Olet täällä

Kolumnit

Kolumni: Raha polttaa Fortumin käsissä

Jaa Twiittaa

Kirjoitin kesäkuussa 2014 ” Kokonaisuutena pidän Fortumia kohtuullisesti hinnoiteltuna, ja jos Venäjältä joskus rahaa tulee, halpana”. Hinta oli tuolloin 17,90. Perjantaina osake sulki @13,39. Välissä on ollut muun muassa kaikenlaista jännää ydinvoimalaviritystä sekä Suomessa että Ruotsissa. Minulla on ollut koko ajan Fortumin osaketta. Kylmäthän tässä olisi käynyt, jos olisi koko matkan holdannut, vaikka keväällä tuli 1,30 euroa osinkoa.

Kerroin neljä kuukautta sitten, että myin puolet Fortumeistani helmi-maaliskuussa 2015 vähän kahdenkympin yli olleisiin hintoihin. Kuudentoista paikkeilla aloin ostaa takaisin. Irrotin nämä ostetut seitsemääntoista ja aloin taas kuudessatoista ostaa. Tämän jälkeen olen ostellut laskeviin kolmentoista pintaan asti samalla tuplaten alkuperäisen panostuksen.

Fortum siis myi sähkösiirtoverkkonsa ja tämän jäljiltä kassassa on rahaa 8 miljardia euroa eli 9 euroa per osake. Tämä jättää liiketoiminnalle arvoa 3,9 miljardia eli 4,4 euroa osakkeelta. Fortumin voimalat ovat paljon arvokkaammat. Joten tämähän on no-brainer ostohinnoissa, eikö? Tähän laskuharjoitukseen päätyi varmasti joku luettuaan Talouselämän parin viikon takaisen jutun Fortumista ja ehkä osti osakettakin.

Tai ainakin mie hetkeksi erehdyin luulemaan Fortumin nettokassaksi 8 miljardia, mikä oli paljon enemmän kuin muistelin. Olen tosin liian kauan lukenut löysästi kirjoitettuja lehtijuttuja, että uskoisin suorilta. Reilun kolmen viikon takaisen osavuosikatsauksen mukaan nettokassa on vajaat kaksi miljardia euroa. Vaikka Fortum on hyvin vakavarainen yhtiö, on taseessa toki velkojakin. Nämäkin pitää huomioida. Mutta totta on, että kassassa on rahaa perjantain pörssikursseilla Sanoman ja Alman ostamiseen ja sen jälkeen jää enää 7 miljardia.

Näitä kahta Fortum tuskin ostaa, eivätkä Herlinit sitä paitsi myisi. Jotain muuta se on aikeissa ostaa. Mitään kivaa tai ainakaan halpaa ei ole löytynyt. Venäjän vesivoimaloista neuvotellaan edelleen, vaikka ne piti tulla kytkykauppana Fortumin osallistuessa Fennovoiman ydinvoimalaan 6,6 prosentin vähemmistöosuudella. Tämä onkin sitten kaikki, mitä hankkeesta kirjoitetaan osarissa. Yleensä uusinvestointeja hehkutetaan niiden hyvillä näkymillä. Ei tällä kertaa, ja ymmärrän hyvin miksi.

Fortum oli pakotettu pitkin hampain ottamaan osuuden hankkeesta, jota ei halunnut ja joka ei ole sille millään muotoa edullinen. En muuten usko, että Sipilän hallitus pakotti, vaan Fortumin hallitus ymmärsi elämän realiteetit venäläisten neuvottelukumppanien kanssa. Fortumilla on 4,5 miljardilla voimaloita Länsi-Siperiassa ja Uralilla. Fortum ei varmasti halunnut osuutta Fennovoimasta, mutta huoli vanhojen sijoitusten kohtalosta sai sen pelastamaan hankkeen tässä vaiheessa. Mitä Venäjällä tapahtuu, on Vladimir Vladimirovitsin ja lähipiirinsä käsissä. Minäkään en suututtaisi häntä tai sanansaattajiaan, jos minulla olisi yhdeksän voimalaitosta hänen nappinsa alla.

Olen ollut huolissani Fortumin Venäjän sijoituksista alusta asti ja toki olen edelleen. Sieltä näyttää tosin tulevan jo liikevoittoa, ei toki sitä 500 miljoonaa euroa, mikä oli Fortumin alkuperäinen tavoite. Eurotavoite on muutettu ruplatavoitteeksi, joka vastaa 250 miljoonaa euroa nykykurssilla. Tämän arvellaan toteutuvaksi 2-3 vuoden päästä, vaikka alkuperäinen tavoite oli tänä vuonna. Tämäkin on tosin paremmin, kuin monet sijoittajat, minä mukaan lukien, pelkäsivät. Jos 4,5 miljardilla eurolla saa Venäjältä 250 miljoonaa vuodessa ja saa vielä pitää voimalat, pidän tätä tavallista onnistuneempana hyökkäyksenä Uralille. Missä rupla mahtaa olla 2-3 vuoden päästä, on sitten mielenkiintoisempi arvaus.

Hilpeänä yksityiskohtana mainittakoon, että jos Venäjästä kehittyisi länsimainen markkinatalousdemokratia, Fortumin voimaloiden arvo ainakin kymmenkertaistuisi. Tämä ei vaikuta kovin todennäköiseltä tulemalta aivan lähiaikoina.

Edellisen osavuosikatsauksen yhteydessä kirjoitin, että megatrendinä ennakoin sähkön hinnan nousua. Tämä pohjautuu lähinnä siihen, että sähkön kulutus kasvaa Pohjoismaissa 0,5% (Fortumin arvio) ja fossiiliset polttoaineet hupenevat. Ydinvoimankin rakentaminen tuntuu olevan kovin kallista ja muutenkin takkuista. Lisäksi kapasiteettia ollaan sulkemassa ja on jo suljettu. Olkiluoto kolme tosin ei vuoteen ole siirtänyt valmistumisajankohtaansa eteenpäin, vaan 2018 pitäisi alkaa sieltä tulla sähköä verkkoon.

Sähkön hinta on viime vuosina lähinnä laskenut, vaikka näin loppusyksystä vähän onkin noussut. Fortumin onni on ollut riittämätön sähkönsiirtokapasiteetti Ruotsin ja Suomen välillä. Ruotsissa olisi tarjolla halvempaa sähköä kuin Suomessa, mutta ei ole millä siirtää.

Tuulivoima painaa sähkön hintoja, otsikoitiin hiljan. Näin on jo käynytkin professori Matti Liskin hiljan julkaistun tutkimuksen mukaan, ja kehitys voi jatkua edelleen alaspäin. Vihreä väki taputti multaisia käsiään, tosin suurelta osin ymmärtämättä mitä varsinaisesti oli tapahtunut. Halpa sähkö ei edistä vihreitä tavoitteita, päinvastoin. Rautalangasta: Kun sähkö on halpaa, ei viitsitä lamppuja sammutella eikä latureita seinästä irrotella. Sen sijaan sähköä ostava teollisuus painaa menemään piiput savuten.

Tuulivoimaa on kannattavaa rakentaa Suomessa vain valtion tuella eli tarjoamalle myytävälle sähkölle takuuhintoja. Kun se tuulivoimala on pystytetty, tulee sieltä verkkoon sähköä aina kun tuulee, sähkön hinnasta riippumatta. Näin vaikka tuulisähkön osuus on vain 5 prosenttia Pohjoismaiden sähköntuotannosta, painaa se markkinaa raskaasti alaspäin. Minä suhtaudun epäluuloisesti siihen, että nykyisellä valtion velkaantumistahdilla tuulivoiman tuki säilyy ennallaan likikään nykyisen hallituskauden loppuun asti. Ruotsalaisista en tiedä, niillä on paremmin varaa ja halua kaikenlaiseen maailmanparannukseen. 

Olen edelleen kovin huolissani, mitä Fortum aikoo 8 miljardillaan tehdä. Minä, muut osakkeenomistajat ja Juha Sipilä eivät pane pahakseen reipasta osingonjakoa. Ensi keväänä tulee ainakin 1,3 euroa, helposti enemmänkin. Tähän on kirjanpidollinen peruste. Jos valtio myy omaisuuttaan, sitä ei saa laskea hyväksi vajeeseen EU-laskennassa. Osingot sen sijaan saa. Tämä on sijoittajan silmin arvioiden naurettavaa, osingon nostaminen on omistuksen realisaatiota siinä missä myyminenkin, mutta näin ovat asiat. Eli itse asiassa minä odotan ja toivon selvästi suurempaa kuin 1,3 euron osinkoa.

Tässä ei pidä sitten antaa kymmenen prosentin ”osinkotuoton” hämätä. Osinko ei ole korkoa. Fortum ei pysty nykyisellä liiketoiminnallaan tekemään 1,3 euroa tulosta per osake, ellei sähkön hinta käänny nousuun. 0,75 euroa ennustetaan ensi ja tälle vuodelle ja termiinit eivät ennakoi sähkön nousua lähivuosina. Termiinejä pidän itseäni luotettavampana sähkön hinnan ennustajana. Näin ollen ei sijoitustaan kannata laskea 1,3 euron ikuisen osingon varaan. Eikä lähikvartaaleina parantuvan tuloskehityksenkään varaan kannata perustaa.

Pidän hyvänä uutisena, että neljä kuukautta on kulunut, eikä mitään ole ostettu. Fortumissa ollaan yhtä hyvin tietoisia siitä, että kohta valtio käy sen kassalla. Jenkkifudiksen pelinrakentajille opetetaan pienestä pitäen ”don’t force it”, eli väkisin ei saa heittää. Toivottavasti Fortumkaan ei osta väkisin mitään.

Minäkään en osta mitään väkisin, vaan harkitsen asiaa. Hetken mielijohteesta toki saatan ostaa. Nykyhinnalla harkitsen kuitenkin vakavasti täydennysostoja. Jos Pariisin terrori-iskut saavat alkuviikosta osakemarkkinan luisumaan, voisi Fortum olla yksi sovelias kopattava.  

Fortum on kaltaiselleni spekulantille oiva kohde, liikkuu blue chipiksi (=tunnetun ison yrityksen ”vähäriskinen” osake) varsin vauhdikkaasti. Jos osto on hätäinen, voi keskihintaa alentaa, jos ei ole ampunut kaikkia laukauksiaan kerralla. Jos panokset loppuvat, ja hinta edelleen laskee, voi todeta kyseessä olevan pitkäaikaisen sijoituksen ja nostella keväisin isoja osinkoja.

En juuri pörssikursseja ennustele ainakaan kirjallisesti. Ihmisillä kun on taipumusta ottaa arvaukset faktoina ja lisäksi ikävä tapa muistuttaa pieleen menneistä ennustuksista. Nyt teen poikkeuksen: Fortum maksaa vielä ennen ensi kevään osingonjakoa yli 13,39 euroa. Jos näin ei käy, minulla on sitten iso läjä Fortumia ja nostan nöyränä osingot ja pahoittelen pieleen menneestä ennustuksesta.

Akin edellinen Fortum-kirjoitus 19.7.15
Akin edellinen Fortum-kirjoitus 5.6.14
 

Keskustele Fortumista täällä
 

Osavuosikatsauskalenteri Q3/2019
Liity Sijoitustiedon jäseneksi