Rubio mainitsi muuten nyt suoraan sen, mitä aiemmin olin huomioinut taseen piiloarvosta: "..there are JVs in Italy that in the past for specific reasons have been written down, but will produce very significant cash flow in the future". Eli on teknisistä syistä kirjattu alas assetteja, joissa on kuitenkin tosiasiassa vielä selvää arvoa.
Eikös tämä ole Savoy ? Arvioitu ERC 500 miljoonaa sek.
Rubion puheen perusteella niin ovi velkamarkkinoille on kiinni ja 7 pinnaa puuttuu varoja velanmaksuihin vuoden 2025 loppuun.
Bondien määräpäiviä on saatava pidennettyä ja kysymys kuuluu, että onko se mahdollista ja jos on, niin mitä velkojat vaativat korvaukseksi.
Voiko ERC:ssä olla jotain, mikä on taseesta alaskirjattu? Tätä en tiennytkään, otaksuin että pyyhitään pois molemmista. Tosiaan odotellaan tuloksia noista neuvotteluista. Tulkitsin Rubion puheista, että Q1 on mennyt vahvasti. Positiivinen operatiivinen kehitys parantaa neuvotteluasemaa.
Voiko ERC:ssä olla jotain, mikä on taseesta alaskirjattu? Tätä en tiennytkään, otaksuin että pyyhitään pois molemmista. Tosiaan odotellaan tuloksia noista neuvotteluista. Tulkitsin Rubion puheista, että Q1 on mennyt vahvasti. Positiivinen operatiivinen kehitys parantaa neuvotteluasemaa.
Niin Intrum kertoo presentaation sivulla 30. Tasearvoa on 205 ja mikä lienee linjassa siihen mitä Kistefos maksoi.
Edit: joku formatointi näköjään siirtyi kopioidessa mutta en jaksa korjailla.
Luottoluokitusraporteista
Lukaisin luottoluokitusraportit läpi. Nämähän ovat yllättävän mielenkiintoisia: ilmaisia laadukkaita osittaisia yritysanalyysejä.
Tässä yhteenvetona:
S&P:
Konsulttien palkkaaminen nähtiin lisäävän ”distressed debt restructuring” -riskiä.
Put on Credit Watch with negative implications. Tämä merkitsee että seuraavan 90 päivän aikana lasketaan ratingia lisää jos ddr:n riskit kasvaa. Ddr: ää ei pidetty ennen konsulttien palkkaamista todennäköisenä.
”The recovery rating on the senior notes is unchanged at '4', indicating our expectation of average (30%-50%, rounded estimate: 40%) recovery in the event of a payment default.”
Edellinen downgrade oli 5. Helmikuuta. Tämä johtui Cerberos myynnistä, joka johti suurempaan leverageen. Tämä vaikeutti pääsyä bondimarkkinoille.
Konsulttien palkkaaminen voi myös signaloida suurempia haasteita bisneksessä yleensä
Luottoprofiili on heikentynyt, mutta on muutoksessa. (In Transition)
Kannattavuus on laskenut
Poistuu Credit Watchista jos yritys onnistuu perinteisessä uudellenrahoittamisessa.
Fitch:
Recovery rating RR4 on senior unsecured bonds (= average recovery prospects)
Intrumin tulovirrat ja lainastruktuuri antaa mahdollisuuden tarkistella järjestelyjä joita ei luokitella DDE:ksi (distressed debt exchange). Tämä esti alemman luokituksen.
Fitch ei pidä defaulttia tai vastaavaa heidän ”base case”na. (Vaan muita uudelleenjärjestelyjä, heikoimmilla ehdoilla tms)
Bondimarkkinoille pääsy 2024 ei pidetä todennäköisenä, mutta nykyiset fyrkat kattaa erääntyvät 2024.
Korkea leverage: 3.5 target toteutus siirtyy 2025 → 2026.
Heikompi debt coverage: 31% veloista on floating rate.
Its finance costs/revenues and average cost of funding increased to 18% and 6%, respectively, in 2023 from 12% and 4%, respectively, in 2021.
Riski DDE:lle kasvanut, johtaa Intrumin huonoon neuvotteluasemaan rahoitusjärjestelyissä.
Riskienhallinta ollut huonoa.
Luokitusta lasketaan edelleen jos bondien omistajat joutuvat ottamaan tappioita.
Koska yksi kynnyskysymys on selvästi pääsy bondimarkkinoille, mietin mitkä tähän ovat ajurit:
Luottoluokitusten nosto
Bondien arvonnousu(riippuu luokituksista = vähän muna-kana)
Nämä kulkevat varmasti käsi kädessä. Raporteista voi lukea että luottoluokitusten nousun ehtona ovat:
Onnistuneet rahoitusjärjestelyt (ehkä tietoa seuraavan 2-4 vko aikana?)
Ehkä pieni vaikutus: Q1 tulokset, ja sitä kautta rahaa erääntyvii ja leveragen pienentämiseen.
Muita positiivisia draivereita:
Cerberus-diilin loppuunvienti
Yleisen korkotason lasku?
Koko arpa näyttää kuitenkin kulminoituvan neuvottelutuloksiin lähiaikoina, joka varmasti muuttaa kurssia kohtuullisen suurella kertoimella suuntaan tai toiseen. Tähän ei riitä tietotaito heittämään minkäänlaista tn. lopputulemaa.
Lohdullisena voi myös pitää että reittausfirmat ei pitänyt vielä konkurssia perus casena, vaan kasvaneena riskinä. Jos tämän yhdistää sisäpiiriostoihin saa tästä itselleen uskoteltua +ev betsin. 🙂
Huomenna sitten Q1 raportti ja sen perään yhtiökokous, jonne oonkin jo matkalla. Jos tulee mieleen kysymyksiä joihin kiinnostaisi saada johdolta vastauksia, voipi tähän vaikka heitellä niin koitan saada kysäistyä. Joitain omia on jo mielessä, hallitusta ajattelin ainakin roustata hieman 🙂
Odotukseni Q1-rapsalta ovat, että se on hyvä. Isot sisäpiiriostot tehtiin, kun Q1 oli jo lähes paketissa. Miksi olisivat ostaneet, jos suorittaminen ei olisi ollut vähintään odotusten mukaista. Mitään valtavaa uutista en odota, mutta kaikin puolin solidia suoritusta kylläkin.
Täällä ainakin odotellaan innolla kommenttejasi yhtiökokouksesta :) Eniten tietysti kiinnostaa nuo rahoitusneuvottelut, mutta niihin ei varmaan mitään erityisen paljastavaa vastausta saa elleivät itse niistä tiedota osarin yhteydessä.
Hieman ihmetyttää, että shortit ei ole juurikaan liikkuneet eli menevät osariin isoilla painoilla..
Mikäli ymmärrän oikein, niin yrittävät järjestellä myös tänä vuonna erääntyviä lainoja. Voi olla aika paha rasti tilanteessa jossa servicing kulut nousivat enemmän kuin tulot. On ikävä spiraali. On shorttaajat kovia. Ovat olleet koko ajan kartalla ja ei luulisi olevan ongelma ostella jonkun verran bondeja ja sieltä laittaa lisää kapuloita rattaisiin.
Sanoisin kanssa että vähän pehmeämmät luvut kuin olisin toivonut. Ylärivillä kasvua, mutta marginaalit ovat luisussa. EPS hiukan miinuksella, ilmeisesti säästöohjelmiin liittyvien kertaerien vuoksi. Täytyy tutkia tarkemmin vielä ja kohta alkaakin webcast.
Sain kuunneltua webcastin kiireiden takia vajanaisesti sieltä ja täältä. Yleisesti ottaen Rubio on kyllä minusta melko vakuuttava esiintyjä ja vaikuttaa olevan hyvin perillä yrityksen liiketoiminnasta. Vastaukset tulevat kaikkiin kysymyksiin selkeästi ja virtaviivaisesti.
Kysymykset keskittyivät melko paljon 5 ja 6 slaidehin ja servicing businekseen, mutta harmillisesti jäi osa kuuntelematta. Tuliko näissä mitään uutta erityistä informaatiota esiin? Muuten minusta ei mitään ihmeempiä ollut webcastissa. Mikäli ymmärsin oikein puhelun lopusta, niin Rubio arvioi henkilökunnan vähenevän jopa puoleen lähivuosina teknologian ansiosta. Tämä kuulostaa kulujen kannalta hyvältä.
Intrumin toimitusjohtaja Andrés Rubio on löytänyt itsensä keskeltä painajaista.
Kustannuksia leikataan, mutta kustannukset kasvavat. Taseen velkoja saneerataan, mutta nettovelka vain kasvaa. Ja palveluliiketoiminnan luvattu marginaalin parannus on toistaiseksi loistanut lähinnä poissaolollaan.
- Odotusten mukaisesti neljännesvuosi kausiluonteisesti heikompi ja yleinen kaupallinen aktiivisuus jatkui vilkkaana
- Oikaistu liikevaihto ja oikaistu liiketulos EBIT nousivat molemmat 8 prosenttia verrattuna Q1 -23 -liiketoimintaan nähden johtuen palveluliiketoiminnan yritysostoista, pääasiassa Keski- ja Etelä-Euroopassa
- Velkaantumisaste ennallaan 4,4x, mukaan lukien 0,1x epäsuotuisat valuuttakurssimuutokset
- Edistymistä tapahtui useissa strategisissa aloitteissa, mukaan lukien: (i) Ophelos toteutettiin Alankomaissa, (ii) saavutettiin ~500 MSEK:n säästö Q1 -24 aikana (800 MSEK:stä vuonna -23). (iii)Toteutettiin toimenpiteitä lisäsäästöjen saavuttamiseksi ~700 MSEK verran vuonna 2024 ja 2025,
- Velkarakenteen yhdenmukaistaminen ja keskustelut osakekumppanuuksista jatkuvat edelleen.
Toi Richard Bråse on mielenkiintoinen kaveri. Olisi kiva tietää tarkemmin hänen ajatuksenjuoksustaan, mutta enemmän sillä on tekemistä aktivismin kuin journalismin kanssa.
Yhtiökokousreissu oli ihan hauska kaikin puolin. Juttelin sekä hpj:n että toimarin kanssa pitkään. Palailen kokemuksiin viikonloppuna, kun on aikaa kirjoittaa. Bingo53, et ymmärrä ihan yhtiön liiketoimintaa kun viittaat noihin vakuudettomiin portfolioihin "taakkana".Tuo on toinen puoli yhtiön liiketoimintaa, ei mikään taakka.
Yhtiökokousreissu oli ihan hauska kaikin puolin. Juttelin sekä hpj:n että toimarin kanssa pitkään. Palailen kokemuksiin viikonloppuna, kun on aikaa kirjoittaa. Bingo53, et ymmärrä ihan yhtiön liiketoimintaa kun viittaat noihin vakuudettomiin portfolioihin "taakkana".Tuo on toinen puoli yhtiön liiketoimintaa, ei mikään taakka.
Intrum on ollut kumppani vuosikymmenet varmaan jokaiselle suomalaiselle yritystoimintaa harjoittaneelle. Sille on annettu perintätehtäviä ja käytetty saatavaluottojen luottokelpoisuuden arviointiin. On sille myyty saataviakin erityisesti silloin, kun ajat välillä kovenevat ja isot yritykset sekä ammattiostajat alkavat käyttää pieniä palvelu- ja tavaratoimittajia pankkeina viivyttämällä laskun maksuja ja keksimällä omia, tarjouksesta poikkeavia maksuaikaehtoja tilauksiinsa.
Kotimaan myynnin laskusaatavan kassasumma eli laskun maksettavaa rivi sisältää suuren määrän aivan muiden rahaa kuin yrittäjän. Siinä on neljäsosa arvonlisäveroa, työlaskussa vielä kolmannes verottomasta työsummasta palkkojen ennakonpidätyksiä ja suuri osa työntekijäkorvauksia. Tavaralaskutuksesta yritykseen jää vain kate, työstä ei juuri sitäkään. Kun lasku lähtee yrityksestä, siitä suorituksia odottaa suuri joukko - verottaja, valtio ja vakuutusyhtiöt kaikkein nälkäisimpänä.
Suomessa nämä muut osapuolet eivät odota kauaa saataviaan, joten rahoitusolojen kaventuessa kuka tahansa yrittäjä helposti lankeaa Intrumin tai vaikka tuoreen juristijuipin tarjoukseen ostaa laskusaatavanippu - ei ihan päittäin, mutta sopivaa jako-osuutta vastaan. Yleensä yrittäjän käy kehnosti eli jako-osuus syö katteen ja olisi ollut halvempaa olla tekemättä niitä toimituksia, joista saatavanippu koostui.
Hyvinä aikoina voi olla helpompaa eli yrittäjä pitää hyvät maksajat sekä isot asiakkaat ja myy ohikulkijat perintäyhtiölle. Silloin ei juuri tule ostajan maksukykyjä tarkasti katsottua, varsinkin jos myyjät ovat provisiopalkkaisia - myyvät kenelle tahansa, joka pysyy pystyssä allekirjoituksen ajan. On näitä vaiheita kymmenien vuosien ajan nähty, vastailtu kyselyihin ja luettu Intrumin kansainvälistä maaraporttia joka vuosi.
Mielenkiinnolla odotan, että nimimerkki Velho (editoitu nimi, kiitos korjauksesta) selventää Intrumin nykytilaa hyvän ja kattavan näkemyksen kokouksessa saatuaan ja luvattuaan viikonloppuna muotoilla meille muille asiaa helpommin hahmotettavaan muotoon.
Tavaralaskutuksesta yritykseen jää vain kate, työstä ei juuri sitäkään. Kun lasku lähtee yrityksestä, siitä suorituksia odottaa suuri joukko - verottaja, valtio ja vakuutusyhtiöt kaikkein nälkäisimpänä.
Suomessa nämä muut osapuolet eivät odota kauaa saataviaan, joten rahoitusolojen kaventuessa kuka tahansa yrittäjä helposti lankeaa Intrumin tai vaikka tuoreen juristijuipin tarjoukseen ostaa laskusaatavanippu - ei ihan päittäin, mutta sopivaa jako-osuutta vastaan.
- Sen verran kommentoin, että nykyään on kilpailua myyntisaatavien ostamisessa ja 30vrk maksuajalla voi saada tingittyä komikan 1,5% pääomasta. Toki siinä tulee kova vuosikorko, mutta yrityksellä voi olla mahdotonta saada muuta lainaa millään ehdoilla, joten kyllähän se varteenotettava vaihtoehto on. Ja voihan tämän rahoituskulun lisätä myyntihintaan, pitäisi ainakin.
En ole Druuge, mutta sulla meni varmaan nimimerkit sekaisin. Oli nyt pitkä teksti sulta Bingo, mutta toi mitä kuvailet on faktorointia, eli laskurahoitusta. En itse asiassa tiedä paljonko Intrum sitä tekee, mutta ainakin Suomessa toi bisnes myytiin Svealle. En sinänsä näe faktoroinnissa mitään pahaa, sehän on keino saada myyntilaskuista rahat heti, hintana on että ei saa täyttä naama-arvoa niille. Kahden kauppahan se on, näkeekö yrittäjä (laskujen myyjä) moisessa järkeä vai ei. Varmaan useimpien olisi fiksumpi laittaa kassavirtansa kuntoon muilla keinoin, mutta jos ei kiinnosta ahkeroida niin faktorointi on sitten optio.
Noissa portfolioissa mitä kuvailit taakaksi, ei ole kyse faktoroinnista, vaan ne on defaultanneita saatavia (esim. myyntilaskuja), jotka Intrum on ostanut nippuina itselleen. Käytännössä ne on sellaisia saatavia, joista ne myynyt yritys ei itse helposti saisi enää latiakaan. Siksi niitä myydäänkin muutamalla sentillä euroa kohti. Intrum sitten jauhaa omalla koneistollaan niitä ja pyrkii saamaan, ja yleensä saakin velallisilta irti enemmän kuin mitä Intrum on noista nipuista maksanut. Tämä on se toinen osa Intrumin bisnestä. Toinen osa on vastaavat tehtävät asiakkaiden lukuun, käyttämättä omaa tasetta.
Sellainen yleinen huomio, että mulla on kyllä tiettyä lukkarinrakkautta tätä bisnestä kohtaan. Perintäfirmoilla on huono maine ja suuri yleisö jopa halveksuu niitä, mutta kaikki jotka ovat joskus myyneet jotain laskulla tietävät, että perintäfirmat ovat aivan välttämätön osa toimivaa talousjärjestelmää. Osalla ihmisistä on nimittäin krooninen taipumus jättää laskut maksamatta ja käyttää muita pankkeinaan. Perintätoimistot toimivat tässä linkkinä, joka huolehtii saatavien perinnästä, jotta muut yritykset voivat keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa. Ilman perintätoimistoja lähes minkä tahansa liiketoiminnan pyörittäminen kävisi pian suorastaan mahdottomaksi.
Mulla on henkilökohtaista kokemusta siitä, että oman firman nimissä lähetetyille muistutuskirjeille viitataan ihan kintaalla, mutta kun saman asian lähettää Intrumin, Lowellin tai vastaavan kautta ja siirrytään maksuvaatimuksiin/trattoihin, yllättäen rahat putoavatkin tilille korkoineen.
Yleensä nämä perintätoimistoja halveksuvat ovatkin itse niitä kroonisia maksupinnareita, joita sitten harmittaa, kun maksamatta jättämisestä tuleekin konkreettisia seurauksia pehmeiden muistutuskirjeiden sijaan. Toki pitää yhtä lailla paikkansa, että perintätoimialan mainetta ovat mustanneet erilaiset pienemmät pelurit, jotka eivät välttämättä ole noudattaneet kaikkia alan koodeja ihan pilkulleen. Mutta jos puhutaan näistä isommista toimijoista, joilla on compliance kohdallaan, kyllä niiden kanssa asioiminen sujuu jos vain itse haluaa ratkaista omat asiansa.
Perinnällä on tietenkin huono kaiku, kun sitä voidaan ymmärtää sellaisena, että lähetetään TOPO:n yli kaksimetriset jonkun luokse mörisemään.
Todellisuudessa huono maine kertyy usein siitä, että kolmenkympin saatava perintäyhtiön käsissä muuttuu ensin 59,90 saatavaksi ja viikon kuluttua tulee 35 euroa lisää eli pieni summa lähes kolminkertaistuu. Tämä ei olisi mitenkään mahdollista jossakin Espanjassa tai Italiassa, jossa maksuajat ovat normaalistikin puoli vuotta.
Aina on aikoja, jolloin pieniäkin saatavia kertyy. Intrumin ratkaisu asiaan oli aikanaan: ei myydä palveluja - vaan Intrumin leimasin. Sillä saattoi itse leimata perintäkirjeen ja taatusti nopeutti maksun saamista. Leimasin näyttää olevan itsellä vieläkin.
Perinnässä on se puoli, että perinnän kohteella ei ole muutenkaan helppoa, oli tämä sitten kuluttaja tai vaikka Stockmann Oyj eli pörssiyhtiö. Toimittavan yrityksen on perinnässä tanssittava nuoralla, jotta saatavan saamista edesautettaisiin, mutta liikesuhdetta voisi jatkaa hankalan ajan jälkeenkin. Moni ottaa nokkiinsa muistutuksesta, mutta eivät kaikki.
Leimoja on ajan kuluessa mennyt isoille ja pienille. Monet ovat toisaalta olleet tyytyväisiä, kun asia ei ole johtanut mustetta pidemmälle.
Perinnästä vielä, että sitä voi tehdä vain riidattomissa velkomusasioissa, osa firmoista vain vastaa, että saatava on riitainen, joten perintää ei voi suorittaa. Osa yrityksistä käyttää tätä saadakseen lisää maksuaikaa ja hoitaa laskun vasta kun tulee juristilta maksuvaatimus - osa odottaa jopa haastehakemuksenkin.
Yritysten välinen viivästyskorko (nyt 12,5%) voi myös olla joillekin halvin tapa saada rahoitusta ja harva niitä edes erikseen karhuaa vaikka laskun maksaakin pitkänä.
