Olet täällä

Kolumnit

Fortumin Uniper-ostos onnistui

Jaa Twiittaa

Pörssikurssien ennustaminen on siinä mielessä viheliäistä puuhaa, että jotkut ikävät ihmiset saattavat muistuttaa pieleen menneistä ennustuksista. Tämän vuoksi ainakin poliitikkojen kannattaisi vältellä pörssikurssien povaamista. Vanhojen hintojen tarkastelu on paljon turvallisempaa. Vähänkään pörssisivistynyt ja edes jossain määrin sujuvasanainen kaveri pystyy helpohkosti keksimään uskottavan tarinan, miksi yhtiön kurssi menneisyydessä nousi tai laski.

Jos taas joku väittää tietävänsä pörssikurssien kehityksen etukäteen, ei juuri kannata uskoa sen muitakaan juttuja. Esimerkiksi mie olen vuodesta 1986 tihrustanut osavuosikatsauksia ja pohtinut niiden vaikutuksia pörssikursseihin. Häpeällistä kyllä, on hyvin tavallista, että markkinareaktio osariin on eri suuntaan, kuin olisin lukemani perusteella odottanut.

Varonkin lyömästä lukkoon mitään kovin varmoja kantoja, koska väärässä oleminen on kovin noloa. Tosin tämä tietysti tekee tekstini kovin aseksuaaliseksi, koska kansa vaatii verta kentälle. Ja lukee mieluummin jyrkkiä kantoja kuin loputonta mahdollisten skenaarioiden todennäköisyyksien pyörittelyä.

Satu Hassi ei ollut kaltaiseni pelkuri olympiadi sitten, kun hän Fortumiin ja sen Uniper-ostokseen viitaten kertoi eduskunnassa

on paljon yhtiöitä, joiden toiminta perustuu fossiilisiin polttoaineisiin, siis ilmastonmuutoksen aiheuttamiseen. Jos ilmastonmuutos oikeasti halutaan hillitä, nämä yhtiöt eivät voi jatkaa entiseen malliin. Tämä tarkoittaa, että näiden yhtiöiden osakkeiden arvo tulee romahtamaan.”

Hassi kritisoi siis lokakuussa 2017 pörssiyhtiö Fortumin Saksan ostosretkiä. Alla Fortumin osakkeen viiden vuoden pörssikäppyrä.

Fortum ei ole ollut pöllömpi sijoitus, koska koilliseen osoittavan (koronakuoppa pois lukien) kurssikäyrän lisäksi on 2017-2021 tullut 4,42 euroa osinkoja per osake.

Yrityskauppojen onnistumisen tarkasteluun luotettavin metodi on yhtiön markkina-arvon kehityksen tarkastelu. Toki neljään vuoteen mahtuu paljon muutakin kohinaa, mutta Uniper-kaupan onnistuminen oli Fortumin elämän ja kuoleman – eli tulevaisuuden pörssikurssin – kannalta tärkein asia vuonna 2018. Voinemme siis antaa nykyisin Nokiaa johtavalla Pekka Lundmarkille vähintään hyväksytyn arvosanan Uniper-kaupoistaan. Satu Hassin ymmärryksestä yrityskaupoista ja pörssikursseista sen sijaan emme.

Muita asioita kuin kurssien tulevaa satunnaiskävelyä uskallan ennustaa vähän reippaammin. Helmikuussa 2018 ennakoin, että ”Eiköhän Pekka Lundmark kenkäise tuon arrogantin aamupalavarkaan Klaus Schäferin Uniperin tj:n paikalta.” Saksa on sikäli paska maa, että väistämättömässä prosessissa meni vuosi. Suomen joustamattomasta yhtiölainsäädännöstä mutkuttavien kannattaisi tutustua saksalaiseen vastaavaan. Toimitusjohtaja pystyi menestyksekkäästi vuoden päivät toimimaan täsmälleen pääomistajan tahdon vastaisesti. Suomessa toimitusjohtajan avainkortti lakkaa yleensä toimimasta samana päivänä, kun se alkaa lehdistössä pääomistajaa parjaamaan.

Osavuosikatsauksen yhteydessä selvisi, että johdannaiskaupalla position suojaaminen ei ole kaikille sijoittajille ihan yhtä selkeä käsite, kuin muutaman vuoden niillä kaikki arkipäivät 1992-95 spekuloineelle. Uniper kertoi jo lokakuussa, että sen tulos on odotettua parempi, mutta yhtiön  kirjaavan ”noin 7 miljardin euron negatiivisen erän suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksista ei-operatiivisiin eriin tammi-syyskuulta 2021”. Tämä aiheutti monessa sijoittajassa nyt osarin yhteydessä hämmennystä.

Rautalangasta: Fortum tekee sähköä 24/7 monenlaisilla metodeilla, ja myy sitä etukäteenkin termiinikaupoilla. Termiinikaupat ovat ikään kuin tulevaisuuden kauppoja, jotka sovitaan tänään. Jos sähkön hinta nousee, tulee termiineistä pahasti pataan. Kun sähkö lähtee kohti kaakkoa, tulee termiineistä voittoa.

Termiineillä myydyn sähkön kannalta on ihan se ja sama mihin sähkö menee, hinta on jo sovittu. Yleisesti Fortumin kannalta on kuitenkin hyvä, jos sähkön hinta nousee. Jos vaikka on tullut myytyä puolentoista vuoden tuotanto reilusti halvemmalla, kuin nyt saisi, ei sillä ole isossa kuvassa juuri merkitystä. Kassavirran ennustettavuuden kannalta on taas ihan järjellistä, että termiinikauppaa isohkolla kädellä Fortumissa touhotetaan.

Fortum ohjeistaa näkymiään johdannassivistymättömille vähän hämärästi:

Generation-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2021 noin 75 % hintaan 34 euroa/MWh, vuodelle 2022 noin 65 % hintaan 32 euroa/MWh ja vuodelle 2023 noin 40 % hintaan 31 euroa/MWh

• Uniper-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2021 noin 85 % hintaan 25 euroa/MWh, vuodelle 2022 noin 85 % hintaan 22 euroa/MWh ja vuodelle 2023 noin 55 % hintaan 21 euroa/MWh

• Investointien ilman yritysostoja odotetaan olevan noin 1 400 miljoonaa euroa vuonna 2021. Arvio sisältää vuosittaiset kunnossapitoinvestoinnit

Olen aina lukenut näitä siltä pohjalta, että jos nykyhintoihin saa terminoitua parin vuoden päähän, niin voisi kuvitella tuloksen vähintään pysyvän paikallaan. Jos taas myydään reilusti halvemmalla, tulos varmaan laskee ja niin edespäin.

Paljon tämän syvällisempää analyysiä en ole hyvin seuratusta 23 miljardin markkina-arvon energiajätistä tehnyt. Olen muutaman kerran vuosikymmenessä korkean sähkön hinnan aikaan myynyt ja matalan aikaan ostanut Fortumia välillä isohkojakin määriä. Pohjoismainen sähkön hinta on vähäsateisina vuosina Ruotsin ja Norjan vesivoimaloista johtuen yleensä korkeammalla kuin jos sataa kuin Esterin päivänä. Tämä on hauska knoppitieto, jolla voi monessakin seurassa baarissa päteä.

Ylitin kuitenkin 90-luvun lopulla korkeimman mahdollisen kynnykseni antaa sijoitussuosituksia ja soitin äiskälle joskus vähän ennen milleniumia, että kannattaisi varmaan ostaa Fortumia, kun kurssi laski alle listautumishintansa. Iskästä oli hyvin hauskaa sitten myöhemmin lähteä ”Fortumin piikkiin” kesälomalle. Sittemmin tämä on täsmentynyt ilahduttavaa kyllä ”Akin osakkeiksi”. Piintynyt demari on jopa myöntänyt, että ”hyvihä hää on niitä hoitant”.

Jos selitykseni Fortumin johdannaisista oli niin sekava, kuin vähän pelkään, kuunnelkaa kun Inderesin evankelista Verneri Pulkkisen haastattelema toimitusjohtaja Markus Rauramo selittää Fortumin bisneksen ja johdannaiskaupatkin. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kuuntelin Pekka Lundmarkin seuraajaa, ja olin positiivisesti vaikutettu. Vaikka olin pienessä kankkusessa lauantain Suomi-Bosnia kahden hengen voitonjuhlien jälkeen.

Valtaosa haastattelusta on toki kovasti muodissa olevaa ESG(=Environmental, Social ja Governance)-hehkutusta. Fortumin strategiana on kuulemma Euroopan toiminnoissa hiilineutraalius 2035, joka on tiukempi kuin Pariisin sopimus 2050. Jännä nähdä uskaltautuuko ESG-raha joku päivä ottamaan Fortumia? Ainakaan Satu Hassin johtama vastuullinen rahasto ei ottaisi.

Mutta pidän ihan potentiaalisena, että jonain päivänä tämän hetken toiseksi äkkinäisimpänä (ESG-sijoittajista tuskin menee poikki yhtä iso prosentti kuin WSB(=WallStreetBets)-väestä, siitä pelkät hopeamitalit) pitämäni raha löytää Fortuminkin, jolloin sitä ei enää hinnoiteltaisi P/E:llä suuruusluokkaa 15. Ei kai sijoittamisesta hyvää omatuntoa hakevilta ole kokonaan kielletty sijoittamasta myös voitollisiin yrityksiin?

Hauskahko yksityiskohta oli, että Venäjällä tehdään parempaa tulosta ruplissa kuin odotettiin. Omia Fortum-positioitani on pitänyt maltillisina Fortumin Venäjän seikkailut, jotka ovat tosin menneet paljon paremmin kuin miekään kuvittelin.

Selittelen varovaista suhtautumistani sillä, että suhtaudun epäluuloisesti itärajan itäpuolella valtaa pitävään paidattomaan ratsastajaan. Jos Putin jostain syystä kansallistaisi Fortumin Venäjän voimalat, lähtisikö Suomi toiveikkaasti itärajan yli kuten 1941? Ei muuten taitaisi lähteä. Sale soittaisi Vovalle ja ilmaisisi närkästyksensä. Ja siinä olikin sitten kaikki sotilaalliset operaatiot, mihin asiassa pystytään ryhtymään.

Markus Rauramo vaikutti haastattelussa Heikki Marttisen, Mikael Liliuksen, Tapio Kuulan ja Pekka Lundmarkin jatkumolta. Eli erittäin pätevältä suomalaiselta yritysjohtajalta, jolla on epäpätevin mahdollinen omistaja, eli valtio.

Päätinkin pitää oman pienen eräni Fortumia tällä kertaa treidaamatta ainakin kolmenkympin (perjantaina sulki @25,30) hintaan asti. Jos sinne nyt joskus mahdollisesti päästään.

Yritän edelleen vältellä ennustamasta pörssikursseja etukäteen. Jätän sen sovinnolla Satu Hassin kaltaisille sähkövoimatekniikan lisensiaateille, jotka ymmärtävät enemmän Fortumin tulevien pörssikurssien lisäksi sen teknologiastakin, kuin enimmäkseen mutulla ajeleva laskentaekonomi.

P.S.

Olisin hyvinkin kiinnostunut kuuntelemaan, miten omistajaohjausministerimme Tytti Tuppurainen tai edeltäjänsä Sirpa Paatero selittäsi Fortumin seitsemän miljardin johdannaistappiot. Saattaisi nimittäin mennä termiinit ja termiitit sekaisin.

19.67.2015: Fortumin osavuosikatsaus - Imatrassa on voimaa

1.10.2017: Fortum, vihreät valheet ja valtion omistajanohjaus

Keskustele Fortumista

Tutustu klikkaamalla kuinka voit tienata kuten pankki.
Liity Sijoitustiedon jäseneksi