Olet täällä

Kolumnit

Tammiralli on jo unohdettu, nyt nautitaan tammidarrasta

Tammikuuilmiö 2022

Jos joku odotti tammikuuilmiöstä helppoja ja nopeita tuottoja, tilanne näyttää nyt pahalta.

Vielä viime vuoden lopulla omassa sijoituskuplassani tuntui moni yksityissijoittajakollega panostavan pelimerkkejään innolla pörssiin. Taisinpa nähdä fiidissäni jopa sellaisen kommentin, että laitetaan nyt ylimääräisiä käteisvaroja kiinni osakkeisiin tammikuuilmiön toivossa, kun kasvava inflaatio nakertaisi niitä kuitenkin pankkitilillä.

Tästä noin neljän viikon mittainen pikakelaus vuoteen 2022 tarjoilee sellaisia tilanteita, joissa kukaan ei halua mainita sanallakaan mitään tammikuuhun viittaavaa. Tällä hetkellä pörsseissä nähdään suurimpia päiväliikkeitä sitten koronapandemian alkuaikojen.

Nyt kun tammiralli näyttääkin muuttuneen jonkinlaiseksi tammidarraksi, on hyvä analysoida tammikuun tapahtumia. Mikä oli tuo mystinen tammikuuilmiö, jota odotettiin kuin kuuta nousevaa? Entä mikä sai pörssivuoden 2022 alkamaan näin pahasti yskähdellen?

Tammikuuilmiö – positiivista tuottoa 79 prosentin todennäköisyydellä?

Tammikuuilmiöllä tarkoitetaan siis anomaliaa, eli pörssikurssien säännönmukaisuutta, jossa sama ilmiö toistuu ainakin melkein vuodesta toiseen. Tammikuuilmiössä osakkeiden on määrä nousta uuden vuoden kunniaksi erinäisistä syistä.

Perusteluina tammikuuilmiölle on käytetty mm. sijoittajien verosuunnittelua, jossa edellisen vuoden lopulla ollaan realisoitu tappioita tai muuten vain kehnoja sijoituksia. Koska osakkeita on myyty paljon edellisen vuoden lopulla, olisi niiden määrä nousta tammikuussa keskivertoa enemmän. Lisäksi moni sijoittaja aloittaa uuden vuoden ”puhtaalta pöydältä”, mikä tarkoittaa yleensä optimismia markkinoilla.

Tammikuuilmiöstä on tehty lukuisia tutkimuksia ja tutkimustuloksista kenties kuuluisin on päätynyt Seppo Saarion Miten sijoitan pörssiosakkeisiin -kirjaan asti. Saarion mukaan tammikuussa osakkeet nousevat 79 prosentin todennäköisyydellä. Vuodesta 2010 alkaen Helsingin pörssin OMXHPI-indeksi on päätynyt tammikuussa vain kahdesti pakkasen puolelle vuosina 2014 ja 2017.

Vaikka sijoitusvuosi 2021 oli kaikin puolin vauhdikas ja sijoittajien kannalta suotuisa, tästä huolimatta monella oli usko tammikuuilmiön toteutumisesta tänäkin vuonna. Sijoittajat ilmeisesti uskoivat vuoden 2022 jatkuvan siinä missä edellinenkin, eikä kukaan joulukuussa tai edes tammikuun alkupuolella maalaillut kovin synkkiä pilviä taivaalle.

Miksi pörssit laskevat tammikuussa 2022?

Nyt kun tammikuun viimeinen kokonainen viikko on jo lähtenyt käyntiin, näyttää tammikuuilmiö olevan vain kaino toive menneisyydessä. Tätä kirjoittaessa OMXHPI-indeksi on noin kymmenen prosenttia vuodenvaihdetta alempana, eli tuotto on ollut negatiivista.

Tällä hetkellä näyttää myös siltä, että markkina ottaa merkittävästi enemmän takapakkia kuin vuonna 2014 (-4,18 %) tai 2017 (-1,65 %). Viimeisin vähän kovempi rytinä on nähty tammikuussa 2008, jolloin käynnissä oli niin sanottu finanssikriisi. Tuolloin OMXHPI-indeksi laski tammikuun aikana 8,2 prosenttia.

Kuten tavallista, ei ole olemassa yhtä ainoaa syytä pörssikurssien laskemiselle, vaan kokonaisuus muodostuu useista pienistä tekijöistä, jotka aiheuttavat sijoittajien keskuudessa epävarmuutta. Tällä hetkellä sijoittajia tuntuu mietityttävän kolme teemaa: korkea inflaatio ja sen seuraukset, kasvuyritysten kovat arvostukset ja itäisen Euroopan kiristyvä tilanne.

Inflaatio nosti viime vuonna päätään pitkän ajan jälkeen, ja vaikka sitä epäiltiin aluksi vain väliaikaiseksi haitaksi, näyttää inflaatio jatkuvan yhä tulevaisuudessakin. Erityisesti polttoaine ja sähkö ovat kallistuneet huomattavasti, mutta myös ruoan ja kahvin hinnat ovat niin ikään nousseet merkittävästi viimeisen puolen vuoden aikana.

Inflaatiota on lähdetty ratkomaan rahapolitiikan avulla, mikä tarkoittaa keskuspankkien painetta nostaa korkoja. Yhdysvaltain keskuspankki FEDin uskotaankin nostavan ohjauskorkoa maaliskuussa 2022. Joidenkin arvioiden mukaan ohjauskorkoa nostettaisiin tänä vuonna neljästi ja mahdollisesti toiset neljä kertaa vielä seuraavana vuonna.

Myös Venäjän ja Ukrainan välisten suhteiden kiristyminen hiertää markkinoita. Venäjä on keskittänyt viime päivinä Ukrainan vastaiselle rajalle merkittävästi sekä sotilaita että kalustoa. Vastaavasti taas Nato kertoi juuri siirtävänsä omia joukkojaan valmiustilaan ja lähettävänsä vahvistuksia Itä-Eurooppaan.

Itäisen Euroopan kiristynyt tilanne on vaikuttanut erityisesti Venäjän osakemarkkinaan, mistä moni ulkomainen sijoittaja myy nyt omistuksiaan. Moskovan pörssin indeksin ohella myös ruplan suhde euroon ja dollariin on heikentynyt.

Koska sijoittajat eivät tunnetusti tykkää epävarmuudesta, se houkuttaa sijoittajia ottamaan rahojaan ulos osakemarkkinoilta, joka vuorostaan painaa osakekursseja alaspäin. Epävarmaa tilannetta on mukavampi katsella paksun käteispinkan päältä, kuin koko omaisuus kiinni pörssiosakkeissa.

Kasvuosakkeet tulilinjalla – minkä takia?

Kenties kaikista eniten tämä tilanne näkyy viime vuosina erittäin hyvin menestyneiden kasvuosakkeiden ympärillä. Siinä missä monet kasvuosakkeet ovat tuottaneet viime vuosina merkittävästi indeksejä paremmin, nyt suunta on toinen.

Tällä hetkellä monet kaikista pahimmista laskettelijoista ovat olleet viime vuosien kurssiraketteja. Kasvuosakkeiden lisäksi tulilinjalla ovat olleet pienet yhtiöt sekä teknologiajätit.

Mutta mistä moinen sitten johtuu? Yhtiöthän eivät ole vielä edes ilmoitelleet yskähteleviä lukemia, joskin seuraava tuloskausi on jo nurkan takana vastassa. Markkinoita mietityttää vahvasti kasvaneissa yhtiöissä tulevaisuus ja miten korkojen nostaminen mahdollisesti vaikuttaa kasvuun.

Kasvuyhtiöiden kohdalla sijoittajat ostavat usein tulevaisuuden kasvua, eikä varsinaisesti tämän hetkistä tuloksentekoa. Tästä syystä epävarmuustekijät tulevaisuudessa laskevat arvioita yhtiöiden tekemistä tuloksista ja sitä kautta arvostustaso kasvaa nopeasti isommaksi.

Pelko korkojen noususta ei ole ainoa tekijä, joka selittää kasvuyhtiöiden kehnoa alkuvuotta. Lisäksi koronapandemialle tyypillistä on ollut markkinan jakautuminen kahtia voittajiin sekä häviäjiin. Häviäjiin ovat kuuluneet mm. matkailuun liittyvät yritykset, kun taas kotona etäilyä hyödyntävät yritykset ovat saaneet pandemiasta pelkkää lisäboostia liiketoiminnalleen.

Kenties sijoittajat alkavatkin nyt haastamaan pandemian keskellä vahvasti kasvaneiden yritysten arvostustasoja. Hyvästä kasvusta ei olla enää valmiita maksamaan ”mitä vain”, kuten vuonna 2020 ja 2021 välillä tunnuttiin tekevän.

Voiko tulevaisuutta ennustaa?

Jos joku osaisi nyt ennustaa tulevan pörssivuoden 2022 kulun, hän saattaisi olla tulevaisuudessa erittäin rikas mies. Tällä hetkellä markkinoilla riittää epävarmuustekijöitä, joiden kesto voi olla mitä vain. Mahdollisesti markkinoiden krapula kestää vain hetken, toisessa skenaariossa koko vuosi 2022 on jo menetetty ja kolmannessa syöksymme vielä pidempään taantumaan.

Aivan kuten tammikuuilmiön todennäköisyyksiä on laskettu, joku on laskenut auki myös tammikuun tilanteen vaikutukset tulevaan pörssivuoteen. Arvopaperin analyytikko Ari Rajalan mukaan todennäköisyys sille, että huonosti sujunutta tammikuuta seuraa huono pörssivuosi on 44,4 prosenttia ja huonon tammikuun päätyminen hyvään koko vuoteen on 55,6 prosenttia. Toivoa siis riittää.

Toisaalta Rajala on laskenut myös hyvin menneen tammikuun todennäköisyydet auki. Mikäli tammikuu menee hyvin ja pörssi tahkoaa silloin tulosta, koko loppuvuosi menee hyvin 81,8 prosentin todennäköisyydellä. Vastaavasti taas hyvää tammikuuta seuraa huono pörssivuosi vain 18,2 prosentin todennäköisyydellä.

Vielä on siis viikon verran aikaa hakea tammikuulle suuntaa, mutta tammidarran muuttuminen tammiralliksi vaatisi jo isoja mullistuksia markkinalla, sekä epävarmuustekijöiden äkillistä poistumista kuvioista.

Uusin osavuosikatsauskalenteri
Liity Sijoitustiedon jäseneksi