Kullan ostajista ei ole pulaa, mutta merkittäviä myyjiä joutuu etsimään kuin neulaa heinäsuovasta. Trendi jatkuu kunnes myyjiä löytyy, vaikka korjaus on todennäköinen kullan ollessa teknisestä vinkkelistä katsottuna selkeästi yliostettu.
Kullan hinnan ralli voi vaikuttaa hullulta, mutta se voi muuttua vielä entistäkin villimmäksi.
Kommentti on rohkea kullan hinnan tuplaannuttua viimeisen kahden vuoden aikana, mutta kullan pääsijaiset ostajat (keskuspankit, ETF-sijoittajat) eivät vaikuta kiinnostuneilta myymään jalometallipossiaan.
Vaikka kullan hinnan nousu on ollut vaikuttava, kalpenee se silti verratessa sitä 1970-luvun räjähdysmäiseen ralliin. Tällöin sen hinta nelinkertaistui hieman yli vuodessa.
Kuvaajassa kullan indeksoitu tuotto 70-luvulla verrattuna nykytilanteeseen.
USA:n yksipuolisesti muokatessa Pax Americanan ehtoja, sijoitusten hinnat voivat lentää sijoittajia haaveitakin korkeammalle. Kullan hinnan tavoitehinnat vaativat avointa mieltä huolimatta markkinoiden korjauksista yliostetuilla markkinoilla.
Kullan rallin kääntymiseksi tulee markkinoille ilmaantua merkittävä myyjä. Kullan holdaajia tutkittaessa selkeää myyjäkandidaattia on vaikeaa löytää.
Suurin osa ostoista tapahtuu keskuspankkien, sijoittajien (ETF, harkot, kolikot), teknologian (elektroniikka, hammashoito jne) ja koruteollisuuden toimesta.
Vain korujen myynti on ollut laskussa viime vuosina.
Keskuspankit ja sijoittajat ovat hintaherkkiä ostajia ja kullan hinnan kohtalo riippuu juuri näistä osapuolista.
Citigroupin erityisneuvonantaja William Butlerin mielestä keskuspankkien pitäisi alkaa myydä kultaa. Ne ovat olleet rallin tärkeimpiä ajureita, mutta niillä myöskään ole selkeää syytä alkaa myydä kultaa juuri nyt.
Pandemia, venäläisten varojen takavarikointi ja kauppasota ovat johtaneet radikaalin globaaliin dollaririskin uudelleenarviointiin, minkä seurauksena kultavarannot ovat kasvaneet ja dollarimääräiset varannot laskeneet.
Keskuspankkien kultaostot ovat tulleet lähes kokonaan kehittyviltä markkinoilta, sillä ne ovat hauraimmassa asemassa dollaririskin suhteen. Kehittyneet maat ovat olleet kullan nettomyyjiä sitten 70-luvun.
Kehittyvien markkinoiden ostot ovat nostaneet niiden varantotasot korkeimmilleen sitten 70-luvun. Kehittyneiden maiden holdaukset ovat nousseet korkeimmilleen 40 vuoteen, mutta nousu johtuu täysin arvostusvaikutuksesta.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että keskuspankit alkaisivat havitella myyntinappulaa. Kehittyvien markkinoiden keskuspankit ovat aloittaneet ostot toden teolla vasta viime aikoina hajauttaakseen riskiä pois taalasta. Kehittyneiden maiden varannot ovat suuremmat kuin kehittyvien valtioiden, mutta myyntien alkamiselle ole havaittavissa selkeää syytä. Yksikään merkittävä kehittyneiden maiden keskuspankki ei myynyt kultaa sen hinnan noustua voimakkaasti vuoden 2011 loppuun asti. Tämän lisäksi myös kehittyneet valtiot voivat haluta suojaa dollaririskiä vastaan.
Huhut keskuspankkien myyntien alkamisesta vaikuttivat kullan hinnan laskuun vuonna 2011. Samanlaisia kuiskauksia voi alkaa pian kuulua markkinoilta, mutta on hyvä muistaa ettei kehittyneiden valtioiden keskuspankit ole myyneet kultaa vuosikymmeniin, eikä niillä ole pakottavaa syytä alkaa myydä tällä hetkellä.
Kultavarantojen osuus kehittyneiden maiden keskuspankkien varannoista on edelleen alempana kuin se oli 20 vuotta sitten.
Kehittyvien markkinoiden kultavarantojen osuus kokonaisvarannoista on 25 vuoden huipussaan, mutta se lähti hyvin alhaiselta tasolta ja on edelleen alempana kuin kehittyneiden markkinoiden.
ETF-sijoittajatkin ovat vain lisänneet kultaostojaan rallin kiihtyessä elokuussa.
Aasiassa, pääasiassa Kiinassa ja Intiassa, kiinnostus eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin osakkeisiin sijoittavia ETF-rahastoja kohtaan on noussut huomattavasti.
Kullan hinnan nousu ja muutokset makrotaloudellisessa ilmapiirissä voivat saada uusia silmiä jalometalliin sijoittajilta, jotka eivät pitkään aikaan ole pohtineet kultaa varteenotettavana sijoituksena. Morgan Stanley suosittaa tällä hetkellä muutosta 60/40 osake/bondi-salkusta 60/20/20-salkkuun, joka koostuu 60% osakkeista, 20% bondeista ja 20% kullasta.
Toisaalta rallin päättyminen ei tarvitse yhtä merkittävää myyjää. Jos ostajat loppuvat, ei rallia voi jatkua. Tällä hetkellä ostajia riittää pilvin pimein, sekä fyysisen kullan että kultafutuurien kysyntä voi ajaa hintaa entistä korkeammalle.
Keskustele kullasta Sijoitustiedon palstalla.
