Olet täällä

Paniikkihuoneen etsijät

Jaa Twiittaa

Osakemarkkinoiden epäsäännöllisen säännöllisistä kuopista maksetaan hyvin. Enkä kirjoita nyt shorttaavista tai edes treidaavista spekulanteista. Kun markkina tulee alas, lähes kaikki osakespekulantitkin ottavat pataan.   

Puhun osakkeiden omistajista. Osakkeet tuottavat pitkällä aikavälillä paremmin kuin muut omaisuuslajit, koska niihin sijoittavilla tulee vastaan liki väistämättä negatiivisen kokonaistuoton vuosia. Osa ei kestä tätä osakesijoittamiseen väistämättä kuuluvaa turbulenssia ollenkaan, eikä uskalla koskeakaan osakkeisiin. Jos pelkää varjoaan, ei kannatakaan valossa juuri kulkea.

Loppuvuodesta on taas nähty isoja liikkeitä osakkeissa, ja enimmäkseen alaspäin. Tämä on ollut sinänsä perusteltua, koska yrityksille ja niiden tuloksille on näkyvissä paljon sekä globaaleja että kotimaisia uhkia. Sekä taloudelliset indikaattorit että pörssikurssit osoittavat enimmäkseen kaakkoon tai ainakin entistä vähemmän koilliseen.

Ihan kohta analyytikot alkavat päivittää sekä osakkeiden tavoitehintojaan että yritysten tulosennusteitaan alaspäin. Kaikki sivistyneet ihmisethän tietävät, että tärkein keskimääräiseen tavoitehintaan vaikuttava asia on pörssikurssi. Taloudellinen kehitys taas vaikuttaa yritysten tuloksiin viiveellä. Miksi tulosennusteetkin tuntuvat tulevan alas viiveellä on mysteeri, joka en ole koskaan ainakaan täydellisesti saanut selvitettyä.

Monet sijoittajat etsivät tällaisina aikoina paniikkihuonetta, missä saisivat olla rahojensa kanssa myrskyltä turvassa. Ongelmana paniikkihuoneissa on, että niiden rakentaminen maksaa, eikä koskaan oikein voi olla varma, milloin uskaltaa tulla ulos. Michael Myers saattaa hyvin vielä odotella ulkona.

Kurkataan muutamaan tavanomaiseen paniikkihuoneeseen:

Laskumarkkinaa sietävä osakesalkku

Uudessa Talouselämässä oli rakennettu ”turvasalkku” eli laskumarkkinaa sietävä osakesalkku. Juttu oli hyvä ja käytetyt kriteerit valituille osakkeille ihan perusteltuja. Hyvä oman pääoman tuotto, alhainen nettovelkaantumisaste, matala P/E ja korkea osinkotuotto ovat positiivisia indikaattoreita osakkeen salkussa pitämiseen. Jos yhtiön historiallinen variaatioprosentti on alhainen, kertoo se ei-syklisestä yhtiöstä, eli turvaosakkeen merkki sekin.

Ongelmana on, että jos valitset yksitoista isoa tai isohkoa yhtiötä Helsingin pörssistä, ja markkina tulee isosti alas, tulee tämäkin salkku alas. Mahdollisesti ja jopa todennäköisesti vähemmän, mutta alas yhtä kaikki. Kun paniikkihuonetta etsitään, niukasti säteilyä sisään päästävä suojaa ydintuholta varsin heikosti.

Kulta ja muut tuottamattomat hyödykkeet

Perinteisesti kultaa ja muitakin raaka-aineita on käytetty turvasatamina. Paniikkihuoneina ne ovat melko arveluttavia, koska hinnat heittelevät monimutkaisista syy-yhteyksistä johtuen, joita maallikoiden on aika nihkeää arvailla. Osinkoja on turha odotella edes keväisin.

Lyhytaikaiseen spekulaatioon ne soveltuisivat varsin mainiosti, koska markkinat ovat likvidit ja hinnanvaihtelut melko isoja. Mie en ole kuitenkaan koskaan katsonut kykyjeni riittävän kullalla askarteluun. Tämä on johtunut siitäkin, että markkinoilla on paljon toimijoita, joilla on varmasti parempaa tietoa ja isoja intressejä vaikuttaa kurssiin. Esimerkkejä tällaisista ovat esimerkiksi kullantuottajat ja kullanomistajat, kuten vaikkapa keskuspankit.

Jos joku katsoo kryptovaluutat oivaksi paniikkihuoneeksi, toivotan hyvää onnea. Sitä nimittäin tarvitaan.

Joukkovelkakirjat

Tällä hetkellä ei riskittömillä korkosijoituksilla käytännössä saa edes inflaatiosuojaa. Lisäksi kannattaa pitää mielessä joukkovelkakirjalainasijoittamisen perusyhtälö: Jos korot nousevat, tulee bondin (=toinen nimi Jameksen lisäksi samalle asialle) hinta alas.

Toki sitten velkakirjan erääntyessä saa sijoittaja korot ja pääoman takaisin. Mutta finanssimarkkinoilla paniikkihuonetta etsiessä kaivataan eniten sitä, että sijoitushyödykkeen hinta ei laske, joten ainakaan täydelliseksi paniikkihuoneeksi ei joukkovelkakirjoista ole.

Käteinen

Viime viikolla tähän turvasatamaan laitettiin paljon rahaa. Siellä oli sitä hyvin jo ennestään, kiitos sekä keskuspankkien anteliaan rahapolitiikan että paniikkihuonetta etsivien sijoittajien.

Käteinen on hyvin toimiva turvasatama, koska sen saa rivakasti muutettua ilman nimellisiä tappioita muihin sijoitusmuotoihin. Tuota se ei toki mitään, ja inflaatiokin syö, mutta on hyvin suojassa finanssimarkkinoiden myllerryksiltä. Näin ainakin, jos käteiset ovat samassa valuutassa kuin kulut.

”Cash is king” on ohjenuora, jota olen muuten pyrkinyt noudattamaan 90-luvun lamasta selvittyäni. Tämä on tarkoittanut sitä, että olen pitänyt käteistä hallussa vähintään olemassa olevien luottolimiittien muodossa. Jos tulee hyvä sijoituskohde vastaan, on paljon nihkeämpää realisoida muita sijoituksia kuin käyttää käteistä. Lisäksi olen aina arvostanut yrityksissä sekä kassavirtoja että käteiseksi helposti muutettavia omistuksia.

Mikään perinteisistä ei ole kovin kiva

En ole siis kovin vakuuttunut minkään perinteisen paniikkihuoneen täydellisestä toimivuudesta. Itse asiassa paras tapa hoitaa paniikkiaan on vältellä sitä kaikin keinoin. Miten tämä onnistuisi, en tiedä. Enkä usko, että self help -kirjat tai 200 euroa tunti -terapiakaan kovin tehokkaasti auttavat. Ehkä sellainen tulevaisuuden visioiminen, jossa otetaan huomioon myös mahdolliset huonot tulemat, voisi auttaa?

Reilut 30 vuotta osakesijoittamista on ainakin auttanut. Pidän hyvin mahdollisena, että osakekurssit ottavat lähiaikoina osumaa. Toisaalta ne voivat nousta vielä rajustikin.

Olen varautunut mahdolliseen laskutrendiin sijoittamalla osakkeisiin, joista arvelen jossain vaiheessa saavan paremman hinnan kuin nykyisin. Tai ainakin samat, jollain viidenkin prosentin osinkotuotolla biittaa kivasti sekä nollakorot että tällä hetkellä näkyvissä olevan inflaation. Milloin tämä mahdollisesti tapahtuu, on ollut minulle valitettavasti aina sumuista. Jos yritykseni pörssikurssi laskee, tutkin ovatko perusteeni kunnossa ja harkitsen lisäostoja.

Potentiaalinen taloudellinen laskukausi ei tarkoita, että yritykset alkaisivat sovinnolla tehdä tappiota. Voiton tekeminen on vain vaikeampaa. En ole pitkään aikaan (=pariin vuoteen) uskaltanut pitää ainakaan merkittäviä määriä syklisiä osakkeita salkussa. Sen sijaan minulla on epäseksikkäitä pankkeja, kiinteistösijoitusyhtiöitä ja hyvin maltillisesti arvailemiani lupaavia pikkuyhtiöitä.

Tosin tarkkailen vapaakaupan ja protektionismin käynnissä olevaa sotaa huolestuneena. Merkittävä ongelma demokratioissa ovat lyhyin väliajoin pidettävät vaalit, joissa suurin mahdottoman lupaaja vaikuttaa voittavan turhan usein. Paroni von Münchhauseneita, jotka kertovat vetävänsä yhteiskunnan omilla hiuksilla ylös suosta, tuntuu ehdokkaiksi riittävän hyvin sekä oikealla että vasemmalla. Kun tarpeeksi asetetaan kaupan esteitä, on hyvilläkin yrityksillä oma hommansa pysytellä pinnalla.

Uskon (ja erityisesti toivon) markkinatalouden voittavan protektionismin aivan kuten se voitti suunnitelmataloudenkin. Jos alkaa näyttää siltä, että betsaan väärää hevosta, täytyy selvittää, miten siihen kultaan oikein kannattaa sijoittaa. Mihinkään näkemykseen ei kannatakaan koskaan lopullisesti hirttäytyä, maailma muuttuu, Akiseni.

Mutta toisaalta teknologinen kehitys etenee huimaa vauhtia mahdollistaen kaikenlaista kestävääkin kehitystä. Remu teki 40 vuotta sitten melko huonon soololevyn, jonka nimi on kuitenkin oiva ohjenuora osakesijoittajillekin: No Panic.

Keskustele kolumnista ja aiheesta täällä

Samanlaista sisältöä

Kolumnit

Ruotsiin Rinnettä karkuun

Aki Pyysing - 19.5.2019
Kolumnit

Niin kauan kuin musiikki soi

Ville Hemminki - 16.5.2019
Kolumnit

Opas paritreidaamiseen

Johannes Ankelo - 14.5.2019

Sisältöä muualta

Artikkelit & kolumnit

Artikkelit

Sijoitustiedon #Teerenpelit 9 - Mikko Kiesiläinen

Sijoitustieto - 20.5.2019
Kolumnit

Ruotsiin Rinnettä karkuun

Aki Pyysing - 19.5.2019
Artikkelit

Somepoiminnat: #Marimekko #Bitcoin #Hillopurkkihallitus #Shortatuimmat

Sijoitustieto - 17.5.2019
Kolumnit

Niin kauan kuin musiikki soi

Ville Hemminki - 16.5.2019
Kolumnit

Opas paritreidaamiseen

Johannes Ankelo - 14.5.2019
Kolumnit

Kryptokuume nousee taas

Aki Pyysing - 12.5.2019
Artikkelit

Somepoiminnat: #Kauppasota #NokianRenkaat #Sampo

Sijoitustieto - 10.5.2019
Artikkelit

Viikon kuumat linkit (vko 19)

Ville Hemminki - 10.5.2019

Aktiivinen keskustelu

Uusin viesti: Lyyrikko, 20.05. 18:01
Uusin viesti: Juha, 20.05. 17:58
Uusin viesti: Juha, 20.05. 17:37
Uusin viesti: Sijoitustieto, 20.05. 13:52
Uusin viesti: Heikin Ashi, 20.05. 09:11
Uusin viesti: ersotil, 19.05. 21:53
Uusin viesti: Sijoitustieto, 19.05. 21:02
Uusin viesti: Sijoitustieto, 19.05. 21:02
Uusin viesti: Gamblerrr3, 19.05. 17:01
Uusin viesti: Truewinner, 18.05. 18:11

Seuraa Sijoitustietoa