Olet täällä

Inflaatio

91
38958
Sivu:

Sivut

18.1.2021, 07:55
+464
Liittynyt:
31.3.2019, 16:16
Viestejä:
305

Menee ehkä ohi aiheesta, mutta vaikka toki rikkaat (tai ne joilla on tuottavaa omaisuutta) hyötyvät nollakoroista, niin ei se nyt ihan niin mene, että niiden takia maailman rikkaimmat miljardöörit yhtäkkiä kaappaavat kaiken. Vauraus keskittyy ihan luonnollisista syistä korkotasosta riippumatta. Matala korkotaso ruokkinee tätä kehitystä, mutta ei se nyt niin isoa käännettä lopulta tee. Vastaavasti helikopteriraha menee omistavalle porukalle sekin. Jos Pena saa yhtäkkiä 4000 dollaria ja pistää sen kulutukseen, niin Cocacolan ja Starbucksin omistajat kiittävät.

Mutta hyvä näitä on miettiä. En kuulu helikopterirahan tukijoihin sen enempää kuin monen muunkaan käynnissä olevan toimen. Mutta koska eivät varmaan jatkossakaan soittele kysymään minun mielipidettäni, niin keskityn lähinnä siihen, että jos näin tapahtuu, niin miten kannatttaa omat pelimerkit asetella.

5
+1
0
-1
5
0
18.1.2021, 09:13
+250
Liittynyt:
16.3.2020, 13:27
Viestejä:
218

Trolli kirjoitti:
Asumisen painoarvo indeksissä on kokonaisuudessaan n. 24 prosenttia (sis. vastikkeet, veden, sähkön yms.). Voisin äkkiseltään veikata, että ihmiset käyttävät asumiseen huomattavasti tuota suuremman osuuden menoistaan.

Hmm... Mediaanipalkka 2019 oli yksityisellä sektorilla luokkaa 3350 euroa, vero pois ja neljännes jäljelle jäävästä varmaankin noin 600 euroa, olettaen että 100% menee kulutukseen... Tuo tuskin kattaa koko maan keskimääräistä vuokraa, johon sisältyy yleensä kaikki nuo vedet, sähköt yms (paitsi nyt uuden vesilaskulain kanssa, mutta ennen). Omassa asumisessa yhtiö- ja hoitovastikkeiden kulut ja päälle vielä asunnon hinnan jakaminen noin jokuselle kymmenelle vuodelle, tämä noin puolella kotitalouksista. Enpä tiedä. Kuulostaa oikealta hehtaarilla, mutta kun ei ole tietoa enkä jaksa kaivaa sellaista esiin. Luotan kuitenkin että tilastokeskus pystyy laskemaan nuo painoarvot meitä paremmin.

Okei. Kun lausahdus, josta lähdettiin liikkeelle, oli "Miksei rahan arvoa määritettäessä voisi ottaa huomioon myös omaisuuserien hinnanmuutosta?" niin siitä aihe on pikkuhiljaa kehittynyt ja esittämäsi ajatus tarkentunut. Ei minulla ole enää pankkiasioista tai kuluttahintaindeksiin kuuluvien asioiden määrittämisestä juuri muuta sanottavaa kuin "samaa mieltä noin keskimäärin".

 

0
+1
0
-1
0
0
18.1.2021, 13:15
+70
Liittynyt:
18.11.2016, 12:14
Viestejä:
73

mskomu kirjoitti:

Matala korkotaso ruokkinee tätä kehitystä, mutta ei se nyt niin isoa käännettä lopulta tee. Vastaavasti helikopteriraha menee omistavalle porukalle sekin. Jos Pena saa yhtäkkiä 4000 dollaria ja pistää sen kulutukseen, niin Cocacolan ja Starbucksin omistajat kiittävät.

Eri. Nollakorot ovat tehneet aivan valtavan käänteen tässä kehityksessä. Finanssikriisin jälkeinen rahapoliittinen elvytys on ollut käytännön suora tulonsiirto köyhiltä omistavalle luokalle. Tästä tullaan kirjoittamaan vielä kirjoja ja käyttämään poliittisena keppihevosena vasemmistopolitiikalle. Ja ihan hyvästä syystä - se on ollut valtava virhe.

Helikopterirahasta menee rikkaille vain murto-osa. Ensin siitä saa kuitenkin hyvinvointia sen rahan käyttäjä. Sitten siitä maksetaan välissä veroja ensin alvin ja sitten yritysverotuksen muodossa. Ja lopulta murto-osa päätyy omistavalle luokalle. Tässä välissä kuitenkin valtio on saanut osan jaetusta fyrkasta jo veroina takaisin, ja vaikutukset siirtyvät (nykyisillä inflaatiomittareilla) inflaatioon. Löysä rahapolitiikka puolestaan velkaannuttaa valtiota ilman samanlaisia inflaatiovaikutuksia, verotuksellisia kerrannaisvaikutuksia tai kokonaishyvinvoinnin kasvua. Ilmainen velkaraha pitää pystyssä paskoja firmoja, ei nosta kulutusta (koska omistavan luokan kulutus on saturoitunutta), luo hyvinvointia vain kapealle joukolle, eikä kerrytä veroja yhtä tehokkaasti. Ja kaikki tämä saamatta aikaan inflaatiota, joka on viime kädessä kasvun ohella suurin yksittäinen valtion velkojen maksaja.

Pelkään, että tämän laivan kääntäminen on poliittisesti mahdotonta tässä vaiheessa. Olen näistä syistä realistina Jenkkien kanssa siitä samaa mieltä, että ainoa tasapuolinen, looginen, järkevä ja toteuttamiskelpoinen keino on nimenomaan helikopteriraha.

6
+1
0
-1
6
0
18.1.2021, 13:41
+464
Liittynyt:
31.3.2019, 16:16
Viestejä:
305

Eikös raha päädy aina lopulta niille, jotka omistavat ja pois niiltä, jotka kuluttavat. Ihan riippumatta siitä, että mitä korko- tai verotaso ovat. Toki regulaatio voi vaikuttaa siihen, miten nopeaa tämä liike on, mutta nopeudesta riippumatta raha päätyy aina niille, jotka omistavat. Toki omistavalta luokalta voitaisiin kerätä esim. varallisuusveroa tai sitten lyödä pääomaveroprosentti 100 %:iin, niin silloin rahavirta saattaisi mennä toiseen suuntaan. Vähän sama, kuin valtiolle kertyy kaikkialta rahaa, koska valtio ottaa joka välissä verot. Tämän seurauksena kaikki raha päätyisi lopulta valtiolle, ellei valtio jakaisi sitä ulos. Omistava porukka taasen ei varsinaisesti puske omaisuuttaan ulos, niin samanlaista mekanismia omistavilta kuluttaville ei ole.

Helikopteriraha ei sinällään muuta tätä dynamiikkaa. Helikopteriraha laskee rahan arvoa, mutta toisaalta reaaliomaisuuden arvo pysyy samana. Eli tuuttaamalla helikopterirahaa vaikkapa kiinteistöjen ja osakkeiden nimellisarvo nousee, eli käytännössä niiden arvo pysyy samana samalla, kun rahan arvo laskee. Eli tämä ei vähennä omistavien omaisuutta, pl. käteissäästöt. Ja kun rahaa menee kuluttajille, niin toki se lisää heidän elintasoaan, mutta mikäli nämä laittavat rahat kulutukseen, niin edelleen raha kiertää omistavalle porukalle. Lopputuloksena niiden, joilla ei ole omaisuutta, on entistä vaikeampi hankkia sitä, koska omaisuusluokkien arvot kasvavat ihan samalla tavalla kuin nykyisessä elvytyksessä. Hauska esimerkki tästä on, että jos pelaa monopolia niin, että house rulena lähtöruudun ylittämisestä saakin tuplat normaaliin verrattuna (eli "helikopterirahaa"), niin seurauksena peli päättyy nopeammin kaiken varallisuuden keskittyessä samalle henkilölle.

En sinällään tiedä, että onko mahdollista estää varallisuuden kertymistä ja keskittymistä ja olisiko sen yrittämisessä enemmän negatiivisia lieveilmiöitä, luultavasti olisi. Sinällään en näe keskittymisessä ongelmaa, jos se ei johda luokkayhteiskuntaan. Eli voisi ajatella, että jos rikkailta on riittävän suuri tulonsiirtoautomaatti köyhemmille, niin homman pitäisi toimia. "Riittävä" taas on hyvin vaikeasti määriteltävä käsite ja se on melko subjektiivinen. Monet tahot pyrkivät käyttämään tätä keppihevosena valtaa tavoitellessa.

3
+1
2
-1
3
2
4/29
18.1.2021, 14:01
+70
Liittynyt:
18.11.2016, 12:14
Viestejä:
73

mskomu kirjoitti:

Eikös raha päädy aina lopulta niille, jotka omistavat ja pois niiltä, jotka kuluttavat. Ihan riippumatta siitä, että mitä korko- tai verotaso ovat.

Nimenomaan tuo on se pointti. Jos elvytys tehdään liian löysällä rahapolitiikalla, se päätyy suoraan loppusijoituspaikkaan, kun ainoastaan omistavalla kansanosalla on mahdollisuus käyttää tätä hyväksi velan muodossa. Jos se tehdään muilla tavoilla, käy se kiertämässä taloudessa ensin.

Edit: rahan kiertonopeus suhteessa rahan määrään on kaikkien aikojen pohjissa johtuen siitä, että rahaa painetaan ja se ei mene kulutukseen vaan omaisuuseriin.

Suosittelen googlaamaan, mitä tarkoittaa rahan kiertonopeus ja mitä se tarkoittaa inflaatiolle.

1
+1
0
-1
1
0
18.1.2021, 15:53
+1212
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1161

mskomu kirjoitti:

Eikös raha päädy aina lopulta niille, jotka omistavat ja pois niiltä, jotka kuluttavat. Ihan riippumatta siitä, että mitä korko- tai verotaso ovat.

Kyllä. Näin se juuri on. Asiaa on jopa tutkittukin ja tämä on ollut joka kerta loppupäätelmä. Sitten tätä on mallinnettu peliteorioilla ja tutkittu eri peleillä ja aina samaa lopputulos. Sama ilmiö (varallisuus kasaantuu) mikä toistuu esim. Monopoli-pelissä. Vaikka kaikilla on pelin alussa yhtä paljon varallisutta, niin aina on päädytty siihen, että varallisuus kasaantuu lopulta pienelle joukolle.

Kaikista erikosinta että tästä on tehty myös eläinkokeita (muistaakseni hiirillä) ja tässäkin lopputulema oli sama. Rahaa ei tosin tässä ollut jaossa mutta oli sellaista mitä kysieset eläimet arvostivat. Tällöinkin tapahtui tämä kasaantuminen.

Lopputulema on, että millään poliittisella päätöksellä varallisuuseroista ei päästä eroon. Vaikka tänään kaikkien varallisuus jaettasiin tasan, niin 10 vuoden päästä varallisuuserot olisivat taas esillä. Kyse kun on ihmisten käyttäytymisestä.

Kun Neuvostoliitto hajosi, niin valtion tuotantolaitokset ja tehtaat jaettiin kansalle (tehtaat yksityistettiin mm. tehtaan työläisille) vuosina 1992-1994 ja 1995. Ei mennyt kovin montaa vuotta kun lopulta pieni eliitti omisti kaiken mikä oli jaettu työläisille. Tähän ei kukaan suoraan pakoittanut vaan näin vaan kävi.

Jos helikopterirahaa aletaan jakamaan, niin kyllä se väistämättä kertyy pienelle osalle ihmisiä. Vaikka ensin kaikkien varallisuus nollattaisiin, silti tämä tapahtuisi.

 

0
+1
0
-1
0
0
18.1.2021, 15:59
+1212
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1161

big bad bear kirjoitti:

 

mskomu kirjoitti:

Eikös raha päädy aina lopulta niille, jotka omistavat ja pois niiltä, jotka kuluttavat. Ihan riippumatta siitä, että mitä korko- tai verotaso ovat.

Nimenomaan tuo on se pointti. Jos elvytys tehdään liian löysällä rahapolitiikalla, se päätyy suoraan loppusijoituspaikkaan, kun ainoastaan omistavalla kansanosalla on mahdollisuus käyttää tätä hyväksi velan muodossa. Jos se tehdään muilla tavoilla, käy se kiertämässä taloudessa ensin.

Mitä muita sellaisia tapoja on, joissa ilmainen raha (=elvytys) ei sitten päädy omistavalle kansanosalle tuottamaan lisää omaisuutta omistavalle kansanosalle? Vai onko juuri helikopteriraha sellainen?

0
+1
0
-1
0
0
18.1.2021, 16:02
+464
Liittynyt:
31.3.2019, 16:16
Viestejä:
305

Jep. Homma noudattaa aika tarkkaan erästä eksponenttifunktiota, jota en nyt satu muistamaan. Kuitenkin kaikessa kilpailussa homma noudattaa jokseenkin samanlaista jakaumaa - ja tämä näkyy tosiaan myös luonnossa eläimillä ja muistaakseni jopa puiden tai kasvien pituuksissa, jotka kilpailevat valosta samassa paikassa.

Eli ihmispopulaatiolla jos otetaan vaikka klassisen musiikin säveltäjät, niin (en nyt muista lukuja), mutta tyyliin 50 % kuunteluista menee 90 %:lle säveltäjistä ja sitten toisen 50 % kerää 10 %:n vähemmistö. Ja taas näiden kärkisäveltäjien sadoista sävellyksistä 10 % kerää puolet kuunteluista. Samalla tavalla menee tulot ja oikeastaan kaikenlainen muukin menestys. Varallisuuden suhteen tämä menee käytännössä vielä toiseen potenssiin, koska vaikka huippumenestyneen liikemiehen lapsilla on varmaan keskimäärin paremmat avut elämään, kuin tavallisen pulliaisen jälkikasvulle, niin silti osaamistaan ei voi siirtää suoraan eteenpäin. Usain Bolt ei saa lapsistaan automaattisesti maailman kärkisprinttereitä.

Varallisuuden sen sijaan pystyy siirtämään. Ja tätä lainalaisuutta tai ilmiötä ei oikein järkevällä tavalla voida estää tai ainakaan itse en ole vielä toimivaan tapaan törmännyt. Tätä kehitystä on koetettu usein melko äärimmäisilläkin keinoilla estämään ja lopputulos on ollut aina samanlainen katastrofi. Siinä mielessä monet yhteiskunnat vaikuttavat onnistuneen tässä ainakin jollain tasolla siten, että vaikka varallisuuserot kasvavat, niin homma toimii, koska myös pienituloisimman väestönosan elintaso kohoaa.

Viime aikoina on oltu huolissaan ymmärtääkseni siitä - tai ainakin itse olen ollut - että onko tämä koneisto yskimässä? Tätä pahentaa se, että populistit ehdottavat keinoja, jotka pahentavat tilannetta, mutta ovat saaneet sen myytyä parantavana asijana. Esimerkiksi keskuspankkielvytys. On toki totta, että keskuspankkielvytyksellä ja vaikka helikopterirahallakin pystyttäisiin varmasti tekemään hyviä asioita, jos ne kohdennettaisiin ja mitoitettaisiin todella hyvin. Toisaalta, jos valtionjohto osaisi tehdä hyvin kohdennettuja ja mitoitettuja päätöksiä, niin koko tässä sopassa ei oltaisi ja se saataisiin korjattua ilman rahan printtaustakin.

0
+1
0
-1
0
0
8/29
18.1.2021, 17:24
+70
Liittynyt:
18.11.2016, 12:14
Viestejä:
73

Tinggeli kirjoitti:

 

 

Mitä muita sellaisia tapoja on, joissa ilmainen raha (=elvytys) ei sitten päädy omistavalle kansanosalle tuottamaan lisää omaisuutta omistavalle kansanosalle? Vai onko juuri helikopteriraha sellainen?

Viittasin tällä geneerisesti helikopterirahaan, mutta käytin epämääräistä monikkoa, koska sen voisi toteuttaa niin monella eri tavalla. 

0
+1
0
-1
0
0
19.1.2021, 08:42
+525
Liittynyt:
21.8.2017, 23:04
Viestejä:
552

Tinggeli kirjoitti:
mskomu kirjoitti:

Eikös raha päädy aina lopulta niille, jotka omistavat ja pois niiltä, jotka kuluttavat. Ihan riippumatta siitä, että mitä korko- tai verotaso ovat.

Kyllä. Näin se juuri on. Asiaa on jopa tutkittukin ja tämä on ollut joka kerta loppupäätelmä. Sitten tätä on mallinnettu peliteorioilla ja tutkittu eri peleillä ja aina samaa lopputulos. Sama ilmiö (varallisuus kasaantuu) mikä toistuu esim. Monopoli-pelissä. Vaikka kaikilla on pelin alussa yhtä paljon varallisutta, niin aina on päädytty siihen, että varallisuus kasaantuu lopulta pienelle joukolle.

Näin toki on. Aku Ankastakin löytyy vuosikymmeniä vanha Barksin tarina "Kun taivaalta satoi rahaa", jossa helikopterista heitellään rahaa ja se päätyy lopulta kuitenkin Roopelle. Roope kun on ainoa, joka jatkaa ahkerasti työntekoa kun äkkirikastuneet alkavat vain FIRE:ttää :)

Yhteiskunnan toimivuuden kannalta on silti olennaista miten se kasautuminen tapahtuu ja miten ns. omistavaan luokkaan voi päästä. Yhteiskunta voidaan rakentaa niin että omalla työllä ja omilla kyvyillä voi päästä "ylöspäin" kapitalismin tikapuilla ja olla self-made man. Tämähän on ollut USA:n klassinen yhteiskuntalupaus - menestyminen on itsestä kiinni ja menestyminen on tosi jees! 

Yhteiskunta voidaan rakentaa myös niin että jos syntyy köyhänä, sieltä ei nouse kuin aniharva omalla ansiollaan. Se johtaa ongelmiin. Jos keskiluokka kutistetaan minimaaliseksi ja "köyhän" on hyvin vaikeaa rikastua omalla ahkeruudellaan niin miksi kannattaisi juurikaan ponnistella? Vai pitäisikö innokkaamman sepän muuttaa sellaiseen maahan jossa rikastuminen onnistuu?

Inflaatio liittyy tähän siten että nollakorkoympäristössä, jossa inflaatio juoksee selvästi korkoa nopeammin, ei kannata säästää. Säästäminen on ollut yksi klassinen kapitalistinen vipu - lykkäämällä omaa kulutusta ja investoimalla pääoma tuottavasti on voinut ruveta keräämään omaa kasaa. Nykyisessä ympäristössä tämä ei ole mielekästä kun reaalipääoma syöpyy, saati jos inflaatio lähtee kiihtymään ja talletukselle maksettava korkotaso kuitenkin pysyy nollan tuntumassa. 

2
+1
0
-1
2
0
19.1.2021, 08:55
+464
Liittynyt:
31.3.2019, 16:16
Viestejä:
305

Hynägrande kirjoitti:

Yhteiskunnan toimivuuden kannalta on silti olennaista miten se kasautuminen tapahtuu ja miten ns. omistavaan luokkaan voi päästä. Yhteiskunta voidaan rakentaa niin että omalla työllä ja omilla kyvyillä voi päästä "ylöspäin" kapitalismin tikapuilla ja olla self-made man. Tämähän on ollut USA:n klassinen yhteiskuntalupaus - menestyminen on itsestä kiinni ja menestyminen on tosi jees! 

Yhteiskunta voidaan rakentaa myös niin että jos syntyy köyhänä, sieltä ei nouse kuin aniharva omalla ansiollaan. Se johtaa ongelmiin. Jos keskiluokka kutistetaan minimaaliseksi ja "köyhän" on hyvin vaikeaa rikastua omalla ahkeruudellaan niin miksi kannattaisi juurikaan ponnistella? Vai pitäisikö innokkaamman sepän muuttaa sellaiseen maahan jossa rikastuminen onnistuu?

Inflaatio liittyy tähän siten että nollakorkoympäristössä, jossa inflaatio juoksee selvästi korkoa nopeammin, ei kannata säästää. Säästäminen on ollut yksi klassinen kapitalistinen vipu - lykkäämällä omaa kulutusta ja investoimalla pääoma tuottavasti on voinut ruveta keräämään omaa kasaa. Nykyisessä ympäristössä tämä ei ole mielekästä kun reaalipääoma syöpyy, saati jos inflaatio lähtee kiihtymään ja talletukselle maksettava korkotaso kuitenkin pysyy nollan tuntumassa. 

Jep. Ja tähän vielä päälle se, että jos/kun keskuspankkipolitiikalla puhalletaan omaisuuden tuottoprosentit alas, niin ne, jotka jo omistavat jotain, omistavat yhtäkkiä paljon arvokkaampaa kassavirtaa. Mutta ne, jotka ovat esim. vasta siirtymässä työelämään, ovat paljon heikommassa asemassa. Jos nyt vaikka aikaisemmin on joutunut investoimaan vuoden palkan, jotta saa kuukauden palkan pääomatuloina (8,3 % tuotto, pl. verot), niin tuon puolittuessa joutuukin säästämään 2v palkan. Tämä tuntuu etenkin siinä, jos on ostamassaa asuntoa, joilla on sijoittajakysyntää.

Siinä mielessä onkin kornia, että ne jotka tuntuvat olevan populistiseen tyyliin näennäisesti huolissaan tästä asiasta ovat samalla niitä, jotka vaativat alati voimakkaampaa elvytystä, joka mm. puhaltaisi asuntojen hinnat entistä korkeammalle ja paljon onnea niille, jotka ovat vaikka juuri siirtyneet työelämään ja koittavat alkaa säästämään alkupääomaa ensiasunnolle.

1
+1
0
-1
1
0
19.1.2021, 16:26
+115
Liittynyt:
3.12.2020, 21:05
Viestejä:
250

Inflaatio ja korkotaso Usassa määrää osakemarkkinan suunnan, ei Islannin, Turkin tai edes EU:n korkotaso(jos alempi kuin Usassa). Fed ei ole veneen ohjaaja jos inflaatio nostaa kunnolla rumaa päätään, sanoo Jerome Powell(Bachelot of Arts ja Juris Doctor) mitä tahansa. Treasury-markkina on liian iso pala Fedillekin ja jo exit nykyisestä korkomanipuloinnista on vaikeaa ilman suuria tappioita. Ostojen lopettaminen ja antaa velkakirjojen erääntyä on hidasta kun pitkää päätä on ostettu, myynti taas toisi kunnon tappiot kun markkinakorot olisivat nousussa. Laitan tähän pari juttua mitkä kannattaa lukea

  • "If you look at the policy shifts from the Fed … the last two times the Fed has changed policy the market has forced it on them and forced it on them rather quickly," he added.
  • The Fed "can lay out all the plans in the world that they want as long as the market is in agreement with them. But if the market ever changes its mind the Fed is within days of changing policy.           Biden's inflation danger: Some economists sound alarm over stimulus plans - Axios

Implications of Fed balance sheet growth (fxstreet.com)

 

3
+1
0
-1
3
0
12/29
19.1.2021, 23:22
+525
Liittynyt:
21.8.2017, 23:04
Viestejä:
552

Tässäkin on lukemista pohdittavaksi: https://www.oftwominds.com/blogjan21/deflation1-21.html

Kirjoittajalla on hieman mainstream-ekonomistista poikkeava näkemys, mutta jos olet eri mieltä niin kannattaa miettiä missä kohtaa hänen argumenttinsa eivät pohjaa faktoihin tai mikä johtopäätös on väärä ja miksi.

Olen miettinyt paljon sitäkin mihin voisin parkkeerata massit jos inflaatio lähtee joku päivä kunnolla liikkeelle. En oikein tiedä. Omistan kyllä asunnon ja onhan se yksi sinkhole, jolla kuitenkin on käyttöarvoa kaikissa taloustilanteissa. Mutta haluaisinko omistaa useita asuntoja ja parkkeerata massit niihin? En välttämättä.

1
+1
0
-1
1
0
20.1.2021, 02:27
+119
Liittynyt:
5.10.2019, 01:22
Viestejä:
211

Hynägrande kirjoitti:
Olen miettinyt paljon sitäkin mihin voisin parkkeerata massit jos inflaatio lähtee joku päivä kunnolla liikkeelle. En oikein tiedä.

Maatalousmaalla on muutamia erikoisia ominaisuuksia muihin omaisuuseriin verrattuna.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1294105

"... Bill Gates on myös suurmaanomistaja."

1
+1
0
-1
1
0
20.1.2021, 11:25
+672
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
791

Onkohan nyt kasvamassa finanssikriiseissä keitetty sukupolvi?

Ennen arvostettuja yhteiskunta-asemia olivat Koroilla eläjä ja Kivitalon omistaja. Näihin pääsi säästeliäisyydellä ja yrittämisellä. Koroilla eläjä säästi obligaatioihin ja kulutti vain korot, kivitalon omistaja piti kiinteistön kunnossa ja kulutti vuokraneton. Nyky-yhteiskunnan arvorakenteen tilassa tällaiset pysyttelevät visusti hiljaa eikä arvostuksesta ole toivoakaan.

Toivoa voisi olla, jos uskoo Thomas Pikettyä: Palaamme 1800-luvulle, jolloin pieni perinnöillä ja koroilla elävä eliitti hallitsi yhteiskuntaa. Pikettyn tutkimusten päätulos: pääomien tuotto kasvaa nykyisin nopeammin kuin kansantalous ja palkkatulot. Lähde: https://www.hs.fi/kulttuuri/kirja-arvostelu/art-2000002730368.html

Inflaatiosta voi todeta: Yleisesti voidaan sanoa taloustieteen nykyvalossa, että rahan tarjonnan kasvu on inflaation perimmäinen syy. Rahan tarjonnan kasvu tarkoittaa kansantaloudessa liikkeellä olevan rahamäärän kasvua. Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Inflaatio

No eipä voi paremmin kuvata nykytilannetta: Euroopan paradoksi on, että se on yhtä aikaa erittäin rikas ja erittäin velkainen. Suomessa asujana onkin syytä tietää missä se pysyväisluonteinen rikkaus täällä sitten on:

Koko Suomen maapinta-alasta 87 prosenttia on metsätalousmaata, 9 prosenttia maatalousmaata ja 4 prosenttia rakennettua maata, ilmenee Tilastokeskuksen uudesta Ympäristötilasto-julkaisusta. Rakennettua maata on selvästi eniten Uudellamaalla, yli 13 prosenttia maapinta-alasta. Itä-Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa sekä Kymenlaaksossa rakennettua maata on noin 8 prosenttia.

Tähän nähden suomalaisen kasvavan sukupolven halutessa varautua porisemaan finanssikriisien kattilassa hänen on syytä turvata omaisuuteensa inflaatiolta omistamalla metsämaata, maatalousmaata tai hyvältä paikalta kivitaloja sekä toivoa vanhojen hyvien aikojen paluuta.

Puun kantohinnat - puun hinta kannossa kiinni - vaihtelevat, mutta pääpiirteissään metsämaan tuotto on tasainen vuodesta toiseen.

Eikä tee pahaa vähän vilkaista bondituotteita häilyvien osaketuotteiden vastapainoksi, josko koroilla eläjällekin tulisi hetkensä.

2
+1
1
-1
2
1
20.1.2021, 17:33
+70
Liittynyt:
18.11.2016, 12:14
Viestejä:
73

Hynägrande kirjoitti:

Tässäkin on lukemista pohdittavaksi: https://www.oftwominds.com/blogjan21/deflation1-21.html

Tämä oli hyvä! Kiitos. Nimimerkistä huolimatta olen ollut viimekuukausina ns. raging bull, joten tekee hyvää lukea hyvin jäsenneltyä vasta-argumentointia vaihteeksi huonosti argumentoivien foliohattukarhujen raapustusten sijaan. 

0
+1
0
-1
0
0
16/29
22.1.2021, 02:52
+333
Liittynyt:
21.10.2018, 11:59
Viestejä:
346

1
+1
0
-1
1
0
22.1.2021, 07:53
+1212
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1161

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde varoittaa uusista riskeistä – rahapoliittinen elvytys pysyy kuitenkin ennallaan

Keskuspankki painotti taas kerran, että se on valmis käyttämään kaikkia keinojaan talouden vahvistamiseksi ja inflaatiovauhdin kiihdyttämiseksi.

https://www.hs.fi/talous/art-2000007754337.html

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde varoitti torstaina, että koronaviruspandemian paheneminen on riski myös euroalueen taloudelle.

”Tuotanto on todennäköisesti supistunut vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä, ja pandemian voimistuminen aiheuttaa joitain alasuuntaisia riskejä lyhyen aikavälin talousnäkymille.”

EKP:n rahapolitiikasta päättävä neuvosto päätti torstaina ennakko-odotusten mukaisesti pitää rahapoliittisen elvytyksen ennallaan. Perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 0,00 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 0,25 prosenttia ja pankkien talletuskorko –0,50 prosenttia.

Neuvosto arvioi ohjauskorkojen pysyvän ennallaan tai matalammalla tasolla, kunnes inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle hieman alle kahta prosenttia ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa. Pohjainflaatiosta on poistettu energian ja ruoan vaikutus hintatason muutokseen.

........................

Lagarde korosti, että keskuspankin pyrkimyksenä on nykyisessä kriisissä pitää rahoitusolot talouskasvulle suosiollisina, ja talouskasvulle suosiolliset rahoitusolot puolestaan vaikuttavat yritysten, kotitalouksien ja valtioiden varainhankinnan kustannuksiin.

Keskuspankki toisti torstaina taas kerran, että se on edelleen valmis tarpeen mukaan käyttämään kaikkia välineitään talouskasvun vahvistamiseksi ja inflaatiovauhdin kiihdyttämiseksi. Hintavakaustavoitteen mukaan inflaatiovauhdin pitäisi olla hieman alle kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Elokuusta lähtien inflaatiovauhti on ollut negatiivinen.

...........................

Arvopapereiden myyjiä ovat pankit ja sijoittajat, jotka saavat vastikkeeksi keskuspankkirahaa. Sen turvin ne voivat lisätä muita sijoituksiaan ja kasvattaa lainanantoaan yrityksille ja kotitalouksille.

 

Eli juhlien jatkoaika jatkuu ja piirileikin soitto jatkuu. Vielä ei tarvitse silmäillä sitä omaa tuolia.

2
+1
0
-1
2
0
22.1.2021, 09:35
+672
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
791

Tinggeli kirjoitti:

Arvopapereiden myyjiä ovat pankit ja sijoittajat, jotka saavat vastikkeeksi keskuspankkirahaa. Sen turvin ne voivat lisätä muita sijoituksiaan ja kasvattaa lainanantoaan yrityksille ja kotitalouksille.

Eli juhlien jatkoaika jatkuu ja piirileikin soitto jatkuu. Vielä ei tarvitse silmäillä sitä omaa tuolia.

Bileet jatkuvat, mutta piirileikki käykin mielenkiintoiseksi kun muutamasta tuolista katkaistaan jalat puolikkaiksi ja niihin istuessa polvet lyövät turpaan.

Näin voi käydä jos euroalue ja Amerikan manner harrastavat voimakasta keskuspankkielvytystä, mutta muu maailma - Aasia, Kiina, Afrikka, Lähi-Itä, Venäjä - ei sitä tee. Voiko käydä niin, että euron ja US dollarin ulkoinen arvo pienenee suhteessa muun maailman valuutoihin voimakkaasti? Se olisi sama asia, että omaisuusarvomme ja työn arvomme pienenisivät suhteessa muihin. Niinistö tuo esiin, että velat on myös maksettava.

Pointtina tässä on se, että keskuspankkiraha luodaan tyhjästä kuten Uuden Suomen keskutelupalstalla Jari Rutanen painottaa mainioon Kanadan linkkiin viitaten:

Kaikki raha on luotu tyhjästä velkaantumalla, eli mitään ennakkosäästettyä "säästöpossurahaa" ei ole edes olemassakaan.

Eli pankkiluotot luovat pankkitalletukset ja valtion alijäämät luovat valtionvelkakirjatalletukset ja muun keskuspankkirahan, kuten käteisen.

Ref: Kanadan parlamentin kuvaus valtion rahoituksesta:

https://lop.parl.ca/sites/PublicWebsite/default/en_CA/ResearchPublications/201551E

Lähde: Presidentti Niinistö huolestui, EKP painaa rahaa | Uusi Suomi

Sijoituksia voi lisätä, mutta mitä jos niiltä arvopohja sulaa? Ja  missäpäin maailmaa olisi sellaisia sijoituskohteita, joissa arvopohja (valuutan arvo) pitää?

0
+1
0
-1
0
0
23.1.2021, 00:40
+333
Liittynyt:
21.10.2018, 11:59
Viestejä:
346

Bingo53 kirjoitti:

Näin voi käydä jos euroalue ja Amerikan manner harrastavat voimakasta keskuspankkielvytystä, mutta muu maailma - Aasia, Kiina, Afrikka, Lähi-Itä, Venäjä - ei sitä tee. Voiko käydä niin, että euron ja US dollarin ulkoinen arvo pienenee suhteessa muun maailman valuutoihin voimakkaasti? Se olisi sama asia, että omaisuusarvomme ja työn arvomme pienenisivät suhteessa muihin. Niinistö tuo esiin, että velat on myös maksettava.

Kiinako sallisi muiden maiden vientikilpailukyvyn kasvattamisen rahan printtaamisella ja antaisi oman valuuttansa suhteessa vahvistua x)

Tässä ollaan kyhätty myös tilannetta, jossa keskuspankkit kilpailee myös sillä kuka uskaltaa printata eniten rahaa ja parantaa näin oman valuutta-alueensa kilpailukykyä. Onhan se ihan EKP:n taholtakin todettu, että euron vahvistumista tarkkaillaan. Tämähän käytännössä tarkoittaa, että printataan lisää rahaa, jos valuutta uhkaa liikaa vahvistua. Vai miten asia muuten ratkastaisiin?

Rahan printtaaminen on käytännössä tulonsiirto työväestöltä omistavalle luokalle. Rahan arvo laskee, jolloin työtä tekevien ostovoima laskee, mutta yrityksillä menee viennin takia paremmin. Kun kaikki elvyttää, niin palkkajäykkyyksistä johtuen työväestö jää suhteessa tappiolle omistavaan luokkaan ja sosiaalitukien varassa eläviin (,koska valtiolla entistä enemmän mahdollisuuksia ylläpitää suuria tukia).

En ihmettele yhtään, että työllisyys ei kunnolla nouse tässä elvytyshuumassa. Työntekemisen kannusteita pienennetään koko ajan. Asuntojen hinnatkin ovat niin karanneet, ettei monikaa koe järkeväksi enää ostaa asuntoa ja painaa duunia, jotta saa asunnon maksettua. Kela kun maksaa asunnon vaikka helsingissä hyvällä alueella. Ollaan tilanteessa, että pystyt asumaan paremmalla paikalla kun oot sossun asiakas kuin pienipalkkanen duunari. 

Niin kauan kuin työväestö pystyy edes kohtuullisen tyytyväisenä, niin talous pysyy jotenki pystyssä tästä elvytyksestä huolimatta. Inflaatiollahan tää yritetään ratkasta, mutta inflaatiota ei oikeesti pysty rahapolitiikalla kovin tehokkaasti säätelemään ja todennäkösesti homma räjähtää vielä käsiin.

6
+1
0
-1
6
0
20/29
23.1.2021, 11:13
+672
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
791

Rahan etiikka ja varojen jakautuminen yhteiskunnassa on kyllä mielenkiintoista, mutta oma näkökulmani on tarkastella inflaatiota sijoittajan silmin - erityisesti siten, että omat varani syntyvät euroina ja portfolio hajautuu ympäri maailmaa. Korkojen, inflaationäkymien, elvytystoimien, valuutan vahvuuden ja arvojen aiheista palautan pohdiskelua peruskysymykseen referaatilla: 

Nousevatko korot vai eivät? Tämä on sijoitusmarkkinoilla elämän ja kuoleman kysymys.

Tähän kysymykseen eräs näkökulma tulee Jan Hurrin tämänpäiväisestä artikkelista, jossa loputtomasta velasta on kanta: Julkinen velka ei tunnu missään, kun velkaa sulaa nopeammin kuin uutta kinostuu tilalle:

Velkaisten valtioiden ja velkakirjoja haalivien keskuspankkien ristiinkytkennästä syntyy välittömän rahoitustuen lisäksi valtioille vähä vähältä vahvistuva suoja korkojen nousua vastaan.

VELKAKIRJAOSTOJEN vaikutukset painavat korkoja matalammiksi kuin ne ilman tukiostojen vaikutusta olisivat. Mutta myös valtioiden pitkäaikainen korkorasitus ja -riski liudentuvat sitä pienemmiksi mitä suurempi osa velkakirjoista kertyy keskuspankkien haltuun.

Korolla ei ole väliä siltä osin, minkä valtio maksaa korkoja omalle keskuspankilleen – ja saa vähän myöhemmin saman summan takaisin keskuspankin voitoistaan maksamana osinkona.

Lähde Taloussanomat: Kommentti: Eurovaltiot velkaantuvat hirmusummilla – mutta lähinnä omille keskuspankeilleen - Taloussanomat - Ilta-Sanomat (is.fi)

Tähän nähden sijoitusmarkkinoilla on elämää vielä keväänkin jälkeen ja korkosuojaksi on muodostumassa velkaikiliikkuja.

0
+1
0
-1
0
0
23.1.2021, 11:56
+1212
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1161

Mielestäni keskuspankkiiri Olli Rehniltä ihan validi kommentti liittyen rahan printtaamiseen. Asiassa on monta puolta, varsinkin 1990-luvun laman läpi käyneet sen aikaisen työttömyyden kokeneet muistavat. Onneksi sain silloin pitää silloin työpaikkani, mutta työkavereita joutui melkoiseen kurimukseen pitkäksi aikaa. Ja monta surkeaa kohtaloa näin läheltä. Kaikki meni (yrittäjiä kun olivat).

Taloussanomat 23.1.2021:

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn puolusti Ylen Ykkösaamussa velanottoa korona-aikana. Hänen mukaansa elvyttävä linja on ollut oikea, sillä se on estänyt suurtyöttömyyttä ja uuden finanssikriisin synnyn.

– Mikä olisi ollut vaihtoehto? Yrityksiä olisi kaatunut ja työpaikkoja olisi menetetty aivan eri mitassa kuin tällä hetkellä. Se olisi ollut sellaista sosiaalidarwinismia, ”heikot sortuu laman alle” -politiikkaa. Se ei olisi ollut missään määrin vastuullista politiikkaa, vaan väärää politiikkaa, Rehn sanoi.

Tällä hetkellä terveys määrittelee hänen mukaansa taloutta.

– Käsienpesu putsaa oikeasti omatuntoa ja edesauttaa talouden elpymistä.

Rehn myös painottaa, että tukitoimia joudutaan todennäköisesti jatkamaan myös vuonna 2021. Akuutin kriisin jälkeen tulee Rehnin mukaan palata menokehyksiin ja saada julkinen talous kestävälle pohjalle. Elvytys ei tule kuitenkaan loppumaan kuin seinään, vaan normaaliin palataan asteittain.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007758478.html

2
+1
0
-1
2
0
23.1.2021, 13:11
+464
Liittynyt:
31.3.2019, 16:16
Viestejä:
305

Noissa konkurssin, työttömyysaallon tai minkä tahansa väistävissä tapauksissa harvoin mietitään, että siirrettiinkö (ja pahennettiinko) vain sitä, vai oikeasti vältyttiin. Vähän sama, jos ei ole varaa maksaa sähkölaskua ja ottaa pikavipin, jolla maksaa sen, koska "enhänmä nyt ilman sähköä voi elää". Mutta ratkaiseeko pikavippi todella sähköongelman, vai käykö vain niin, että puolen vuoden päästä ei edelleenkään pysty maksamaan sähkölaskua ja lisäksi on nippu pikavippejä harteilla.

Väistetäänkö konkurssiaalto nykyisellä talouspolitiikalla, vai kärsitänkö 10v päästä entistä pahempi aalto? En väitä, että näin tapahtuu, mutta ihan mahdollista se on. Toki silloin on eri nimiset ihmiset vallassa, joten mitäpä se nykyisiä vallanpitäjiä kiinnostaa, mitä 10v päästä tapahtuu.

2
+1
0
-1
2
0
23.1.2021, 15:12
+377
Liittynyt:
14.7.2016, 14:27
Viestejä:
1063

mskomu kirjoitti:

Noissa konkurssin, työttömyysaallon tai minkä tahansa väistävissä tapauksissa harvoin mietitään, että siirrettiinkö (ja pahennettiinko) vain sitä, vai oikeasti vältyttiin. Vähän sama, jos ei ole varaa maksaa sähkölaskua ja ottaa pikavipin, jolla maksaa sen, koska "enhänmä nyt ilman sähköä voi elää". Mutta ratkaiseeko pikavippi todella sähköongelman, vai käykö vain niin, että puolen vuoden päästä ei edelleenkään pysty maksamaan sähkölaskua ja lisäksi on nippu pikavippejä harteilla.

Väistetäänkö konkurssiaalto nykyisellä talouspolitiikalla, vai kärsitänkö 10v päästä entistä pahempi aalto? En väitä, että näin tapahtuu, mutta ihan mahdollista se on. Toki silloin on eri nimiset ihmiset vallassa, joten mitäpä se nykyisiä vallanpitäjiä kiinnostaa, mitä 10v päästä tapahtuu.

Kyllä monessa tapauksessa varmasti vältytäänkin. Jos nyt mietitään sun sähkölaskuesimerkkiä niin joku joka menetti työt joutuu ottamaan pikavipin laskuja maksaakseen. Noh, 6kk päästä jos korona ohi ja työt jatkuu niin pikavippi ratkaisi ongelman. Toki pikavippi aika huono vaihtoehto mutta järkevä laina noin ylipäätään voi ihan normityypillekin olla ratkaiseva jotta pärjää pahimman ajan yli.

Toki on myös keissejä joissa konkurssia ehkä vain lykätään. Mutta se on vaikea sanoa etukäteen kenen tilanteessa lykätään ja kenen tilanteessa ratkaistaan. 

0
+1
0
-1
0
0
24/29
23.1.2021, 19:37
+333
Liittynyt:
21.10.2018, 11:59
Viestejä:
346

Tinggeli kirjoitti:

<p>Mielestäni keskuspankkiiri Olli Rehniltä ihan validi kommentti liittyen rahan printtaamiseen. Asiassa on monta puolta, varsinkin 1990-luvun laman läpi käyneet sen aikaisen työttömyyden kokeneet muistavat. Onneksi sain silloin pitää silloin työpaikkani, mutta työkavereita joutui melkoiseen kurimukseen pitkäksi aikaa. Ja monta surkeaa kohtaloa näin läheltä. Kaikki meni (yrittäjiä kun olivat).</p>

 

Eli yhteiskunnan pitää kantaa yrittäjien riski? Tuohon ajatukseenhan kiteytyy lähes kokonaan se ongelma, joka taloudessa on pitkään ollut. Kun aina löytyy pelastaja, niin voit huoletta velkaantua, kuten valtiotasollakin tehty, tai ylläpitää kannattamatonta liiketoimintaa. Elvytyksestä hyödyt suhteellisesti eniten, mitä riskisemmin olet yritystä johtanut: jos ylivelkaannut, niin hyödyt enemmän kuin vastuullisesti rahojaan käyttävä yrityst/yrittäjä.

Markkinatalouteen nyt vain kuuluu luonnollisena osana suhdannevaihtelut, joita pitäisi vain pehmentää jonkin verran finanssipoliittiisin tai talouspoliittisin&nbsp;keinoin. Laskusuhdanteissa ei missään nimessä pitäisi mennä siihen, että kaikki toiminnot ylläpidetään hinnalla millä hyvänsä. Kommunismissahan pyrittiin vakaaseen talouteen ja sillä on hintansa, koska järjestelmä vie kannusteita yrittämiseltä. Vanhaa liiketoimintaa ylläpidetään tukien muodossa, vaikka joku muu voisi tehdä saman asian tehokkaammin, mutta mitäs siitä kunhan kannattamattomamman yrityksen työpaikat säilyvät.

Elytyksen takia on syntynyt tilanne, että työpaikat ovat säilyneet: ne joilla on ollut töitä, niin saa elvytyksen seurauksena pitää työpaikkansa, vaikka töitä ei juurikaan olisi. Jos oot ilman töitä, niin töitä et myöskään tuu saamaan, koska yrityksillä on jo omasta takaa työvoimareserviä, koska porukkaa ei potkittu pelloille. Todennäköisesti moni nuori syrjäytyy tämän takia, kun ei synny sitä puhdistavaa konkurssiaaltoa, jossa työpaikat jaetaan osaamisen/potentiaalin/tehokkuuden takia uudelleen. Kun ei ole töitä niin tiput kelkasta. Tämähän on ihan todellinen ongelma nykyään ja ei varmasti ole kyse vain siitä, että nuoret ovat töihin kykenemättömämpiä vaan siitä, ettei ole tullut niitä uusia työpaikkoja, joiden kautta kasvaa.

Ja joo, aina voi tätäkin perustella sillä, että kyllä töitä on kunhan yrittää ja on osaava. Mutta kyse onkin siitä, että koko ikäluokka ei voi olla suhteessa toisiinsa huippuyksilö. Huomattavasti suurempi osa voi kuitenkin olla suhteessa koko työväestöön huippuyksilö. Työmarkkinoilla pitäisi tapahtua aina tarpeeksi työntekijöiden kilpailuttamista vanhojen ja uusien työntekijöiden välillä, jotta sopivin saa paikan.

90-luvun lama oli poikkeuksellinen. Finanssikriisistäkin toivuttiin suhteellisen vähin vaurioin ja syy toipumiseen ei ollut 10 vuotta jatkunut elvytys vaan ne toimet, joita tehtiin kriisin olessa päällä. Sen jälkeen haluttiin kuitenkin väkisin hilata taloutta aina vaan ylöspäin eikä annettu luonnollisen talouskasvun hoitaa tilannetta kriisin syvimmän kuopan jälkeen, jolloin kestävälle talouskasvulle ei luotu kunnon perustaa. Tuottamatonta julkista sektoria on vain paisutettu kaikkialla elvytyksen nimissä. Jos oikeesti haluttaan elvyttää, niin se pitäisi tehdä yksityisen sektorin kautta ja laittaa vaikka infra kuntoon eikä kohdistaa tukea niin massiivisesti työttömiin.

Karuja ihmiskohtaloita tulee aina ja jos niitä tulee kertarysäyksellä, niin se nähdään erityisen pahana. (vrt. ydinvoimalaonnettomuudet saa aikaan ydinvoimavastaisuuden, vaikka paljon enenmmän sairautta ja kuolemaa ovat aiheuttaneet fossiillisten polttoaineiden pienhiukkaspäästöt). Täytyy vain hyväksyä, että markkinatalouteen kuuluu suhdannevaihtelut ja talouden toimijoiden vain täytyy osata varautua niihin. Elvytykseen usko/turvautuminen ei ole tätä varautumista.
 

3
+1
0
-1
3
0
23.1.2021, 21:25
+672
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
791

Trolli kirjoitti:

 

Tinggeli kirjoitti:

<p>Mielestäni keskuspankkiiri Olli Rehniltä ihan validi kommentti liittyen rahan printtaamiseen. Asiassa on monta puolta, varsinkin 1990-luvun laman läpi käyneet sen aikaisen työttömyyden kokeneet muistavat. Onneksi sain silloin pitää silloin työpaikkani, mutta työkavereita joutui melkoiseen kurimukseen pitkäksi aikaa. Ja monta surkeaa kohtaloa näin läheltä. Kaikki meni (yrittäjiä kun olivat).</p>

 

 

Eli yhteiskunnan pitää kantaa yrittäjien riski?

90-luvun lama oli poikkeuksellinen. Finanssikriisistäkin toivuttiin suhteellisen vähin vaurioin ja syy toipumiseen ei ollut 10 vuotta jatkunut elvytys vaan ne toimet, joita tehtiin kriisin olessa päällä. Sen jälkeen haluttiin kuitenkin väkisin hilata taloutta aina vaan ylöspäin eikä annettu luonnollisen talouskasvun hoitaa tilannetta kriisin syvimmän kuopan jälkeen, jolloin kestävälle talouskasvulle ei luotu kunnon perustaa.

Elvytykseen usko/turvautuminen ei ole tätä varautumista.

90-luvun lamasta puhuttaessa kannattaa välillä kerrata siitä perustiedot, kriisin hoitotoimet ja palautumisen aikataulu:

Suomen 1990-luvun alun lama – Wikipedia

Suomen 1990-luvun alun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä, pahempi kuin 1930-luvun lama Suomessa. Sen aikana bruttokansantuote laski 13 prosenttia ja työttömyys nousi 3,5 prosentista 18,9 prosenttiin.

Lamaan vaikuttaneita syitä olivat muun muassa:

  • 1980-luvun talouspolitiikka, johon kuului muun muassa rahamarkkinoiden liian nopea vapauttaminen sekä vahvan markan politiikkaan liittynyt kireä rahapolitiikka.
  • Neuvostoliiton romahdus. Neuvostoliiton-kauppa oli ollut 15–20 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta.
  • Teollisuuden hintakilpailukyvyn heikkeneminen muun muassa vahvan markan politiikan takia.
  • Kireästä rahapolitiikasta seurannut korkotason nousu kotimaassa ja Saksan yhdistymisestä seurannut korkotason nousu Euroopassa. Etenkin ulkomaille velkaantuneet toimijat kärsivät vahvan markan politiikkaa seuranneesta pakkodevalvaatiosta, joka nosti rajusti valuuttalainojen arvoa Suomen markoissa.

Devalvaatio-odotukset johtivat Suomen Pankin valuuttapakoon, eli sijoittajat vaihtoivat markkoja ulkomaan valuuttaan. 14. marraskuuta 1991 Suomen Pankin valuuttavaranto oli ehtymäisillään ja se lopetti markkaa tukeneet ostot. Valtiovarainministeri Iiro Viinanen vakuutteli, ettei Suomi devalvoi, mutta valuuttapaon vuoksi jouduttiin pakkodevalvaatioon marraskuussa 1991 ja markka päästettiin kellumaan valuuttavarannon jälleen ehdyttyä 8. syyskuuta 1992.

Työttömyys oli vuosina 1992–1997 yli 12 prosenttia, pahimpana vuonna 1994 kaikesta työvoimasta 17 prosenttia ja rakennusteollisuudessa lähes 37 prosenttia.

Valtion ja kuntien menoja leikattiin voimakkaasti, jotta valtion maksuvalmius olisi voitu taata. Tämä vähensi tulonsiirtoja kuntien valtionapujen vähentyessä. Lamavuosien jälkeen vuonna 1995 koottu Lipposen I hallitus jatkoi tiukasti valtion menoja rajoittanutta talouspolitiikkaa. Vähitellen 1990-luvun puolivälistä lähtien talous alkoi taas kasvaa.

Tämän ajan itsekin eläneenä samaa ei halua kokea toistamiseen, jos se voidaan talouspolitiikalla välttää. Ei tässä eikä tulevissa kriiseissä yhteiskunta kanna yrittäjien riskejä vaan ne kantavat ne itse. Yhteiskunta on mielellään jakamassa yritysten voittoja ja vaatimassa työpaikkoja, mutta pahan paikan tullessa yritykset odottavat ettei yhteiskunta lähde karkuun vaan keksii keinoja välttää tuho. Olkoonkin sitten keskuspankkirahoitus tai jokin muu - historiasta on hyvä myös ottaa oppia.

Mitää tervehdyttävää tai zombiyritysten poistavaa lamassa ei ollut vaan jäljelle jäi ikuinen epäluulo hallinnon, politiikkojen ja päättäjien kykyyn hoitaa välttämättömät asiat.

0
+1
0
-1
0
0
23.1.2021, 22:08
+333
Liittynyt:
21.10.2018, 11:59
Viestejä:
346

Jos vahvan markan politiikka meni Suomessa överiksi 90-luvulla, nyt on mennyt heikon valuutan politiikka överiksi. Jos elvytys olisi oikotie onneen, niin miksi historiassa on paljon esimerkkejä siitä, että talous romahtaa rahan printtaamisen seurauksena?

En minäkään vastusta elvytystä, jos se on hetkellistä. Finanssikriisin aikana se oli paikallaan, ettei koko järjestelmä romahda. Elvytysvaihde vain jäi päälle ja se on mun mielestä ongelma.

Toisekseen en varsinaisesti vastusta finanssipoliittista elvytystä koronakriisinkään aikana, mutta elvytys on ollut lähinnä kulutusmenojen kasvua, kun se olisi voinut olla investointimenojen kasvua ja rakentellisten uudistusten rahottamista. Jossain keskustelussa jopa mainitsin, että valtio voisi lähettää vaikka ravintolalahjakortteja suomalaisille ja näin ravintoloiden tuki olisi kanavoitunut oikeesti järkeviin kohteisiin eikä olisi tarvinnut tukea myös kannattamattomia ravintola-alan yrityksiä.

Ei kenenkään intresseissä ole pysäyttää taloutta, mutta asiat voi tehdä järkevästi tai vain ajatuksella että kunhan nyt nimellisesti elvytetään (eli kasvatetaan budjettia). Mun mielestä valtion pitäisi nyt nollakorkoympäristössä velkaantua ihan surutta, mutta ei kasvattamalla julkisia kulutusmenoja. Investoidaan ja otetaan vaikka ilmasta velkaa, jota annetaan kaikille suomalaisille 10 000 euroa (miksei enemmänkin, koska EKP pitää huolen, ettei korko nouse x), joka vähennettäisiin maksetuista tuista. Suurimpia suhteellisia hyötyjiä olisivat työssäkäyvät, jolloin kannustettaisiin tekemään enemmän mitä tahansa työtä ja yrittämistä.

Yksi vaihtoehto voisi olla toki myös se, että valtio nyt velkaantuu ja maksaa yritysten puolesta eläkemaksut. Ei välttämättä edes herättäisi suurempaa närää muissa maissa x)

Mutta samalla kun kulutusmahdollisuuksia viedään koronarajotuksista johtuen, niin on kai selvää, että elvytysrahaa täytyy tunkea talouteen todella merkittävästi, että pystytään jotenkin ylläpitämään ennen koronaa ollut kulutustaso. Tämä aiheuttaa todella suurta rahamäärää talouteen, jota ei varmaan ihan helposti imuroida pois, kun talous lähtee taas lentoon. Korkea inflaatio on lähes taattu ja se synnyttää sitten seuraavat ongelmat. Nämä ongelmat sitten kaiketi ratkaistaan taas lisäelvytyksellä, jotta vältytään 90-luvun laman uusinnallata vai kuinka? x)

Tässä on hyvä muistaa, että kun puhun elvytyksestä, niin se ei rajoitu siis pelkästään suomen toimiin vaan laajemmin. Yksittäisenä toimijana Suomen pitäisi nyt velkaantua rajusti investoimalla ja ottaa suhteellista hyötyä muiden euromaiden kustannuksella.

4
+1
0
-1
4
0
25.1.2021, 13:04
+672
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
791

Täytyy kyllä myöntää, että olosuhteet ja keinot ovat nyt toisenlaiset kuin Suomen aiemmassa taloushistoriassa. Asia tulee ilmi, kun 90-luvun laman kokemukset ovat näköjään muuallakin virinneet keskustelun aiheiksi:

Entinen kansanedustaja ja ministeri sekä Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä (kesk) on sitä mieltä, että Ohisalon kannattaisi lukea Suomen lähihistoriaa.

– Valtio ei saanut velkaa. Ei mistään. Millä elvytät. Tämä pitäisi tietää. Kannattaa lukea lähihistoriaa, Hyssälä tviittaa.

Lähde sananvalinnoista tänään: Maria Ohisalon lamatviitti: ”Pelottavaa, jos ministeri ei tuota tiedä” (iltalehti.fi)

No nyt velkaa on saatavilla eri lailla kuin silloin. Saapa nähdä on maan hallinnolla malttia käyttää velka oikein ja sopivassa määrin. Epäluulo ei kyllä vielä mihinkään karise.

0
+1
0
-1
0
0
25.1.2021, 13:43
+464
Liittynyt:
31.3.2019, 16:16
Viestejä:
305

Tietty asiat voivat muuttua ehkä nopeastikin, mutta jos katsoo, millaisessa tilanteessa moni muu euromaa on ja millä marginaalilla ne yhä saavat lainaa, niin ehkei Suomella ihan heti ole lainansaanti tyrehtymässä. Enkä nyt tarkoita pelkästään jotain Kreikkaa ja Italiaa, vaan yleisesti muitakin. Toki, jos vaikka Kreikka kaatuu, niin saako enää Suomikaan? En tiedä.

Ja tämä siis ei ole sen puolesta kannanotto, että koska vielä ei ole mitään hätää, niin jatketaan vain housuihin kusemista. Lähinnä pohdiskelen sitä, että koska politiikka on, mitä on, niin kannattaako sijoitukset allakoida sen puolesta, että: "2v päästä Suomi lopettaa velan ottamisen tai markkina lopettaa Suomen lainoittamisen" vai "Seuraavan 2v jälkeenkin Suomi ottaa vielä runsaasti velkaa ja tulee saamaan sitä jatkossakin"?

Se, mitä oikeasti päättäjätasolla kannattaisi tehdä, jos haluttaisiin maksimoida hyvinvointi, on aika tylsää, koska historia tarjoaa niin paljon esimerkkejä. Vastaus on helppo ja helposti verifioitavissa, mutta samaan aikaan myös mahdotonta toteuttaa.

0
+1
0
-1
0
0
26.1.2021, 14:50
+250
Liittynyt:
16.3.2020, 13:27
Viestejä:
218

Alunperin lähdin kirjoittamaan tätä Kryptovaluutta-ketjuun, mutta kyllä tämä kuuluu ihan puhtaasti inflaatioketjuun. Korvaan vain sanan "bitcoin" jollain muulla ettei keskustelu muutu liian tuliseksi.

Deflaation vahingollisuus on vähän monimutkaisempi juttu, se riippuu mikä deflatoituu. Palaan siihen aiheeseen kunhan ensin virkistän muistia miten se homma meni oikeasti.

Hynägrande kirjoitti:
TuuriTuuli kirjoitti:
Mutta minulle on jäänyt epäselväksi, miksi hallittu inflaatio on niin kauhea asia, jos vaihtoehtona on hallitsematon deflaatio? Hallitsematon deflaatio juuri sen takia, että esim. jos bitcoin olisi ainoa henkiinjäävä valuutta, niin sen määrä on pultattu eikä jousta yhtään deflaation torjumiseksi.

Hallittu inflaatio (stabiili 1-2% vuodessa) ei olekaan kauhea asia. Se syö säästöjen arvoa pikkuhiljaa, mutta ei aiheuta merkittäviä ongelmia. Vertailu hallitsemattomaan deflaatioon on vähän tarkotushakuista - miten olisi hallitsematon inflaatio vs. hallitsematon deflaatio?

Olet oikeassa, tuon on huono kysymysmuotoilu. Yläpeukku siitä. Tuosta tulee tosiaankin mieleen hyperdeflaatio. Hyper-jotain ovat ääritapauksia, joissa on mennyt jotain ihan muuta pieleen kuin sovellettu talousjärjestelmä, enkä tarkoittanut puhua sellaisesta tilanteesta. Tarkoitin sitä, että inflaatiota voidaan hallita nykysysteemissä, mutta deflaatiota ei systeemissä, jossa on vain vakiomäärä rahaa (tästä eteenpäin "deflaatiovaluutta").

Muotoillaan toisin: Miksi nykyinen säädettävissä oleva 2% inflaatio melko varmalla talouskasvulla olisi huonompi asia kuin ideaalitapauksessa edessä oleva jäykkä 1%-2% deflaatio epävarmalla talouskasvulla?

Deflaatiovaluutassa rahan lisäys kiertoon on rajoitettua, korkojen säätely samoin. Olemassaolevat valuutan omistajat tulisi suostutella luopumaan rahoistaan, sillä keskuspankki ei voi niitä lisää painaa. Korko taas edellyttää joko lisääntyvää rahan määrää, tai sitten nimenomaan pyrkimystä siihen että lainat ennen pitkää joko defaulttaavat tai palaavat takaisin lainanantajalle ennen kuin niiden korkokuluista tarvitsee huolehtia.

Aiemmin olin esittänyt, että yksi hieno puoli fiat-rahassa on, että kun ajan myötä sitä keskittyy niille jotka olivat sitä ensimmäisenä keräämässä, niin rahan lisääntyminen mahdollistaa sen, että myöhemminkin mukaan hyppäävät voivat jatkaa sen saamista ilman näiden ensimmäisenä apajilla olevien hyväntahtoisuutta. Ainakin nykysysteemissä, jos raha keskittyy pienelle joukolle, niin sitä kulutetaan vähemmän koska tämä pieni joukko ei kasvata kulutustaan samaan tahtiin kuin rahansa määrää (sen takia se raha keskittyykin heille). Se suurempi kuluttava joukko taas kasvaa, mutta heidän jaettavissa olevan rahan määrä vain pienenee, joten kierrossa olevan rahan deflaatio on enemmän kuin tuo väestönkasvua vastaava 1%-2%.

Perunkin tuon inflaatio vs deflaatio -kysymyksen epäolennaisena... Kysyn mieluummin mitä hyötyä deflaatiovaluutasta ainoana valuuttana on jokaiselle ihmiselle tulevaisuudessa? En pidä vaurauden keskittymistä ensin ehtineille järin hyödyllisenä niin kauan kuin itse en ole siinä vaurautta kasvattavana osapuolena. Minkälainen mekanismi deflaatiovaluuttayhteiskunnassa estää varallisuuserojen kasvun ja siitä seuraavat lieveilmiöt kuten köyhyyden lisääntymisen?

...

No joo. Väestön määrän kasvu luultavasti ei tule olemaan ongelma taloustasapainon kannalta pidemmällä tähtäimellä. Kasvu on jo nyt hidastumassa ja resurssit (fyysiset sellaiset) voivat ihan hyvinkin alkaa karsimaan populaatiota. Se voi tasapainottaa deflaatiovaluutan deflaation pois. Ei tarvita kuin kaiken kasvun pysähtymisen nollaan.

Hynägrande kirjoitti:
Jos käännetään toisin päin: miksi hallittu deflaatio (1-2% vuodessa) olisi kauhea asia? Ne jotka eivät velkavivulla paina isolla riskillä voivat säästää, mutta säästämällä ei saa lottovoittoa, eikä se siksi lopeta kuluttamista. Kuitenkin säästöjen lisääminen tekee yksityisten ihmisten ja firmojen taloustilanteesta sietokykyisen shokkitilanteille kun taseeseen kerätään rahaa. Jos palkankorotusta ei tulekaan niin ei se haittaa kun rahan ostovoima kuitenkin kasvaa. Miksi tämä olisi ikävä juttu ja inflaatio on hieno asia?

Ensinnäkin palkat kutistuvat jos palkansaajien määrä kasvaa, ja kun olemassaoleva raha alkaa jäämään kierrosta pois aikaisemmin rahansa saaneiden tileille.

Lisäksi liiketoiminnan kannalta kuluttamisen olisi syytä olla nopeatempoista. Mitä kauemmin tavara seisoo kaupan hyllyllä, sen vähemmän tavaran valmistaja saa siitä omia kustannuksiaan takaisin. Tavaraa voidaan kyllä yhä valmistaa ja toimittaa, mutta se olisi lähinnä rahan hukkaan heittämistä ilman jotain JOT-periaatetta. Massavalmistus massamarkkinoille ei tunnu yhtä houkuttelevalta jos tavaran arvo happanee nykyistä nopeammin ja varmemmin. Yrittäjät ja tuottajat tuppaavat olemaan niissä asioissa tarkempia kuin kuluttajat.

Tämä johtaa siihen hassuun ilmiöön, että jos tavaraa ja palveluita alkaa tulla kiertoon vähemmän, deflaatio itseasiassa hidastuu. Mutta kuluttajat joutuvat silti pärjäämään yhä vain vähemmällä omaisuudella.

Toisaalta voimme mennä ihan toisenlaiseen mindsettiin: Miksi pitää kuluttaa ja tuottaa pelkästään myyntiin voitontavoittelu mielessä?

Loppujen lopuksi tarvitsemme lähinnä ruokaa, juomaa, suojaa, unta, turvaa jne. jotka kaikki voi jokainen itse järjestää kunhan vain oppii miten päin sitä leipäveistä pidetään kädessä. Ihmiskunta pärjäsi loistavasti tuhansia vuosia ilman rahataloutta. Samoin yhteisöt ovat pärjänneet vielä rahatalouden keksimisenkin jälkeen tuhansia vuosia ilman rahaa. Pieni yhteisökoko korvaa keskinäisellä solidaarisuudella sen mikä menetetään täysin tuntemattomien kanssa käytävällä tunteettomalla ja itsekkäällä kaupankäynnillä. Sellaisessa systeemissä turha kulutus on lopetettu ja resursseja käytetään vain siihen, mitä oikeasti tarvitaan. Murrosaikana, joka tuohon elämäntavan muutokseen tarvitaan, deflaatiovaluutta voi ihan hyvin toimia valuuttana, koska sen deflaation tasapainottaa pois tavaran vaihdon tarpeen asteittainen väheneminen.

TL kirjoitti:
Samalla logiikalla voisi myös väittää että hallittu inflaatio tappaa kaiken säästämisen. Miksi säästäisit mitään jos rahan arvo huomenna on pienempi? (siis nimenomaan säästäisit ei sijoittaisit).

Nyt menee asian sivuun, mutta tulipahan taannoin luettua että ei tullut tilillä lojutetuille rahoille kiirettä Tanskassakaan ennenkuin pankit alkoivat ilmoittelemaan negatiivisesta tilikorosta tai sakkoluonteisista palvelumaksuista. Sellainen tuntuu tavalliselle tallaajalle paljon konkreettisemmalta kuin aina samana pysyvä tai aavistuksen verran kasvava tilisaldo.

 

0
+1
0
-1
0
0

Sivut