Pizzaa pörssistä. Osakesijoittajan valinnanvara konkretisoituu, kun haarukoidaan pörssilistattuja pizzafirmoja. Moni sijoittaja muistaa Kotipizzan kolmen vuoden pörssitaipaleen viime vuosikymmenen lopussa. Kotipizzan osti Osloon listattu Orkla. Se saattoi nähdä yhtiössä samaa potentiaalia kuin muut pizzaketjut ovat osoittaneet vuosikymmenien ajan.
Amerikkalainen syö keskimäärin yhdeksän pizzaa vuodessa. Ravintoloiden huolena on kuluttajien ostovoima. Amerikkalaiskuluttajan arvioidaan vähentävän ravintolakulutustaan seitsemällä prosentilla tänä kesänä. Toisaalta yli neljännes, jotka käyttävät ravintolapalveluita, sanoo syövänsä entistä enemmän pikaruokaa. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä pizzayhtiöiden myynnin kehitys on pysytellyt nollan välittömässä läheisyydessä.
Sijoittajat ovat jo pidempään olleet huolissaan woltien ja foodoroiden vaikutuksesta ravintoloiden kilpailudynamiikkaan ja kannattavuuteen. Uusimpana haasteena on mahdollisten kauppatullien vaikutus niin kuluttajien ostovoimaan kuin ravintolatoiminnan kuluihin, amerikkalaistuotteiden boikotointia unohtamatta.
Pörssilistatut pizzayhtiöt eivät oikeastaan ole ravintoloita. Pääasiassa ne lisensoivat brändin, ravintolakonseptin ja teknologian sekä myyvät raaka-aineita franchising-yrittäjille. Franchising-yrittäjät menestyvät brändin, markkinoinnin ja teknologian tuoman volyymin ansiosta. Koko ketjun tehokkuus luo hintakilpailukyvyn ja kannattavuuden. Yhdessä pizzaketju myy helppoutta, ajansäästöä ja arjen nautintoa kuluttajille.
Sanotaan, että välistä vetäminen on hyvää bisnestä. Pizzayhtiöiden kurssikehityksestä, arvostuskertoimista ja tunnusluvuista päätellen, väite pitää paikkansa. Pizzayhtiöiden liiketoimintamalli on omistajille suotuisa, kun liiketoimintaan sijoitettu dollari tuottaa uusia hämmästyttävällä tahdilla.
Pizzayhtiöiden arvostuskertoimet ja valikoitujen mittareiden 10-vuoden keskiarvot tai CAGR. (Lähde: QuickFS)
Maailman suurin takoo tulosta
Ovatko pizzayhtiöt ravintoloita aivan perinteisessä mielessä? Amerikkalainen mutta ympäri maailmaa toimiva Domino’s Pizza (DPZ) kutsuu itseään maailman johtavaksi pizzatoimitusyhtiöksi. Sille onkin ensiarvoisen tärkeää toimittaa pizza asiakkaalle mahdollisimman nopeasti.
Domino’s on pizzayhtiöistä suurin ja kallein. Sen markkina-arvo on liki 16 miljardia dollaria ja vuotuinen liikevaihto 4,7 miljardia dollaria. Domino’silla on 21 400 pizzeriaa, joista 67 prosenttia on Yhdysvaltain ulkopuolella. Lähes kaikki sen ravintolat ovat franchising-yrittäjien operoimia. Yhdysvalloissa sillä on arviolta viidenneksen markkinaosuus, kun puolet markkinasta on yksittäisten pizzerioiden tai pienten ketjujen hallussa.
Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Domino’sin liikevaihto kasvoi 2,5 prosenttia ja osakekohtainen tulos yli 20 prosenttia. Historiallisesti sen liikevaihto on kasvanut kymmenen prosentin vuosivauhtia. Osinkotuotto on vaatimaton 1,5 prosenttia, mutta yhtiö on korottanut osinkoa yli vuosikymmenen keskimäärin parinkymmenen prosentin vuositahtia.
Mielenkiintoiseksi Domino’sin menestyksestä tekee se, että inflaatiokorjattuna pizzojen hinnat ovat huomattavasti matalammat kuin neljännesvuosisata sitten. Yhdysvalloissa kuluttaja ajattelee, että pizza on edullisin tapa ruokkia perhe. Havainto kielii siitä, että volyymi ja operatiivinen tehokkuus on parantunut vuosi vuodelta. Viime vuoden marraskuussa Warren Buffettin sijoitusyhtiö Berkshire Hathaway avasi Domino’sissa kahdeksan prosentin position, joka on arvoltaan 1,2 miljardia.
(Kuva: Domino’s Pizza)
Kaksin kannoilla
YUM Brands (YUM) on yhtiö Pizza Hutin taustalla. Sen ravintolaportfolioon kuuluvat myös KFC ja Taco Bell. Pizza Hutilla on liki 20 000 ravintolaa. Pizza Hutin myynti väheni kolme prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä. 60 prosenttia Pizza Hutin myynnistä tulee Kiinasta ja Yhdysvalloista, jossa sillä on 12 prosentin markkinaosuus. YUM:n osinkotuotto on pari prosenttia. Se on kasvattanut osinkoa kymmenen prosentin tahtia ja maksaa tällä hetkellä noin puolet tuloksesta osinkona.
Papa John’s (PZZA) on maailman kolmanneksi suurin pizzeriaketju kahden miljardin dollarin liikevaihdolla. Sillä on yli 6000 ravintolaa 50 eri maassa. Yhdysvalloissa PZZA:lla on kahdeksan prosentin markkinaosuus. Pohjois-Amerikan franchising-yrittäjät tuovat seitsemän prosenttia yhtiön liikevaihdosta mutta yli puolet sen liikevoitosta.
Papa John's tänään. (Lähde: Papa John's)
Papa John’s on käänneyhtiö. Analyytikot ovat laskeneet sen tämän vuoden tulosennusteen historiallisen alas. Seuraavina vuosina tuloksen uskotaan kääntyvän uudelleen nousuun. Papa John’s pyrkii toteuttamaan käänteen keskittymällä tiukasti avainmarkkinoihin erilaisin taktiikoin. Saneerattuaan ravintolaverkostoa se perustaa jälleen uusia pizzerioita. Käänteen toteutuessa ja tuloksen parantuessa, osakkeessa voi olla nousuvaraa. Viimeisen pohjakosketuksen jälkeen Papa John’sin osinkotuotto on neljä prosenttia.
Domino’sin jälkeläiset Euroopassa
Lontoon pörssiin on listattu Domino’s Pizza Group (DOM), joka on brändin master franchise -yhtiö Iso-Britanniassa ja Irlannissa. Toisin sanoen sillä on yksinoikeus Domino’s Pizzan brändiin saarivaltioissa, joissa se hallinnoi noin 1400 ravintolaa. Papa John’silla on Iso-Britanniassa alle 500 ravintolaa. Yksinoikeuden hinta on 2,7 prosentin osuus liikevaihdosta, joka tilitetään emoalukselle Yhdysvaltoihin.
QuickFS:n mukaan DOM:lla on erinomainen kannattavan kasvun historia. Sen liikevaihto ja osakekohtainen tulos ovat kasvaneet noin kymmenen prosentin tahtia viimeisen vuosikymmenen ajan. Samalla liiketulosmarginaali ja sijoitetun pääoman tuotto ovat olleet keskimäärin noin 20 prosenttia. Sen osinkotuotto on 4,2 prosenttia.
DOM arvostettaan tälle hetkellä P/E-luvulla 11-12. Arvostus on linjassa esimerkiksi McDonald’sin master franchise Arcos Dorados, mutta sen taloudellinen suorituskyky on ollut huomattavasti DOM:ia heikompi. Emoalukseen verrattuna DOM on reilusti puolet halvempi ja sen pääoman tuotot ovat puolet matalammat kuin emoaluksen.
DPZ on kasvattanut osakekohtaista tulosta kaksinkertaisella vauhdilla, vaikka liiketulosmarginaali on molemmilla yhtä suuri. Alempana ruokaketjussa DOM:n asema on kuitenkin heikompi. Kaksi sen suurinta ravintolayrittäjää operoi lähes 40 prosenttia ravintoloista, ja yrittäjät ovat aiemmin onnistuneet neuvottelemaan myönnytyksiä DOM:lta. Yhtiö onkin enemmän raaka-ainetukku kuin franchising-yhtiö.
Vuonna 2024 yhtiön vertailukelpoinen myynti pysyi edeltävän vuoden tasolla. Vaikka kasvu voi olla historiaa hitaampaa tulevaisuudessa, DOM aikoo avata 50 uutta ravintolaa tämän vuoden aikana. DOM aikoo vahvistaa läsnäoloaan erityisesti Irlannin saarella ja se ottaa uudelleen varovaisia askeleita kansainvälistymisessä. Yhtiö on tyypillisesti avannut 30-60 ravintolaa vuosittain.
Ravintoloiden täytyy olla lähellä asiakasta, jotta se yltää 24 minuutin keskimääräiseen toimitusaikaan. 90 prosenttia sen tilauksista on digitaalisia. DOM aloitti hiljattain yhteistyön ruokalähettipalveluiden kanssa. Yhtiön mukaan niiden kautta tulleista tilauksista yhdeksän kymmenestä oli uusi asiakas, joka ei ollut käyttänyt Domino’sin digikanavia aikaisemmin.
Lontooseen on listattu myös DP Poland (DPP), josta viimeksi mainittu Domino’s Pizza Group omistaa 12 prosentin osuuden. DP Poland pyörittää Domino’sin ravintoloita Puolassa ja Kroatiassa. Sillä on yhteensä reilu 120 Domino’s ravintolaa. Huhtikuussa yhtiö osti yhtiön, joka hallinnoi 90 franchising-pizzeriaa Pizzeria 105 brändin alla. Lisäksi DPP kasvaa nopeasti perustamalla uusia ravintoloita ja siirtämällä yhtiön omistuksessa olevia ravintoloita franchising-yrittäjien omistukseen.
Kanadalaiset fantasiapizzat
Toronton pörssiin on listattu kaksi mielenkiintoista osinkosijoittajan pizzaosaketta. Pizza Pizza Royalty Group (PZA) ja Boston Pizza Royalties Income Fund (BPF.UN) maksavat sijoittajalle rojaltituloja pizzoista. Yksinkertaisuudessaan yhtiöt keräävät ketjusta riippuen 4-9 prosenttia pizzerian myynnistä, ja maksavat kulujen jälkeen kaiken voiton osinkoina.
Pizza Pizzaan kuuluu kaksi pizzeriaketjua: Pizza Pizza ja Pizza 73. Rojaltiyhtiön liikevaihto on noin 40 miljoonaa Kanadan dollaria ja nettotulos 30 miljoonaa. Pizza Pizza maksaa osingon kuukausittain, ja osinkotuotoksi muodostuu 6,3 prosenttia. Koska yhtiön ravintoloiden lukumäärä (800) ei ole juuri kasvanut vuosikausiin ja kuluttajakysyntä on epävarmaa, osinko tuskin kasvaa merkittävästi lähivuosina. Sama pätee myös Boston Pizzaan. Viimeaikaisen kurssinousun jälkeen ja korkean osingonjakosuhteen takia, riskit sijoittajalle ovat koholla.
Pizza ei mene pois muodista
Pörssiyhtiöiden valossa pizzojen leipominen vaikuttaa kannattavalta liiketoiminnalta. Suurimmat pizzayhtiöt, Papa John’sia lukuun ottamatta, on perustettu 1960-luvun tienoilla. Niillä on vaikuttava ja pitkä historia kannattavasta kasvusta.
Vaikka pizzayhtiöt painottavat sijoittajaesityksissään franchise-yrittäjien kannattavuutta, yksi tärkeä syy pizzayhtiöiden menestykseen on se, etteivät ne juuri osallistu ravintolan operatiiviseen toimintaan. Pizzayhtiöt ovat teknologia- ja brändialustoja, joilla on suuruuden ekonomiaa.
Domino’s (DPZ) ja Yum Brands (YUM) ovat valintoja laatusijoittajalle, jolle korkea arvostus ei ole sijoituspäätöksen este. Kanadalaiset rojaltiyhtiöt ovat valintoja osinkosijoittajalle, jolle kasvun puute ei ole sijoituspäätöksen este. Domino’s Pizza Group (DOM) ja Papa John’s ovat puolestaan jotakin edellä mainittujen väliltä, ja kurssikehityksestä päätellen markkinat tietävät sen.
Pizzayhtiöiden kurssikehitys viimeisen kolmen vuoden aikana.
