Outokumpu julkaisi vuosia myöhässä eli viime perjantaina ytimekkäällä otsikolla varustetun lehdistötiedotteen: ”Kaivosmineraaliveron korotuksen vaikutukset Outokumpuun – investoinnit Suomeen lykkääntyvät ja Kemin kaivoksen elinikä lyhenee”. Kaivosveron nelinkertaistaminen on jo eduskunnassa käsittelyssä ja tuskin enää kaatuu.
Kaivosveron on taitavasti spinnattu koskevan lähinnä ”ulkomaalaisia kaivosyhtiöitä”, joten sillä lienee eduskunnan suuren enemmistön kannatus. Poliitikot riitelevät enää verotulojen jaosta. Mikä onkin ydinosaamisaluettaan.
Kaivoskeskustelu erottaa miehestä pojan. Yleensä menetän uskoni ihmiskuntaan, jos ajaudun aiheesta mihinkään vääntöön. Koska tulen tunnetusta itsemurhaajasuvusta, xiittasin aiheesta kuitenkin Outsan tiedotteesta lämmenneenä:
”Olen menestyksettä yrittänyt selittää monelle täysipäiseksi luulemalleni, että kaivosveron nosto johtaa pienempiin investointeihin ja avautumattomiin tai ainakin lyhyempi-ikäisiin kaivoksiin.
Outokumpu selittää samaa. Kukaan tuskin muuttaa näkemystään.”
Ymmärrys siitä, että veron nostamisen seurauksena kaivetaan vähemmän ja tästä tulee hyvinvointitappioita, ei lisääntynyt. "Ulkomaalaiset varastaa Suomen malmit" on liian houkutteleva väite olla omaksumatta. Vaikka totuus ei olisi siellä päinkään.
En jaksanut alkaa xitterissä jankata, koska elämänsä hukkaaminen somesotiin ei ole kovin houkuttelevaa. Olen itseni joskus twitterraivoon ajanut, enkä tykännyt.
Kirjaan muutaman teesini aiheesta, koska näin pitkiä juttuja lukevat ymmärtävät yleensä asioita keskimääräistä xitteristiä paljon paremmin.
Kaivosteollisuuden pitää korjata jälkensä
Yläpaineeni paukahtaa aina yli kahdensadan, kun joku kertoo kannattavansa kaivosveroa, koska kaivosteollisuus pilaa pohjavedet.
Tietenkin kaivosyhtiön pitää vastata aiheuttamistaan ympäristöhaitoista. Tämä pitää hoitaa rahastoimalla riittävästi hilpakkaa syrjään, että vaikka jos kaivosyhtiö kaatuu, on mistä ottaa. Ja mikäli kaivosyhtiö kykenee itse siivoamaan jälkensä, rahastosta saa rahat takaisin.
Kaivosvero ei ympäristön asiaa aja. Rahat menevät Verokarhun Molokin kitaan mm. yleishyödyttömien yhdistysten tyhjäntoiminnanjohtajille ja pahoinvointialueiden johtoryhmille, eivätkä siis rahastoidu yhtään mihinkään.
Ellei Helsingin ekonomi kannata negatiivisten ulkoisvaikutusten langettamista aiheuttajalle, hän on töissä luultavasti alan lobbausorganisaatiossa.
Kaikki hynkyt menevät ulkomaille
Kansallisaarteiden ryöstöstä puhuvien kanssa en ole kiinnostunut pohtimaan juuri muitakaan asioita.
Ensin kaivosyhtiön pitää etsiä malmit. Tämä on kallista puuhaa, ja käytetyt rahat jäävät pääosin maahan. Ehkä joku kanadalainen kaivosinsinööri vie osan liksoistaan kotiinsakin. Varmaan tämäkin vuoto pitäisi kuumimpien magojen mielestä tukkia.
Jos kaivos päätetään perustaa, täytyy investoida miljarditolkulla rahaa juuri siihen maahan, jossa kaivos sijaitsee. Tässä yhteydessä kaivosten vastustajat unohtavat esimerkiksi Metso Oyj:n, Robit Oyj:n ja Normet Oy:n ja kaikki muutkin kotimaiset kaivostarvikkeiden toimittajat. Ja väittävät koneet tuotavan ulkomailta. Ne ovat muuten aika äreitä koneita, ja lähituottajalla on kilpailuetua siirtokustannusten verran.
Sitten pitää vielä kaivaa. Tähän tarvitaan koneiden lisäksi ihmisiä. Kaivosvastustajien mielestä ei juuri lainkaan, kaivospaikkakuntien lähialueilla ollaan eri mieltä.
Kun malmi on saatu maan tasalle, se pitää vielä kuljettaa johonkin. Ainakaan Nurminen Logistics ei ilmaiseksi malmia kuljeta. Ehkäpä joku muu tekee niin, koska maahan jäävät kuljetuskustannukset kaivoskeskusteluissa pääsääntöisesti unohtuvat.
”Ei työllistä tarpeeksi” -argumenttia käytetään niin kaivosten kuin datakeskustenkin yhteydessä. Ja aika paljon samojen kaikenvastustajien toimesta. Mie taas elän edelleen uskossa, että kaikki työllistetyt lasketaan.
OECD:n laskelmien mukaan kaivosteollisuus jättää 80-90% tekemästään lisäarvosta sivistysmaissa (=Kanadassa, Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa) kaivoksen sijaintimaahan. Tietenkin joku kultakaivos pankittaa nykyisellä kullan hinnalla isommin, ja maassa missä kateus ylittää kiiman, haluttaisiin osille.
Ei tänne nyt saa ainakaan ulkomaalaiset tulla voittoa tekemään. Nehän vievät rahojen lisäksi kaikki naisetkin. Eikä tietysti mielellään kapitalistien omistamat kotimaisetkaan yritykset voittoa saisi tehdä. Tätä ei yhtä usein kuitenkaan ääneen sanota.
Säästetään mineraalit
Ajatus siitä, että säästetään maassamme olevat aarteet tuleville sukupolville, on suomalaiseksi yhteiskunnalliseksi keskusteluksi harvinaisen epäitsekästä. Ajatuksessa on jotain tolkkua jopa omastakin mielestäni.
Tosin mitään varmuutta metallien tulevista hinnoista meillä ei ole. Joten pääsääntöisesti kannatan näkemystä, että kaivetaan silloin, kun se kannattaa. Mistä sitä tietää, jos tekoäly vaikka keksii nikkelille korvaajan.
Paikalleen jämähtänyt taloutemme tarvitsisi uusia työpaikkoja juuri nyt. Ja erilaisia vajeitamme olisi pitänyt alkaa paikata kaksikymmentä vuotta sitten ja päivä päivältä olemme syvemmällä suossa. Vielä pitäisi ostaa miljarditolkulla drooneja, sukellusveneitä ja muita sotahärpäkkeitä, koska itänaapurimme tykkää sotia pienempiensä kanssa. Joten vaikea on kuvitella kansantalouden kannalta parempaa aikaa mille tahansa teollisille investoinneille.
Tappiollista verotusta ei kannata virittää
On vaikea ymmärtää, miksei valtiovarainministeriössä lasketa veronkorotusten vaikutuksia taloudelliseen toimeliaisuuteen. En nyt tietenkään usko Kaivosteollisuuden teettämän kyselytutkimuksen lukuja sellaisenaan. Arvelevat nettovaikutuksen olevan julkiselle sektorille tappiollinen, ja olen taipuvainen hyväksymään tämän. Luvut nyt ovat toki vähän stetsonista repäistyjä, mutta ennustaminen on muutenkin vaikeaa. Varsinkin tulevaisuuden.
Itsestään selvää on, että jos kaivosveroa nostetaan, kaivoksia jää avaamatta ja avatuistakin louhitaan vähemmän. Ja tässä menetetään sitten verotulot kaivosmiehiltä, kuljetusliikkeiltä ja poranteränmyyjiltä. Taloudellista aktiviteettiä hillitseviä veroja kannattaisikin kroonisen julkisen sektorin vajeiden maassakin säätää hyvin maltillisesti.
Ulkomaalaisia on hyvä verottaa
Windfall-verojen ihanuudesta saarnaavia kuuntelen yhtä mielelläni kuin Helsingin keskustan moposaarnaajaa.
Kiistatonta lienee, että tarvitsemme ulkomaisia investointeja.
Meillä on itänaapurina epävakaa sotilasmahti.
Joten näinköhän on järkevää jälkikäteen verottaa edes ulkomaisten omistamia kultakaivoksia? Jos olisin kanadalainen kaivosyhtiö ja seuraisin Suomen politiikkaa, harkitsisin kyllä varsin tarkasti, ennen kuin kuikan kuikkaa tänne kaivoksenperustamisaikeissa lähettäisin. Jos oikeistohallitus nelinkertaistaa kaivosveron, mitä tekee seuraava vasemmistohallitus?
Myöhässä ollaan
Outokumpu on myöhässä kaivosveron torppaamishankkeessaan. Kaivosteollisuuden olisi pitänyt selittää kaivosteollisuuden lainalaisuudet riittävän monelle ministerille ja kansanedustajalle jo ennen kuin kaivosveroa alettiin korotella.
Mie en tietysti ole myöhässä hönöille kiukutellessani. Tämä onkin omaa ydinosaamisalaani.
Täytynee tunnustaa, että miulla on Outokumpua.
Ei syytä huoleen, Nordea nosti tavoitehintansa perjantaina nelosesta kuutoseen. Kun viikon päätöskurssi oli @4,13€.
Toivoisin kovasti Outokummun tosiaan nousevan sinne kutoseen. Jolloin miulla tuskin enää Outsaa olisi. Osakkeen viimeaikainen nousu johtuu nimittäin EU-komission ehdotuksesta nostaa terästullit 25:stä 50:een prosenttiin.
Akin arvaustoimiston mielestä tullimuurien takana tehtävä tulos ei ole kovin kestävällä pohjalla. Toisin kuin Outokummun Elijärven kromikaivos. Josta tosin pohjaa ollaan oikeistohallituksen toimesta puhkomassa.
Kaivosteollisuus 17.10. Kyselytutkimus: Kaivosverojen korotuksilla vähäinen tuotto, valtio voi menettää jopa miljardeja
Outokumpu Oyj: Kaivosmineraaliveron korotuksen vaikutukset Outokumpuun – investoinnit Suomeen lykkääntyvät ja Kemin kaivoksen elinikä lyhenee
