash on Wall Street is back on

Rahamarkkinarahastojen varat ovat lisääntyneet 135 miljardia dollaria viimeisen neljän viikon aikana tammikuun 18. päivästä taaksepäin laskien. Tämä on ollut nopein nousu sitten toukokuun 2020, jolloin nämä rahastot kasvoivat 175 miljardia neljässä viikossa. Nämä rahastot sijoittavat lyhyihin korkopapereihin sisältäen myös sekä US valtiovelkakirjat että yrityslainapaperit.

Yritysten ja kuluttajien sitoessa varojaan rahamarkkinarahastoihin enenevässä määrin on aikainen merkki siitä, että nämä alkavat asettaa osakkeiden arvojen nopean nousun kyseenalaiseksi. Markkinaa pidetään labiilina ja volatiilina. Alla kuvassa viikottaiset rahavirrat rahamarkkinarahastoihin (WSJ).

Sijoitusrahan liike kuvaa myös rahan kulkua tuoton luokse. Kassaraha oli pitkään pannassa matalien korkojen vuoksi, jolloin näiden rahastojen tuotot olivat olemattomia. Vertaa osakesijoitukseen: "holding $100 in cash from the end of 1999 through 2021, for example, meant missing out on a 394% gain had that money been invested in stocks, according to Dow Jones Market Data."

Viime vuonna osakepainon strategian voittokulku päättyi ja osakenippu putosi keskimäärin 19%, kun lainanippu kärsi vain 13%. Käteinen ei ollut vuosikymmeneen tuottanut mitään ja yhtäkkiä se oli jälleen houkuttelevaa:  “In fact, there was a saying: Cash is trash. It’s no longer trash. In fact, it’s king.”

Rahamarkkinarahastojen keskimääräinen tuotto on tässä kuussa 4,12% mikä on korkein tuotto sitten vuoden 2008 finanssikriisin. S&P500 indeksin osinkotuotto on 1,6% ja indeksi on toistaiseksi 4,6% noussut vuoden alusta nyt tammikuussa.

The Wall Street Journalin haastattelemat sijoitusneuvojat suosittelevat asiakkaitaan pienentämään osakevarantojaan ja lisäämään käteisvarantojaan - eli pitämään kuivaa ruutia varalla ostoja varten. Varannot ovatkin nousseet yli viiden triljoonan dollarin.

Inflaatio tietenkin syö käteisen rahan ostovoimaa ja rahan arvon huononeminen Yhdysvalloissa on nyt noin 6,5 prosentin tienoilla. Liika käteinen on ollut haitaksi: Excess cash historically has been “worse than a deadweight on portfolios,” analysts at UBS said in a recent note. Since 2000, cash in U.S. dollars would have lost around 43% of its real spending power, they said.

Vaikka tämän vuoden oletetaan olevan parempi kuin viime vuoden, osakkeiden hintojen muutossuuntaa ei kukaan uskalla sanoa arvata. Kaikki vaihtoehdot ovat olemassa.

Linkki The Wall Street Journal: https://www.wsj.com/articles/jittery-investors-turn-to-cash-in-hunt-for…

Tämä trendi on allokaatiota vuoden vaihteessa tasapainottaessa kyllä ollut tiedossa. Niinpä eilen myin vähän sieltä ja täältä ja ostin kahta: Evli Likvidi B:tä ja VOOL:ia eli VIX-indeksiä.

Evli Likvidi B on lyhyen koron rahasto (alla sininen käyrä) ja edellisestä kerrasta (pallukat) onkin jo yli kolme vuotta:

Tämän pitäisi nyt vähän kärsiä korkojen noustessa, mutta tuottojen parantua korkotason tasaantuessa ja velkakirjojen muuttuessa vähitellen korkeampikorkoisiksi.

VOOL:n eli VIX-futuuri etf:n hinta on taas painunut pohjiin samalla kun markkinatunnelma on muuttunut pelokkaasta ahneeksi - Fear & Greed-indeksi oli viimeksi noin 61 ja viisari ahneen sektorissa.

Tämäkin tuli melkein kaikki myydyksi viime huipussa, jäljellä oli vain tarkkailuerä hintareferaattina. VIX-indeksi on melko neutraalissa asemassa, joten tämä hetki on se jolloin aletaan VOOL:ia ostamalla valmistautua kevään uutisiin. Tätä ei kannata kauaa kylläkään pidellä.

Painolastiahan tämä on, mutta lastilla on se hyvä puoli, että se vakauttaa keikkuvalla markkinamerellä.

0
0
17.3.2023 - 17:05 #96783

Bingo53

+2768
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2004

Suomen talous on taantumassa

Taantuman odotetaan Suomen Pankin väliennusteessa jäävän lyhyeksi ja lieväksi. Näin voi ollakin, jos talouskasvu hidastuisi rauhallisesti, mutta nyt se vaikuttaa pysähtyvän seinään  - kts. viimeinen kvartaali alla.

Mielialan muutos näkyy parhaiten yksityisen kulutuksen (vaaleanpunainen) hupenemisena kahden viimeisen kvartaalin aikana olemattomiin. Samalla yksityiset investoinnit (vaalean sininen) katosivat - ihmiset istuvat sohvillaan rahat kourassa ja toivovat sähkön pysyvän päällä.

Bruttokansantuotoksen kasvu jää kitumaan korkonousuun ja sitkeään inflaatioon vaikka elpymistä uumoillaan ensi vuodelle 2024. Tilannetta ei juuri paranna meneillään oleva rahoitusolojen epävarmuus kansainvälisillä markkinoilla.

Linkki Suomen Pankki: https://www.eurojatalous.fi/fi/2023/artikkelit/talous-talvihorroksessa/

Tähän nähden ostohousuja sovittelevien ei tarvitse kovin nopean lihomisen varaa vielä varata vyötärön seudulle, vaikka naposteluksi menisikin.

0
0
9.4.2023 - 22:30 #97518

jamo1789

+3
Liittynyt:
12.5.2018
Viestejä:
1

Hei,

kuinka foorumilaiset kokevat makrodatan saatavuuden ja kuinka relevantiksi se koetaan sijoituspäätöksiä tehdessä? Ite koen makrodatan etsinnän yllättävän haastavaksi ja aikaavieväksi niin olen virkkaillut yleisistä rajapinnoista dashboard näkymää mahdollisimman helposti pureskeltavaksi kokonaisuudeksi. Linkki dashboardille vielä ilman domainia on sen verran raju ja epäillyttävä niin liitteenä vain kuva näkymästä. Koetteko, että tällainen näkymä helpottaisi kokonaistilanteen hahmottamista makron osalta? Muita kehitysehdotuksia? Näkymä U.S. -tilanteesta suht tuoreella datalla.

 

 

0
0
16.5.2023 - 19:49 #98679

Bingo53

+2768
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2004

Käännettä ilmassa

Jenkkimarkkinalla yksityinen kulutus on vähentynyt pandemian väistyttyä ja kuluvan vuoden alusta kulutuksen kasvu on selvästi hyytymässä. Tämä näkyy vähittäismyynnin kuvaajissa.

Kuluttajat ovat hintaherkkiä ja pyrkivät pysyttelemään isojen ketjujen tuotemerkeissä ja kauppapaikoissa alinta hintaa etsiessään. Tämä näkyy myös kuluttajien enenevässä halussa tinkiä hinnoista.

Talouden kuva on osin sekalainen siltä osin, että jenkkikasvu hiljeni ensimmäisen  neljänneksen aikana ja lisäksi asuntojen hinnat laskivat suurimmassa osassa maata. Silti työmarkkina oli yhtenäinen ja palkat nousivat samaan aikaan kun inflaatio jäähtyi suhtkoht sopuisaan tahtiin pitkiin aikoihin.

Vähittäismyynnin kuukausimuutos oli huhtikuussa plus 0,4 prosenttia maaliskuuhun verrattuna eli viime kuun kasvu oli ensimmäinen tänä vuonna sitten tammikuun. Kasvun oletetaan osoittavan, että helpottuva inflaatio jättää ja palauttaa shoppailijoille uutta ostovoimaa - käänteen merkkejä ilmassa.

Linkki The Wall Street Journal: https://www.wsj.com/articles/us-economy-retail-sales-april-2023-6cc8601e

Harkinnanvarainen kulutus taas on kärsimässä, mistä kertoo kodintekniikkatuotteiden myyjän Home Depotin ilmoitus myynnin yli 4% laskusta vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

"Home Depot expects annual sales to decline for the first time in over a decade as consumer spending tightens and demand for home renovation projects continues to soften. The home-improvement chain said Tuesday that it now projects sales to fall between 2% and 5% in fiscal 2023, rather than stay flat as it had guided for in February."

Yhtiö kertoo raakapuun hintojen laskun ja osin myös Kalifornian epäedullisen sään  aiheuttamien viivästymisien vaikutaneen tuloksiin. Pandemian aikaan koteja parantavat tai uudistavat tavarat menivät erittäin hyvin kaupaksi, mutta tämä on laantumassa kuluttajien siirtyessä ostamaan palveluita. Samaan aikaan kuluttajat ovat alkaneet vältellä kalliita hankintoja.

Professionals such as contractors and electricians, who have historically driven about half of Home Depot’s revenue, are still reporting healthy backlogs but also finding that homeowners are opting for smaller projects and shifting away from large renovations.

“You may decide to remodel your bathroom, but you might decide not to do it all at once”

Overall, Home Depot recorded 4.8% fewer transactions in the first quarter on a relatively flat average ticket size. Shares fell more than 2% to $281.50 in premarket trading.

Linkki The Wall Street Journal: https://www.wsj.com/articles/home-depot-hd-q1-earnings-report-2023-56d0…

Linkki Home Depot: https://ir.homedepot.com/shareholder-services/annual-meeting

Tähän nähden kuluttajat siirtävät isoja päätöksiä ja hankintoja, mutta shoppailevat pääpiirteissään kuten ennenkin, tosin nuukina.

Kuinkahan kauan tämä jatkuu. S&P500 indeksi on sahannut nyt vuoden verran jossakin 3800 pisteen ympärillä, alla viiden vuoden käyrä.

Voi tietysti olla, että näillä main pysytellään tämä vuosi, kunnes korkokäänne taas yllättää pessimistit sanotaanko mistä. Yieldi-käyrä jenkeissä on alla olevan mukainen.

Ylemmässä käyrässä ovat päällekkäin yieldikäyrä tänään ja kuukausi sitten (lyhyet korot korkealla); alla oleva on sama vuosi sitten (lyhyet korot matalana).

Korkojen muutos näkyy alla - ylimpänä prime rate ja alimpana porrasmaisesti FED:n ohjauskorko, joka nyt on 5,25%.

Huomionarvoista on, että kaksi-(yield 4,00%) ja kymppivuotinen (yield 3,50%) treasury ovat tänään ohjauskorkojen alla eli markkinan odotus on ohjauskoron alenemiseen jo ehkä vuodenvaihteen jälkeen.

Jenkkiin keskittynyt silmä harhailee itseasiassa aivan väärässä maanosassa, sillä Tokio on ottanut huiput kirsikankukkien keskellä, kun muualla vasta kevät keikkuen tulevi.

Näillä markkinasignaaleilla mennään hanamin hukattuamme kesää kohti, ehkä ongelle.

0
0
26.10.2023 - 18:00 #102143

Bingo53

+2768
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2004

Seniorien kulutus pitää jenkkejä pystyssä

Kulutuksesta valtaosa tulee yli 65-vuotiaiden toimesta ja he ovat lisäksi vähemmän herkkiä korkotason muutoksille. Tämä osaltaan selittää miksi kuluttajien rahankäyttö on säilynyt voimakkaana, vaikka FED on nostanut ohjauskorkoja.

Elokuussa yli 65-vuotiaiden osuus oli 18% eli lähes viidennes ja heidän taloutensa on suhteellisen terve eikä näillä ole sellaista tarvetta talon ostoon tai muuhun lainaamiseen tai pelkoa työttömyydestä, kuten nuoremmilla kuluttajilla.

Jenkkieläkeläiset vastasivat melkein neljänneksestä eli 22%:sta viime vuoden kulutuksesta, mikä on suurin arvo sitten vuoden 1972, jolloin asiaa ryhdyttiin laskemaan ja panemaan ylös.

Senior_spending_wsj

Ikäihmisten kulutus heijastelee toisaalta terveyttä ja vaurautta, mutta asiassa on myös pandemian aiheuttamia psykologisia vaikutuksia. Ihmiset kertovat säästäneensä koko ikänsä, rahat ovat pankissa, mutta  käyttävänsä niitä nyt enemmän läheistensä tapaamiseen, koska kulkutaudin hävittämä miljoona amerikkalaista opetti olemaan jättämättä tilaisuutta käyttämättä: “The one million Americans who didn’t survive Covid—that’s part of it. That taught me not to let time go by because before I know it, that time won’t be there anymore”

Ikäihmiset ovat myös terveempiä pidempään, joten kulutustavat ovat myös toisenlaisia: “They’re riding e-bikes, they’re hiking, they’re traveling. And they’re doing these things for longer than they’ve ever been done.”

Senior_consumption_wsj

Asian tulevaan kuvaan vaikuttaa myös boomerien valtava kohortti, joista nuorimmatkin eli nyt 59-vuotiaat ovat kohta eläkeiässä. American Cruise Lines muutti laivojaan paremmin sopimaan ikääntyneille ja sanoo näkevänsä myynnin kasvavan kaksilukuisesti juuri boomerien toimesta. The Guilford lisäsi tänä vuonna kolme laivaa laivastoonsa ja lisäsi yhden kuukauden sesonkiinsa.

Toinen syy on ikääntyneiden suhteellisen vahva talous. Yli 70-vuotiailla jenkeillä on hallussaan noin neljännes eli 26% kotitalouksien varallisuudesta.

Taantumaan vajoamisesta on tästä syystä myös 77 biljoonan dollarin verran päinvastaisia epäilyksiä:

While economists still see a relatively high probability of recession in the coming year, Ed Yardeni, president and chief investment strategist of Yardeni Research, isn’t one of them. An important reason: By the Fed’s reckoning, baby boomers alone have now amassed $77.1 trillion in wealth.  “There’s a $77 trillion-wide hole in the theory that consumers’ running out of pandemic savings will sink the economy,” he said.

Linkki WSJ: https://www.wsj.com/economy/consumers/us-economy-seniors-spending-money-d9f529c5

Senioritalous kestää hyvin inflaation ja korkeiden korkojen yhtäaikaista vaikutusta eikä työttömyydellä ole heidän talouteensa ja kulutukseensa vaikutusta. Kulutuksen luonne on muuttunut niin, että tavaraostojen sijaan käytetään palveluja enenevästi ja asia näkyy ravintoloiden sekä baarien myynnin lisäyksinä.

SErvices_spending_wsj

"Kostoreissaaminen, revenge travel" on alkanut hiipua. Ilmiö tuli kulkutaudin jälkeen, jolloin ovien taakse lukittujen ihmisten oli päästävä mihin tahansa muualle saadakseen elämänsä raiteilleen.

Linkki WSJ: https://www.wsj.com/economy/consumers/us-economy-retail-sales-september-2023-5982a6f

Bump_up_wsj

Kolmannen kvartaalin tunnuslukuja julkaistaan taas tänään torstaina 26.10.2023 ja näyttää siltä, että jenkkitalous kasvoi 4,9% vahdilla kesällä juuri kulutuksen ajamana, kun edellisen kvartaalin kasvu oli ollut alle puolet tästä eli 2,1%.

Gross domestic product grew at a seasonally- and inflation-adjusted 4.9% annual rate in the third quarter, the Commerce Department reported Thursday. That was much stronger than economists were anticipating just a few months ago, and up sharply from the 2.1% increase in the second quarter.

GDP_Q3_cnbc

Linkki CNBC: https://www.cnbc.com/2023/10/26/us-gdp-grew-at-a-4point9percent-annual-pace-in-the-third-quarter-better-than-expected.htm

FED:n ihmiset pitivät ohjauskoron muuttumattomana viime kokouksessaan ja ovat antaneet ymmärtää näin käyvän myös ehkä ensi kokouksessakin ensi viikolla. Korkeana pysyvä korkotaso on johtanut myös siihen, että ihmisten on kalliimpaa käyttää luottokortteja ja muita lainamuotoja, mikä osaltaan on vähentämässä kulutusta. Kulutuksen ei uskota pysyvän näin vahvana enää meneillään olevalla neljännellä kvartaalilla.

“It would be very surprising if consumption growth remains this strong in the fourth quarter,” said Andrew Hunter, deputy chief U.S. economist at Capital Economics. “There’s room for higher rates and various other headwinds to start taking a bit more of a toll.”

Linkki: https://www.wsj.com/economy/central-banking/us-gdp-economy-third-quarter-f247fa45

Kasvu voi hyytyä monestakin syystä: korkeammat kiinnelainamenot alkavat pitää asujia paikallaan, säästöt alkavat kuihtua ja yritysten on uusittava lainakantaansa korkeammille koroille.

Juuri nyt USA:lla menee paremmin kuin muilla suurilla talouksilla - osaksi johtuen sen voimakkaista fiskaalisista toimenpiteistä kulkutautiin ja osaksi siksi, että siihen ei vaikuta samalla tavalla Ukrainan sodan aiheuttamat vaikutukset energian hintaan.

“We’re talking about the eurozone and U.K. certainly looking like being on the cusp of recession, if not already in recession,” said Andrew Hunter, deputy U.S. economist for Capital Economics, an analysis firm. “The U.S. is still the global outlier.”

Linkki The New York Times: https://www.nytimes.com/2023/10/26/business/economy/gdp-economy-q3.html

Tämä nähdään aikanaan, mutta seniilit seniorit ja muut pirteät vapaa-aikalaiset pitävät siihen asti meren takana maata ja sijoitusympäristöä pystyssä, mikä vihreän liikkeen klassisesti laskutaidottomien olisi syytä panna merkille tällä puolen vettä ryöstöyrityksissään.

2
0
6.11.2023 - 13:52 #102391

Aki Pyysing

OP
+11657
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
6524
Pyysin kasailemaan vähän suomalaisia makrodatalähteitä. Tuuppaanpas tännekin. Yritin stilisoida tätä, mutta en oikein osannut ja kyllästyin.
 
Tilastokeskus
Kaikkea: kansantalous, energia, hinnat ja kulutus, yritykset jne.
 
Työeläkevakuuttajat ry

https://www.tela.fi/

Eläkevarojen määrä, eläkevarojen kehittyminen, sijoitusten tuotot jne.

Valtionvarainministeriö
Talousnäkymät, ennusteet, budjetti, rahoitusmarkkinat, kunta-asiat jne.
 
Valtiokonttori
Faktoja valtionvelasta, lainanottotarve, tilastot jne. Tilastoissa mm. valtionvelka ja BKT, valtion takaukset, liikkeessä olevat obligaatiot ja velkasitoumukset, budjettitalouden korkokulut jne.
 
Valtioneuvosto
Budjettikatsaukset, julkisen talouden suunnitelmat, julkisyhteisöjen velka vs. BKT, huoltosuhde, ikäsidonnaiset menot jne.
4
0
14.12.2023 - 15:44 #103496

Juha

+1232
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
1394
0
0
14.12.2023 - 18:01 #103506

Marraskuu

+775
Liittynyt:
26.11.2018
Viestejä:
866

Juha wrote:

Täällä pohjoisessa ei eu-tuista nautita kuten etelässä, joten täällä deflaatio painaa jo päälle.

0
0
15.12.2023 - 13:07 #103565

Almanakka

+420
Liittynyt:
16.11.2023
Viestejä:
216

Euroopan surkeat ostopäällikköindeksit saivat jatkoa. Etenkin teollisuus kyntää syvissä vesissä, mutta palvelut yllätti vielä enemmän alas.

Samaan aikaan hinnat piristyy...

1
0
18.12.2023 - 12:36 #103620

Almanakka

+420
Liittynyt:
16.11.2023
Viestejä:
216

Heikot eurooppalaiset talousluvut saivat jatkoa IFOjen muodossa.

0
0
19.12.2023 - 14:59 #103652

Almanakka

+420
Liittynyt:
16.11.2023
Viestejä:
216

Samaan aikaan kun muut talousluvut tulee alas niin pohjainflaatio pysyttelee jähmeästi korkealla. Kuluttajainflaatio kuitenkin -0,6 % kuukauden takaiseen. Tähän nyt sitten vielä laaja työttömyys päälle niin ollaan hyvässä sopassa. Etenkin Suomessa.

0
0