Jotkut yhtiöt seuraavat pörssikurssiaan kotkankatseella. Useimmiten tällaisten kiskojen pörssitiedotteet ovat täynnä ylisanoja tyyliin ”Ovaron strategia toteutuu”, ”Ovaro vahvistaa rahoitusasemaansa” tai ”Ovaron alkuvuoden huoneistomyynti viisinkertaistunut”.
Toiset eivät välitä pörssikurssistaan puupään vertaa, vaan keskittyvät liiketoimintaan ja antavat kuivakoita tiedotteita. Ålandsbanken kuuluu tähän ryhmään, jossa pörssikurssi siis ei ole kovin kiinnostava asia.
Tähän on tosin luonnollinen selitys: Pääomistaja Anders Wiklöf – seisoessaan kukkulan kuninkaana ahvenanmaalaisten pääosin jäsentenvälisen Ålandsbankenista käydyn yli kymmenvuotisen sodan jälkeen - aikoo elää ikuisesti ja pitää ÅAB-steikistään kiinni yhtä kauan. Tässä tilanteessa pörssikurssi on ihan perustellusti käytännön yhdentekevä asia.
Jos pikkuyhtiö olisi kiinnostunut näkyvyydestä, se ei julkaisisi osavuosikatsaustaan samana päivänä kuin Nordea, Kone, Cargotec ja Wärtsilä eli viime torstaina. Tällaisena päivänä pikkupankki Ahvenanmaalta ei saisi yhtään toimittajaa tiedotustilaisuuteensa. Jos siis sellaisen järjestäisi.
Kaivoin Ålandsbankenin osarista kaiken mediahuomion, mitä netistä löysin. Se oli velvollisuudentuntuinen pikkujuttu Kauppalehdessä, vielä lyhyempi Nya Ålandissa ja toimitusjohtaja Peter Wiklöfin (lapsettoman Andersin veljenpoika) haastattelu Ålands Radiossa.
Osavuosikatsaus oli kuitenkin keskisuurelle (185cm, 114kg) omistajalle mieluisaa luettavaa. Wiklöf meni liki ylisanojen puolelle kirjoitettuaan ”Tuloksellisesti kaikkien aikojen parhaimpia vuosineljänneksiä”.
Pankin oma tulosennuste pysyi kuitenkin ennallaan, eli samaa liiketulosta kuin 2018 odotetaan edelleen. Viime vuonna tulosta saatiin kasaan 1,48 euroa per osake, mikä antaisi P/E:ksi pyöreän kympin. Jos olisi ihan pakko lyödä over/under veto EPSistä linjalla 1,48, ottaisin overin.
Yhtiö teki Q2 osakekohtaista tulosta 0,45 euroa (2018 0,43), sen oman pääoman tuotto oli 11,5 prosenttia ja oma pääoma per osake oli 15,59. Pörssikurssi värähti kuin vanhalla miehellä eli nousten keskiviikon @14,55 perjantaiksi @14,75.
Tämä siis tarkoittaa, että markkinat odottavat Ålandsbankenin tuhoavan pääomaansa, koska kurssi on alle substanssin. Puhuuko muuten joku toinenkin vielä substanssista, vai käyttävät kaikki joko opoa tai NAVia? Oma pääoma kuitenkin tuottaa tällä hetkellä tosiaan 11,5 prosenttia, joka nollakorkojen aikakaudella on aika messevästi.
Hoidettavissa olevat varat ovat kasvaneet. Hilpeästi Ålands Radion haastattelussa Peter Wiklöf ei myöntänyt, että tämä johtuu markkinaosuuden kasvusta. Tämä on muuten asia, joka kannattaisi monien yritysjohtajien ja esimerkiksi ulkomaisten rahapeliyhtiöiden henkilökunnan oppia. Markkinaosuuden kasvun hehkuttamisella saa aikaan korkeintaan markkinaosuuden laskua, kun kilpailijat saattavat suivaantua ja ryhtyä toimenpiteisiin esimerkiksi netin blokkaamisen suhteen.
Mie en valita kohtaloani Ålandsbankenin osakkeenomistajana, päinvastoin. Kun paikallispankki tahkoaa ennätystuloksia pankkien kannalta sikamaisen haasteellisessa markkinassa, olisi syytä lähinnä myhäillä.
Ostin ensimmäiset Ålandsbankenini kympin haminoissa marraskuussa 2014, ja lisäksi olen treidaillut hyvin epälikvidiä lappua sen verran, että siitäkin on jotain karkkirahaa tullut. Yhtiökumppanini usein pilkkaavatkin touhujani karkkikaupaksi ja seuraavassa lauseessa luokittelevat pokerinpelaamiseni harrastukseksi. Mummini kuitenkin opetti, että jokainen myyty vety on kotiinpäin.
Lisäksi osinkoakin on Maarianhaminasta jaettu. Keväällä tuli 0,70 euroa (tuotto 4,8%) ja ensi keväänä luultavasti enemmän. Ainakin vakavaraisuus riittäisi, ÅAB on reilusti vaadittavien minimipääomien edellä.
Mutta toisaalta aina kannattaa yrittää saada vähän enemmän. Näillä hinnoilla Ålansbankeninkin pitäisi verollisen osingonjaon sijaan keskittyä omien osakkeiden ostoon. Tämän en tosin usko toteutuvan, vaikka kuinka rukoilisin. Epäilen Anders Wiklöfin tykkäävän ostaa osingoilla lisää osaketta ja kasvattaa omistusosuuttaan entisestään.
Lisäksi osavuosikatsauksen voisi järjestää tosiaan jonain muuna päivänä kuin Nordean kanssa samaan aikaan. Vaikka sitten muutama päivä myöhemmin, Ålandsbankenhan on aina ollut varsin nopea tulosjulkistaja. Ensi viikon tiistaina esimerkiksi sopisi Keskon ja Caverionin seuraksi kolmaskin kioski ihan eri toimialalta oikein hyvin. Tiedotustilaisuudenkin voisi järjestää. Mie ainakin tulisin – varsinkin jos se olisi heti aamusta eli kello 13.
Ja sitten vielä toive, jonka toteutumiseen annan jo nollasta poikkeavan todennäköisyyden. Mitäs jos pankki raottaisi vähän lompakkoaan ja ostaisi joltain analyysikioskilta yhtiöseurannan, kuten esimerkiksi Inderesin lapsineroilta tai Evliltä. Ilmaisella puolella lappua ei pohdiskele julkisesti ääneen kuin mie. Eikä todennäköisesti mistään löydy maksullistakaan anaalia. FIM seurasi ÅABtä ainakin puolihuolimattomasti, mutta siellä laitettiin laudat analyysipalveluiden oviin vuodenvaihteessa.
Markkinoille tuli uusi kiva Mifid Kaksi, laittoi ilmaisanalyytikot matalaksi.
En nyt kuitenkaan usko, että Maarianhaminassa on tavoitteena mahdollisimman pieni markkina-arvo, joten suhtaudun varovaisen optimistisesti Ålandsbankenin sijoittajapöhinän mahdolliseen lisääntymiseen. En sentään vaadi mahdottomia, kuten IR (=Investor Relations) Managerin palkkaamista.
Ellei mitään muutosta tapahdu, uhkaan riipaista ensi keväänä lautalla kännit ja tulla yhtiökokoukseen huutelemaan hävyttömyyksiä pakkoruotsiksi
.
P.S.
Kuuntelin Rebecca Björkholmin tekemän osarihaastattelun Peter Wiklöfistä. Ensimmäisiä kysymyksiä oli ”Korkokate on pienentynyt, mitä se tarkoittaa?
Tässä vaiheessa sekä Peter että mie tajusimme, että haastattelija on paremmin perehtynyt vuorikiipeilyyn kuin pankin tulosanalyysiin. Wiklöf paahtoikin kysymykseen pitkän vastauksen ja henkeä vetämättä jatkoi tuloksesta puhumista ilman varsinaista kysymystä. Arvelin, että tarkoituksensa oli olla nolaamatta toimittajaa.
Mutta Rebecca ei hellittänyt, vaan kysyi aina uudelleen ja uudelleen ”Vad betyder?”. Tämä tarkoittaa, että mie tykkäsin haastiksesta, vaikka toimittaja tosiaan oli mukavuusalueellaan kuin mie haastattelemassa esteratsastuksen tuoretta Suomen Mestaria.
Ei haastattelijan tarvitse elää ja hengittää pörssikursseja, kuten mie ja Verneri Pulkkinen, vaan kysyä niin kauan, että varmasti itse ja siinä sivussa suuri yleisökin ymmärtää.
Mie kyselisin jotain ”Miksi pankin vaiheen 3 luottojen varausaste on laskenut vuodenvaihteen 47 prosentista 43 prosenttiin” ja yksikään kuuntelija, joka ei ole ennestään syventynyt pankkien tulosten analysointiin, ei ymmärtäisi yhtään mitään. Voittaisimme tasan nolla uutta sielua osakesijoittamisuskontoomme.
Tällaisia maallikoiden tekemiä tuloshaastiksia pitäisi jonkun alkaa tehdä. Joku reipas nuori kulttuuritoimittaja varmaan sopisi tähän tarkoitukseen hyvin.
Tai ehkä opetusministeri Andersson voisi käydä vielä paremmin. ”Tarkoittaako tämä yrityksen liikevoiton kasvu sitä, että olette onnistuneet riistämään työntekijöitänne entistä tehokkaammin?” olisi kysymyksenä aivan helmi.
Aki Pyysing: Ålandsbanken ei kiinnosta juuri ketään 28.4.2019
Aki Pyysing: Kaksi torjuntavoittoa ja yksi läpimurto (Nordea, Citycon, Ålandsbanken) 10.2.2019
Aki Pyysing: Nordea ja Ålandsbanken ottivat torjuntavoitot 22.7.2018
Aki Pyysing: Ålandsbanken ottaa markkinaosuutta 26.7.2015
Aki Pyysing: Loppuuko suomenruotsalaisten sössiminen Ruotsissa? 9.11.2014
