Olet täällä

Aloittelevan analyytikon ajatuksia

Sivu:

Sivut

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 137
Aki Pyysing kirjoitti:
krenjuussa kirjoitti:

https://blogi.nordnet.fi/puheenvuoro-osakepoiminnan-puolesta-osa-1-johda...

 

Tämähän oli vallan erinomainen kirjoitus, erityisesti koska edustaa miun hiippakunnan uskontoacool.

 

Kiitos! kiva kuulla että ammattilaisenkin silmiin oli jotain valoa. Tosin tämähän oli vain johdanto ja lähinnä pientä esimakua. Toivottavasti olet edelleen samaa mieltä kun perusteellisempi selvitys prosessista tulee ulos :)

 

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 137

Kirjoitussarjan toinen osa on nyt ulkona. Täällä vaihtoehtoiskustannus ei varmasti ole uusi asia kenellekkään, mutta mielestäni asiaa on hyvä silloin tällöin miettiä. Etenkin jos olet aloitteleva sijoittaja ja harkitset osakesijoituksia uutena muotona.

https://blogi.nordnet.fi/puheenvuoro-osakepoiminnan-puolesta-osa-2-vaiht...

 

 

Käyttäjän Aki Pyysing kuva
Liittynyt: 16.12.2013, 13:48
Viestejä: 2416
Krenjuussa kirjoitti:

 Täällä vaihtoehtoiskustannus ei varmasti ole uusi asia kenellekkään, mutta mielestäni asiaa on hyvä silloin tällöin miettiä. 

Mie epäilen, että Sijoitustiedolla on myös lukijoita, joille vaihtoehtoiskustannus on vieras käsite. Lisäksi olen varma, että asia on vieras valtaosalle kansasta, vaikka vaihtoehtoiskustannusten pohjalta päätöksiä tekevätkin. Joten asiaa on todellakin hyvä käsitellä sisukkaasti uudelleen ja uudelleen.

Hyvä blogi tämä toinenkin.

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 137

Kirjoitellaanpas jotain kevyempää. Oon tän viikon kirjottanu markkinateoriaa, sijoitustrategioita, tilinpäätöstulkintametodeja ja muuta noin 60 sivua ylös. Suurin osa on semmosta tajunnan virtaa että sieltä ei oo paljoa pelastettavissa mutta kyllä siellä jotain ihan hyviäkin ajatuksia on joukossa. Vaikka itse sanonkin. Ainakin näkökulmia mitä on hyvä tuoda ajoittain esille.

Lauantaina meen kuuntelemaan Altian listautumisannin Seinäjoella. Pitänee katsoa minkälaista isäntää on saapunu kuuntelemaan tarinoita. Voi olla ihan mielenkiintoista. Kirjoittelen sieltä Altia ketjuun vähän reaaliajassa ja koetan jonkun kuvan napsaista myös. Perehdyn antiin sitten myyntispiikkien jälkeen ja kirjotan koherentimman kokonaisuuden. Toistaiseksi näyttää mutu tuntumalla yleisen sijoittajayhteisön mielipide olevan että ylimerkintä ois tulossa. Pitkään salkkuun en kyllä varmaan merkitse, ei oikein näytä tällä tietämyksellä kohteelta johon haluaisin mukaan. Pikikset voi toki tulla. Katsotaan kun kerkeän perehtymään paremmin yhtiöön.

 

Nordean on vähä ponnistanut, kaipa osingon perässä. Toki onhan kurssia vähän poljettukin, itse olen marraskuun lopusta ollut ilman Nordeaa, en oikein näe että tuo MIFID 2 ja ERP ongelmat ois kovin nopeasti ohi. Tässä on myös rahoitusalan työkiista meneillään, ja vaikka se ei paljon vaikuta tulokseen niin se voi aiheuttaa muuta harmia joka sitten heijastuu sinne. Työntekijöiden huonoa motivaatiota etc. Ainakin kesään pysyttelen erossa, haluan nähdä että uusi käyttöjärjestelmä otetaan käyttöön tai ainakin näyttää siltä että sen päivitysprosessi olisi pidemmällä. Toki jos laskee paljon vielä niin ehkä pakko, laatufirma on kyseessä. Uskon vain että kesällä saa alle 9 tilapäisesti kun H1 2018 vielä taistellaan ERP ongelmien kanssa. Konttorin muutos voi heilauttaa kumpaan tahansa suuntaan, jos pysyy niin luulen että laskee, jos lähtee voi silti laskea. :D sinällään jännä nähdä. Oma veikkaus on että lähtee ja laskee hieman mutta korjaa pian takaisin.

 

Sampon kautta mulla toki positio Nordeassa muutenkin, Sampo vähän lasketellut nyt pari päivää, sen pientä lisäystä harkitsen.

 

Lehto laskettelee myös, tänään sentään pientä plussaa muun pörssin vedellessä alas. Odottelen kurssin kääntyvän nousuun jos/kun jotain uutisia tulis isoista projekteista tai viimestään Q1 tuloksien tullessa kun nähdään että omistajien myyntien syyt eivät olleet liiketoimintalähtöisiä. Toki voihan olla että siellä paljastuu jotain uutta tietoa mikä ei ole tullut esille mutta epäilen. Sen verta hyvältä kaikki on vaikuttanut. Kursseilla on pienen empiirisen tutkimukseni mukaan tapana liikkua siihen suuntaan mikä on viimeinen uutinen. Eli lehtokin voi hyvin lasketella vielä muutaman prosentin ennen kuin mitään positiivista uutisoidaan. Sinällään olen hieman huolissani että jokainen analyytikon puolikas ja pulju jotka ovat nyt nostaneet firman seurantaan tuntuu antavan Osta suosituksen. Kaipa vahva konsensus ostaa on hyvä silti, mietityttää vain kun myyjiä on paljon että mitä ne näkevät mitä mä en näe. Vai onko kyse vain syklin huipulla myynnistä ja pyritään eroon firmasta kun nähdään tuloskehityksen hidastuvan. En kyllä itse ainakaan myy, jos mennään lähelle 11,70 niin lataan kyllä lisää, vaikka myyn muuta salkusta.

 

Onko kukaan käyttänyt/törmännyt/perehtynyt AMIHUD ILLIQ measure tunnuslukuun. Teen tutkimusta analyytikko seurannan vaikutuksista osakkeen likviditeettiin ja oon tässä viime viikot kyseistä tunnuslukua pyöritelly eri firmoista Helsingin pörssistä. Lähinnä siis kun kyseinen tunnusluku mittaa osakkeen päivämuutosta, eli (open price-closing prise) itseisarvoa suhteutettuna päivävaihdon määrään. Löysin nyt tutkimuksen jossa samaa tunnuslukua oli käytetty niin että verrattiin päivämuutoksen itseisarvoa päiväkaupan dollarimäärään. Tuntuu oudolta että samaa tunnuslukua voisi tulkita kahdella tapaa? Eikö myös ole tuloksia sotkevaa se että jos puhutaan turnoverista eikä volyymista, niin mitä isompi on osakkeen hinta sitä isompia muutoksia tapahtuu? vai olenko ajatellut asian väärin. Jos mietitään että tehdään vertailevaan tutkimusta ajatuksella vuosi 1 ja vuosi 2 niin jos osakkeen hinta nousee vaikkapa 200% vuoden 1 aikana niin eikö suhteellinen heilunta per vaihdettu osake ole suurempi jo hinnan kasvun myötä vuotena 2? joten tällöin koko tutkimus on irrelevantti kun hinnan kasvu on niin iso tekijä verrattuna päivävaihdon määrän kasvuun, jota oli tarkoitus tutkia. Emt. Pitää koettaa kääntää tuota vielä päässä ympäri, varmaa olen missannut jonkun pointin tai sitten on vaan aivot pehmenneet liikaa kun kirjottanut liikaa huttua ja pyörittänyt markkinateorioita mielessä. Ehkä altian annissa mieli kirkastuu vaikkapa Zijoittajan lanseeraamien ”reaaliosinkojen” parissa. Tai viimestään tapahtuman jälkeen omalla kustanteella.

Käyttäjän Farseer kuva
Liittynyt: 20.7.2016, 19:14
Viestejä: 126

Suurella mielenkiinnolla odottelen näkemyksiäsi Altian listautumistilaisuudesta. Todella paljon tässä annissa on kiinni siitä miten Pohjanmaa lähtee ns. puolustamaan omaa teollisuuttaan.

En viitsinyt erikseen postata, mutta hyvää matskua myös nuo osakepoiminta-kirjoitukset kun tuli ne aiemmin luettua.

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 137

Kiitos!

Uskon kans et siellä on hyvä käydä vähän vilkuilemassa tunnelmaa. Jos olis dataa pohjanmaan alueen myyntiluvuista ni voisin kuvitella että siellä kossua menee reilummin per naama kuin muualla suomessa. Lisäksi tuntuu moni kuntakin ottaneen asiakseen kirjoittaa merkkauksen puolesta. Toki voi olla että on vaalipuheita ja whatnot mut näistäkin saanee tietoa paikan päällä. Mielenkiinnolla odotan kyllä.

 

 

Käyttäjän HanTsiip kuva
Liittynyt: 30.6.2014, 18:17
Viestejä: 61

Kommenttina osakepoimintaan ja vaihtoehtoiskustannuksiin

Piensijoittajalla on osakepoimintaan liittyen nähdäkseni kolme kohtuullisen kovaa aitaa ylitettävänä.

1. Edge. Mistä ikinä tämä tuleekaan, sitä on oltava jotta poiminta kannattaa. Niche-alueissa tämä on vaikkapa taustan kautta mahdollista saavuttaa, ja toisaalta piensijoittaja voi tehdä liikkeitä aivan eri tavalla kuin mitä instituutiot. Edgen olisi syytä olla jotenkin absoluuttista (täydellinen/erittäin hyvä osumatarkkuus), keskimääräisellä edgellä kun rouva Fortuna (hajonta) voi vielä pahimmillaan sotkea kuviot kohtuullisen pahasti. Edgen todentaminen etukäteen on työlästä tai jopa mahdotonta. Voi mennä uskon puolelle.

2. Tuottavuus/vaihtoehtoiskustannukset (tai pitäisikö olla tuotot?). Edgeä pitää pystyä hyödyntämään, pitää olla aikaa ja pääomia siten että saat näille parhaan tuoton käyttämällä näitä, aikaasi ja pääomiasi, osakepoimintaan. Päivätyö on helposti tuottavampi vaihtoehto, kun pääomaa ei ole riittävästi.

3. Utiliteetti. Tämän toki voisi ajatella osana kohtaa kaksi, jos utiliteettia ajatellaan pelkästään ajan ja pääomien tuottona. Toisaalta tämä on hyvä erottaa omaksi kohdakseen, liittyen tekemisen merkityksellisyyteen. Katsantokantana voi olla henkilökohtainen utiliteetti tai yhteisöllinen. Vaikkapa, onko tekemäsi asiat juuri niitä, joista saat parhaat fiilikset? Jotkut ihan aidosti tykkäävät tulosraporttien läpikäymisestä ja markkina- ja yritysanalyysista (siitähän voisi jopa vähän maksaa?), toiset sitten taas äideistä ja kolmannet tyttäristä. Mihin aikaasi (jota voi muuten vain tuhlata, ei säästää) käytät?

Näistä kun pääsee yli, niin kyllä piensijoittajanakin osakepoimiminen on yhtä juhlaa.

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 137

Kiitos kommenteista!

Kohtaan 1 oli tavoite kirjoittaa näkemyksiä jo tänään mutta kyseinen artikkeli on vielä keskeneräinen. Yritän julkaista sen alkuviikosta, tässä on kaikkea hässäkkää ollut joka on vienyt aikaa kirjoitustyöltä. Lyhyesti kuitenkin, mun mielestä pikkusen rajaamalla fieldiä, tekemällä oikeasti kotiläksyt yhtiöanalyysissa ja sijoittamalla asioihin joista jotain ymmärtää, ei pitäisi olla niin vaikea pärjätä. Toki oma edge pitää löytää jostain, mutta sen edgen löytämisen vaikeutta on mielestäni liikaa korostettu. Älykkyydellä ja ahkeruudella pärjää kyllä pitkälle.

Kohtaan 2 ja 3.

Oikeastaan mainitsemiesi asioiden takia kirjoitin tuon "vaihtoehtoiskustannus" kirjoituksen. Itse olen aina saanut sijoittamisesta muutenkin paljon irti kuin rahaa. Itselle se on tietyllä tapaa jopa toissijainen, vaikkakin oleellinen osa. Osakepoiminta vaatii kuitenkin muutakin kuin halun tehdä rahaa, ei kukaan jaksa seurata markkinoita ja lukea tilinpäätöksiä ellei ole asioista kiinnostunut. Eikä siis tarkoitukseni olekkaan ollut kannustaa ketään pois päivätyöstä, vaan ehkä harkita myös osakesijoituksia indeksisijoittamisen sivuun. Näen nimittäin isona riskinä että mitä enemmän markkinariskiä kantaa tällä hetkellä niin tulevien vuosien tuotto voi olla tiukassa tai tappiollinen.

Rahoitusteorian näkökulmasta se on toki hieman päätöntä, mutta kirjoittelen enempi yhtiöriski/markkinariski suhteesta kun kerkeän. Lähinnä vain odotan että jos taantuma alkaisi ja yleislasku alkaa voi mennä PITKÄÄN että indeksisijoitukset jotka tänään teet ovat edes marginaalisesti voitolla.

 

EDIT: jos ajattelee että osakepoiminalla tavoitellaan keskiarvoa parempaa tuottoa, siihen pääsemiseen pitäisi siis riittää olevansa keskiarvoa hieman parempi sijoittaja. Jos lukee kauppalehden, sharevillen, ja sijoituskerhon yleistä kommentointia niin en kauhean huolissani ole. Aikamoisia sankareita näkyy olevan liikkeellä.

 

Käyttäjän Jeans kuva
Liittynyt: 7.7.2014, 03:48
Viestejä: 660

Mielenkiintoista keskustelua ja Hantsiipiltä hyvät pointit.

Krenjuussa kirjoitti:

Lyhyesti kuitenkin, mun mielestä pikkusen rajaamalla fieldiä, tekemällä oikeasti kotiläksyt yhtiöanalyysissa ja sijoittamalla asioihin joista jotain ymmärtää, ei pitäisi olla niin vaikea pärjätä.

Vaikeaa sen kuuluisi silti olla, mutta siitä samaa mieltä, että hyvinkin mahdollista.

Krenjuussa kirjoitti:

Toki oma edge pitää löytää jostain, mutta sen edgen löytämisen vaikeutta on mielestäni liikaa korostettu. Älykkyydellä ja ahkeruudella pärjää kyllä pitkälle.

Mihin perustat nää mielipiteet? Kai tuo edgen löytämisen vaikeuden korostus perustuu siihen, että jopa täysipäiväisesti sitä tekevillä rahastonhoitajilla on usein vaikeuksia löytää edgeä. Erityisesti spreadi- ja kaupankäyntikulujen jälkeen.

Krenjuussa kirjoitti:

EDIT: jos ajattelee että osakepoiminalla tavoitellaan keskiarvoa parempaa tuottoa, siihen pääsemiseen pitäisi siis riittää olevansa keskiarvoa hieman parempi sijoittaja. Jos lukee kauppalehden, sharevillen, ja sijoituskerhon yleistä kommentointia niin en kauhean huolissani ole. Aikamoisia sankareita näkyy olevan liikkeellä.

Tämä ei pidä paikkansa. Jos pitäisi niin markkina ei olisi lähellekkään yhtä tehokas kuin mitä se tällä hetkellä on. Esim. 5000 piensijoittajaa saattaa olla kiinni jossain pikkufirmassa mutta riittää usein, että muutama Daytraderin kaltainen heppu on hereillä uuden informaation tullessa ja ostaa/myy edget omaan taskuun ja korjaa samalla osakekurssin oikealle tasolle.

Vaikka näen sen selvästi vaikeampana tehtävänä kuin sinä haluan kuitenkin todeta, että olen täysin samaa mieltä siitä, että kovalla duunilla ja kotiläksyt tekemällä on piensijoittajankin täysin mahdollista biitata markkinat.

Käyttäjän HanTsiip kuva
Liittynyt: 30.6.2014, 18:17
Viestejä: 61
Krenjuussa kirjoitti:

EDIT: jos ajattelee että osakepoiminalla tavoitellaan keskiarvoa parempaa tuottoa, siihen pääsemiseen pitäisi siis riittää olevansa keskiarvoa hieman parempi sijoittaja. Jos lukee kauppalehden, sharevillen, ja sijoituskerhon yleistä kommentointia niin en kauhean huolissani ole. Aikamoisia sankareita näkyy olevan liikkeellä.

Nyt sinulla on mielestäni kyllä ihan väärä viiteryhmä. Vaikka biittaisit tuon ryhmän, ei se vielä sinulle takaa keksimääräistä parempaa tuottoa. Markkinavolyymistä suurimman osan tekee smart money, institutionaaliset sijoittajat, ammattilaiset, miten näitä haluaa kutsua. Ei ne missään palstoilla notku (kai?).

Käyttäjän Farseer kuva
Liittynyt: 20.7.2016, 19:14
Viestejä: 126

Institutionaalisilla sijoittajilla on yleensä omat rajoituksensa. Ilmiselvän small cap-ongelman (pieni likviditeetti, vaikea hankkia riittävää positiota) lisäksi nopeasti tulee mieleen sijoitussäännöksi kirjattu tuottovaatimus, riskinsietokyky tai "eettiset kysymykset". Salkunhoitajan omia intressejä ohjaavat myös palkkiojärjestelmät. Mitä esimerkiksi Solidiumiin ja muihin valtiollisiin / julkisiin instituutioihin tulee niin julkinen paine tuulipukukansalta vaikuttaa myös ratkaisuihin. Myös verotuksella (eli lähinnä verottomilla osingoilla) ja excel-kikkailulla on omat roolinsa. Eikä ne "ammattilaiset" ole usein sen osaavampia kuin sijoitustietoon kirjoittava keskivertosijoittaja ja ammattilaiset joutuvat usein jakamaan aikaansa liiaksi kun taas keskittymällä tiettyyn osaamaansa segmenttiin voi harrastelijasijoittaja napata hyvät tuotot.

Small capeissa tuulipuvut, ei-ammattimaiset omistajat (kuten osuuskaupat yms.) ja "unohdetut omistukset" voivat muodostaa hyvinkin suuren osan omistuksista ja vaikuttaa etenkin potentiaalisesti kaupan olevaan osakemäärään. Voisin kuvitella esimerkiksi Ilkan olevan tällainen yhtiö, missä osakkeen hinnoittelua rajoittaa aivan käsittämättömän huono likviditeetti.

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 137

 

Tämä on nyt oikeastaan suoraan tuosta isommasta artikkeli kokonaisuudesta mutta kirjoitan kuitenkin. Olen samaa mieltä, että smart money vie pääosan rahasta. Vähän sama kuin pokerissa oikeastaan, parhaalle 5-10% se valuu. Fieldiä on kuitenkin mahdollista kaventaa merkittävästi esimerkiksi sijoittamalla pienyhtiöihin reunamarkkinoilla.

Kun puhun piensijoittajan edusta on esimerkiksi vähäisen likviditeetin omaavat osakkeet merkittävän hyviä kohteita.  Piensijoittajanon positiot on yleensä kooltaan muutamia tuhansia euroja. Näin pienillä pääomilla ei ole mitään ongelmaa likviditeetistä, aina pääsee markkinahintaan ulos. Ei myöskään ole allokaatio ongelmia mitä isommilla pääomilla, jos salkkusi on alle 100k ja et ole vastuussa kuin itsellesi voit ottaa 1-3 osakkeen näkemyksen ja holdaa sitä jos olet riittävän varma että olet tunnistanut hinnoitteluvirheen.

Iso raha ei treidaa pienosakkeita, ei maksa vaivaa, isommilla pääomilla ei kannata alkaa tutustumaan pienyhtiöihin koska on parempi tehdä markkinariskiltä hedgattu sijoitus miljoonalla ja tehdä 1% voitto, kuin suojaamaton 100k sijoitus yhtiöriskiä reilummin kantavaan osakkeeseen joka nousee 10%.

Näkisin että nämä pointit vievät pääosan "isosta rahasta" pois fieldistä. Tämän jälkeen sinne jää tyyppiä daytraderit ja piensijoittajat. Näen asian vähän kuin shortti-6maxin pelaamisen, vaikka pöydässä olisi 3 sinua parempaa pelaajaa ja 2 paistia niin peli voi odotusarvollisesti olla voitollista, sillä 2-pelaaja on niin huonoja että maksaa hävitä pikkusein kolmelle itseä paremmalle kuin voi voittaa kahdelta muulta.

Fieldiä voi vielä kaventaa olemalla erityisen hyvin kartalla yhtiöstä ja keskittämällä tietotaidon tiettyyn sektoriin jonka ymmärrät syystä tai toisesta paremmin kuin muut. Näin voit saavuttaa edgeä jopa sinua lähtökohtaisesti parempiin treidaajiin.

tuo Edit: oli ehkä hieman huonosti muotoiltu. Ja on siis hyvinkin mahdollista että olen koko asiassa väärässä, näkisin kuitenkin että markkinoilla on niin paljon toimijoita jotka isollakin rahalla painavat sijoituksia melko leväperäisin perustein että rahaa on tehtävissä.. Ainakin suomen markkinalla ei kovin paljoa päiväkauppaa käyviä ammattilaisia ole että sinne vielä joukkoon mahtuu. AInakin kun keskittyy omaan expertiseen ja treidaa pienellä pääomalla.

Väittäisin että mitä isommalla pääomalla treidaa sitä vaikeampi on ylituottoon päästä, jos treidailee kymmenien tuhansien positioita pitää olla vastapuolella kymmeniä hölmöjä. Jos taas tredailee vain tuhansilla vastapuolelle riittää yksi tai kaksi hölmöä.

Isompaa pääomaa treidatessa kilpailu kovenee, vähän kuin tasoja nostaessa pokerissa. Jos et saa alihintaan enää sisään positioista kuin 10% et tee rahaa kun pienellä pääomalla operoidessa saat aina 100% haluamastasi sisään.

Pointtina siis että jos minulla olisi miljoonan salkku, en olisi ollenkaan varma että pystyn tuottamaan ylituottoa. 100,000 salkulla en ole siitä niin huolissani.

 

 

 

 

 

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 137

Tohon hallinnoitavien varojen koko pointtiin vielä, pidän todennäköisenä että juuri sen takia esim Taalerin Mikromarkka, eli Taalerin pienyhtiöihin sijoittava rahasto on kiinni. Siihen ei oteta lisää merkintöjä koska ne näkee sen ylituottomahdollisuuden pienentyvän. Nyt ne voi käyttää sitä sisäänheittotuotteena ku pärjää sillä niin hyvin. Laskee että sama raha joka siihen menis saadaan sisään muualle ilman että tarvii luopua vähäisen pääoman tuomasta edusta.

Muutenhan Taaleri niinku kaiki varainhoitajat elää hallinnoitavien varojen määrästä ja suoremmin niistä saatavista hallinnointipalkkioista.

Laitoin tulevaan Taaleri roastiin tosta kans kysymyksen, saas nähdä mitä TJ sanoo vai otetaanko edes esille.

 

 

 

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 137

Osakepoiminta kirjoitussarjan uusin osa on  ulkona, tällä kertaa kommentoin lähinnä analyysityöni pohjaa jonka varaan rakennan markkina-ajatteluani. 

https://blogi.nordnet.fi/puheenvuoro-osakepoiminnan-puolesta-osa-3-pohja...

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 137

Oon viimeviikkoina ostellu vähä Loudspringiä 1.61-1.65 väliltä salkkuun. Olen pannut merkille, että joku veivailee sillä epämääräisesti edes takaisin. Tänään esimerkiksi avattiin 3% nousuun 1.65 ja sitten lasketeltiin 1.59 hintaan. Tämän jälkeen käytiin yksittäinen 9 osakkeen kauppa, eli noin 15€ kauppa hintaan 1,72. Eli lähes 10% korkeammalla kuin edellinen. Tämän jälkeen käydään sitten isompia kauppoja hintaan 1.68-1.70.

Yrittääköhän joku veivata kurssia näin vähä vaihtoisessa lapussa teknisesti näyttämään, että oltaisiin nousussa, jotta saisi lisää lappua myytyä teknisellä ”alella” markkinakurssiin.

Vaikea sanoa, mutta 15€ kauppa ei voi olla tuollaisella preemiolla mitään muuta kuin taktikointia tai virhepainallus.

Keskiviikkona tulee Loudspringin tilinpäätös josta pitäisi tulla mielenkiintoista informaatiota yrityksen kehittymisestä mm Afrikassa.

Käyttäjän Aki Pyysing kuva
Liittynyt: 16.12.2013, 13:48
Viestejä: 2416
Krenjuussa kirjoitti:

Vaikea sanoa, mutta 15€ kauppa ei voi olla tuollaisella preemiolla mitään muuta kuin taktikointia tai virhepainallus.

90-luvun alussa puhuttiin freimauksesta taktikoinnin sijaan. Tarkoitus voi olla yllättävän vaikea keksiä, toki korkea hinta indikoi, että ostaja olisi oikeasti myymässä. Yleensä luulen, että nämä eivät juuri toimi, paitsi jos on omien osto-ohjelma päällä, tai hönöjä algoritmejä seassa.

Lisäksi näppihäiriö ja "Nostin hintaa läpällä" ovat ihan relevantteja vaihtoehtoja.

Halvinta hinnanheilutusta on ostaa omiaan eri välittäjältä. Been there, done that, mutta 90-luvun alkupuolella ja ennen kurssimanipulaation tuloa rangaistavaksi. HE 254/1998 toi tuomion mm. Kai Mäkelälle. https://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/sijoittaja-kai-makelan-tuomio...

 

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 137

Tuo Mäkelä juttu olikin mielenkiintoinen, hämärästi muistin asian mutta tulipa nyt luettua nuo uutiset muistin virkistämiseksi. Sinällään pidän yllättävänä, että noinkin isoon operaatioon kuin puhelinkuunteluun on lähdetty. Tosin ainahan suomessa on talousrikollisuuteen puututtu suhteessa kovemmin kuin muihin.

Hyvä asia tietenkin, että noita seurataan ja rangaistaan. Ei tarvita yhtään lisää epäluuloisuutta kansan keskuuteen pörssin suhteen.

Digitalist on toinen ihme lappu, taitaa olla pörssin vähiten vaihdettu osake. Silläkin on melkein päivittäin jotain 5-10€ kauppoja ja usein juuri reippaaseen ylikurssiin. Mitään kovin järkevää hyötyä en noista osannut päätellä. Tuli tuossa tammikuu seurattua päivittäistä kaupankäyntiä aika tarkkaan, kun oli pieni sivuveto kyseisestä lapusta.

Voisi kuvitella, että ihmiset seuraisivat noita vaihtomääriä, tosin kyllähän noista aina näkee kysymyksiä Sharevillessa että ”miksi tänään noustaan näin paljon” kun vaihtoa on ollut kyseisellä osakkeella 40e edestä.

En kovin äkkiä näe tuossa erityistä hyötymismahdollisuutta mutta joku varmaan näkee, kun sitä noin paljon tapahtuu.  Käsittääkseni nuo huonon likviditeetin pienyhtiöt eivät edes näy ”suurin muutos” listoilla, joten edes sinne pääsemisestä ei voi olla syy.

Loudspring dippasi eilen huolella, ja olihan tuo aika karmea etenkin toimitusjohtajan katsauksen puolesta. Luvut sinällään ihan ymmärrettävät, käsittääkseni tappio johtui pääosin siitä, että on kasvatettu omistusta hyvin menestyvissä omistusyhtiöistä. Omistusyhtiöiden liikevaihto kasvoi 77% ja näkymät niissä näyttivät hyvältä. Ison riskin lappu, sinällään toki idea onkin, että yhtiön omistamista start-upeista edes yksi nousisi riittävän isoksi toimijaksi.

Toimitusjohtajan kirjoitus oli kyllä epäammattimaisin ja selittelevin katsaus minkä olen eläissäni lukenut. Ihme sepittelyä ja se että isosti tappiollista vuotta kuvataan ”hauskaksi” on kyllä hemmetin epäammattimaisen kuulosta. Toivotaan että kyse oli vitsistä joka ei nyt auennut ainakaan minulle. Tosin kyllä niitä ”haastavia” vuosia on nähty jo riittämiin, että ehkä tämä on uuden ja suoremman kommentoin alku. Uskoo ken näkee.

Yhtiöön sijoittamisen katson itse vähän ”tenbagger” strategian noudattamisena mutta yhtenä keskitettynä betsinä, ja jos enviromentalist megatrendistä saadaan edes pieni siivu, niin uskon sieltä jotain voittoa tulevan. Sitä paitsi pidän putoavista puukoista, joten sitä nyt marginaalisiivu salkusta löytyy. Saa nyt nähdä, en ihan hirveän tarkkaan ole yhtiöön jaksanut vielä perehtyä, kun omistus siivu on niin pieni.

 

 

 

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 137

Jaaritellaanpas vähän tilastotutkimuksesta, kun sitä olen tässä työstänyt viimeviikkoina.

Teen siis osakkeen likviditeetti tutkimusta valmistuakseni. Tutkimuksessani tutkin analyytikkoseurannan vaikutuksia osakkeen likviditeettiin. Hypoteesi on, että Suomen Small-cap yhtiöissä on havaittavissa osakkeen likviditeetin paraneminen sen jälkeen kun osake nousee analyysitalon(Inderes) seurantalistalle.

Olen toistaiseksi tutkinut noin 25 small cap yhtiön kaupankäynti dataa vuoden ajalta ennen/jälkeen seurannan aloitusta.

Tutkin ensiksi mediaanivaihtoa. Rajaan blokkikaupat pois, koska päivittäinen vaihto on keskimäärin joitain tuhansia kappaleita, joten ajoittaiset nurkkaukset joillakin miljoonilla kappaleilla sotkevat tehokkaasti koko tutkimuksen, jos niitä ei rajaa pois.

Tein siis tutkimuksen, jossa tutkin mediaanilukuja kvartaalitasolta ja vertasin sitten kvartaaleita toisiinsa.

Tästä sain melko vakuuttavia tuloksia osalla yhtiöistä päivävaihdon kasvaessa satoja prosentteja.

Tämä kävisi järkeen, ihmiset kiinnostuvat ja osaavat tehdä sijoituksia, kun on ”pureskeltua” dataa.

 

Työtä ei kuitenkaan hyväksytty sellaisenaan, sillä käyttämäni kvartaalimediaaniarvo tutkimus oli ennakkotapaus, eli kukaan ei ollut aikaisemmin tutkinut asiaa niin. Tarvitsen siis tavan tutkia likviditeettiä, joka on jo aikaisemmin hyväksytty ja todettu tapa. En saa alkaa ”luomaan” uutta metodia tässä vaiheessa opintoja, olisi sitten tohtoriaiheen keissejä.

Tutkittuani asiaa löysin Amihud ILLIQ measure tunnusluvun joka mittaa päivittäisen muutoksen eroa päivittäisen volyymiin.

Eli kansankielisesti mittaa kuinka paljon osakkeen hinta muuttuu vaihdettua osaketta kohti.

Tämä on sinällään hyväksytty ja todistettu tapa.

Ongelmaksi tässä sitten muodostuu seuraavat asiat.

Tutkimusmenetelmä sopii hyvin ison likviditeetin yhtiöille ja sitä onkin aikaisemmin käytetty vain SP500 yhtiöissä, joissa likviditeetti on jo lähtökohtaisesti todella paljon suurempi kuin suomen reunamarkkinan pienissä yhtiöissä.

Ongelmia syntyy myös siitä, että kaava on siitä hölmö, että se ei tunnista 0 kaupankäynti päiviä eikä kaupankäyntipäiviä joissa Open ja Closing pricet ovat samat.

0 kaupankäyntipäivissä ongelma on se että kaava kun on ABSOLUTE VALUE (Openprice-closingprice)/Volume

Niin nollakaupankäyntipäivissä open pricea ei ole, joten kaava lukee ABS (0-closingprice) joka tekee osoittajaksi pelkän closing pricen, joka on tietenkin noin satatuhatkertainen päivittäiseen muutokseen yleensä.

Nämä voisi vielä korjata, sillä nolla kaupankäynti päiviä on vain joitakin kappaleita. Kaavan yleiset arvot ovat luokkaa kymmenestuhannesosia, joten jos nämä päivät lukee 0 päiviksi niin muutama nollapäivä negatoi tehokkaasti koko vuoden keskiarvon kun 0 on niin valtavan suuri arvo suhteessa yleisiin arvoihin.

Tämänkin voisi vielä kiertää poistamalla nollapäivät kokonaan datasta.

Ongelmaksi tulee seuraavaksi se, kun open ja closing price on sama. Kaava ei ota huomioon kyseisiä päiviä järkevästi, kun vaikka osakkeella olisi käyty kauppaa miljoonalla osakkeella, jos se päivän loputtua on open pricen arvossa, niin tuloksena on 0. Ja näitä päiviä on näin epälikvideillä lapuilla useita.

Jos alan poistamaan kummatkin ongelma datapäivät tilastosta, niin alkaa jo 30% päivistä häviämään ja tuloksilla ei ole mitään oikeaa relevanttiutta.

Ongelmia on myös vähäisen likviditeetin lapuissa muutenkin, monella yhtiöllä käydään vain 1-3 kauppaa päivässä joissa osakkeita vaihtaa omistajaa joitakin satoja. Tämän tyylinen päivä sotkee myös ”tavallisia” kaupankäynti dataa niin merkittävästi, että yksittäinen tarkastelujaksolle sattunut heikompi kauppapäivä, vaikka ei olisi nollakauppa päivä vie käytännössä tuloksen luettavuuden, jos ei koko vuodelta niin ainakin kyseiseltä kvartaalilta.

Taidan vaihtaa koko tutkimusmetodia niin että tutkinkin kiertosarjan nopeutta. Lasken datapäivistä Z-scoret ja poistan kaikki yli vaikkapa 5 olevat pois. Eli yli 5 STD deviationin päässä keskiarvosta olevat datapisteet tulkitaan outliereiksi, jolloin mahdolliset blokkikaupat poistuvat datasta ja saan relevantimpaa tietoa.

osakkeen kiertosarjan nopeus lasketaan seuraavasti.

 (volyymien summa vuodelta/kierrossa olevien osakkeiden määrä)

Toivottavasti saan tästä mediaanitutkimustani tukevia tuloksia ja voin tehdä korrelaatio tutkimuksesta jotain johtopäätöksiä.

Kausaliteetista ei tietenkään voi sanoa mitään, se saa jäädä tästä tutkimuksesta ulos.

Varmaan menee Excelin parissa pääsiäinen, eipähän ole pörssikään auki niin ei ole häiriötekijöitä

Aurinkoista pääsiäistä!

 

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 137

 

Tutkimuksista kauppasodasta ja salkun painoituksesta.

 

Olen tässä viimeviikkoina käynyt paljon keskusteluja mistä piensijoittajan etu markkinalla muodostuu. Seuraavissa tutkimuksissa on tehty samankaltaisia havainnointeja johtuen parista pääteemasta. Tutkimuksissa on tutkittu lähinnä rahastonhoitajien ”parhaita ajatuksia”, hajautusta ja rahaston koon suhdetta menestykseen.

 

Erinomainen tutkimus joka kannattaa jokaisen osakepoimintaa harrastavan lukea.

Best Ideas, Cohen,Polk, Silli 2009

https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=1364827

(kiitokset sille ystävälliselle joka minulle tuon sijoituskerhosta linkitti!)

 

Mutual Fund Flows, Performance Persistence, and Manager Skill

Wang 2008

https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=1099308

 

Australian Equity Mutual Fund Size Effects

Heaney 2011

https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=1009454

 

Elton, Gruber, Blake 2011

Does Size Matter? The Relationship between Size and Performance

https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=1826406

 

 

Yksittäisiä tutkimuksia mutta indikoivat sitä mikä mielestäni tuntuu järkevältä. Kaikilla meistä on se oma ”paras” visio. Jos kysyttäisiin kaikilta rahastonhoitajilta, heillä on varmasti 1-3 osaketta joista on vahva näkemys ja siitä portaittain alaspäin. Kuitenkin useimmissa rahastoissa on kymmeniä, ellei satoja osakkeita. Tämä tekee indeksin voittamisesta etenkin kulujen jälkeen todella vaikeaa.

Rahaston koko on suhteessa menestykseen. Pienemmillä pääomilla operoivat menestyvät paremmin. Toki tässä on tekijänä se, että uuden rahaston avannut henkilö ottaa enemmän riskiä koska voi aina sulkea ja avata uuden. Jolloin riski pitää suhteuttaa ylituottoon (jos sellaista tulee).

Mielestäni on kuitenkin loogista, että kyseisissä tutkimuksissa on havaittu korrelaatiota sen suhteen, että pääomat virtaavat rahastoihin jotka tuottavat ylituottoa. Tämä käy järkeen. Rahastonhoitajan palkkio on suhteessa hallinnoitavien varojen suuruuteen, joten lähtökohtaisesti on parempi ottaa lisää rahaa hoidettavakseen. Tämä on hyväksi salkunhoitajalle. Tämä kuitenkin vaikeuttaa tutkimuksien mukaan selkeästi ylituoton saamista. Tähän on monta syytä.

Mitä isompi pääoma sitä vaikeampi on hyötyä täysmääräisesti hinnoittelu virheistä. Toinen tekijä on se, että rahaston pääomien kasvaessa on vaikeampi löytää hinnoitteluvirheistä kärsiviä pienyhtiöitä koska likviditeetti rajoitukset tulevat vastaan.

Käänteisesti näistä voidaan johtaa ajatusmalli jossa pieni pääoma, vapaus painottaa niin kuin haluaa ja pienyhtiössä oman tietotaidon ja yhtiötuntemuksen hyödyntäminen olisi teorian valossa hyvä strategia.

 

Kauppasodasta ja painotuksesta

Trump uhittelee lisäkorotuksilla. Toivon mukaan kyseessä oikeasti on taktiikka eikä egokysymys. Lähtisin kovin vastahakoisesti kiinan nykyisen ”diktaattorin” kanssa ”which one is tougher” kamppailuun. Juuri poistettu valtakauden aikarajoitus on varmaan omiaan antamaan painoa sille, että ensimmäiset isot operaatiot tämän jälkeen eivät ainakaan voi olla kovin myönnytteleviä.

Trump sitten on oma lukunsa. Jollain tapaa tuntuu, että hänelle koko presidentin homma oli vain iso kasvojen kohotus operaatio. Jos uskoo että kyseessä on narsisti, on hänelle talous ja muu yhdentekevää verrattuna siihen, että hän mielestään ”voittaa” kauppasodan. Tavalla tai toisella. Kiinalta sinällään nerokas veto iskeä tariffit juuri alueille joissa Trumpin kannatus on, tämä sinällään kyllä indikoisi kiinan aseman olevan heikko. Joten Trump saattaa olla oikeassa koko operaatiossaan. Voi olla, että tariffien vaikutukset eivät näy riittävän nopeasti tai Trump saa käännettyä senkin maahanmuuttajien tai Kiinan syyksi, jolloin uusintavalinnassa kyse on taas mediapelistä. Vaikea arvioida. Protektionismi on silti Trumpin aikakaudella tullut jäädäkseen.

FT ja Bloomberg uutisoivat että kiina ei voi enää tariffeilla vastata korotuksiin johtuen maiden epätasapainosta viennin/tuonnin suhteen. Ei löydy enää suoria tuotteita jota verottaa. Tämä ei toki ole ainut asia mitä voidaan tehdä, viimekädessä on huomattavia peliliikkeitä jotka iskevät kaikkien lompakkoon.

Tämä povaa huonoja aikoja globaalille markkinalle. Toisaalta riskiprofiilin kohetessa ja markkinaturbulenssin heilautellessa kursseja, saa yhtiöitä jotka muuten ovat täysin hinnoiteltu hyvään hintaan sisään.

Harkitsen vakavasti kevennystä isoista yhtiöistä jotka ovat enemmän globaalista talouskasvusta riippuvaisia, ja nostamaan painoa pienyhtiöissä ja käteisessä.

Ostopaikkoja tulee avautumaan moneen suuntaan kesää kohti mennessä, etenkin jos markkinasentimentti pysyy hermostuneena. Harmikseni olen jo melko vahvasti vivutettuna kun odottelen että Lehdon aliarvostus korjaantuisi niin pääsee täysin vapaasti hyödyntämään ostopaikkoja.

 

Admicomilta tuli odotetun vahva Q1 ja harkitsen position lisäämistä. Anteihin osallistuminen on toistaiseksi mennyt hyvin. Viimevuonna tuli vain Altiaan ja Admicomiin lähdettyä mukaan. Kumpikin löytyy toistaiseksi salkust pikkuplussilla.

Pidän tässä markkinatilanteessa mieluummin rahoja hyvällä mallilla olevassa pienyrityksessä, jolle globaalikauppa sota on melko vähäinen riski, ja jonka luvut ovat noin hyvät.

 

 

 

 

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 137

Loudspringin communications director twiittaa käyneensä Inderesin porukan kanssa keskusteluja. Suora quote tweetistä " Cheers to the crew at for a great meeting. Perfect blend of professionalism and progressive approach in that building "

 

Tästä voisi äkkinäisempi vetää johtopäätöksen että neuvotteluja on ainakin teoriassa käyty myös Loudspringin nostamisesta seurantaa. Tämä toki hyväksi niille jotka Loudspringissä näkevät aliarvostusta. Inderes efektistä voisi koettaa hyötyä lataamalla sisään lappua ja toivomalla kurssinousua. Tosin tämä spekulaatio edellyttäisi useammankin muuttujan toteutumista, ja lähtökohtaisesti myös tietenkin sitä että Inderes päätyy samaan tulokseen kuin itse yhtiöanalyysissä.

FIM tavoite hinta on Loudspringille 1,82. Jos tekisi olettamuksen että A)seuranta on alkamassa B) seuranta alkaisi lisää/osto suosituksella niin voisi olla hyvä betsi ladata nyt sisään ennen kuin asiasta tiedote tulee.

Toki voihan hyvin olla että Loudspringin CD on siellä käynyt mitä hyvänsä keskusteluja käymässä ja ei liity seurantaan mitenkään.

Itselläni siivu löytyy salkusta noin 1,56 keskihinnalla ja kurssi ollessa 1,4 voisi hyvin vähän lataa lisää.

Perjantainahan tulee Loudspringin Q1 joten sieltäkin tulee kurssiliikahduksia.

 

 

 

 

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 137

Pankkisektorista ja tuloskaudesta

 

OP antoi tänään tulosvaroituksen. Suurin osa ystävistäni joita olen viimeisen puolen vuoden aikana tavannut, on saanut kuunnella jaarituksiani, kuinka pankki tulee kärsimään vahvasti tulevina vuosina johtuen seuraavista tekijöistä. Blogiinkin olen jotain motkotusta laittanut.

Raskas konttoriverkosto joka on pakko uusia, kun kilpailijat painaa digitalisaatiolla katteet alas.

Kilpailijoiden konttoriverkosto on ketterä ja millä tahansa konttorilla hoituu kaikki asiat. OP ryhmä kilpailee paitsi itsensä kanssa myös toisiaan vastaan. Tämä ei voi olla hyväksi konsernitasolla, lisäksi on aivan käsittämätöntä, että edelleen voit ainoastaan OMAN osuuspankkisi konttorilla käydä hoitamassa suurimman osan asioista ja muissa voit hädin tuskin tilin saldoa tarkastaa.

Lisäksi OP:lla on edessä sama ERP ongelma kuin kaikilla muillakin. Nyt jo saa lukea lehdistä joka päivä, kuinka ongelmia on järjestelmissä. Tämä johtuu siitä, että alkuperäinen järjestelmä pyörii edelleenkin DOS pohjaisena osittain ja siihen päälle on rakennettu uusia ja uusia järjestelmiä ja niiden yhteensopivuus ei ole kovin hyvällä tasolla.

Pankki sektori on kilpailtu muutenkin aika vahvasti ja kilpailua on vielä konsernin sisälläkin, on pakko olla käden ojennus muille pankeille.

Lisäksi jos vaikka tutkii OP:n sijoitusyksikön tuottoa, niin se on selkeästi huonoin kaikista kivijalkapankeista. Nykyisen informaation vapaan liikkumisen myötä näkisin, että jopa kaikista pahimmat metsäläiset alkavat huomaamaan, että sijoitusyksikkö häviää kilpailijoille isoilla marginaaleilla vuodesta toiseen. Toki OP ryhmän etu on valtava myyntiorganisaatio, jolla rahaa saadaan sisään. Uskoisin kuitenkin, että etenkin isommat sijoittajat joista OP:n on jo nyt vaikea pitää kiinni äänestävät jaloillaan, jos sijoitusyksikön tuotot ovat yhtä surkeat tulevinakin vuosina. Nyt vielä on ollut markkinalla erittäin hyviä vuosia alla ja silloinkin on tehty huonoa tulosta, mitä tapahtuu, kun markkina olosuhteet eivät ole näin hyvät.

Vakuutusyksikön tulos on selkeästi huonompi kuin kilpailijoilla. Tämäkin täytyy kehittyä siihen suuntaan, että asiakkaita hävitään, tällä hetkellä OP:lla toimii ainoastaan keskittämisstrategia mikä pitää vakuutusmaksut järkevinä, jos on sijoitusvarallisuutta, ja lainoja joista OP bonuksia kertyy. Muuten ei oikein ole kannattavaa OP:n asiakas olla.  

Sääli että OP ei ole listattu niin että voisi shorttaa. (toki riippuisi listahinnasta jne)

 

Ulkoistin omat Nordeani marraskuussa epäillen vuoden vaihteen epävarmuuden MIFID2 lakimuutoksesta ja erp projektin toteutuksesta(kuluista) painavan kurssia. Olen siitä asti odotellut paikkaa tehdä uusi entry, melkein meinasin jo niin tehdä osinkodippiin mutta ajattelin kuitenkin odotella Q1 tuloksen. Odotan sieltä huonoja uutisia ja toivon ylireaktiota alas, niin pääsisin sisälle. Pidän pankkia erinomaisesti operatiiviselta johdoltaan ja toimintamalliltaan. Arvostustaso on aika huokea ja markkinasentimentin kääntyminen voisi hyvinkin ajoittua loppuvuodelle ja kurssi lähteä nousuun. Pääkonttorin siirrosta koituvat paljon puhutut säästöt pitäisi kyllä jollain tavalla näkyä muutenkin kuin puheissa. Tosin jos Wahlroos on laskenut, että säästöjä on tulossa niin en näe syytä olla uskomatta, sen verran minua parempi on pankkisektorin tilannetta arvioimaan. Tämän lisäksi OP:n ongelma satavat Nordean laariin.

 

Muuten odotan jännityksellä tuloskautta. Omat odotukset ovat:

Nokialta hyvää kehitystä

Sampolta yllätyksetön mutta hyvä

Outokummulta positiivinen yllätys suhteessa odotuksiin

Lehdolta tasainen tulos. Lehdolla Q1 on klassisesti ollut se heikoin mutta ihan perus tuloskin ilman negatiivisia uutisia pitäisi riittää markkinasentimentin kääntämiseen johdon myyntien jälkeen.

 

Viimeisen parin viikon aikana on salkuissa kaikki mennyt putkeen. Ajoitus treideissä ja muutenkin osakkeet ovat joka päivä about kaikki vihreällä. Mukavahan on tässä istua, kun menee indeksi suuntaan tai toiseen on oma salkku aina +1% tosin onhan tässä lasketeltukin maaliskuussa, kun Lehto veti salkkua perässään.  Salkku on jäänyt lähinnä Lehto operaation vuoksi indeksituotosta, joten ei tässä vielä ole aihetta tuuletteluun. Toki 4kk jakso on naurettava aika mitata tuottoja. Tuntuu silti, että pääsen yhä paremmin kartalle asioista ja alan ymmärtämään koko ajan paremmin miten vähä tiedän mistään. Auttaa kohdentamaan heikkouksia ja kehittämään osa-alueita missä on kehitettävää. Monet ”paperitreidit” joihin en ole nyt lähtenyt kun salkun likviditeetit on kiinni Lehdossa (ja reilusti lainaakin) olisivat tuottaneet hyvin, joten pitää vastaisuudessa ehkä miettiä vielä pääoman sitomista näin vahvasti yhteen kohteeseen myös siltä kantilta että estää vapaata treidaamista paikoissa. Vaihtoehtoiskustannus on siinäkin, vaikka lopulta oikeassa olisikin. Lopullinen katastrofihan tässä tulee, jos olen Lehdon suhteen vielä väärässäkin.

Altiaa olen hieman keventänyt nouseviin ja ennen Q1 irrotan lopuistakin listautumisannin suunnitelmani mukaisesti. Tällä hetkellä noin 14% tuotto on onnistunut operaatio ja koska epäilen heikkoa Q1, niin irrotan lopuistakin ennen sitä. Toinen listautuminen mihin osallistuin Admicom saa salkussa pysyä, vaikka arvostus onkin aika kireällä kurssinousun jälkeen.

Muutan myös Helsinkiin toukokuun alusta.  Jos jollakulla on tietoa asunnosta jonka haluaisi vuokrata, niin olen kiinnostunut. Mielellään 30min yhden kulkuvälineen matka keskustaan, hinta jotain 750 tienolla ja oma sauna ja astianpesukone. Toki nämä ovat toiveita ja kokonaisuus ratkaisee.

 

Virkistävää tuloskautta kaikille!

 

 

Käyttäjän rockafella kuva
Liittynyt: 11.2.2016, 18:22
Viestejä: 35

Juu mielenkiintoista!

Sekä Nordealla että OP:lla sijoitustuotot ovat laskeneet. Taitaa olla ihan noob kysymys, mutta mitä tämä tarkoittaa? Tuotot varainhoidosta ja omista rahastoista laskeneet, vai onko tuossa jotain muutakin taustalla? 

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 137

Sijoitusyksiköiden heikko tekeminen johtuu minun näkemykseni mukaan muun muassa seuraavista tekijöistä. Välitystoiminnan pienentyminen, osakekaupankäynnin kulujen painuminen kilpailun myötä ja passiivisen sijoittamisen trendin voimistuminen joka on pakottanut aktiiviset rahastot tiputtamaan hallinnointipalkkiota. Etenkin kun ylituottoa ei ole pystytty tuottamaan. Aika vaikea on perustella 2% hallinnointipalkkioita jos tuotetaan 60-75% indeksituotosta. Lisäksi kun etenkin strukturoitujen tuotteiden myyntiä on vaikeutettu regulaatiolla, uskon sen pienentyneen ainakin tilapäisesti.

Korkomarkkinan heikko tuotto on myös osatekijä. Mitä isommalla painolla korkosidonnaisissa tuotteissa on vedetty, sitä pienempää tuottoa on aikaiseksi saatu. En osaa arvioida miten paljon kuluja Mifid2 säännöstely on tuonut mutta veikkaisin että ihan merkittävästi.

Väittäisin että ihmisten tietoisuuden kasvu on yksi osa tekijä. En ihmettele, että pankit kiristävät hampaita kuullessaan avoimesti puhuttavan indeksirahastoista ja passiivisesta sijoittamisesta. Lisäksi on aikaisempaa helpompia tapoja sijoittaa ja internet ja tiedon vapaa kulku aiheuttaa sen että hintatietoiset asiakkaat siirtyvät pienten kulujen perässä. Tämä korottaa kilpailua ja painaa katteita.

Nordean von Koskull mainitsi myös tänään Q1 ohjeistuksen lomassa, että compliance ja riskien hallintayksikkö on laajentunut ja sinne on tehty investointeja jotka nostavat kuluja, nämä lasketaan käsittääkseni sijoitustuotoista pois. Tämä on myös uuden regulaation aiheuttamaa.

Nordea teki odotuksieni mukaisesti heikon Q1, sinällään alla oleva yhtiö on kyllä hyvälla mallilla, nyt mietin että lähdenkö jo nyt mukaan vai odottelenko ja toivon että sentimentti veisi kurssin lähemmäs 8e. Jaa-a

 

Käyttäjän rockafella kuva
Liittynyt: 11.2.2016, 18:22
Viestejä: 35

Kiitokset!

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 137

Jännittävä tuloskausi omalta osalta pääosin paketissa. Ei kovin vahva suoritus ollut salkun osalta.

Sampon osaria vielä odotellaan, mutta sieltä harvoin mitään kovin yllättävää tulee. Pieni pohdinta on, että kun OPn tulos odotetusti aika paljon laski, erityisesti vakuutusliiketoiminnan osalta niin olisiko IF kyennyt sieltä haalimaan osuuksia.

Jos oletetaan että vakuutusten kysyntä on melko vakio, niin saturoituneella markkinalla toisen tappio on toisen voitto, eli ehkä Sampo olisi kyennyt haalimaan Oplta asiakkaita. Mm Autovakuutuksen saa selkeästi halvemmalla tällä hetkellä IFiltä, ainakin omani vaihdoin sinne.
Saa nähdä, Nordean huono tulos voi myös toisaalta painaa Sampoa. Topdanmark taasen teki hyvän tuloksen, joten suuntaan ja toiseen on ”ajureita”. Odotan silti aika perus tulosta enkä vahvaa reaktiota mihinkään suuntaan.

 

Altiat laitoin kaikki loputkin mäkeen tänään. 8,67 sain lopulta korkeimmillaan. Hyvä listautumisantiin osallistuminen ja 10-14% voittoja.  Nordea tänään antoi 10,50 tavoitehinnan ja osto suosituksen mutta itse odotan Q1 olevan heikko ja laskua olisi tulossa. Jos tulee kova lasku, saatan ottaa takaisin salkkuun.

 

Onnistumisia

Nordean heikon Q1 ennakointi ja toistaiseksi hyvä pieni entry.

 

Neutraali

Nokian heikohko Q1 mutta hyvä entry kesken pahimman laskun 4,6 hintaan käänsi voitolliseksi.

 

Epäonnistumisia

Outokumpu

Ostin vielä lisää 5,22 Kurssi toki noussut hyvin tämän jälkeen mutta se että tukkaan tuli niin pahasti ja omat arviot menivät pahasti metsään ei ole hyvä suoritus.

 

Lehto Q1. Odotin parempaa. Toisaalta Q1 on aika pieni osa vuoden tulosta, ja johdon ohjeistuksen pitäminen ja selitys, että projektien tuloutuminen muille kvartaaleille heikentää tätä kvartaalia on uskottava.

Liikevaihdon kasvu jatkoi hyvää vauhtia, joten ainakin kasvu uralla mennään. Toki kasvu ei ole itseisarvo ja siitä pitäisi jotain jäädä viivan allekkin. Ei kuitenkaan ole ihan sama asia, kun joku case Netflix jossa voi maksaa tappiollisestakin kasvusta, kun se tuloutuu tehokkaasti tulevina vuosina.  Rakennuspuolella kasvu ei ole kasvua jäädäkseen vaan jokaisesta projektista pitäisi saada tulosta aikaiseksi.

Kurssireaktio kuitenkin melko ylilyövä, EPS ohjeistus vuodelle on euron pintaan ja nyt jäätiin joitain senttejä tuloksesta.

 Lisää salkkuun 10 pintaan ja toivotaan että koko vuoden ohjeistus noin euron EPS suhteen olisi lähellä. Tällä kurssilla se on nimittäin jo aikamoinen bargain.

Pahimmillaan kurssi kävi jo 9,72 että ei myöskään ihan päivän pohjiin osunut ostot, toki aivan pohjiin osuminen nyt melko mahdotonta ja kai tässä muuten on viime aikoina ajoittaminen onnistunut hyvin.

 

Veivaillaanpas hieman numeroita Lehdon suhteen.

Liikevaihto kasvoi edelleen hyvin (37%) ja myös tilauskanta kasvoi. Tämän voisi olettaa antavan tukea ohjeistuksen osumiselle ainakin liikevaihdon suhteen.

Ohjeistus liikevaihdon suhteen on 20-30%, nyt kun kasvettiin 37% ekalla kvartaalilla niin lasketaan vaikka 25% kehittymisen mukaan.

Eli liikevaihto olisi vuodelta 2018 noin 747 miljoonaa.

Liikevoitto pieneni merkittävästi ja vaikka johdon puheet ovat uskottavia tiputetaan koko vuoden arviota vähän, jotta pidetään turva-marginaalia. Koska liikevoiton merkitys Q1ltä koko vuoden tulokseen on pieni (viimevuonna 7%) ei ole tarvetta ruuvata liikaa alaspäin. Lasketaan vaikka 8% mukaan joka on sekin konservatiivinen arvio.

Näillä luvuilla tulisi tulosta 60 miljoonaa. Mikä olisi hyvin lähellä viimevuoden tulosta.

Tämä ei olisi mikään katastrofi, toki samalla tasolla kuin edellisenä vuonna pysyminen ei ole hyvä juttu kasvuyhtiölle. Toki jos painottaa kasvun merkitystä ja laskee että se tuloutuu tulevina vuosina.  Riippuu sitten mistä syy marginaalin laskemiseen löydetään, jos se siis noin sattuisi toteutumaan, eiköhän noita ohjeistuksia ruuvailla tarkemmaksi vielä kesän aikana.  

Tosin riskejä on paljon, mikäli rakennusalan kiista palkoista pitkittyy voi sieltä tulla hankaluuksia paljonkin. Kysymys on myös siitä mitä tapahtuu isoille projekteille, Lippulaiva ja Hippos ovat isoja kysymysmerkkejä ja mitä pidemmälle tiedottaminen niistä venyy sitä huonommalta näyttää.

Riskejä liittyy myös siihen, että jos liikevoiton pieneminen onkin kysymys esimerkiksi kiristyvästä hintakilpailusta ja vaikka päästäisiin vahvaan kasvuun edelleen, niin onko tilanne se, että 10% marginaali on takavuosien utopiaa?

Jos vuositasolla aletaan tahkoamaan lähemmäksi verrokkien liikevoittomarginaaleja niin yhtiön merkittävin kilpailuetu sulaa tehokkaasti. Tällöin voi olla hankalampi tuottaa samaa tulosta tulevina vuosina, jos esimerkiksi YIT:n fuusio ajetaan onnistuneesti läpi ja sieltä tulevat synergiat tehostavat toimintaa. Pidän sitä epätodennäköisenä mutta se on hyvä miettiä.

Yhtiö on sinällään erinomaisen vakavarainen, ja vaikka nyt ostettiin uusi tehdas ja tehtiin investointeja ei tuntunut paljoa kassassa painavan. Omavaraisuusaste edelleen 57% ja nettovelkaantumisaste -0,5%

Talouspäällikkö koetti markkinoita rauhoitella ja vahvisti ohjeistuksen ”laskelmien mukaan pitävän” Toivotaan että niin on, alkaa tulla luottamuscase tästäkin.

Mitä tästä tuloskaudesta jää käteen. En tiedä onko markkinoilla hermostumista, pitkän nousukauden jälkeistä ”löysää” rahaa vai algoritmikaupan käyntiä mutta reaktiot ovat mielestäni voimakkaampia kuin aikaisemmin. Tämä tarkoittaa sitä, että entistä enemmän ehkä kannattaa jättää ennakointi vähempään ja reagoida tuloksiin. Tänäänkin olisi lähes Lehdon koko laskun voinut kuitata lataamalla pohjilta lisää. Eli varaudu käteiskassalla tuloskauteen.

 

https://www.ft.com/content/5b1cab62-4a55-11e8-8ee8-cae73aab7ccb?list=intlhomepage

Tässä ehkä yksi syy volatiliteetin kasvuun?

Mielenkiintoinen artikkeli pankkien market makerin roolin pienentymisestä, voisi kuvitella, että se avaisi treiderille parempia paikkoja, kun pankit eivät vahvista myynti ja ostolaitoja niin reaktioiden voimakkuus kasvaa? Toki jos likviditeetti katoaa kokonaan niin se vaikeuttaa toimimista, silti näkisin sen näppärälle toimijalle mieluummin potentiaalisena upsidena.

Market makerin toiminnasta havainnollistava, joskaan ei aivan uunituore artikkeli. Pätee silti more or less edelleen. (toisen sivun puolivälistä alkaa market maker- key to the stock market game)

https://www.cfapubs.org/doi/pdf/10.2469/faj.v27.n2.12

 

Eipä siinä, kohti uusia operaatioita.

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 137

Riidi oli oikea, nyt jäädään odottelemaan mitä Inderes lopulta firmasta tuumaa.

 

http://news.cision.com/fi/loudspring/r/inderes-aloittaa-loudspring-oyj-n...

 

 

Käyttäjän Rahamiäs kuva
Liittynyt: 20.2.2018, 21:16
Viestejä: 18

+10% nyt taulussa. Aika hurja reaktio uutisen sisältöön nähden. :D 

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 137
Rahamiäs kirjoitti:

+10% nyt taulussa. Aika hurja reaktio uutisen sisältöön nähden. :D 

Joo samaa naureskelin twitterissä. Ei oikein käy järkeen että uutinen siitä että analyysitalo aloittaa seurannan aiheuttaa moisen reaktion.

Logiikka kai kulkee Inderes aloittaa seurannan->yhtiöt on noussut kun inderes on niistä raportin julkassut (jos positiivinen)->ostetaan ennen ku reaktio tulee.

Toki joku voi ajatella myös näin. Yhtiö kokee olevansa aliarvostettu->kuinka purkaa aliarvostus ? (koska  tarvitsee vaikkapa rahaa antiin)->inderesin reaktiot ovat olleet voimakkaita->ostetaan inderesiltä seuranta.

Ei sinällään kai väärin, mut fundamentti sijoittajan näkökulmasta hullua. Hassua sen puolesta että jos noin moni laskee yhtiön olevan hyvä sijoitus vain sen pohjalta että se nousee inderesin seurantaan, olisi varmaan kannattanut hieman tutkia yhtiötä itsekkin jotta voisi muodostaa siitä mielipiteen että onko kurssi aliarvostettu. Mutta analyysityö on vaikeaa ja työlästä, treidaaminen taas hauskaa.

Oma logiikka kun menee, analyysini pohjalta yhtiö on aliarvostettu->Inderes voisi tulla samaan tulokseen->Inderesiä uskoo moni sijoittaja->Aliarvostus voisi purkautua.

Toki tässä on se ISO kysymys merkki että ollaanko Inderesin kanssa samaa mieltä aliarvostuksesta, näkymistä ja analyysistä. Omassa salkussa sopiva positio löytyy joten seurailen vain kurssiliikkeitä sivusta. Mielenkiinnolla silti odotan tuleeko Inderes samoihin päätelmiin kuin itse.

Sittenhän tässä naureskellaan jos inderesin raportti on Myy/Vähennä tavoitehinnalla 0,90 tms :D

 

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 137

Kiitos kaikille uusille ja vanhoille tuttavuuksille joiden kanssa eilen höpöttelin. Puolen nimet olen jo unohtanut mutta erittäin antoisia keskusteluja ja viihdyttäviä esityksiä. Toivottavasti tästä tehdään Annual Event. Viihdyin ainakin itse erinomaisesti ja kerrankin pääs jauhamaan sijoitusjutuista like-minded ihmisten kanssa oikeen ajan kanssa. Skarppeja kavereita paikalla ja hyviä mielipiteitä ja perusteluita. Kiva myös saada nimimerkeille kasvot..

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 137

Päivitelläänpäs vähän blogia. Mennyt aika uuden työpaikan rutiineihin tutustuessa ja uuteen kaupunkiin ja piireihin totutellessa. Pikkusen olen pitänyt helle lomaakin, kun kerrankin kohtelee kelit suomea suotuisasti. Yritän aktivoitua uudelleen, koska tekee hyvää tarkastella omia prosesseja lähemmin kirjoittamisen kautta.

Lehto on jatkanut laskuaan, numeroiden valossa näyttää siltä, että markkina ennakoi ohjeistuksen alitusta vuodelle. Johto oli Q1 yhteydessä adamant että siinä pysytään. En ole numeroista huolissani mutta tuntuu että missaan jotakin, kun kurssi vaan laskee. Onko prosesseissa sitten jotain vialla kuitenkin? Tiedä häntä, istun positioni päällä ainakin, kunnes jotain hälyttävää numeropohjaista dataaa tulee ulos. Pianhan tulee Q2, jossa toivottavasti vähän valoa saadaan.

Lehdon keväthän meni tilauskirjan valossa positiivisesti ja vaikka Lippulaivasta ei ole mitään kuulunut niin uskon tilauskirjan näyttävän hyvältä. Oleellinen pointti kai on se, että päästäänkö tällä kvartaalilla parempiin liikevoitto-%. Jos johdon selitys pitää paikkansa, että omia gryndaus kohteita ei valmistunut q1 aikana niin nyt pitäisi sitten korjata koko vuoden tulosta ylöspäin, jotta kurssi ”normalisoituisi”. Jos tulee uusi alitus ja jätetään lisää kirittävää loppuvuodelle voi olla, että lasketaan lisää ja reippaasti. Liikevaihto kehittyi ohjeistettua paremmin 37% (ohjeistus 20-30%) Toivotaan että sama meininki jatkuu.  

Olin myös tarkastellut tässä juhannuksen jälkeen ostopaikkaa Enersizessa, alkoi tuntua lasku hieman ylilyönniltä. Kurssi tällä viikolla noussut 35% joten ehkäpä missasin ostopaikan kokonaan. Lähinnä kyllä muiden kirjoituksia olen siitä lukenut ja oma analyysi lähes tekemättä (jonka takia en ole vielä pennosia siihen laittanutkaan).

Loudspringin suhteen odottelen mielenkiinnolla Inderesin raporttia, joka on viivästynyt reippaammin. Varmaan sielläkin on vaikeuksia määrittää käypää arvoa, kun yhtiöomistukset alla ovat aika monimuotoisia. Odotellaan rauhassa, sinällään tihkuvat informaatiot mitä olen kiireiltäni kerennyt seurata ovat olleet positiivisia.

Nordea ostot ajoittui näköjään suht hyvin ja 8,3 keskihinnalla aion vielä odotella että irrotan. Ei tuo Q2 nyt mikään täydellinen suoritus ollut mutta lähinnä sentimentin kääntyminen on hyvä asia. Uskoisin että voi sieltä pikkuhiljaa kiriä ylöspäin. Sampo ei ole juuri liikahtanut mihinkään vaikka Nordealta tulikin hyvä tulos, jos nyt pitäisi jotain lisätä niin Sampoa katselisin vähän tarkemmin.

Huomenna tulee Outokumpu ja UPM. UPM multa salkusta lähti jo aikaisemmin toukokuussa 29.50 pintaan, ei siinäkään ihan ajoitus osunut kun 32.00 ois saanut mutta hyvä treidi se silti oli kun alta 20 ostin. Outokummut ilmesty takasin salkkuun alkaen 6,4 (syksyllä myin 9 pintaan) ja oon ostellu alimmillaan 5 pintaan ja nyt keskihinta hintsusti 6 päällä.  

Olen hieman katsellut josko lähtisi avaamaan aasia positioita pikkuhiljaa, kauppasota on toistaiseksi laskenut lähinnä Aasiaa, Jenkit pärjänneet verrattain paremmin. So far oon kuitenkin vielä kotipörssissä lähes 100% painolla ja siitäkin pääosa Lehdossa. Katsotaan jos hajautetaan kun pahin aliarvostus purkautuisi, jos olen oikeassa siis.

Onko kukaan perehtynyt Kleverin antiin? Invesdorin kautta mahdollista. Hyvin alkuvaiheen juttu, joten riskit todella isot ja valuaatiokin kuulostaa aika kireältä. Tarina ja idea on silti hyvä. Pitänee perehtyä paremmin, kun ehdin.

Kiinteistömarkkinat ovat alkaneet kiinnostamaan, kun töiden puolesta tulee niitä pyöriteltyä, osa tuotteista vaikka kuluiltaan ovatkin näin osakepoimijan silmiin kovia, kuulostavat hyviltä. Pitänee perehtyä enemmän ja ehkäpä avata joku 30-40% positio, voisi olla järkevää tässä markkinatilanteessa ja muutenkin riskikeskittymä osakkeissa 200% nettoarvosta on ehkä pitkällä aikavälillä huono strategia. Saa nyt nähdä, pääomat on, suhteessa pieniä kuitenkin odotusarvollisesti tulevaisuudessa pyörittämiin niin ei ole niin katastrofi vaikka olisinkin väärässä ja tulisi isompi lovi.

Opetellaan operoimaan jotta vältetään pahempia virheitä kun pääomissa on jotain sellaista joka alkaisi tuntua pahalta menettää. Joka päivä tuntuu oppivan uutta. Nyt kun katsoo itseään vaikka vuoden taaksepäin tuntuu että vittu kun en tajunnut mistään mitään.

Toki Buffetin sääntö on ”dont lose money”. Se on järkevä strategia mutta pidän tällä hetkellä riski-Tuotto suhdetta hyvänä nykyisissä positioissa joten antaa rullata kunnes tilanne muuttuu.

Nauttikaahan helteistä, kyllä ne loska ja pakkaskelit taas tulee liiankin pian !

Sivut

Mainos: Fellow Finance
Haluaisitko ansaita rahaa kuin pankki? Tutustu tarkemmin klikkaamalla!
Lue lisää