Kiinteistöpro kirjoitti:

Ovaroon sijoittaneiden tai sijoittamista harkitsevien kannattaisi tätä taustaa vasten hetki miettiä, millaistakohan tavaraa taseeseen on mahtanut kertyä. Onko kiinteistömarkkinoilla kovempi kilpailu laatutavarasta vai siitä ylijäämäkamasta, joka ei mene millään kaupaksi? 

Toisin sanoen, oliko Oravan vanhan johdon helpompaa ostaa laatutavaraa vai skeidaa? Heillä itselleenhän asialla ei sinänsä ollut mitään merkitystä hallinnointipalkkion näkökulmasta. Skeidasta saa muuten paremman tukkualennuksen kuin laatutavarasta, ja sille on ihan hyvä syynsä.

Seuraavaksi voi sitten miettiä, onko tuleva arvonkehitys parempi laatutavaralla, joka menee nopeasti kaupaksi, vai sillä skeidalla joka rakennusliikkeellä jäi käsiin ja josta se epätoivoisesti halusi eroon?

Kun tämän sisäistää, alkaa Kurren todellinen olemus vähitellen hahmottua.

Väittäisin, että nykyiseen Ovaroon sijoittaneet ovat yhtiön tilasta keskimäärin paremmin perillä kuin aikanaan Oravaan sijoittaneet. Osingon perässä juosseet tuulipuvut ovat tippuneet pois kyydistä. 

Ovaron uudet perheasunnot ovat vaikeammin myytävissä, mutta eivät nekään arvottomia ole. Ei Ovaron myyntiportfolio ole mitään skeidaa. Paljon 2010-luvulla rakennettuja asuntoja, järkevillä paikoilla isoissa yliopistokaupungeissa. Tuskin kukaan uskoo, että kämppien toteutuneet kauppahinnat vastaavat 1:1 ylöskirjattua tasearvoa, mutta en usko että omaisuutta tarvitsee myydä 50% alennuksella. (Jos tarvitsee, ostan mielelläni itselleni uuden kodin Ovarolta:)

Tällä hetkellä Ovaron markkina-arvo on lähes puolet epra navista (nav ilman verovelkoja). Kuten sanoit, tämä on tietysti Ovaron todellinen olemus: kuinka paljon taseessa on ilmaa. Osakekurssi heijastelee jo sitä, että asuntoja myydään isolla alennuksella. Jos uskoo, ettei ihan niin isolla kuin pörssi hinnoittelee, kannattaa osaketta ostaa. 
 

Rogue kirjoitti:

Taidat olla nyt Rahamiäs ensimmäinen joka väittää ettei voi saada 3% dollarituottoa. 

En luullut että voi saada riskittömästi tuon 3% euroissa. Ihmettelin vain sitä että miksi suojaaminen olisi niin kallista. 

Aika moni tässä ketjussa on jo kertonut, ettei dollaripohjaisia korkotuottoja voi saada samansuuruisina euroissa. Suomalainen sijoittaja voi saada 3% tuoton vaikka mistä, mutta siihen liittyy jokin riski.

Suojaaminen on kallista, koska lyhyiden korkojen ero (eur vs. usd) on niin suuri. 

Nordean osakkeita on salkussa sellainen potti, että luonnollisesti miettii onko itse missannut jotain, kun kurssi putoaa joka päivä. Markkina hinnoittelee laskevaa tulosta lähivuosille, sillä muuten tuskin mentäisiin näin reilusti alle p/b 1:n. Korkokate on pitänyt pintansa tähän asti melko hyvin, mutta palkkiotuotot varmasti putoavat markkinan epävarmuuden jatkuessa. Toisaalta kulut pienevät koko ajan. Nordea käy omalaatuista kilpajuoksua siinä, pystyykö se supistamaan kuluja nopeammin kuin tuotot ehtyvät.

Heitän ilmaan bear-skenaarion: eps olisi vain 0,60e joka vuosi tästä eteenpäin hamaan tulevaisuuteen. Se sisältää jo paljon surkeutta kaikilla osa-alueilla, kuten taantumaa ja sakkoja rahanpesusta. Jos ja kun Ekp määrää Nordealle noin 15% cet1-vakavaraisuuden, ylimääräistä pääomaa voidaan jakaa ulos vähintään 1e/osake, jopa 1,5e. Näillä oletuksilla Nordea pystyisi silti pitämään osingon 0,70e tasolla seuraavat 10 vuotta (yli 9% efektiivinen tuotto). Osakkeen ostohinta olisi kuitattu 11 vuoden kohdalla. Tämä siis huonossa tulevaisuudennäkymässä. 

Realistisempi näkemykseni on, että Nordea pärjää kohtuullisesti jatkossakin. Johdossa on fiksuja ihmisiä, jotka pystyvät viemään yrityksen omistajien kannalta oikeaan suuntaan muuttuvassa maailmassa. Iso laiva kääntyy hitaasti, mutta Nordeassa on tehty paljon oikeansuuntaisia toimenpiteitä tulevaisuutta ajatellen. Kyllä siellä tiedetään regulaation, fintechien ja korkotason aiheuttamat ongelmat. Sampo suuromistajana pitää huolen, että tulosta on tultava. 

Viime aikojen kurssilaskun taustalla lienee rahanpesupelkojen, q3-pehmeyden ja yleisen markkinakorjauksen lisäksi teknisiä syitä, kuten indeksirahastojen pakkomyyntejä ja kv-sijoittajien siirtymistä pois Euroopasta. Vaikka Nordea ei varsinaisesti ole laatuyhtiö eikä siltä voi odottaa kovaa tuloskasvua, se on mielestäni hintaansa nähden hyvä sijoitus. Ihmettelen, jos keväällä osinkokiiman herätessä ollaan enää 7,5 euron hinnoissa.

Mediamyllytys on kovaa ja Browder pääsee estoitta kertomaan julkisuudessa omia näkemyksiään. Suomessa ja Ruotsissa tiedotusvälineet rakastavat Nordean lyömistä ja paniikin lietsomista. Nordea ei tietenkään voi kommentoida yksittäisten asiakkaiden tekoja. 

Muutamia numeroita pohdiskeltavaksi ja hahmottamaan mittakaavaa:

-Dansken rahanpesuepäilyt 235 000 Meur (=235 mrd)
-Analyytikot ennustavat Dansken saavan sakkoja sadoista miljoonista muutamaan miljardiin euroon. (numeroina 200 - 2000 Meur)
-Hermitagen esiintuomat rahanpesuepäilyt Nordeassa 150 Meur
-Jos epäilyt osoittautuvat oikeiksi ja Nordea on syyllistynyt rikoksiin, paljonko voisi tulla sakkoja? Pohjoismaista tuskin enempää kuin 10-20 Meur.
-Nordean markkina-arvo tippui uutisen jälkeen 1600 Meur
-Nordean nettotulos viime vuonna 3000 Meur

Oma logiikka oli ristiriidassa markkinareaktion kanssa ja ostin lisää. Kuka muistaa enää Panama-papereita?