Olet täällä

Onko deflaatio sittenkin inflaatiota suurempi riski?

11
2871
8.9.2020, 11:09
#1
Liittynyt:
14.10.2014, 12:59
Viestejä:
172
Pisteet:
+101

0
+1
0
-1
0
0
8.9.2020, 11:31
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
129
Pisteet:
+53

Sama tarkastelu olisi mukava nähdä yhdysvaltalaisen kiinteistö- ja bondisijoittajan silmin. Molemmat varallisuusarvot ovat suuremmat kuin osakemarkkinat.

Löytyisikö niistä vastaavaa tarkastelua kuin yllä. Bondeilla en tarkoita pelkkää valtiolainaa vaan US corporate bondeja etc.

0
+1
0
-1
0
0
8.9.2020, 12:42
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
129
Pisteet:
+53

Artikkelissa on verrattu kehitystä Japaniin. Nykykehityksen mukaan tärkeimmät maat näyttäisivät menevän kohti nollapistettä - US nyt mukana. Mitä silloin tapahtuu?

Inflaatiossa rahan arvo heikkenee - palkat, hinnat ja asuntoarvot nousevat ja velan hoito tulee helpommaksi, jos korko ei seuraa perässä. Deflaatiossa hinnat ja arvot laskevat sekä velan hoito käy raskaammaksi, kun sen määrä ei muutu.

Suomalaisillakin on merkittäviä osuuksia velkakirjamarkkinoista, vaikka eivät sitä aina tiedäkään. Niitä löytyy suomalaisista 25, 50 ja 75 rakenteisista yhdistelmärahastoista merkittäviä määriä. Ovat ostaneet velkakirjoja. Miten annetun velan käy?

Tähän sopii mielestäni Jussi Pesosta: Saksalaisen paperimiehen ostovoima on samanlainen tai parempi kuin suomalaisen isompipalkkaisen paperimiehen. Ostovoima ratkaisee.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006622634.html

Miten ostovoiman käy deflaatiossa?

0
+1
0
-1
0
0
10.9.2020, 07:30
Liittynyt:
26.11.2018, 18:55
Viestejä:
421
Pisteet:
+225

Rahan määrän lisääminen ei yksin riitä mittavaan inflaatioon saati hyperinflaatioon. Inflaation perusajuri on kysynnän kasvu suhteessa tarjontaan. Hyperinflaatioihin on aina liittynyt tarjonnan dramaattinen lasku ravinnon ja energia suhteen.

Ruoka- tai enegiapulassa hinnat nousevat hallitsemattomasti ja tätä vastaan palkkoja nostetaan ja valtio printtaa rahaa.

1
+1
0
-1
1
0
10.9.2020, 08:17
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
614
Pisteet:
+481

Marraskuu kirjoitti:

Rahan määrän lisääminen ei yksin riitä mittavaan inflaatioon saati hyperinflaatioon. Inflaation perusajuri on kysynnän kasvu suhteessa tarjontaan. Hyperinflaatioihin on aina liittynyt tarjonnan dramaattinen lasku ravinnon ja energia suhteen.

Ruoka- tai enegiapulassa hinnat nousevat hallitsemattomasti ja tätä vastaan palkkoja nostetaan ja valtio printtaa rahaa.

Ei kai nyt ihan aina? Kyllä hyperinflaatioon on laukaistu usein myös sillä, että valtio ensin printtaa rahaa omiin menoihinsa ja sitten vasta alkaa ravinnon ja energian hinta nousemaan.

  • Weimarin Saksan hyperinflaatio I maailmansodan jälkeen vuonna 1923. Inflaatio 5 kk aikana: 854 000 000 000 %  (Saksan keskupankki printtasi rahaa valtion menojen kattamiseksi).
  • Zimbabwen hyperinflaatio 2000-luvulla (Mugabe printtasi rahaa valtion menojen kattamiseksi)
  • Muutama etelä-/väliamerikkalainen diktatuurimaa 1970-1980 luvuilla. Diktaattorit printtasivat rahaa valtion menoihin (lähinnä sotilasmenot?)

 

Sen sijaan mm. Neuovostoliiton hajottua 1990-luvlla ja Venezuela lähivuosina, hyperinflaation syynä lienee juuri elintarvike- ja energiapula.

1
+1
0
-1
1
0
4/10
10.9.2020, 08:32
Liittynyt:
12.6.2016, 23:06
Viestejä:
58
Pisteet:
+22

Tinggeli kirjoitti:

 

Marraskuu kirjoitti:

Rahan määrän lisääminen ei yksin riitä mittavaan inflaatioon saati hyperinflaatioon. Inflaation perusajuri on kysynnän kasvu suhteessa tarjontaan. Hyperinflaatioihin on aina liittynyt tarjonnan dramaattinen lasku ravinnon ja energia suhteen.

Ruoka- tai enegiapulassa hinnat nousevat hallitsemattomasti ja tätä vastaan palkkoja nostetaan ja valtio printtaa rahaa.

 

Ei kai nyt ihan aina? Kyllä hyperinflaatioon on laukaistu usein myös sillä, että valtio ensin printtaa rahaa omiin menoihinsa ja sitten vasta alkaa ravinnon ja energian hinta nousemaan.

  • Weimarin Saksan hyperinflaatio I maailmansodan jälkeen vuonna 1923. Inflaatio 5 kk aikana: 854 000 000 000 %  (Saksan keskupankki printtasi rahaa valtion menojen kattamiseksi).
  • Zimbabwen hyperinflaatio 2000-luvulla (Mugabe printtasi rahaa valtion menojen kattamiseksi)
  • Muutama etelä-/väliamerikkalainen diktatuurimaa 1970-1980 luvuilla. Diktaattorit printtasivat rahaa valtion menoihin (lähinnä sotilasmenot?)

 

Sen sijaan mm. Neuovostoliiton hajottua 1990-luvlla ja Venezuela lähivuosina, hyperinflaation syynä lienee juuri elintarvike- ja energiapula.

 

Eikös Zimbabwen inflaation alkutahdit soitettu Mugaben tehtyä maaomaisuuden uusjaon? Seurauksena pula elintarvikkeista

1
+1
0
-1
1
0
10.9.2020, 08:35
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
129
Pisteet:
+53

Deflaatiossa rahan arvo nousee. Tämän pitäisi johtaa siihen, että omaisuusarvojen nimellisarvot laskevat - kiinteistöjen hinnat laskevat, kulutus tapahtuu vähemmällä rahalla, palveluja saa pienemmällä summalla jne. Deflaatio johtaisi yritysomistusosuuksien hinnan laskuun, koska niille kertyy vähemmän rahaa nettotulokseksi - pörssikursit laskisivat.

Yritysten velat kuitenkin pysyisivät ja lyhentäminen hidastuisi - rahaa tulee sisään lukumääräisesti vähemmän. Velkakirjan arvo ei muutu kuin lyhentämällä, mutta sen vaihtoarvolla saisi enemmän - esimerkiksi kiinteistöjä.

Deflaatiossa osakkeenomistajat köyhtyisivät ja velkakirjojen omistajat rikastuisivat, vaikka velkakirjan numeroarvo ei muuttuisikaan. Sen ostovoima vaihdon välineenä lisääntyisi.

Tästä syystä osakkeisiin ja bondeihin hajautettu salkku on deflaatiossa suojaava.

1
+1
0
-1
1
0
10.9.2020, 10:55
Liittynyt:
26.11.2018, 18:55
Viestejä:
421
Pisteet:
+225

Saksassa oli ensin pulaa kaikesta ruuasta ja polttoaineesta. Ihmiset olivat paleltua koteihinsa ja polttopuuksi hakattiin kaupungin puistotkin. Rahaa alettiin painaa vasta, kun ihmiset näkivät nälkää ja palelivat kylmissä kodeissaan

1
+1
0
-1
1
0
10.9.2020, 12:07
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
614
Pisteet:
+481

EIkö rahaa alettu painaa jotta Weimarin tasavalta olisi voinut maksaa menonsa (nimen omaan valtion tasolla, ei yksilön) ja sotakorvaukset voittajavaltioille (lähinnä Ranskalle). Samaan aikaan toki oli pula ruuasta ja polttoaineista, koska sota oli romuttanut ruuan ja kivihiilen tuotannon ja rahaa ei ollut elintarvikeiden ja kivihiilen tuontii ulkomailta. Tähän ongelmaan rahan printtaamista toki myös käytettiin.

Mutta joo. Weimarin tapauksessa ehkä oli tälläinen muna-kana ongelma?

Sehän Weimarin tasavallan tapauksesta opittiin, ettei toisen maailmansodan jälkeen tehty samoja virheitä eli häviäjän totaalista kyykytystä (mm. kohtuuttomat sotakorvaukset). Näin sivujuonteena sallitakoon.

0
+1
0
-1
0
0
10.9.2020, 17:28
Liittynyt:
26.11.2018, 18:55
Viestejä:
421
Pisteet:
+225

Joo  kyllähän noissa kyse on monen asian synnyttämistä ketjureaktioista, joissa hämärtyy lopulta mikä minkäkin alkusyy on ollut.

Kun kyse on länsimaisesta yhteiskunnasta, jossa elämisen perusasioista ei ole pulaa, niin rahan lisääminen ohjautuu epävarmoina aikoina säästämiseen

1
+1
0
-1
1
0
11.9.2020, 17:35
Liittynyt:
28.3.2020, 13:07
Viestejä:
157
Pisteet:
+53

hömelö kirjoitti:

 

Tinggeli kirjoitti:

 

Marraskuu kirjoitti:

Rahan määrän lisääminen ei yksin riitä mittavaan inflaatioon saati hyperinflaatioon. Inflaation perusajuri on kysynnän kasvu suhteessa tarjontaan. Hyperinflaatioihin on aina liittynyt tarjonnan dramaattinen lasku ravinnon ja energia suhteen.

Ruoka- tai enegiapulassa hinnat nousevat hallitsemattomasti ja tätä vastaan palkkoja nostetaan ja valtio printtaa rahaa.

 

Ei kai nyt ihan aina? Kyllä hyperinflaatioon on laukaistu usein myös sillä, että valtio ensin printtaa rahaa omiin menoihinsa ja sitten vasta alkaa ravinnon ja energian hinta nousemaan.

  • Weimarin Saksan hyperinflaatio I maailmansodan jälkeen vuonna 1923. Inflaatio 5 kk aikana: 854 000 000 000 %  (Saksan keskupankki printtasi rahaa valtion menojen kattamiseksi).
  • Zimbabwen hyperinflaatio 2000-luvulla (Mugabe printtasi rahaa valtion menojen kattamiseksi)
  • Muutama etelä-/väliamerikkalainen diktatuurimaa 1970-1980 luvuilla. Diktaattorit printtasivat rahaa valtion menoihin (lähinnä sotilasmenot?)

 

Sen sijaan mm. Neuovostoliiton hajottua 1990-luvlla ja Venezuela lähivuosina, hyperinflaation syynä lienee juuri elintarvike- ja energiapula.

 

 

Eikös Zimbabwen inflaation alkutahdit soitettu Mugaben tehtyä maaomaisuuden uusjaon? Seurauksena pula elintarvikkeista

 

Mugabe ja muut pakkohuostaan ottivat "valko....tilallisten maatilat", mutta ongelma oli että kukaan ei osannut viljellä niitä tehokkaasti kun isännät oli tapettu/paenneet/"rampautettu" ja hommat meni vihkoon. Vienti laski olemattomiin ja kun tuoretta rahaa (vieras valuutta) ei virrannut alkoi inflaatio joka huipentui ihanaan stagnaatioon. Vain koska joku luuli olevansa fiksumpi ja tekevänsä palveluksen kansalle (itselleen) kansallistamalla ahneiden riistäjä siirtomaaherrainperillisten omaisuuden(Kirja suositus: stephen weir - history's worst decisions and the people who made them) (maailman historian huonoimmat päätökset).

0
+1
0
-1
0
0
11.9.2020, 18:59
Liittynyt:
21.10.2018, 11:59
Viestejä:
151
Pisteet:
+132

Kuluttajien luottamus on ollut pitkään huippulukemissa ja silti ei inflaatiota ole kunnolla saavutettu. Normaalissa talouskasvuympäristössä inflaatio johtuu pohjimmiltaan vain kulutuskysynnän kasvusta. Nyt ei siis olla oltu tilanteessa, jossa kuluttajat eivät ole varovaisuuttaan uskaltanut kuluttaa. 2 prosentin inflaatiotavotteen saavuttamiseksi kuluttajat yritetään saamaan kuluttamaan yli sen mitä haluavat ja tarvitsevat. Pakkokuluttamisen lisääminen ei ole ihan helppoa tilanteessa, jossa ympäristökysymykset ovat pinnalla ja entistä enemmän pyritään vastuulliseen kuluttamiseen. 

Samalla inflaatiotavotteeseen pyrkimenen on saanut sijoituskohteiden arvot nousuun ja entistä suurempi joukko pyrkii säästämään ja sijoittamaan. Tämä kaikki on kulutuksesta pois. Kun ei ole kunnollista kysynnän kasvua, niin yritysten on helppo pitäytyä vanhassa toimintatavassa, kun uusia investointeja ei tarvita. Monikin yritys harkitsee uusia investointeja vasta, kun nykyset tuotantovälineet on kulutettu loppuun tai kun tarvitaan.

Tähän kaikkeen kun yhdistetään vielä väestön ikääntyminen, niin lopputulos on varma: inflaatiota ei saada. Deflaatio ei todellisuudessa olisi edes suuri ongelma. Ihmiset kyllä kuluttaa ihan siinä missä aiemminkin. Nytkin monet velkaantunut järkyttäkorkosilla pikavipeillä, vaikka säästämällä olisi tienannut säästettyinä korkoina huomattavia summia. Moni ei kuitenkaan ole tehnyt niin. Entistä enemmän porukka ostaa tarpeeseen eikä deflaatio vaikuttaisi monenkaan ostopäätöksiin.

Monesti on ollut historiassa tilanteita, joissa korkotaso on ollut yli inflaation. Siis pelkästään säästämällä pankkitillille olet voinut saada yli inflaation tuoton. Näissäkään tilanteissa se kulutuskysyntä ei ole pysähtynyt vaan jatkanut jopa kasvuaan, vaikka tässä päitisi ihan vastaavat seikat kuin deflaatiossa: kannattavampaa ostaa myöhemmin. 

Inflaatiota ei siis saavuteta korkopoliittisin keinoin vaan se vaatii massiivisen rahan printtaamisen, josta nyt saatu esimakua. Toinen ja luonnollisempi vaihtoehto olisi korkotason nosta. Se aiheuttaisi hetkellisempää rumempaa jälkeä taloudessa, mutta tervehdyttäisi perustan, josta se kunnollinen kasvu voisi taas alkaa. 

0
+1
0
-1
0
0