Legendaarinen sijoittaja ja Warren Buffettin pitkäaikainen liikekumppani Charlie Munger piti vuonna 1995 kuuluisan puheen otsikolla The Psychology of Human Misjudgment. Puheessaan Munger perkasi auki ihmismielen kognitiivisia vinoumia, jotka johtavat huonoihin päätöksiin. Yksi vinoumista on Inconsistency-Avoidance Tendency, eli taipumus välttää epäjohdonmukaisuutta.
Nämä vinoumat eivät ole vain harmittomia tapoja, vaan syvälle koodattuja biologisia mekanismeja, jotka ohjaavat lähes kaikkea toimintaamme ihmissuhteista sijoittamiseen. Siksi niiden tiedostaminen ja tunnistaminen on tärkeää.
Mikä on Inconsistency-Avoidance Tendency?
Yksinkertaisimmillaan kyse on aivojen halusta säästää energiaa. Ihmisaivot ovat ohjelmoitu vastustamaan muutosta. Kun olemme kerran muodostaneet mielipiteen, tavan tai sitoumuksen, aivomme haluavat pitää siitä kiinni kynsin ja hampain.
Munger vertasi ihmismieltä ihmisen munasoluun: kun yksi siittiö (idea tai mielipide) pääsee sisään, ulkokuori kovettuu välittömästi estääkseen muita pääsemästä sisään. Meillä on luontainen vastenmielisyys muuttaa mieltämme, koska uudelleenarviointi vaatii kognitiivista ponnistelua. Johdonmukaisuus on evoluution kannalta ollut hyödyllistä. Se mahdollistaa nopeat päätökset ja sosiaalisen luotettavuuden, mutta modernissa maailmassa se muuttuu helposti jääräpäisyydeksi, joka estää meitä korjaamasta virheitämme.
Inconsistency-Avoidance jokapäiväisessä elämässä
Arjessa tämä taipumus näkyy esimerkiksi siinä, kuinka vaikeaa on päästä eroon huonoista tavoista tai myöntää olleensa väärässä.
Kuvittele tilanne, jossa olet väitellyt ystäväsi kanssa poliittisesta aiheesta. Vaikka ystäväsi esittäisi kiistattomia faktoja, jotka kumoavat väitteesi, ensireaktiosi ei todennäköisesti ole kiitollisuus uudesta tiedosta. Sen sijaan tunnet torjuntaa. Mielesi pyrkii säilyttämään johdonmukaisuuden aiemman kantasi kanssa, jotta sinun ei tarvitsisi myöntää virhettäsi ja kokea epämukavaa kognitiivista dissonanssia.
Toinen arkipäiväinen esimerkki liittyy sitoutumiseen. Kun olemme tehneet julkisen sitoumuksen tai investoineet aikaa johonkin projektiin, jatkamme sitä, vaikka se olisi järjetöntä. Saatamme katsoa huonoa elokuvaa loppuun vain siksi, että olemme katsoneet sitä jo puoli tuntia, tai pysyä onnettomassa parisuhteessa, koska "olemme olleet yhdessä jo niin kauan". Aivomme huijaavat meidät uskomaan, että johdonmukaisuus on arvokkaampaa kuin tosiasioiden tunnustaminen.
Sijoitusmaailman vaaranpaikat
Sijoittamisessa Inconsistency-Avoidance Tendency on yksi yleisimmistä virheistä. Munger on usein varoittanut, että sijoittajat rakastuvat omiin ideoihinsa.
Kun sijoittaja ostaa osaketta, hän tekee päätöksen (sitoumuksen). Jos yhtiön tilanne myöhemmin heikkenee tai markkinat muuttuvat, sijoittajan tulisi rationaalisesti arvioida tilanne uudelleen. Johdonmukaisuusvinouma saa kuitenkin sijoittajan etsimään vain sellaista tietoa, joka tukee alkuperäistä ostopäätöstä, ja sivuuttamaan varoitusmerkit.
Tämä johtaa siihen, että sijoittajat roikkuvat tappiollisissa sijoituksissa toivoen niiden nousevan, koska myyminen vaatisi virheen myöntämistä. Munger toteaa, että monet sijoittajat eivät kykene "tappamaan omia ideoitaan", vaikka todisteet vaatisivat sitä. He haluavat olla johdonmukaisia menneen minänsä kanssa, vaikka se tarkoittaisi rahan menettämistä nykyhetkessä.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että infektion riskiä kasvattaa merkittävästi se, kun kirjoittaa mielipiteistään julkisesti. Lukijoiden olisikin hyvä muistaa, että sijoitusmaailman sisällöntuottajat eivät ole teille millään tavalla tilivelvollisia, vaan saattavat muuttaa mieltään tai todeta tehneensä virheen raportoimatta siitä kenellekään. John Maynard Keyenesin sanoin: ”When the facts change, I change my mind. What do you do?”
Kuinka välttää johdonmukaisuuden ansat?
Ensimmäinen ohje, jota en aio ainakaan toistaiseksi noudattaa: älä kirjoita ajatuksiasi julkisesti. Sen sijaan aion jatkossakin muuttaa mieltäni omasta tahdostani ripustautumatta vanhoihin mielipiteisiini. Tai siis yritän.
Charlie Mungerin mukaan tätä vinoumaa ei voi täysin poistaa, mutta sitä vastaan voi taistella. Munger tarjoaa lääkkeeksi tieteellistä menetelmää ja erityisesti Charles Darwinin lähestymistapaa.
Darwinin menetelmä: Charles Darwinilla oli tapana kirjata ylös välittömästi kaikki havainnot, jotka sotivat hänen teorioitaan vastaan. Hän tiesi, että aivot pyrkivät unohtamaan ristiriitaiset todisteet nopeammin kuin ne, jotka tukevat omia uskomuksia. Pakota itsesi kohtaamaan vastaväitteet heti.
Munger neuvoo, ettet saisi koskaan olla varma mielipiteestäsi, ellet osaa argumentoida vastapuolen kantaa paremmin kuin vastapuoli itse. Haasta omat sijoituspäätöksesi ja elämänvalintasi säännöllisesti: "Mitä jos olenkin väärässä?"
Varo "ensimmäistä johtopäätöstä": Koska aivot lukittuvat helposti ensimmäiseen mieleen tulevaan ratkaisuun, opettele viivyttämään lopullista päätöksentekoa. Anna itsellesi lupa muuttaa mieltäsi ilman häpeää. Tämä näkyy omassa sijoitustoiminnassani usein niin, että kun yhtiöltä tulee uutta tietoa, nukun tyypillisesti vähintään muutaman yön yli ennen, kuin teen mitään. Poikkeuksiakin on, kun olen mielestäni riittävän varma. Nopeasta toiminnasta on välillä myös hyötyä.
Lopulta kyse on älyllisestä nöyryydestä. Kuten Munger on sanonut, viisaus ei ole sitä, että tietää kaiken, vaan sitä, että osaa tuhota omat rakkaimmatkin ideansa, kun faktat niin vaativat. Johdonmukaisuus on hyve vain silloin, kun suunta on oikea. Kun kompassi näyttää rotkoon, mielen muuttaminen on eloonjäämistaito.
Aiemmat sarjan artikkelit:
