Olet täällä

Artikkelit

Efima - listautumisanti-analyysi

Uusi vuosi eli uudet listautumisannit! Viime vuonna uusia yhtiöitä Helsingin pörssiin listautui enemmän kuin koskaan Helsingin pörssin historiassa ja huhujen mukaan tästä vuodesta on tulossa lähes yhtä kova listautumisvuosi, sillä paljon listautumisia on putkessa. Mielenkiintoista onkin nähdä, miten selvästi viime vuodesta muuttunut markkinaympäristö vaikuttaa listautumisten määrään, sekä etenkin niiden suosioon yksityissijoittajien keskuudessa.

Ensimmäisenä tänä vuonna vuorossa onkin Efiman osakeanti. Efiman osakeanti alkoikin tiistaina 8.2.2022 ja siihen voi osallistua viimeistään tiistaihin 15.2.2022 mennessä. Anti voidaan kuitenkin sulkea ylimerkinnästä johtuen tarvittaessa jo 14.2.2022 kello 16.00. Anti on poikkeuksellisen nopeatempoinen moneen viime vuoden antiin verrattuna, mutta on vaikea sanoa tässä kohtaa tulevatko muutkin tämän vuodet annit olemaan vain viikon pituisia.

Kaupankäynti Efiman osakkeella First North -listalla alkaa arviolta 18.2.2022 ja pääjärjestäjänä toimii OP Yrityspankki, joka ei vuoden 2021 aikana ollut mukana muistaakseni kuin erittäin harvassa annissa pääjärjestäjänä.

Efiman liiketoiminta

Efima on perustettu vuonna 2009 finanssikriisin jälkimainingeissa ja on omien sanojensa mukaan suomalainen digiyhtiö, joka tukee ja tehostaa suurten ja keskisuurten yritysten liiketoimintaa pilvipohjaisilla taloushallinnon, toiminnanohjauksen ja älykkään automaation ratkaisuilla ja digitaalisilla taloushallintopalveluilla. Suomeksi Efima on siis IT-palveluyhtiö, joka pyrkii palvelemaan asiakkaitaan niin prosessi- kuin järjestelmäkehityksen saralla. Monen muun IT-yhtiön tapaan Efimalla on myös oman tuotteen kehitysaihioita.

Tällaisia samanlaisia digitaalisia konsulttiyhtiöitä löytyy pörssistä monta erilaista, kuten Siili, Digia, Gofore sekä Vincit. Efiman erityiskulma onkin se, että se on erikoistunut ennen kaikkea taloushallinnon palveluihin ja järjestelmiin, siinä missä moni muu pörssin IT-palveluyhtiö ei välttämättä ole yhtä toimialakeskeinen. Efimalla on noin 3 % markkinaosuus n. 700 miljoonan euron toimialan kokonaismarkkinasta.
 

Efima numeroina. Lähde: Efiman listautumisanti-esitys.

Efima on fokusoitunut erityisesti pilvipalveluihin ja jatkuvasti kasvavien pilvipalveluiden osuus liikevaihdosta on noin 70 %. Pilvipohjaisten toiminnanohjaussovellusten markkinoiden ennustetaan kasvavan jatkossa 17 % vuodessa, joka ennustaa Efimalle hyvää tulevaisuutta myös jatkossa sen pääliikevaihdon tullessa pilvipalveluista.

Efimalla tavoitteena onkin olla tuote- sekä palveluyhtiö. Erityisen huomionarvoinen tuote on Efiman esiin nostama Dooap. Dooap on pilvipohjainen ja mobiili ostolaskuratkaisu Microsoft Dynamics 365 ja AX-toiminnanohjausjärjestelmiin. Dooap mahdollistaa laskujen hyväksynnän käytännössä järjestelmäriippumattomasti - niin puhelimella kuin tietokoneella.

Dooapin päämyyntivaltti on Efiman mukaan sen pääkäyttöliittymä sekä sisäänrakennettu prosessiautomaatio, jotka tuovat tehokkuutta talousammattilaiselle sekä helppoutta ja liikkuvuutta laskujen hyväksyjälle. Dooap tuotteena lanseerattiin vuonna 2016 ja vuonna 2021 kesällä se eriytettiin ja myytiin pois Efiman konsernista. Dooap on siitä mielenkiintoinen, että se myytiin pois suhteellisen halvalla, siihen on käytetty paljon Efiman resursseja ja Efiman ja Dooapin tämänhetkiset osakkeenomistajat ovat pitkälti samoja.

Dooapista voi siis olla arvoa henkilöille, jotka olivat Efiman omistajia ennen tätä listautumista, mutta listautumisannissa mukaan tuleville osakkeenomistajille Dooapista ei tule edes potentiaalista kultakaivosta, sillä osa nyky-Efiman omistajista myy annissa osakkeita pois, jotta voivat maksaa Dooapin velkoja pois. Dooap on myös siitä tärkeä osa Efimaa, että käytännössä siihen käytetyt kulut ovat pitäneet Efiman kannattavuuden matalana viimeiset vuodet. Pelkästään viime vuonna Dooap oli Efimalle lähes 2 miljoonaa euroa tappiollinen, joka vei mukanaan koko konsernin muuten kannattavan liiketoiminnan tappiolliseksi.

Kokonaisuudessaan Efiman liiketoimintamalli on suhteellisen tavallinen, vaikka se onkin fokusoitunut huomattavasti tarkemmin kuin perinteiset IT-palveluyhtiöt, jotka pörssistä jo löytyvät. Pitää myös sanoa, että omassa työssäni olen Efiman kanssa käynyt keskusteluja ja vaikka en heidän asiakkaakseen ryhtynytkään, jäi talosta toimijoina ja osaajina kuitenkin positiivinen kuva. Tämän lisäksi Efiman asiakaspysyvyys on erinomaisella tasolla, sillä se liikkui viime vuonna 2,1 %:ssa. 

Efiman taloudelliset tavoitteet, arvostus sekä osinko

Efiman osakkeen listautusmishinta: 4,9–5,25 €/osake
Efiman markkina-arvo listautumisen jälkeen: 38,5-40,8 miljoonaa euroa
Liikevaihto 2021: 22,7 miljoonaa euroa
Liikevoitto 2021: n. -320 000 euroa
P/E-luku 2021: Negatiivinen

Osinkotuotto 2021: 0%

Entäpä sitten Efiman liiketoiminta numeroina? Ensinnäkin, listautumisannin jälkeen arvostus jää n. 2x liikevaihtoon, joka ei ole kallis, mutta ei halpakaan - etenkin kun miettii, että Efiman koko konserni ei ole ollut erityisen kannattavaa viime vuosina pitkälti Dooapin ja muiden tuotekehitysten takia.

Katsotaankin Efiman itse esiin nostamiaan avainlukuja.


Efima numeroina. Lähde: Efiman listautumisanti-esitys

Kuten näkyy, Efima ei nosta esiin kannattavuutta, koska sitä ei juuri ole. Oli kyseessä kuinka kasvuyhtiö tahansa, on mielestäni kannattavuuden puute (ja siitä puhumisen puute) aina pieni punainen lippu. Koska yhtiö ei ole ollut erityisen kannattava, on suurin osa arvostusluvuistakin mahdoton laskea, vaikka käyttökate ilman Dooapia liikkuukin n. 8 %:ssa Efiman Pro Forma-lukujen mukaan. Tämä on hieman pörssiverokkien keskimäärää alempana, koska esim. saman alan kypsemmillä kilpailijoilla Vincitillä käyttökate% on n. 10 % ja Siilillä 11 %. Ilman Dooapiakakaan, Efima ei siis ole erityisen kannattava IT-palvelualan yhtiö.

Jos Efiman numerot eivät tällä hetkellä kasvuprosentteja lukuun ottamatta ole erityisen vakuuttavia, miltä sen tavoitteet näyttävät sitten tulevalle strategiakaudelle? Yhtiö on asettanut vuodelle 2024 seuraavat tavoitteet.

  • Orgaaninen liikevaihdon kasvu yli 20 prosenttia vuodessa
  • EBITA-marginaali yli 10 prosenttia strategiakauden loppuun mennessä

Tämän lisäksi Efiman hallitus on asettanut tavoitteeksi kaksinkertaistaa liikevaihto strategiakauden aikana noin 45 miljoonaan euroon. Tämä tavoite sisältää myös mahdollisen epäorgaanisen kasvun, johon kuuluu yritysostot, jotka eivät ole ennen pörssilistautumista olleet osana Efiman strategiaa.

Lisäksi Yhtiöllä on seuraavat pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet strategiakaudesta eteenpäin:

  • Orgaaninen liikevaihdon kasvu 10–15 prosenttia yli ajan
  • EBITA-marginaali 15–20 prosenttia yli ajan

Jos mietitään liikevaihdon kasvua, en pidä Efiman strategiaa epärealistisena. Yhtiö on onnistunut todistamaan, että se pystyy orgaanisestikin kasvamaan nopeasti, mutta ei vielä erityisen kannattavasti. Kun ottaa yritysostokset tähän päälle, uskon, että Efima saavuttaa liikevaihdon tuplaamisen.

On kuitenkin äärimmäisen kunnianhimoista tavoitella pitkällä aikavälillä 15-20% EBITA-marginaalia, sillä yritys toimii alalla, jossa katteet eivät yksinkertaisesti ole kovin korkeat korkeiden henkilöstökulujen takia. IT-palveluyhtiölle tavanomaisesti 58,5 % kaikista Efiman kuluista syntyy henkilöstökuluista. Henkilöstökulut skaalautuvat lähes poikkeuksetta liikevaihdon kanssa, jolloin samalla kannattavuus ei skaalaudu yhtä kauniisti.

Efiman tase on myös äärimmäisen tärkeä huomata, sillä vaikka Efima pyrkii omien sanojensa mukaan olemaan aktiivinen osingonmaksaja, sen nettovelkaantumisaste viimeksi päättyneellä koko tilikaudella oli huimat 422,7 %. Tämä korkea velkaantumisaste toki tulee korjaantumaan annissa kerättyjen rahojen myötä, mutta tähän mennessä Efima ei ole juuri osinkoja maksanut, ja sen täytyy oikeasti pystyä parantamaan kannattavuuttaan, jotta se pääsee kunnianhimoiseen kasvutavoitteeseen sekä kasvavaksi osingonmaksajaksi.

Efiman osakeannin rakenne ja antiin osallistuminen

Listautumisannin tavoitteena on yhtiön pääomarakenteen vahvistaminen ja kasvustrategian toteuttamisen edistäminen. Listautumisannin odotetaan myös kasvattavan Efiman tunnettuutta asiakkaiden, liikekumppaneiden ja sijoittajien keskuudessa sekä parantavan Efiman kykyä houkutella mahdollisia uusia työntekijöitä, minkä odotetaan vahvistavan Efiman kilpailukykyä.

Listautumisanti mahdollistaa myös yhtiön pääsyn pääomamarkkinoille, sen omistuspohjan laajenemisen ja osakkeiden likviditeetin lisääntymisen. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että Efima voisi myös tehokkaammin käyttää osakkeitaan työntekijöiden sitouttamisessa sekä maksuvälineenä mahdollisissa täydentävissä yritysostoissa, jotka kuuluvat jatkossa osaksi Efiman kasvustrategiaa.

Efiman yleisöannissa tarjotaan alustavasti enintään 510 205 osaketta, henkilöstöannissa tarjotaan alustavasti enintään 22 675 osaketta ja mahdollisessa ylimerkintätilanteessa enintään 68 025 ylimääräistä henkilöstöosaketta. Instituutioannissa tarjolla on jälleen isoin kasa osakkeita eli alustavasti enintään 2 163 492. Yleisöannin osuudeksi siis jää n. 2,5 miljoonaa euroa.

Efiman tarkoitus annilla on ennen kaikkea parantaa tase jälleen terveeksi sekä mahdollistetaan yritysostot pörssilistatuilla osakkeilla. Efima kerääkin annissa n. 12,3 miljoonaa euroa, joista 6 miljoonaa euroa syntyy uusista osakkeista, jotka yritys myy annissa, ja 6,3 miljoonaa Dooap lainasaamisesta, jotka yrityksen perustajat maksavat myymällä Efiman osakkeita annissa takaisin Efimalle. Anti onkin siitä mielenkiintoinen, että vaikka perustajaosakkaat myyvät omistuksiaan pois, näistä raha menee lopulta Efiman taseen vahvistamiseen, eikä pelkästään perustajaosakkaiden omaan taskuun.

Ankkurisijoittajia annissa on kaksi isoa, Danske Invest Suomi Osake -rahasto ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo, jotka ovat mukana yhteensä 2,5 miljoonalla eurolla. Tämä on vain n. kuudesosa instituutioannin koosta, joka on huomattavan vähän viime vuosien anteihin katsottaessa. Esimerkiksi viime vuoden viimeisimpien antien Betolarin annissa ankkurisijoittajat olivat mukana yli puolessa koko annin koosta (tämän lisäksi anti oli huomattavasti isompi). Tämä voi olla merkki antimarkkinan viilentymisestä tai yksinkertaisesti Efiman vetovoimasta.

Suomalainen yksityissijoittaja voi osallistua antiin harvinaisesti OP:n sivuilla oman suomalaisen pankin verkkopalvelutunnuksilla ja minimimerkintä yleisöannissa on 150 osaketta ja maksimisijoitus voi olla 25 000 euroa. Lopullinen hinta määräytyy vasta annin lopussa, mutta minimimerkintä on siis n. 750 euroa.

Osallistunko minä Efiman osakeantiin?

En. Efiman annissa ei ole mitään poikkeuksellista, mitä ei löytyisi monesta muusta samalla toimialalla toimivasta yhtiöstä. Se ei ole erityisen kannattava. Sillä ei ole merkittäviä kilpailuetuja tai tapoja houkutella osaajia juuri Efimalle töihin, alalla, joissa osaajista kilpailu on kovaa. Kasvu on Efimalla ollut kilpailijoita kovempaa, mutta suuri osa Efiman kasvusta on saavutettu suurella velkavivulla, joka on toki tavallista pääomasijoittajan toimintaa, mutta herättää kysymyksen siitä, että mitä on vuorossa taseen tervehdyttämisen jälkeen.

Kasvu ei myöskään ole itseisarvo, jos yhtiö ei saa toiminnastaan kannattavaa, joka on kuitenkin suhteellisen haastavaa samalla, kun työntekijöistä käydään kovaa kilpaa (joka näkyy aina korkeissa palkoissa eli korkeissa kustannuksissa). Entä onnistuuko kasvu ja kannattavuuden selvä parannus ilman jatkuvaa velkavivun käyttöä? Kuvaavaa on, että Efiman nettisivuilla se nostaa esiin yhtiön kannattavuusluvut - joista yksikään ei ole liikevoitto tai kannattavuus, vaikka Dooap-spinoff on tehty.

Tämän kaiken lisäksi osakeannissa on mukana vaihteluväli eikä kiinteä hinta, minkä fani en ole. Tämä tapa on äärimmäisen yleinen esim. ruotsalaisissa osakeanneissa ja toivon, ettei se vakiintuisi - kun listautumisannin hinnassa on vaihteluväli, tekee se sijoittajalle annin järkevyydestä haastavan arvioitavan, koska lopullista markkinahintaa ei näe ennen kuin oma sijoituspäätös on jo tehty.

On myös vaikea nähdä, että Efiman annilla saisi äkkinäisiä pikavoittoja. On suhteellisen varmaa, että tämäkin anti ylimerkitään yleisöannissa, mutta institutionaalisten sijoittajien pieni paino tässä on aika harvinaislaatuinen viime vuoden anteihin verrattuna. Yleisöannissa tästä huolimatta on tarjolla vain rippeitä. Kun suomalaisten sijoittajien määrä kasvaa koko ajan, uskoisin, että yleisöannista on tässä ja tulevissakin anneissa tarjolla moninkertaisia ylimerkintöjä etenkin yleisöanneissa, vaikka kyseessä ei olekaan täysin selkeä kunnari.

Yhteenveto Efiman listautumisesta

Efiman anti ei ole hypeä herättävä vuoden ensimmäinen anti. Markkinaolosuhteet eivät ole tällä hetkellä kasvuyritykselle suotuisat. Tämän lisäksi Efiman liiketoiminta on hyvin keskittynyt, mutta suurelle yleisölle suhteellisen vieras. Tämän lisäksi Dooap-spinoff ei nosta omissa silmissäni Efiman houkuttelevuutta, koska se vaikuttaa enemmän perustajien intohimoprojektilta, kuin Efima itsessään.

On mukava nähdä, että pörssiin on edelleen tulossa uusia yhtiöitä, mutta jotta Efima olisi ollut oikeasti mielenkiintoinen sijoituskohde, ei sen arvostustason olisi pitänyt olla ihan näin korkea. Yhtiö on kasvuyhtiö, mutta ei ole onnistunut näyttämään kynsiään kannattavuuden suhteen eikä sillä palveluyhtiönä ole sinne yhtä selkeää karttaa kuin puhtailla SaaS-ohjelmistotaloilla, vaikka suuri osa Efiman laskutuksesta onkin jatkuvaa. Efima onkin selvästi laadukas yhtiö hyvällä liiketoimintafokuksella, mutta osakeannin hinnoittelu on yksinkertaisesti liian haastava, että siitä saisi tarpeeksi mielenkiintoista.

Keskustele Efimasta

 

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksistani niin Sijoitustiedossa kuin Omavaraisuushaasteessa!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

Katso uusimmat #Teerenpelit -jaksot ja tilaa Sijoitustiedon YouTube-kanava
Liity Sijoitustiedon jäseneksi