Kuinka hävittää 6.600 miljardia dollaria taivaan tuuliin?
Kukaan ei ole tällä pallolla suojassa Trumpin tullimaksuilta, jotka tuhosivat yritysten markkina-arvoista kahdessa päivässä 6.600 miljardia dollaria. Ei ihme, että Musk haluaa paeta Marsiin. Jenkkipörssin ihmeseitsikko yksistään menetti 1.600 miljardia dollaria markkina-arvoistaan Dow Jonesin Market Datan mukaan.
“There are a lot of confused, scared and angry people out there,” said Steve Sosnick, chief strategist at Interactive Brokers.
“We are in a period of self-induced vomiting — that is the best way I can encapsulate what happened this week,” said Callie Cox, chief market strategist at Ritholtz Wealth Management.
Sijoittajat hakeutuivat valtionlainojen turvaan myllerryksen keskellä. Bondihintojen noustessa 10-vuotisen Treasuryn yieldi putosi alle 4 prosentin ensimmäistä kertaa sitten viime lokakuun ja se viittaa taantuman pelkojen lisääntymiseen. Se oli suurin yhden viikon yieldipudotus sitten elokuun.
Kulta nousi, mutta öljyn hinta laski alhaisimpaan arvoon neljään vuoteen: Benchmark U.S. oil prices ended Friday at $61.99 a barrel after plunging nearly 14% in the two days following Trump’s tariff blitz.
Kysynnän ja tarjonnan perusteella öljyn hinta on laskenut liikaakin. Energiatraderit varoittavat nyt hintaliikkeiden olevan vaarallisen suuria eikä pohjahintoja kannata edes yrittää ennustaa.
Pelosta on se haitta, että se keskittää ajatukset negatiivisiin asioihin, saa ottamaan tunteella osaa sosiaalisiin signaaleihin, himmentää työmuistiamme ja vähentää kykyä ajatella joustavasti, sanoo Jason Zweig eilisessä artikkelissaan The Wall Street Journalissa.
Jason kehottaa ajattelemaan selkeästi emotionaalisen sotkun keskellä.
Normaalisti sijoittaja voi heijastaa tietojaan aiemmasta vastaavanlaisesta tapahtumasta, mutta mitään tällaista Trumpin kauppasodan tapaista ei ole tapahtunut sataan vuoteen eli omana elinaikanasi. Niinpä yhdelläkään sijoittajalla ei ole kokemusta kuinka tällaisessa tapahtumassa pannaan oma mieli vapaakäyntitilaan.
That’s why thinking clearly right now is harder — but also more important— than ever.
Kuva
Ensiksi pitää pidättäytyä ajattelemasta portfoliolle koitunutta vahinkoa. Jos indeksipudotus väijyy peikkona, varoja voi lisätä kansainvälisiin osakkeisiin tai TIPS:eihin, jotka tarjoavat kohtuullista turvaa vaikka niiden hinnat ovatkin jonkin verran nousseet (kuva yllä).
Äärimmäisten toimien mielekkyyttä voi pohtia, mutta niihin ei pidä ryhtyä neuvoo Jonathan Treussard of Treussard Capital Management in Newport Beach.
In short, “we can and should engage in extreme thinking,” says Treussard. “We should not engage in extreme acting.”
Kaikki mahdollinen paha maailmankaupassa voi nyt tapahtua, koska luottamus on mennyttä. Siitäkin huolimatta myös positiivisilla asioilla on oma, nollaa surempi todennäköisyytensä: ...positive surprises could also materialize.
Markkina palautuu, koska ajan kuluessa loogiset tapahtumat voittavat. Jos sattuisit olemaan 230-vuotias jenkki, et yllättyisi siitä kuinka monessa talousmyllerryksessä maan talous on ollut mukana.
Most investors today, he (Mark Higgins, financial advicer of IFA Institutional) says, “would be shocked by how much more of a circus this country’s financial markets have been in the past.”
Higgins adds, “Every generation thinks everything will fall apart. This will be painful, but we will get through it.”
The message from Wall Street’s epic two-day rout, which destroyed $6.6 trillion in market value: There is nowhere to hide from Trump’s steep tariffs on goods imported from nearly every corner of the planet.
Triljoona on tuhat miljardia.
6600 miljardia on 6,6 triljoonaa. Kuinka on?
Suomen kielessä käytetään desimaalipilkkua. Englannin kielessä desimaali voidaan erottaa pisteellä.
With a market capitalization of nearly 32 trillion U.S. dollars, the companies listed on the New York Stock Exchange (NYSE) have a combined market value larger than the GDP of most countries.
6600 miljardia on suomeksi 6,6 biljoonaa mutta englanniksi 6.6 trillion. Havainnollisempi on esittää romahdus prosentteina, sillä isot luvut ylittävät käsityskyvyn.
Ensiksi pitää pidättäytyä ajattelemasta portfoliolle koitunutta vahinkoa.
Hyvä idea. Keneltä onnistuu? Entä jos vahinkoa tulee lisää vielä kolminkertaisesti?
Koronassa hyytyi matkailu täysin, mutta ihmiset käyttivät säästyvät rahat kestokulutushyödykkeisiin ja asuntoihin. Korot tiputettii nollaan varsin nopeasti, joten talous boostasi.
Tuota ei tiedetty aluksi. Pelättiin mm. äkkikuolemaa ja konkurssiaaltoa. Aluksi ei tiedetty, että pandemia kestää pitkään, mutta ei myöskään arvattu, miten nopeasti maailma sopeutuu ja sopeutetaan.
Talous tulee ennen pitkää sopeutumaan myös tulleihin, jos ne pysyvät voimassa. Olen melko varma, että muutaman vuoden päästä tämä aika nähdään vain väliaikaisena notkahduksena kurssikäyrissä. Notkahduksen syvyys ja pituus ovat toki auki.
Koronassa hyytyi matkailu täysin, mutta ihmiset käyttivät säästyvät rahat kestokulutushyödykkeisiin ja asuntoihin. Korot tiputettii nollaan varsin nopeasti, joten talous boostasi.
Tuota ei tiedetty aluksi. Pelättiin mm. äkkikuolemaa ja konkurssiaaltoa. Aluksi ei tiedetty, että pandemia kestää pitkään, mutta ei myöskään arvattu, miten nopeasti maailma sopeutuu ja sopeutetaan.
Talous tulee ennen pitkää sopeutumaan myös tulleihin, jos ne pysyvät voimassa. Olen melko varma, että muutaman vuoden päästä tämä aika nähdään vain väliaikaisena notkahduksena kurssikäyrissä. Notkahduksen syvyys ja pituus ovat toki auki.
Aivan, talous sopeutuu aina uusiin tilanteisiin ja sen se tekee nytkin. Korona meni lopulta ohi, kuten sen myös oletettiin menevän vaikka tuntui kestävän pidempään.
Korona iski pahasti matkailuun ja ravintoloihin, mutta säästyvä raha buustasi muuta taloutta tavalla, jota ei ymmärretty aluksi.
Tullien osalta meillä on vielä varsin isot odotukset niiden väliaikaisuudesta. Näin itsekin oletan eli välivaalien jälkeen näihin tulisi muutoksia viimeistään.
Nyt kuitenkin tullit määrättiin ja talous mukautuu, jotkut myös tästä ottaa hyödyn irti. Onko tämä tällä kertaa matkailun voitto, kun jenkit lähtevät shoppailemaan halvempia tuotteita naapurimaihin? Tuleeko risteilymatkailuun lisäelementti tullivapaista ostoksista?
Koronassahan oli se puoli, että monen perinteisen teollisen toimijan tulokset lähtivätkin yllättäen paranemaan. Nyt nuo tullit tulevat näitä rasittamaan ja se heikentää tuloksia vääjäämättä. Toki meillä on aloja, joita tullit eivät vielä koske, mutta vastatoimia on tulossa, joten kaikki haitat tästä kauppasodasta eivät vielä ole pöydässä.
Edelliseen sen verran jatkoa, että itse odotan republikaanien sisältä nousevan vastustusta tulleille ja heidän lopulta torppaavan nämä tullit kongressissa.
Covidiin liittyi myös mittava elvytys, jolla oli iso rooli pörssikurssien elpymisessä. Lainarahaa työnnettiin markkinoille kuin roskaa. Romahdus estettiin, laina jäi. Tullit ovat vähän erilainen ongelma, mutta toisaalta tilanne korjaantuu ainakin Usan ulkopuolella osittain itsestään, kun maat alkavat tehdä enemmän kauppaa Usan ohi. Toivottavasti vain löytyy riittävästi uusia ottajia eurooppalaisille tuotteille. Tulee olemaan ponnistus monelle yritykselle ja vaatii enemmän markkinointia, kun vastaanottava markkina on yhden suuren maan sijaan monta erilaista pientä.
Eilisiessä NYTissä on lukemisen arvoinen Krugmanin pitkä haastattelu tilanteesta. Pari nostoa: epävarmuus siitä, mitä tulleille käy, ja niiden keksinäisestä epärationaalisuudesta on paljon suurempi syy laskuun kuin itse tullit, ja Krugman epäilee, että kaikki ei ollut vielä tässä.
Otan palasen tuosta Paul Krugmanin ja Ezra Kleinin keskustelusta:
Klein pohtii: ...Joten Trumpin ympärillä on nyt ihmisiä, jotka ovat yllyttäjiä, eivät hillitseviä. Ja tämä siitä tulee, kun joukko ihmisiä hokee Trumpille: Ei, ei, ei – mene pidemmälle. Olet oikeassa. Olet aina ollut oikeassa. Jumala pelasti sinut salamurhaajan luodilta, jotta sinä tekisit tästä maasta jälleen mahtavan. Seuraa vaistoasi. Älä kuuntele markkinoita, vastustajia, kriitikkoja tai mediaa. He eivät tiedä mitään. Jos jotakin olemme oppineet, se on että sinun arviosi on oikea.
Krugman vastaa: Niinpä. Muutama päivä sitten Mike Johnsonilta, edustajahuoneen puhemieheltä, kysyttiin miten tämä tariffijuttu oikein tulee toimimaan. Ja näin puhemies vastasi: "Meidän täytyy luottaa presidentin vaistoihin".
Olin ihmeissäni - tämähän on Amerikka. Meidän ei pitäisi täällä uskoa minkään johtajan salaperäisiin jumalankaltaisiin ennustusvoimiin.
Lähde The New York Times - linkki on edellä olevassa, nimimerkki Tekijän kirjoituksessa.
No Trumpin taivaalliset ennusnäyt ovat tuottaneet alla olevia tullimääräyksiä, joista osa on otettu käyttöön, osaa viivytetty ja osa on vasta tulossa voimaan.
Kuva
Trump vouhkaa kovasti kuinka hänelle soitellaan, pyydellään ja anellaan. Patologisen narsistin toiveet siinä täyttyvät, mutta mitään valtiomiesmäistä tai suurta yleistä etua tukevaa tässä koomisessa kortinheiluttelussa ei ole vielä nähty.
Ja ympärillä ihmiset vain yllyttävät panemaan pahemmaksi.
Sijoitusstrategiaan kuuluu myös salkun tasapainotus. Osakekurssien laskiessa osakepaino laskee. Silloin voi ostaa lisää ja tavoitetaso säilyy.
Jatkoin ostoja. Vaikea valita, mitä ostaisi, mahdollisuuksia on niin paljon. Tutkin sopivia ostokandidaatteja valmiiksi, mutta niiden kurssit olivat vielä tänään liian korkealla, joten päädyinkin ostamaan erästä indeksiä.
Tulliongelma tulee ratkeamaan tavalla tai toisella, nopeasti tai hitaasti. Sijoitusstrategisesta näkökulmasta tämä on mielestäni ohimenevä markkinahäiriö. Toisinkin voi olla: olen väärässä ja tämä on lopun alkua.
Pyrin tekemään sellaisia ostoja, että voin pitää niitä 10-20 vuotta. Trump ei niin kauan sotke markkinoita. Moni muu asia tulee sotkemaan markkinoita sillä aikavälillä, isommatkin ongelmat kuin yksi ailahteleva mutta sittenkin talouspainotteinen presidentti.
Sijoitusstrategiaan kuuluu myös salkun tasapainotus. Osakekurssien laskiessa osakepaino laskee. Silloin voi ostaa lisää ja tavoitetaso säilyy.
Jatkoin ostoja. Vaikea valita, mitä ostaisi, mahdollisuuksia on niin paljon. Tutkin sopivia ostokandidaatteja valmiiksi, mutta niiden kurssit olivat vielä tänään liian korkealla, joten päädyinkin ostamaan erästä indeksiä.
Salkun tasapainotusta tässä on harrastettu joka päivä myöskin. Välillä on oltava tarkkana, kuten eilen jolloin ostoja kannatti tehdä jenkkipörssissä vasta kymmenen uutisten aikaan kurssiheilunnan johdosta. S&P 500 indeksi vaihtui aamun plus neljän prosentin tasolta illaksi miinus kolmen prosentin tasoon. Ohessa kuluvan viikon alusta toimenpiteitä.
Maanantaina on Nordnetin salkussa tapahtunut kuukausiohjelman mukainen, automaattinen neljän ETF:n osto. Samaan syssyyn on tullut Cibuksen kuukausiosingot. Sen jälkeen on vähennetty iSharesin Treasury 20 year bondi-ETF:ää ja ostettu Nasse_etf:ää eli Invescon EQQQ:ta sekä Sepe-indeksiä eli Vanguardin S&P 500 ETF:ää. Tästä on edetty vähentämään iSharesin TIPS 0-5 year Treasury etf:ää ja lisätty Vanguardin 80 Life Startegyä.
Kuva
Allokaation säätöidea on ollut vähentää hieman valtiolainapainoa ja lisätä osakepainoa, kun ne nyt ovat alhaalla. Kuukausiohjelma taas tekee mitä tekee tasaiseen tahtiin eikä välitä kurssitasosta. Välillä se onnistuu ostamaan pohjiltakin.
Kuva
Tuossa TIPS:n käyrässä on sinisellä ETF:n kurssi ja keltaisella S&P 500 indeksi, joka tässä 12 kk jaksossa on painunut rankasti alle TIPS:n arvon vertailukoordinaatistossa. Eli vähentämällä (punainen pallo) TIPS:iä pääsee ostamaan halvalla indeksiä.
Vastaavasti on aiemmin vähennetty Sepe-indeksiä seuraavaa trakkeria, kun se on ollut arvossaan.
Kuva
Vastaavasti nyt on kuukausiohjelma ostanut Sepe-trakkeria sattumalta pohjalta ja ostomääräyksellä lisää vielä Vanguardia.
Tätähän tämä on huonoina ja hyvinä päivinä - tasaista säätämistä. Osakeostot ovat sitten erikseen - niitä tuli tehtyä eilen illalla indeksin ollessa pohjalla.
Trump kohtasi voittajansa. Strateginen havainto: markkinavoimat ovat vahvempia kuin Amerikan presidentti.
Oman sijoitusstrategian noudattaminen on vaikeinta juuri silloin, kun sitä erityisesti pitää noudattaa. Tavattomasti helpottaa se, jos on etukäteen miettinyt, mitä aikoo tehdä, kun maailmalla myrskyää. Muuten voi ajautua tekemään sattumanvaraisia siirtoja sattumanvaraisesti pomppivilla markkinoilla.
Vaikka jenkkiosakkeet rikkovat ennätyksiään, muu maailma duunaa vielä parempaa tulosta vuoden alusta laskien.
Kuva
Jenkkiyritykset tekevät tulosta, mutta ne jäävät jälkeen muuta maailmaa. Jenkkitalouden näkymiä kohtaan epäilykset ovat kasvaneet ja kauppasota tariffeineen on saanut sijoitusrahan etsimään osakesijoituksia Amerikan rantojen ulkopuolelta. Ja tosiaankin, ulkomaiset osakkeet ovat peittoamassa jenkkilaput suurimmalla marginaalilla kuuteentoista vuoteen, kirjoittaa Krystal Hur (WSJ).
MSCI All Country World ex USA -indeksi, joka seuraa kehittyneiden ja kehittyvien markkinoiden osakkeita, on noussut noin 26 % vuonna 2025 Yhdysvaltain dollariin suhteutettuna. Tämä voittaa S&P 500 -indeksin kehityksen, joka on kyllä noussut 15 % mutta on matkalla kohti heikointa vuotuista suoritustaan sitten vuoden 2022.
Kuva
Tarkemmin eriteltynä Etelä-Korean Kospi on noussut 64 %, Saksan DAX 22 %, Japanin Nikkei 225 24 % ja Ison-Britannian FTSE 100 18 %.
Jo tammikuussa usko jenkkilän ylivoimaan alkoi rapistua. Sitä ovat seuranneet skeptisyys USA:n voittavaan otteeseen tekoälyssä, kauppasodan aiheuttama sotku, happanevat yrityslainat sekä hallinnon pakotettu joutilaisuus. Epävakaista käänteistä huolimatta Yhdysvaltain markkinat ovat jatkaneet nousuaan. Jotkut sijoittajat ovat kuitenkin etsimässä edullisia sijoituskohteita Amerikan ulkopuolelta. Yksi merkittävä syy on US-dollarin heikkeneminen.
"The WSJ Dollar Index has dropped 6.3% this year, weighed down by concern about Trump’s tariffs, Federal Reserve independence and growing U.S. government debt. Dollar weakness can benefit international companies as profits in foreign countries translate into more dollars." (WSJ)
Tekoälyn kohdalla on alkanut mietityttää suurten yritysten keskinäisten kauppojen todellinen lisäarvo.
Kuva
Vahvoilla olevat yritykset näyttävän tekevän keskinäisiä megadiilejä tuleviin tuottoihin perustuen keskellä raivokasta kamppailua lisätä laskentaa ja kehittää sovelluksia . Vauhti ja määrät alkavat antaa kuisketta dot-com kuplan muistoista. Huhuja liikkuu.
Panokset ovat nyt eksponentiaalisesti suurempia, kaupat monimutkaisempia ja rahankulkua on usein vaikeampi seurata. Mutta joitakin yhtäläisyyksiä on selvästi havaittavissa.
Riski: Jos innostus käyttää rahaa datakeskuksiin hiipuu, sellaiset yritykset kuten Nvidia ja Microsoft saattavat kärsiä kahdesta suunnasta – tulojen laskiessa ja näiden asiakkaisiinsa tekemien sijoitusten (leasing, tms.) arvojen laskiessa samanaikaisesti.
1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa tällaiset riippuvuussuhteet koostuivat pääasiassa televiestintälaitevalmistajien leasingsopimuksista tai luottojen myöntämisestä asiakkaille, jotta asiakkailla olisi varaa ostaa heidän laitteitaan. Tuolloin tätä kutsuttiin yleisesti toimittajarahoitukseksi.
Toimittajarahoitusta on edelleen olemassa. Mutta se ei ole se tapa, jolla suurin osa viimeisimmistä keskinäissopimuksista on strukturoitu.
Otetaan esimerkiksi Nvidian ja ChatGPT:n takana olevan OpenAI:n syyskuussa julkistama strateginen kumppanuus. Yritykset sanoivat, että Nvidia investoisi jopa 100 miljardia dollaria OpenAI:hin ja että OpenAI aikoo ostaa miljoonia Nvidian erikoissiruja. Kyseessä ei ole toimittajarahoitus, koska se ei sisällä lainaa tietyn ostoksen rahoittamiseksi. Mutta se näyttää keskinäiskaupan mallilta.
OpenAI:lla ei ole julkinen yhtiö, joten se ei julkista taloudellisia raportteja. Sen tiedetään kuitenkin tekevän tappiota, vaikka hiljattain tehty osakemyynti osoitti sille 500 miljardin dollarin arvostustasoa. Nvidian sijoitus auttaa OpenAI:ta maksamaan infrastruktuurinsa rakentamisen. Nvidia on myös saamassa myöhemmin rahaa takaisin OpenAI:lta sirumyynnin kautta, mikä kasvattaa sen tuloja.
Ostojalalla oleville sijoittajille tämä saattaa näyttää win-win-tilanteelta.
Toisaalta se antaa skeptikoille aihetta epäillä tekoälyekosysteemin olevan kuplassa, joka ei voi laajentua ilman yritysten keskinäistä tukea ja toisilleen rahan lainaamista. Myöskään sopimuksen tarkkoja ehtoja ei paljastettu, koska Nvidia ja OpenAI sanoivat, että niitä ei ole vielä viimeistelty. Myyntirahoituksessa myyjän riski on, ettei se saa maksua. Nvidian OpenAI-sijoituksen arvo voi laskea, mutta sillä on myös mahdollisuus nousuun.
Osapuolten ponnistelut voivat kannattaa valtavasti, jos OpenAI ja sen kilpailijat pystyvät lopulta tuottamaan vahvaa kassavirtaa, joka oikeuttaisi kaikki pääomasijoitukset. Keskinäiset sopimukset voivat toimia hyvin siihen asti kunnes ne eivät enää toimi.
Miten voi olla olemassa kupla, jos kaikki tietävät sen?
Syynä vuosituhannen vaihteen dot-com kuplassa oli se, että monet ihmiset eivät ostaneet osakkeita siksi, että he ajattelivat yrityksen tulevaisuudennäkymien olevan hyvät tai klikkausten muuttuvan jonain päivänä tuloiksi, vaan koska he näkivät ystäviensä rikastuvan ja halusivat osan siitä.
Charles Kindleberger, the great historian of financial crises, summed it up neatly: “There is nothing so disturbing to one’s well-being and judgment as to see a friend get rich.” In 1999, anyone who secured an allocation of stock in a dot-com IPO instantly made big money.
Listautumisannin keskimääräinen ensimmäisen päivän tuotto oli kyseisenä vuonna yli 70 %, mikä on ylivoimaisesti korkein Floridan yliopiston emeritusprofessori Jay Ritterin kokoamissa tiedoissa vuodesta 1980 lähtien.
Kuva
Tilannetta ajoi eteenpäin "rationaalinen kupla" eli ylihinnoitellun osakkeen ostajan usko siihen, että korkeasta hinnasta huolimatta joku toinen maksaa siitä huomenna vielä enemmän.
Lisäksi rahastonhoitajat pelkäsivät työnsä menettämistä, jos he jäisivät junasta: "Your job is more secure if you stick with the crowd, even if you end up losing money when everyone else does."
Kuva
Edelleen on ilmassa kysymys siitä, onko olemassa tekoälykuplaa. Suurten teknologiayritysten osakkeet ovat erittäin kalliita, mutta ne ovat olleet sitä jo vuosia.
Jos OpenAI kehittää nopeasti elintärkeän palvelun, jonka käytöstä kaikki ovat valmiita maksamaan runsaasti, ehkä jopa sen hinta voi osoittautua perustelluksi. Loppujen lopuksi ainoa ehdoton todiste kuplan olemassaolosta on sen puhkeaminen.
Tilanteen kehittyessä on hyvä pitää toinen jalka muualla maailmassa, etteivät kaikki raajat lyhene uuden maailman hullutuksissa.
Powellin mukaan AI-boomi vähät välittää FED:n korkopäätöksistä
Suurille teknoyhtiöille rahapolitiikan pienet muutokset eivät ole merkityksellisiä. Kun keskuspankki oli keskiviikkona laskenut korkoja 25 peruspisteellä, Powell huomautti haastateltaessa, että tekoälymenojen räjähdysmäistä kasvua tukevat todelliset tulot, toisin kuin dotcom-kuplaa, jossa taustalla olivat vain ideat.
“This is different in the sense that these companies, the companies that are so highly valued, actually have earnings and stuff like that,” Powell said. In the dotcom era, numerous companies raced to big valuations before going bankrupt due to hefty losses.
Aidosta ansaintakyvystä ja kassavirroista johtuen lainakustannukset ovat teknojäteille pienempi ongelma.
“I don’t think the spending that happens to build data centers all over the country is especially interest-sensitive,” he said. “It’s based on longer-run assessments that this is an area where there’s going to be a lot of investment that’s going to drive higher productivity and that sort of thing.”
Powell lisäsi, että yritykset "ansaitsevat rahaa rakentamalla niitä (tietokonekeskuksia) – eikä kyse ole 25 peruspisteestä sinne tai tänne".
Morgan Stanley on itse asiassa arvioinut, että niin kutsutut tekoälyhyperskaalaajat tulevat käyttämään noin 3 biljoonaa dollaria datakeskuksiin ja muuhun infrastruktuuriin vuoteen 2028 mennessä ja noin puolet tästä summasta tulee hyvin todennäköisesti kassavirroista.
Päivän teema taitaa olla se, että kun uusi datakeskus saadaan tulille, se alkaa heti tuottaa tekoälyllä rahaa.
Teknologiajätit lainaavat myös yksityisiltä luotontarjoajilta. UBS arvioi hiljattain, että tekoälyyn on virrannut vähintään 50 miljardia dollaria yksityisiä lainoja joka vuosineljännes viimeisen kolmen vuosineljänneksen aikana. Se on noin kaksi tai kolme kertaa enemmän kuin julkiset luottomarkkinat tarjoavat.
Kaikki nämä investoinnit vauhdittavat taloutta. Powell oli samaa mieltä tästä keskiviikkona.
JPMorgan arvioi hiljattain, että tekoälyyn liittyvät investoinnit vaikuttivat 1,1 prosenttiyksikköä Yhdysvaltain BKT:n kasvuun tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mikä ylitti kuluttajien kulutuksen kasvun veturina.
Tässä vaiheessa tekoälyinvestoinnit kohdistuvat siruvalmistukseen, servereihin ja verkkojen rakentamiseen. Seuraava vaihe on infra: voimalaitokset ja sähköverkkojen uusiminen, mikä vie vuosikausia suunnitella, hyväksyttää ja toteuttaa. Tästä on jo merkkejä, mutta se on vasta alkamassa.
Edelleen on ilmassa kysymys siitä, onko olemassa tekoälykuplaa. Suurten teknologiayritysten osakkeet ovat erittäin kalliita, mutta ne ovat olleet sitä jo vuosia.
Mitä kauemmin kupla kestää, sitä isommaksi se ehtii paisua, sitä useampi ehtii kuplaan mukaan ja sitä dramaattisempi on lasku.
Kaikki osakkeiden arvostuskertoimet eivät tälläkään hetkellä päätä huimaa.
Powellin mukaan AI-boomi vähät välittää FED:n korkopäätöksistä
Suurille teknoyhtiöille rahapolitiikan pienet muutokset eivät ole merkityksellisiä. Kun keskuspankki oli keskiviikkona laskenut korkoja 25 peruspisteellä, Powell huomautti haastateltaessa, että tekoälymenojen räjähdysmäistä kasvua tukevat todelliset tulot, toisin kuin dotcom-kuplaa, jossa taustalla olivat vain ideat.
“This is different in the sense that these companies, the companies that are so highly valued, actually have earnings and stuff like that,” Powell said. In the dotcom era, numerous companies raced to big valuations before going bankrupt due to hefty losses.
Aidosta ansaintakyvystä ja kassavirroista johtuen lainakustannukset ovat teknojäteille pienempi ongelma.
“I don’t think the spending that happens to build data centers all over the country is especially interest-sensitive,” he said. “It’s based on longer-run assessments that this is an area where there’s going to be a lot of investment that’s going to drive higher productivity and that sort of thing.”
Powell lisäsi, että yritykset "ansaitsevat rahaa rakentamalla niitä (tietokonekeskuksia) – eikä kyse ole 25 peruspisteestä sinne tai tänne".
Täähän menee vitsistä, Powell on niin pihalla.
Siruvalmistajilla on aitoja tuloja, koska datakeskukset ostavat kaiken niiden tuotannon laajentuakseen vastaamaan kysyntää.
Datakeskusten pykääjillä on aitoja tuloja, koska tekoälypalvelujen tarjoajat ostavat niiltä laskentaa.
Tekoälypalvelujen tarjoajilla ei ole aitoja tuloja. Yksityisille palveluita tarjoavilla tulot ovat häviäviä murto-osia laskennan kuluista, ja luotetaan siihen että kyllä tähän joskus joku rahavirta keksitään, kunhan nyt saadaan sijoittajarahalla markkinaosuutta. Ammattikäyttöön palveluita tarjoavat pystyvät velottamaan vähän enemmän, mutta eivät kuitenkaan läheskään tarpeeksi kattaakseen kulujaan.
Eli jos tätä ekosysteemiä tarkastelee kokonaisuutena, niin mitään aitoa tulopohjaa siellä ei ole, kaikki perustuu riskirahaan ja huuruisiin unelmiin.
Mikäli esim. Amazon pystyy AI:n avulla tekemään asiat tehokkaammin ja irtisanomaan vaikka 100k työntekijää 3v sisään, niin kai siinä jokin aito tulopohja on silloin? Juurihan ne tais 14k lomauttaa. Kehityksessä menee vielä hetki, mutta suunta on mun mielestä selvä. En itse pidä maailman arvokkaimpien firmojen satojen miljardien investointeja huuruisina unelmina.
Tekoälypalvelujen tarjoajilla ei ole aitoja tuloja. Yksityisille palveluita tarjoavilla tulot ovat häviäviä murto-osia laskennan kuluista, ja luotetaan siihen että kyllä tähän joskus joku rahavirta keksitään, kunhan nyt saadaan sijoittajarahalla markkinaosuutta. Ammattikäyttöön palveluita tarjoavat pystyvät velottamaan vähän enemmän, mutta eivät kuitenkaan läheskään tarpeeksi kattaakseen kulujaan.
Eli jos tätä ekosysteemiä tarkastelee kokonaisuutena, niin mitään aitoa tulopohjaa siellä ei ole, kaikki perustuu riskirahaan ja huuruisiin unelmiin.
Ehkä tilanne on vähän monimutkaisempi. Tällä hetkellä jokaisen firman strategiassa on AI ja strategiaa toteutetaan investoimalla. Käytännössä investoinnit on erilaisia AI-kokeiluja, "agenttien" rakentamista jne. Kiima syytää tähän rahaa on valtava, ja mitkään vanhanaikaiset ML-AI-caset ei kelpaa, vaan pitää olla LLM-sovellus.
LLM:llä on paljon ihan oikeita käyttökohteita jotka varmaan implementoidaan tehokkaasti ja sillä saavutetaan liiketoiminnallisia hyötyjä. Siinä sivussa joku saa varmaan myös tehtyä perinteisempiä koneoppimisjuttuja jotka varmasti hyödyttää kun niihinkin on nyt rahaa tarjolla. Sitten valtaosa noista "AI-investoinneista" menee hukkaan eikä tuota mitään.
Käytännössä kaikki nämä business caset toteutetaan jossain pilviympäristössä, pääosin AWS, Azure, GCP. Nämä käyttää pääosin NVIDIAN siruja ja jotain omaa, erityisesti Googlen TPU. Tästä kaikesta hyötyvät varmasti ja isosti NVIDIA, Amazon, Microsoft ja Google. Kaikki varmaan myydään tällä hetkellä mitä on tarjota. Sitten hyötyvät konsulttifirmat, jotka auttavat implementoimaan noita use caseja.
Jossain vaiheessa sitten todetaan, että oho, ei tullutkaan agenttifarmeja jotka hoitaa ihmisten työt muutaman ihmisen ohjauksessa, ja että tekoäly ei ollutkaan ratkaisu kaikkiin vaikeisiin liiketoimintaongelmiin. Tässä vaiheessa joko laskentakapasiteetille on keksitty kehityksen myötä uutta, hyödyllistä käyttöä (yksittäinen esimerkki: itseajavien autojen räjähdysmäinen kasvu), tai sitten kapasiteetin kysyntä alkaa pienenemään. NIVIDIA kärsii, Google saattaa olla suhteellisesti hyvässä asemassa omien, tehokkaiden prosessoreidensa takia ja siksi, että kilpailijoita putoaa pois (esim. kuluttajamarkkinoiden chattibotit haun kilpailijoina) ja Microsoftia saattaa suojata sen syvä ja monitaihoinen penetraatio yritysmaailmassa.
Itse ajattelen, että jonkinlainen AI-kupla on itsestäänselvästi päällä, mutta vaikeampi analysoida kuka siitä hyötyy ja kuka kärsii pitkällä aikavälillä.
Jossain vaiheessa sitten todetaan, että oho, ei tullutkaan agenttifarmeja jotka hoitaa ihmisten työt muutaman ihmisen ohjauksessa, ja että tekoäly ei ollutkaan ratkaisu kaikkiin vaikeisiin liiketoimintaongelmiin. Tässä vaiheessa joko laskentakapasiteetille on keksitty kehityksen myötä uutta, hyödyllistä käyttöä (yksittäinen esimerkki: itseajavien autojen räjähdysmäinen kasvu)...
Jossain vaiheessa sitten todetaan, että oho, ei tullutkaan agenttifarmeja jotka hoitaa ihmisten työt muutaman ihmisen ohjauksessa, ja että tekoäly ei ollutkaan ratkaisu kaikkiin vaikeisiin liiketoimintaongelmiin. Tässä vaiheessa joko laskentakapasiteetille on keksitty kehityksen myötä uutta, hyödyllistä käyttöä (yksittäinen esimerkki: itseajavien autojen räjähdysmäinen kasvu)...
Eikö itseajava auto siis olekaan tekoälysovellus?
Kirjoitinko epäselvästi? On siis kaksi skenaariota: joko kapasiteetille keksitään käyttöä, josta esimerkkinä oli tämä itseajavien autojen räjähdysmäinen kasvu, tai sitten ei keksitä. Itseajava auto on tekoälysovellus jo nyt, mutta jos niitä on jatkossa paljon ympäri maailmaa niin vaativat laskentakapasiteettia merkittävästi enemmän kuin nykyisin.
