Olet täällä

Kolumni: Miksen yritä olla Warren Buffet?

Jaa Twiittaa

Mielestäni Warren Buffett on yksi kaikkien aikojen sijoittajista. – voiko asiasta edes kiistellä? Minulla on Berkshire Hathawayn kaikki yhtiökokouskirjeet kirjana kirjahyllyn kunniapaikalla. Hän on antanut suurille sijoittajamassoille juuri sellaista tietoa sijoittamisesta, josta sijoittajat hyötyvät valtavasti.  Eli sijoita hyviin ja tulostaan kasvattaviin yrityksiin, kun niitä saa kohtuulliseen tai edulliseen hintaan. Vältä velkaisia yrityksiä tai sellaisia, jonka ansaintamallia et ymmärrä. Lisäksi yrityksen johdon tulee olla rehellinen ja pätevä. Toisin kuin sijoitusmaailman keskivertoinen geelitukka, hän antaa ohjeensa maalaisjärkisesti ja ymmärrettävästi.

Miksen sitten käyttäydy niin kuin Warren Buffett neuvoo? No, siitä yksinkertaisesta syystä, ettei minulla ole ollut varaa alkaa ammattisijoittajaksi. Elääkseen mukavasti osakesijoituksilla, olisi hyvä olla parin miljoonan euron salkku. Siihen minulla on vielä monta vuotta matkaa. Toki nousukaudella riittäisi pienempikin, mutta tällä hetkellä sijoitusten tuotto-odotus on pitkän pörssien nousukauden jäljiltä heikko. Minulla on toki alan koulutus, joten miksen pyri salkunhoitajaksi? En luultavasti viihtyisi montaakaan viikkoa, koska Suomessa osakerahastot perustuvat piiloindeksointiin, kohtuuttomiin kuluihin, mutta sitäkin kattavampaan myyntiverkostoon.  Ei olisi juurikaan väliä palkkaani tai arvostukseeni, voittaisinko parilla prosentilla indeksin vai en. Sen sijaan saisin luultavasti vain hämmästelyä, kun poikkeaisin muusta lammaslaumasta.

Sen sijaan, käyttäydyn kuten Warren Buffettin yhtiökumppani Charlie Munger nuorempana miehenä.  Kerään pääomaa havaitsemalla ja hyötymällä markkinan epätehokkuuksista. Juuri niistä, mitä valtaosan mielestä siellä ei edes ole.  Maagisesti, vain pitkällä ajalla markkinan voi lyödä noudattamalla esimerkiksi näitä Buffettin oppeja. Muttei toki lyhyellä aikavälillä, koska se on arpapeliä. Tämä harhakäsitys johtuu siitä, että suurin osa näin väittävistä ei seuraa markkinan päivittäisiä liikkeitä kovin tarkasti ymmärtäen syy- seuraussuhteita. Esimerkiksi suomalaisen median analyysit pörssiliikkeistä ovat lähinnä koomisia. Mutta eivät osakkeiden liikkeet lyhyelläkään tähtäimellä ole täysin satunnaisia. Ne reagoivat ympärillä tapahtuviin asioihin joskus enemmän, joskus vähemmän loogisesti. Taitavat kaupankävijät voivat tätä hyödyntää. Ei toki niin, että aina tietäisi mihin jokin osake suuntaa.  Vaan niin, että jossain tietyssä osakkeessa, tiettyinä päivinä, voi saada selkeän etulyöntiaseman kokemuksen ja taidon avulla.

Charlie Munger oli tosiaan alkuaikoinaan myös treideri. Esimerkkinä vapaa suomennus englanninkielisestä auktorisoidusta Buffettin elämänkerrasta sivulta 254 : ”Mungerin malttamattomuus korostui enemmän kuin mikään teoria, mikä hänen päänsä sisällä oli muodostumassa. Hän halusi tulla rikkaaksi todella nopeasti. Hän ja Roy Tolles löivät vetoa siitä, kumman salkku nousisi 100% vuoden aikana. Hän oli halukas lainaamaan rahaa tehdäkseen rahaa”. Hän löi esimerkiksi suurella velkavivulla vetoa ostamalla British Columbia Power -yhtiötä 19 dollarilla, koska Kanadan valtio oli tehnyt siitä ostotarjouksen 22 dollarilla. Kirja käyttää sanaa veto, ei sijoitus. Veto oli lyhytaikainen ja siinä oli riski yritysoston kariutumisesta. Munger ei ottanut kantaa voimayhtiön liiketoimintaan, vaan halusi tehdä nopean tuoton - kyse oli yhdestä hänen monista treideistään, jotka usein perustuivat riskiarbitraasin mahdollisuuteen. 

Kirjoitan tätä tekstiä mustan maanantain 30-vuotispäivänä. Osakekurssit luisuivat tällöin kautta maailman 20-30 prosenttia yhden päivän aikana. Osakemarkkinan näkymiin liittyviä syitä on jälkikäteen yritetty etsiä, mutta mikään niistä ei normaalisti selittäisi muutaman prosentin laskua suurempaa liikettä. Käsittääkseni kyse oli enemmänkin puhtaasta joukkopaniikista. Sitä edesauttoi nopeasti tapahtunut kurssien nousu, korkeat arvostustasot, osakkeiden ostaminen lainarahalla sekä uusi innovaatio automatisoidusta kaupasta. Koneellisen salkkusuojauksen oli tarkoitus toimia suojana kurssilaskua vastaan, mutta se päätyikin pahentamaan romahdusta dramaattisesti.

Aika usein tällaisista kurssiliikkeistä syytetään kaltaisiani spekuloijia.  Mutta spekuloija, joka ostaa korkealta ja myy muiden mukana paniikissa, olisi pian työttömyyskortistossa. Onnistunut spekuloija on itse asiassa jo ostaja siinä vaiheessa, kun paniikki on suurimmillaan – eli hän tasaa markkinan muutoksia. Spekuloinnin ideahan on käytännössä tehdä aivan samaa kuin kaikki muutkin, mutta vähän aikaisemmin. Helppo syntipukkihan treiderit toki ovat. Kun George Soros mursi Englannin Keskuspankin vuonna 1992, syytettiin häntä punnan arvon tuhoamisesta.  Oliko Soros todella syypää siihen, että Englanin Keskuspankki hävisi 3,4 miljardia puntaa yhdessä päivässä? Ei tietenkään ollut. Punnan arvo oli aivan kestämätön suhteessa Britannian heikkoon taloustilanteeseen. Soros vaan huomasi mahdottoman yhtälön ennen muita, ja tienasi siinä sivussa miljardi puntaa jouduttaessaan väistämätöntä. Jos punnan arvo olisi ollut kestävällä pohjalla, miksei vastapuolelle olisi löytynyt sinä päivänä tai myöhemmin riittävästi vastapuolia pitämään punnan arvoa ennallaan? Olen jopa nähnyt arvioita, että halvempi punta todellisuudessa nosti Britannian taantumasta hieman myöhemmin.

On myös haitallista spekulointia. Sitä se on, kun talletuspankit ottavat riskiä markkinalla tallettajien rahoilla. Huonoa on myös, kun luodaan täysin reaalimaailmasta irrallaan olevia velkavipuisia instrumentteja treidattavaksi - etenkin ilman valvontaa. Markkinan manipulointi ja vääristäminen eivät ole missään määrin hyödyllistä. Kun hedge fund ottaa niin isoja riskejä, että se aiheuttaa epävarmuutta koko maailman markkinoilla, on jotain mennyt pahasti pieleen. Näin tapahtui vuonna 1998, kun LTCM-rahasto jouduttiin pelastamaan Yhdysvaltojen keskuspankin johdolla. Ainoat isot pankit jotka eivät olleet mukana pelastamassa rahastoa, olivat Bear Stearns ja Lehman Brothers. Ei ehkä ollut täysin sattumaa, että juuri näitä pankkeja ei pelastettu seuraavalla kierroksella. Koska mitään ei ole opittu aiemmista kriiseistä, Yhdysvalloissa ollaan taas poistamassa hyödyllisiä rajoitteita kaupankäynniltä.

Parhaimmillaan spekulointi on kuitenkin kuin öljy oven saranoissa. Ovi varmasti aukeaisi muutenkin, mutta nytkähdellen ja kirskuen.  Aktiiviset kaupankävijät tasaavat markkinan liikkeitä, parantavat likviditeettiä ja helpottavat esimerkiksi raaka-aineiden tuotannon suojaamista hinnanvaihteluilta. Treiderit myös edistävät uuden tiedon nopeaa välittymistä osakekursseihin. Ilman toimivaa jälkimarkkinaa, uusien osakeantien tai ongelmissa olevat yhtiöiden olisi vaikeampi kerätä pääomaa. Varmasti moni on valmis pitämään kohta merkitsemänsä Altiat salkuissaan vaikka kymmenen vuotta. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan ole niin rauhallisia. He merkitsevät osaketta vain, jos tietävät, että tarvittaessa siitä pääsee myös eroon mikä tahansa arkipäivä. Samoin, vaikken Koskenkorvaa ostakaan juuri ikinä, niin arvostan siitä huolimatta sen hyvää saatavuutta.

Kolumnin otsikon kysymyshän kuului: ’Miksen yritä olla Warren Buffet?’. Todellinen vastaus on oikeastaan, että yritän kyllä, kunhan saan vain ensin vähän enemmän pääomaa.  Sitten voin jättää päätoimiset treidailut nuoremmille, ja keskittyä menestyvien yritysten ja osakkeiden löytämiseen.

 

Muuten, julkaisen samalla blogissani näkemyksiäni markkinaan ja salkkuni sisältöön. Jatkossa tuon näitä myös kolumneissa esille.  Linkki blogiin.

Samanlaista sisältöä

Kolumnit

Juhana Vartiainen: Suomalaisen talousajattelun kritiikki -tahallaan väärinymmärretty

Aki Pyysing - 17.3.2019
Kolumnit

Onko aktiivinen salkunhoito menneen talven lumia?

Ville Hemminki - 15.3.2019
Kolumnit

Odotukset todella huonot, joten edessä on positiivinen yllätys

Juhani Huopainen - 13.3.2019

Sisältöä muualta

Artikkelit & kolumnit

Kolumnit

Juhana Vartiainen: Suomalaisen talousajattelun kritiikki -tahallaan väärinymmärretty

Aki Pyysing - 17.3.2019
#IR-kanava

Tunnelmat Ramirentin yhtiökokouksesta - Zijoittaja 14.3.2019

Zijoittaja - 15.3.2019
Kolumnit

Onko aktiivinen salkunhoito menneen talven lumia?

Ville Hemminki - 15.3.2019
#IR-kanava

Cargotec – Älykkään kuormankäsittelyn edelläkävijä

Jarkko Aho - Random Walker - 13.3.2019
Kolumnit

Odotukset todella huonot, joten edessä on positiivinen yllätys

Juhani Huopainen - 13.3.2019
Artikkelit

Joko se taantuma ehdittiin perua?

Tomi Haataja - 11.3.2019
Kolumnit

Ahneella on paskainen loppu – joskus

Aki Pyysing - 10.3.2019
Artikkelit

Viikon kuumat linkit (vko 10)

Ville Hemminki - 8.3.2019

Aktiivinen keskustelu

Uusin viesti: Automaatti, 18.03. 17:29
Uusin viesti: Aki Pyysing, 18.03. 13:39
Uusin viesti: Aki Pyysing, 18.03. 13:21
Uusin viesti: Sijoitustieto, 17.03. 21:46
Uusin viesti: von Fyrckendahl, 17.03. 21:03
Uusin viesti: Joonas, 17.03. 17:44
Uusin viesti: petteri, 17.03. 13:44
Uusin viesti: KuplaSalkku, 16.03. 22:53

Seuraa Sijoitustietoa