Charlie Mungerin legendaarinen puhe The Psychology of Human Misjudgment on todellinen aarreaitta ihmismielen vinoutumista. Kirjoitan artikkelisarjaa puheesta, jossa käyn yksi kerrallaan läpi Charlien esiin nostamia ihmismielen taipumuksia. Yksi hänen käsittelemistään taipumuksista on "Doubt-Avoidance Tendency", eli taipumus välttää epävarmuutta. Tämä ajatusvinouma liittyy inhimilliseen syvään tarpeeseen päästä nopeasti päätökseen – silloinkin kun tietoa on niukasti tai tilanne on monimutkainen.
Charlien mukaan tämä taipumus on peräisin jo muinaisajoilta: epäröinti metsässä saattoi olla kohtalokasta, joten evoluutio suosi nopeita päätöksiä. Jos puskassa rasahtaa, on parempi juosta pakoon, kuin jäädä selvittämään, oliko se leijona vai lintu.
Nyky-yhteiskunnassa tämä vaisto toimii kuitenkin usein haitallisesti. Sen sijaan, että kestäisimme epävarmuutta ja tekisimme harkittuja valintoja, mielemme rakentaa nopeasti "totuuksia", jotta epämukava epäilyksen tila katoaisi. Tämä johtaa virhearviointeihin niin arjessa kuin taloudellisissa päätöksissä.
Miten epäilyksen välttely näkyy arjessa?
Kuvittele tilanne, jossa koet outoja fyysisiä oireita. Saatat googlata oireitasi ja löytää ensimmäisestä hakutuloksesta jonkin selityksen – esimerkiksi "stressi". Vaikka muita vaihtoehtoja olisi olemassa (kuten ravinnepuutokset tai vakavammat sairaudet), saatat takertua ensimmäiseen selitykseen ja rauhoittua: “Se on varmasti vain stressiä.” Näin vältät epäilyksen epämukavan tilan, vaikka tarkempi tutkimus olisi paikallaan. Tämä voi johtaa hoidon viivästymiseen.
Toinen arkinen esimerkki on vaikkapa keskustelu politiikasta. Kun ihminen kohtaa ristiriitaisia näkemyksiä, hän usein torjuu ne ja hakeutuu sellaisten ihmisten seuraan, jotka vahvistavat hänen aiempaa uskomustaan. Näin epäilys ei pääse häiritsemään mielenrauhaa. Taustalla ei ole niinkään tietoisuutta tai pahantahtoisuutta, vaan alitajuinen halu päästä eroon epämukavasta tunnetilasta.
It’s not supposed to be easy. Anyone who finds it easy is stupid.
Epäilyn vältteleminen sijoittamisessa
Sijoittamisessa tämä vinouma voi muodostua kalliiksi. Kun markkinoilla tapahtuu yllättävää – kuten äkillinen kurssilasku – sijoittajat saattavat reagoida joko täysin paniikissa tai pitäytymällä jääräpäisesti alkuperäisessä strategiassaan, vaikkei se enää olisi perusteltu. He eivät halua jäädä epävarmuuden tilaan, vaan tarvitsevat nopean selityksen tai toimintasuunnitelman, vaikka se perustuisi heikkoon tietoon.
Epäilyksen välttelevä sijoittaja saattaa esimerkiksi sulkea silmänsä kriittiseltä analyysiltä, joka kyseenalaistaisi hänen omistamansa osakkeen tulevaisuuden. Tai hän tarttuu muotiosakkeeseen vain siksi, että "kaikki muutkin sijoittavat siihen", mikä tarjoaa näennäistä varmuutta.
Olen itse pyrkinyt välttelemään tätä taipumusta pakottamalla itseni miettimään sijoituspäätöksiä vähintään yön yli. Monesti kuulen hyvältä kuulostavan sijoitusidean ja pidän sitä välittömästi erinomaisena ja haluan sijoittaa siihen heti. Muutaman päivän päästä idea ei enää tunnukaan yhtä hyvältä. Asiaa on ehtinyt pureksimaan useammalta kantilta ja kenties mieleen on tullut asioita, jotka tekevät ideasta vähemmän houkuttelevan, tai ainakin ensiajatusta monimutkaisemman.
Osa sijoittajista tekee tuottonsa reagoimalla uuteen ideaan tai informaatioon muita nopeammin, mutta minulle tämä ei sovellu. Minulla paremmin toimii malli, jossa pakotan itseni miettimään pidempään.
Miten vinoumasta voi vapautua?
Ensimmäinen askel vinouman hallintaan on tunnistaminen. On tärkeää tiedostaa, että mieli pyrkii epämukavuuden välttämiseksi nopeasti varmuuteen. Tämän jälkeen voi tietoisesti kehittää tapoja sietää epävarmuutta pidempään. Yksi käytännöllinen keino on rakentaa päätöksentekoon pieni viive: "Odotan 24 tuntia ennen kuin teen tämän päätöksen." Tämä pakottaa pohtimaan asiaa rauhassa.
Sijoittamisessa kannattaa pitää kiinni selkeästä prosessista, joka sisältää säännöllisen tilanneanalyysin ja päätösten kriittisen tarkastelun. Voi olla hyödyllistä kirjata ylös päätösten taustaoletukset ja palata niihin myöhemmin. Jos ne eivät enää päde, on aika harkita muutosta – ei siksi, että päätös tuntuu epämukavalta, vaan siksi, että tiedot ovat muuttuneet. Ajatusten kirjaamisella ylös pystyy taistelemaan monia muitakin ajatusvinoumia vastaan.
Charlien sanoin: "It’s not supposed to be easy. Anyone who finds it easy is stupid." Epäilyn sietäminen on vaikeaa, mutta juuri siksi se voikin antaa sinulle edun suhteessa muihin sijoittajiin.
Seuraavalla kerralla käydään läpi Inconsistency-Avoidance Tendency
