Eläke ja osingot

Pitääkö sen nimenomaan tulla osingoista se tuotto? Jos vaikka laskit asian niin, että saat 4% osinkotuottoa vuodessa ja 2% arvonnousua osakkeille, niin sehän on sama vaikka ostaisi jotain, joka nousee 6% vuodessa, mutta ei maksa osinkoja. Myy siitä vaan aina sen 4% vuosittain pois. Ja tuohon keskimääräiseen 6% tuottovaateeseen alkaa sitten osumaan erilaisia ETF-rahastoja ja indeksejä joista valita.

10-15 vuotta on jo kohtuullisen pitkä sijoitusaika ja osinkosijoittamalla häviää jo jonkun verran kuluissa plus veroissa verrattuna indeksisijoittamiseen. Osinko-osakkeiden pähkäilyn sijaan sijoittaisin sopiviin indeksirahastoihin kasvuosuuksina, eli maksimoisin sijoitetun rahan ja korkoa korolle efektin. Eläkeiän kolkutellessa myisin indeksejä minimissään 10 vuoden päästä hyödyntämällä hankintameno-olettamaa ja hyödyntäisin veroedun. Tämän jälkeen siirtyisin yksittäisiin osinko-osakkeisiin ja huolellisesti screenaisin sopivassa kohtaa sykliä ne "eläkeosakkeet". Tämä ei ole sijoitusneuvo vaan kuvittellinen esimerkki.

Jos pärjäät nykyisellä palkalla hyvin, etkä tarvitse osinkoja kulutukseen, niin kyllä indeksisijoittaminen on mielestäni parempi vaihtoehto.

Jos on laiska, sijoittaa pienikuluisiin ETF:iin. Jos haluaa tuloja pitkin matkaa, valitsee voittoa jakavat, jos taas ei tarvitse, niin valitsee osingot uudelleen sijoittavat. Jos haluaa ottaa näkemystä, valitsee esim. johonkin sektoriin sijoittavia. Jos ei halua, valitsee vaikka yhden koko maailmaan sijoittavan (tai muutaman vähän paikallisemman, tyyliin USA/Eurooppa/EM/Japani). Tai sitten sopiva yhdistelmä näistä kaikista.

Jos on laiska / ei ole kiinnostusta sijoittamiseen niin pienikuluiset ETF ja superrahastot (ei Tanska verojen takia) ovat hyvin way to go. Vaikka kuukausisäästöllä jos tulot ja menot ovat tiedossa.

Ei tarvitse miettiä osakepoimintoja eikä yksittäisten osakkeiden myyntiä. Järkevää, mutta itselle liian tylsää.

Casteliero wrote:

Pitääkö sen nimenomaan tulla osingoista se tuotto? Jos vaikka laskit asian niin, että saat 4% osinkotuottoa vuodessa ja 2% arvonnousua osakkeille, niin sehän on sama vaikka ostaisi jotain, joka nousee 6% vuodessa, mutta ei maksa osinkoja. Myy siitä vaan aina sen 4% vuosittain pois. Ja tuohon keskimääräiseen 6% tuottovaateeseen alkaa sitten osumaan erilaisia ETF-rahastoja ja indeksejä joista valita.

Koska kysyjä tavoittelee lisätuloa tai ennenaikaista eläkettä, se tarkoittaa että salkusta halutaan ulos jatkuvaa kassavirtaa. 

Ehdottamasi vaihtoehto olisi järkevä tapa säästää kasvusalkkua jota ei tarvita pitkään aikaan ja 4% myyntiä pidetään Monte Carlo analyysin kestävänä tasona. Tämä vaihtoehto toimii silti paremmin jos rinnalla on muutaman vuoden puskuri, jonka turvin voi välttää myymisen silloin kun kannattaisi ostaa kaiken mitä irti saa. 

Vuosituhannen vaihteessa oman eläkkeen valinneen ja sen jälkeen 25 vuotta eläneen olisi kannattanut välttää myyntejä ainakin vuonna 2000, 2008, 2009, 2011 ja 2020.

HKICITYBOY wrote:

Jos pärjäät nykyisellä palkalla hyvin, etkä tarvitse osinkoja kulutukseen, niin kyllä indeksisijoittaminen on mielestäni parempi vaihtoehto.

Takaako nyt palkalla pärjääminen että kysyjä pärjää myös eläkkeellään, tai jos toteuttaa ajatuksensa eläkeiän varhaistamisesta, puolen eläkkeen suuruisella osittaisella vanhuuseläkkeellä? 

Kysymyjän tilannehan oli tämä"

"Tavoite: Säästää osinko osakkeisiin sen verran että tulee sopivasti lisätuloja eläkkeeseen tai että jopa pääsee valitseen millon lähtee eläkkeelle."

Kysyjän nykyinen strategia on:

"hajauttaa tarpeeksi ja etsii siis kioskeja joilla ok osinko ja mahdollisesti vakaa sellainen pitkään. Eli pidä ikuisesti vai etsi aktiivisesti uusia osinko kioskeja ja ruuvvaa salkkua?"

Onko tuo valinta pakko lukita loppuiäksi? Jos ei ole kovin aktiivinen markkinoiden seuraaja, voisiko osa salkusta olla muiden jo ehdottamia rahastoja, mutta ymmärtäen että joinain vuosina myyminen tekee ison loven tuloihin loppuiäksi?

Onko arvoa tasaisemmin kehittyvien osinkojen varassa oleva salkun osa aivan pakko lukita ikiholdiin? Jos menettää luottamuksensa yritykseen tai jos löytää paremman, mikä estää vaihtamasta? 

Ja tärkein: eihän osinkosalkkua rakenneta osinkoprosentille eikä edes osinkotrendille vaan se poimitaan fundamenttien perusteella ja jos muut poimintakriteerit täyttyvät, vasta viimeisenä asiana varmistetaan että maksaahan poimittava kioski jotain osinkoakin. 

Oksaharjulaisen jatkuvaan osingon kasvuun ja osinkoatistokratiaan liittyy ansa joka jättää arvoa pöydälle. Vaikkapa Keskon osinkotrendi näyttää huonolta, koska osinko vaihtelee markkinatilanteen mukaan. Kesko maksaa silti kohtuullista osinkoa toimialansa parhaasta katteesta. Pisin osingonkasvuhistoria Hesulissa on Huhtamäellä, joka maksaa niin pientä osingonjakosuhdetta, että voitto- ja tappiotililtä riittää nostaa osinkoa sentillä huonoinakin vuosina. Tämä on näennäisen hienoa osinkosijoittajalle, mutta jos varoja ei osata investoida hyvin (kuten Huhtamäki osaa - otin sen esimerkiksi vain kasvavasta osinkotrendistä!), sitten ne rahat eivät tuota firman kassassa mitään ja olisi parempi palauttaa liika pääoma omistajille kuin pitää suurta kassaa pelkän osinkotrendin vuoksi. 

Viime viikon pilapiirroksia miehittivät Trumpin tukijat, jotka eivät saaneet unta markkinamyllerryksen tuhotessa eläkesäästöt

Kuva

Linkki: https://www.syracuse.com/opinion/2025/04/editorial-cartoons-for-april-13-2025-stock-market-dive-trump-tariff-retreat.html

Jenkkien mieltä painavat osakeindeksien putoaminen, jotka ovat suoraan vaikuttaneet heidän henkilökohtaisen osakesalkkunsa arvon laskemiseen. Jenkeillä ei ole meilläpäin olevan tyylistä eläkevakuutusta vaan heillä on työnantajan järjestämä, palkasta suoritettava siirto 401(k)-sopimuksen tai vastaavan mukaiseen osakesalkkuun.

Aikuisella on Yhdysvalloissa pakko olla mikä tahansa työsuhde, jotta saa sairasvakuutuksen ja kerrytettyä eläkesäästöt osakesalkkuna.

Melko tavallinen jenkkitavoite on säästää noin miljoonan dollarin kokoinen eläkesalkku, josta neljän prosentin keskiarvotuotolla voi ottaa noin 40.000 dollaria eli vaikkapa 3.300 kuussa perheen elämiseen ilman, että salkku hupenee olemattomiin.

Salkkunsa ja säästönsä voi pilata nostamalla etukäteen osan eläkesäästöistä vaikka sairastumisen johdosta, joka on huippukallista siellä tai käyttämällä huonoa sijoitusneuvojaa salkun allokaation säätöön.

Kolmas tapa pilata eläkesäästönsä on mennä uurnille ja valita ääliö maata johtamaan.

Kuva

Eläkesalkun rapautuessa ei juuri ole muuta mahdollisuutta kuin palata palkkatöihin vaikka hampurilaisia paistamaan, kuten pariskunta yllä.

Karmeinta tämän päivän tilanteessa on se, että osakkeiden kurssien laskiessa täysin tarpeettoman kauppasodan johdosta samalla vedetään sellaista linjaa, että luottamus Yhdysvaltain valtiolainoihin heikkenee ja eläkesalkun osake/bondiallokaatio ei suojaakaan korrelaatioerolla salkkukokonaisuutta.

As Wall Street reeled Friday after China hit back with tariffs against the U.S., millions of Americans with 401(k)s watched their retirement funds diminish along with the stock market.

“I looked at my 401(k) this morning and in the last two days that’s lost $58,000. That’s stressful,” said Victor Fettes, 54, of Georgia, who retired last week as a senior director of risk management and compliance at Verizon. “If that continues, I can’t stay retired.”

Samaan aikaan dollarivaluutan ulkoinen arvo laskee, jonka jenkki tuntee vasta tuontitavaraa ostaessaan. Vanhemmat amerikkalaiset ovat peruneet suurempia ostoksiaan ja vähentäneet kulutustaan todellisuuteen heräillessään.

One in five Americans age 50 and over have no retirement savings, and more than half, 61%, are worried they will not have enough money to support them in retirement, according to a survey published by the AARP last April.

“It makes you realize how out of touch the current administration is with regular people,” said Benajah Cobb, 63, who works in the theater industry.

Linkki NBC News: https://www.nbcnews.com/business/business-news/retirees-stunned-market-turmoil-tariffs-shrinks-401ks-rcna199753

Ihmiset joutuvat nyt valvomaan eläketilejään ja suurimpana pelkonaan pohtimaan, koska Trump tulee pelanneeksi heidän säästönsä loppuun.

Kuva

A new CNN/SSRS poll Wednesday showed 56% of Americans now disapprove of Trump’s handling of the economy – his worst rating on this issue of his entire White House career.

Linkki CNN: https://edition.cnn.com/2025/03/12/politics/trump-musk-tesla-white-house-stock-market/index.html

Kuva

Lähde CNN: https://edition.cnn.com/2025/03/12/politics/cnn-poll-trump-economy/index.html

Sijoittajan näkökulmasta sitä toivoo jenkkien kyselyiden alkavan painaa valtaapitävien ratkoessa, josko heillä olisi kannatusta jatkossakin. Pelkkä lippalakki ei riitä.

Osinko taskussa on parempi kuin kymmenen loistavaa tulevaisuutta oksalla

Salkun varojen kerääntyessä tulee aikaa myöten vastaan kysymys, miksi niitä oikein kerrytetään. Oma vastaukseni on, että tarkoitus on nauttia pääoman tuotosta, kun rahasta oman aikansa myyminen on päättynyt.

Tämä näkökulma vaikuttaa myös salkun rakenteeseen. Salkun kypsyessä kasvuosakkeita ja pörssinoteerattuja rahastoja muutetaan osinkoa maksaviksi. Tähän on aina ollut vastaväitteenä, että yrityksiä johtavat palkkarengit tietävät osakkeenomistajaa paremmin kuinka pörssiyrityksen omaa pääomaa hyödynnetään, mutta kaikki näistä eivät ole kyvyiltään mitään Warren Buffetteja.

Se on nähty kuinka niin sanotuissa kasvuyhtiöissä varat on saatu kuihtumaan taivaan tuuliin. Mukamas riskisijoittamiseen kuuluu, että yhdeksän kymmenestä ei tuota tuloa vaan menoa. Omaan käyttöön kypsytettävä salkku ei siedä sellaista.

Asiaan on tarttunut myös Jacob Spencer, joka The Wall Street Journalissa kirjoittaa näkemyksenään: "It turns out that caring about dividends can really pay dividends. A recent report shows what people actually do with them and why they prefer receiving cash: because it works."

Sijoituskäyttäytymisen tutkimus osinkojen houkuttelevuudesta osoittaa, että tavalliset kansalaiset pitävät korkoja, osinkoja ja vuokranettotuloja samanlaisena tulona kuin palkat ovat - niitä voi huoletta kuluttaa. Pääomaan sen sijaan ei mielellään kosketa vaikka saman tulon saisi osakkeita vähitellen myymällä ja muodostamalla aikanaan siten oman "osinko-osuuden" omaisuudesta.

Kaikki eivät kuitenkaan kuluta osinkoja, vaikka suosivatkin osinko-osakkeita. Suurin osa sijoittaa ne uudelleen; erityisesti he, jotka eivät ole vielä siirtyneet eläkkeelle: "Instead of buying the dividend funds for actual income, though, investors were about as likely to just reinvest the money. Both groups mostly did, especially if they weren’t retired yet."

Syitä kysyttäessä yksityiset sijoittajat pitivät osinko-osakkeita parempituottoisina ja vähemmän volatiileina: "When asked their reasons, many investors said they didn’t need the money now but thought stocks that pay dividends had higher returns and were less volatile."

Tästä on tutkimustakin, joka osoittaa, että viimeiseltä viideltäkymmeneltä vuodelta laskettuna osinkoa maksavien yhtiöiden vuotuinen tuotto S&P 500 indeksissä oli 9,2% kun osinkoa maksamattomien oli vain 4,2% ja tulo oli vähemmän kuoppaistakin.

Kuva

Osingonmaksajat olisivat kerryttäneet sinulle siinä ajassa kymmenen kertaa enemmän varallisuutta ennen veroja kuin osinkoja maksamattomat yhtiöt. Tästä on tietysti poikkeuksiakin ja niistä merkittävin on Berkshire Hathaway, joka on maksanut osinkoa vain kerran.

Lähde WSJ: Why Investors Are Right to Love Dividends - WSJ

Hyvää osinkoa maksavan osinkoyhtiön erottaa muista se, että siinä on arvo- ja laatuominaisuuksia. Samat asiat pätevät kaikkiin pitkän tähtäimen sijoituksiin ja selittävät niiden menestystä.

“Value” is present because dividend payers have profits from which to pay them. And “quality” is often there because dividend payers are forced to be more judicious about any cash they don’t share.

Osingoissa sinänsä ei ole mitään erityistä, mutta niitä usein maksavat yhtiöt ovat erityisiä.

Bingo53 wrote:

Osinko taskussa on parempi kuin kymmenen loistavaa tulevaisuutta oksalla

 

Tästä kirjoituksesta tuli mieleen kysymys. Tietääkö joku, mikä on syynä siihen, että Suomessa maksetaan kerran vuodessa osinkoa? Miksei esim. kerran kvartaalissa tai kuukaudessa?

Ikivanha tapa, monihan jo siirtynyt puolivuosittaiseen tai tiheämpään kun on tajuttu että helppoa ja edulista nykytekniikalla...

Helpottaa myös yrityksen kassaa, kun maksetaan osamaksuin.

Suomalaisen käytännön mukaan osakeyhtiö voi jakaa osinkoa, jos sillä on jakokelpoisia varoja eikä osingonjako vaaranna yhtiön maksukykyä. Osingonjakopäätöksen tekee yhtiökokous, kun tilinpäätös on vahvistettu. Osingonjakokelpoiset varat määräytyvät tilinpäätöksen perusteella. Osingonjako tapahtuu yhtiön omasta vapaasta pääomasta.

Suomalaisen ajattelutavan mukaan osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa - sen jakamisesta ei ole juuri pidetty ääntä.

Aiemmin muuta maailmaa haukuttiin kvartaalitaloudesta ja lyhytnäköisyydestä, kun omaa vuosibudjetteihin perustuvaa suunnitelmataloutta pidettiin parempana. Kyllä siinä sijoitusraha kaikkosi muualle, missä osattiin maksaa sille tuottoakin.

Osinkoa voidaan aivan laillisesti jakaa ympäri vuoden: kerran vuodessa, kvartaaleittain tai halutessa vaikkapa joka kuukausi. Varsinaisen osingon lisäksi voidaan myös päättää jaettavan lisäosinkoa

Kesko jakaa osinkoa neljä kertaa vuodessa.
Finnair jakaa osinkoa kahdessa erässä.
Nordea jakaa kahdesti vuodessa
Orion jakaa kahdesti vuodessa
Cargotec ehdotti lisäosingon maksamista jne.

Vuonna 2025 Helsingin pörssin päälistan sekä kasvuyhtiöille suunnatun First North -markkinapaikan yhtiöistä 37 jakaa osinkonsa useammassa osassa. Aiheesta on viikon vanha kirjoituskin alan sivuilla.

Linkki Sijoittaja.fi : https://www.sijoittaja.fi/378536/analyysissa-helsingin-porssin-osinko-osakkeet-joista-saa-tasaista-osinkovirtaa-lapi-vuoden/

Jos sijoittaja haluaa osinkoa, ja päätöksen siitä tekee (oletettavasti ja yleensä) kerran vuodessa kokoontuva yhtiökokous, niin eikö se ole sijoittajan kannalta parempikin saada koko summa kerralla heti, eikä useammassa erässä vuoden mittaan? Jos osinko maksetaan osissa, niin maksetaanko sille korkoa (epäsuorastihan yhtiöön tilapäisesti jäävä osinko toki voi tuottaa lisää voittoja jotka sitten aikanaan johtavat vielä parempaan osinkoon)?

hauturi wrote:

Jos sijoittaja haluaa osinkoa, ja päätöksen siitä tekee (oletettavasti ja yleensä) kerran vuodessa kokoontuva yhtiökokous, niin eikö se ole sijoittajan kannalta parempikin saada koko summa kerralla heti, eikä useammassa erässä vuoden mittaan? Jos osinko maksetaan osissa, niin maksetaanko sille korkoa (epäsuorastihan yhtiöön tilapäisesti jäävä osinko toki voi tuottaa lisää voittoja jotka sitten aikanaan johtavat vielä parempaan osinkoon)?

Yhtiökokous valtuuttaa yleensä hallituksen suorittamaan osingonjaon ja tekemään muita asiaan liittyviä päätöksiä, mikäli olosuhteet edellyttävät.

Tältä osin voi katsoa vaikka Orion Oyj:n huhtikuista päätöstä yhtiökokouksessa:

Osakekohtainen osinko 1,64 euroa

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan osinkoa 1,64 euroa osaketta kohden. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäisen erän, 0,82 euroa osakkeelta, täsmäytyspäivä on 7.4.2025 ja maksupäivä 14.4.2025. Toisen erän, 0,82 euroa osakkeelta, täsmäytyspäivä on 16.10.2025 ja maksupäivä 23.10.2025. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen tarvittaessa päättämään osingon toiselle erälle uuden osingonmaksun täsmäytyspäivän ja maksupäivän, mikäli Euroclear Finland Oy:n säännöt tai Suomen arvo-osuusjärjestelmää koskevat säännökset muuttuvat tai yhtiötä sitovat muut säännöt sitä edellyttävät.

Lähdelinkki: https://www.orionpharma.com/fi/uutishuone/kaikki-uutiset/tiedotteet/porssitiedotteet/2025/orion-oyjn-varsinaisen-yhtiokokouksen-paatokset-3.4.2025

Osingon maksun jakaminen kahteen osaan ei vähennä osakkaan oikeuksia, koska menettely on yhtiökokouksen päätös. Se on kaikille osakkaille yhtäläinen.

Saajan kannalta kyseessä on maksusopimus, josta viivekorkoa voisi syntyä vasta, jos yhtiö jättäisi maksamatta tai arvo-osuustilin hoitaja edelleen välittämättä osakkaan pankkitilille.

Yhtiön kannalta osingon maksun jakamisella ei ole tasevaikutusta, mutta se keventää kassavirtaa. Erityisesti sillä on vaikutusta REIT-yhtiöissä, jossa melkein koko nettotulos jaetaan osinkoina osakkaille.

Aiheesta on myös osingon maksykyvyn näkökulmasta Pörssisäätiön Jesse Collinin kirjoitus, josta referoin alle:

Useammin kuin kerran vuodessa tapahtuvan osingonjaon voi toteuttaa helposti kahdella tavalla. Ensinnäkin yhtiökokous voi päättää, että osinko maksetaan esimerkiksi kahdessa erässä. Vaihtoehtoisesti yhtiökokous voi valtuuttaa hallituksen päättämään myöhemmin maksettavasta osingosta.

Hieman mutkia suoraksi vetäen, yhtiön hallituksen on varmistuttava yhtiön maksukyvystä molemmissa tapauksissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että syksylle suunnitellut osingonjaot voivat peruuntua, jos yhtiön maksukyky on heikentynyt. Pandemian tai kansainvälisen kriisin kaltaisia vaikeasti ennakoitavia yllätyksiä voi tulla.

Tarvitaan siis yhtiön rahoittajien ja velkojien etusijajärjestyksen määrittävää maksunsaantijärjestystä. Yhtiön rahoittajista vain osakkeenomistajilla on mahdollisuus päästä nauttimaan yhtiön menestyksestä, mutta tämän vastapainoksi osakkeenomistajat on asetettu viimesijaiseen asemaan maksunsaantijärjestyksessä. Tämä tarkoittaa, että yhtiön on kyettävä maksamaan lainansa takaisin ja suoriutumaan muista veloistansa ennen kuin osakkeenomistajille voidaan jakaa varoja yhtiöstä. Osinkoa ei saa jakaa, jos yhtiö ei ole maksukykyinen.

Osakkeenomistajilla on yhtiön rahoittajista korkein tuottopotentiaali, mutta myös korkein riski.

Lähdelinkki Pörssisäätiö: https://www.porssisaatio.fi/osingonjako-edellyttaa-maksukykya/

Jos osingonjako jouduttaisiin perumaan, tällaista peruuttamispäätöstä voidaan pitää myös osakkeenomistajien edun mukaisena. Kassakriisin uhatessa on tärkeää pitää yhtiö maksukykyisenä, jotta tulevien vuosien taloudellinen menestys voidaan turvata.

Osinkokertymän havainnollistaminen helpottaa salkun säätämistä

On välillä kehuttavakin Nordnettiä siitä, että he ovat viimeisen kahden vuoden aikana vähitellen parantaneet osinkotulon raportointia. Vuotuinen osinkotulo on näkynyt omistuksissa palkistona ja siinä on ennustekin tiedossa olevista tuloista.

Kuva

Osinkopalkistosta näkee, että tätä salkkua on nyt toista vuotta kehitetty osinkotulon tuottamisen suuntaan, joskin vähän kasvun kustannuksella. Sanotaanpa näin, että riskisimpiä kasvuideoita on vaihdettu osinkotuotto-osuuksiksi.

Nordnet on vähitellen parannellut myös omistusten osinkotuottotietojaan. Salkun painotuksen säädössä on ollut avuksi omistusluettelon osinkotuottoprosentti, joka päivittyy sen hetkisellä osakekurssilla. Alla yllä kuvaillun salkun osinko-omistuksia ja niiden prosentteja eilisen päivän kurssien mukaan.

Kuva

Huomionarvoista tuossa on se, että viiden parhaan osinkotuoton maksajan joukossa on jenkkiläinen inflaatiosuojattu valtiolaina eli TIPS yli 6% tuotollaan.

Kymmenen parhaan joukossa ovat lisäksi korkeakorkoiset yrityslainat ja kaksikymmenvuotinen jenkkivaltiolaina.

Puhtaaseen osinkotuottoon tähdätessä mieleen tulee sijoittaako sitä osakkeeseen, jonka hinta voi pitkässä jaksossa olla mikä tahansa vai valtiovelkakirjaan, jossa hyvin varmasti saa omansa takaisin, jos molemmat maksavat liki samaa 6...7% osinkoa.

Jenkkipaperit ovat kärsineet nyt dollarivaluutan happanemisesta, mutta pitkän päälle presidenttejä tulee ja menee - aikanaan jenkkitalous löytää oikean tien näyttävän valon.

Nordnetissä omistusten taulukkotiedot eivät ole kaikki oikein erityisesti osinkojen maksukertojen osalta, mutta osakevälittäjän yritys on hyvää ja kiitettävää.