Nvidian markkina-arvo on noin 16 prosenttia Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta - se ei voi olla kestävää. Dotcom-huippuaikoina Microsoftin osuus USA:n bruttokansantuotteesta oli 5 %.
As of November 2025, Nvidia's market value was over $5 trillion, while the US GDP is around $28 trillion. This places Nvidia's market capitalization as more than the GDP of all countries except the US and China!
#1. Luototus
Merkittävä osa datakeskusten kasvusta ei tule hyperskaalaajilta, vaan muilta toimijoilta. Suurin osa siitä on yksityistä luottoa. Jo nyt on näkyvissä säröjä.
Katsokaa Oraclen CDS:ää eli vakuutusta maksukyvyttömyyden varalle. Jos luottomarkkinat pysähtyvät – mikä on jo näkyvissä First Brandsin ja Tricolorin konkursseissa – paljastuu, että siinä valtava määrä räkeissä olevia näytönohjaimia on ollut pakattuna omaisuusvakuudellisiksi arvopapereiksi.
Näiden on saatava rahoitusta markkinoilta. Teknologiapuolella joukkovelkakirjojen liikkeeseen lasku on ollut erittäin voimakasta. Koko narratiivi näistä käteisvaroiltaan muka rikkaista yrityksistä tulee osoittautumaan myytiksi. Datakeskus datakeskukselta laskettuna (Standard & Poorin avulla) noin 60 % datakeskuksista ei ole rahoitettuna hyperskaalaajien kautta.
#2. Tehon puute
#3. Talouden hidastuessa teknologia-ala on aina syklinen
#4. Geopolitiikka.
Puolijohdeala on paljon riippuvaisempi Kiinasta kuin Wall Street uskookaan. Jos Kiina lopettaa Nvidian sirujen käytön, tämä vaikuttaisi kysyntään merkittävästi. Sitäpaitsi, Kiinassa on jo nyt tekoälydatakeskusten ylitarjontaa. Niiden kapasiteetti toimii vain 30 prosentin käyttöasteella.
Muita pohjan rapistumisen merkkejä on muun muassa digitaalisen mainonnan kasvun hyytyminen.
Digitaalisen mainonnan osuus on noin kolme neljäsosaa koko mainonnan kakusta, joka taas kasvaa samaa tahtia bruttokansantuotoksen kanssa. Markkina on saturaatiopisteessä, koska kilpailu on tasannut markkinaosuudet ja liiketoimintana digimainonnan kasvu on muuttunut kaksinumeroisesta yksinumeroiseksi.
Kuva
Näytönohjaimia myydään jo alennuksella. Nvidian H200 ohjain julkistettiin viime vuoden lopulla ja nyt sitä myydään 50...60% alennuksella, vaikka pitäisi olla näistä pulaa. Nvidian sivuilla hinta on 40.000 USD, mutta NetworkOutletin sivuilla sitä sai 25.900 USD hintaan muutama päivä sitten (tänään 28.900,-). Miksi niitä on kymmeniä tuhansia saatavilla.
Nvidian tehokkainta - Nvidia Blackwell - on myös tarjolla alennettuun hintaan.
Toinen meneillään oleva kehitys on näytönohjainten kapasiteetin vuokraus - miksi siinä hinnat ovat vapaassa pudotuksessa?
Amazon Web Services (AWB) veloittaa 12...13 dollaria tunnilta Blackwell-näytönohjaimen käytöstä. Alan tutkijoiden mukaan samaa kapasiteettia on tarjolla neljän dollarin tuntihintaan. Kun pilvipalvelun kasvu tulee pääosaltaan tekoälyn aloittavilta yrityksiltä ja ne saavat kapasiteettia neljän dollarin hintaan, Amazonin palvelutoimiala ei pysty kilpailemaan. Katteet ovat puristuksissa.
Ja miten kasvu on saatu aikaan tällaisessa ympäristössä? Jättitekno investoi OpenAI- ja Anthropic-tekniikkaan, etsii nämä aloittavat yritykset (startupit) ja alkaa ostaa laskentakapasiteettia näiltä hepuilta:
"They go back and buy compute [computational resources] from these guys. Nvidia has invested in over 50 startups, which then go back and buy Nvidia chips."
Dotcom-aikaan suuret infrastruktuurin rakentajat olivat vakiintuneita televiestintäyrityksiä, globaaleja teleoperaattoreita ja laitevalmistajia, joiden säännellyt teleliikenteen palvelut tuottivat vakaita, sähköyhtiöiden kaltaisia kassavirtoja. Niillä ne rahoittivat internetin ja kuituinfrastruktuurin investointien kasvua.
Tämän päivän infrastruktuurin varustelukilpailua ajavat hyperskaalaajat – Microsoft, Alphabet, Amazon, Meta Platforms, Oracle – joiden raportoitua vapaata kassavirtaa rasittavat yhä enemmän datakeskusten ja näytönohjainten investoinnit ja joiden kokonaistulojen laatua tuetaan pidentämällä palvelimien ja sirujen "käyttöikää" viiteen...kuuteen vuoteen, kun me uskomme sen olevan kahdesta kolmeen.
Ja nämä käsittelevät erittäin suuria ja kasvavia osakeperusteisia palkkioita ei-kassavirtaerinä, joka lisätään takaisin kassavirtamittareihin.
Näin Morningstarissa Leslie P. Norton haastateltuaan GQG Partnersin Rajiv Rainia, joka pitää tämän päivän osakemarkkinaa dotcom-kuplaa pahempana.
Samanlaisia ajatuksia oli it-kuplan huuman analysoinnissa jälkeenpäin:
"...monet sijoittajat keskittyivät vääriin mittareihin. Tällainen väärä mittari oli esimerkiksi liikenteen kasvu it-yhtiön verkkosivustolla, jota startup-yritykset edistivät.
Useimmat startup-yritykset eivät omaksuneet toteuttamiskelpoisia liiketoimintamalleja, kuten kassavirran tuottamista. Ne olivat pörssissä yliarvostettuja ja erittäin spekulatiivisia."
Luin juuri TTAC:n sivsutolta, että näissä itseajavista autoista löytyi yksia asia (lisää?) mitä ei olla huomioitu eikä se ole riippuvainen vuodenajoista. San Franciscossa on kärsinyt laajoista ja pitkään jatkuneista sähkökatkoista. Itseohjautuvat autot menevät sekaisin, kun liikennevalot eivätkä varoitusvalot toimi. ABC News julkaisi videon, missä kuusi Waymon robottitaksia oli keulat vastakkain jumissa valottomassa risteyksessä. Autoilijoilla oli työ ohittaa tuo suma.
Waymolla on vastuullinen lähestymistapa. Tollasissa ongelmatilanteissa optimaalisesti toimiminen vaatis valtavasti resursseja marginaalitilanteeseen, eli ei ole ihan lähiaikoina tapahtumassa, ja kun semmosta ei ole, niin jäätyminen on paljon parempi kuin satunnainen sooloilu.
En näe tätä isona ongelmana - sähköautojen päämarkkinat on semmosia, missä sähkökatkot on harvinaisia.
No, miten ne selviävät risteyksissä joissa ei ole liikennevaloja? Eikö tuo ole If (ei valoja) then liikennevaloton risteysprotolla? Eli miksi valtavasti resursseja?
No, miten ne selviävät risteyksissä joissa ei ole liikennevaloja? Eikö tuo ole If (ei valoja) then liikennevaloton risteysprotolla? Eli miksi valtavasti resursseja?
Ne selviävät siitä, koska liikennevalottomassa risteyksessä normaalitilanne on, että ei ole liikennevaloja.
Moderneissa tekoälyissä ei ole yhtään ihmisen kirjoittamaa "if, else" -osaa. Kaikki perustuu valmennusdataan, jossa neuroverkko vahvistuu tehdessään valmennusdataa vastaavan päätöksen, ja heikentyy tehdessään jotain muuta. Sitten leikitään jotain evoluutiota muistuttavaa. Nää poikkeustilanteiden yhdistämiset kuulostaa ihmiselle triviaaleilta, mutta ehdottomien ohjeiden ja koulutusdataan perustuvan neuroverkon yhdistäminen on hiton vaikeeta.
Esimerkkinä, tämän vuoksi Grok vuorotellen kritisoi pyydettäessä omistajiaan, ja toisessa päässä ilmottautuu Mechahitleriks.
Teollistumisen muutosvauhdissa heppaa on vaihdettava ennen tilikauden maalilipun heilahtamista
Osakepoiminnan ajatus on napsauttaa pyykkipoika kiinni oikeaan nousijaan, pysytellä kyydissä ja päästää irti sopivalla hetkellä luovutusvoitot talteen keräten. Menneinä aikoina pystyi pysyttelemään toista vuosikymmentä vakaan IBM:n, J&J:n tai GE:n omistajana tasaisia osinkoja vuodesta toiseen keräten. Silloin tiesi mitä yritykset tekivät.
Toisin on nyt, kun johtava heppa vaihtuu jo kesken kalenterivuotta. Asia näkyy JPMorganin tuoreesta sijoitusnäkemyksestä (sivu 10), jossa S&P500 indeksin markkina-arvoltaan suurimmat kymmenen yritystä on luetteloitu palkistoon.
Yritykset ovat kyseisen vuoden ensimmäisen päivän arvostuksen mukaan. Värikoodi ilmaisee, koska yritys on ensimmäisen kerran ilmestynyt joukkoon.
Kuva
Viime vuosisadasta viime vuosikymmenen alkuun melko lailla samat teollisen tuotannon yritykset, pankit ja kauppaliikkeet pysyivät indeksin vetureina, kun kuluva vuosikymmen on ollut suurta muutoksen aikaa.
Coca Cola kasvaa ja tuottaa niin kuin ennenkin, mutta kasvukärjen on vallannut steroideilla pullistetut palvelualustat, jotka tarvitsevat loputtoman määrän nollan ja yhden tilaa vaihtavaa elektroniikkaa rakennuksiin suljettuina.
Caterpillar eli aikaisemmin maansiirtokoneilla ja niiden varaosilla, mutta on nyt kasvattanut liikevaihtonsa kaksinkertaiseksi lisäämällä varavoimasähköä tuottavien dieselgeneraattoreiden myyntiä - kysyntä tulee palvelusalien sähköntuotannon turvaamisesta.
Kuva
Caterpillar’s Surging Stock Is Fueled by AI, Not Yellow Excavators. Sales of generators are powering the manufacturing giant’s fastest-growing segment and a race to help data centers skip the grid.
Osakesijoittajan kannalta nopea muutos merkitsee juuri sitä, että huonosti käy jos jättää muutaman osakkeen salkun valvomatta pitkäksi aikaa. Kasvun ajurit siinä äkkiä happanevat ja markkinan mielenkiinto on hetkessä muualla.
Muutostrendi Yhdysvalloissa näkyy sen teollisen toiminnan luonteen muutoksessa tietokonevalmistajastapuolijohde- ja telokommunikaatiovälinevalmistajaksi.
Kuva
JPMorganin näkemyspaketin (sivu 22) jenkkien teollisen tuotannon kuvaaja osoittaa kuinka teollisen tuotannon määrä on pysynyt muuttumattomana, jos ei oteta hyvinn kehittynyttä tekniikkaa huomioon. Tietokoneiden valmistuksen kasvu on laimeaa, mutta pinnistys on keskittynyt puolijohteisiin ja viestintälaitteisiin.
Rahaa uppoaa, eikä se kaikki tule liiketoiminnasta.
On yhä vaikeampaa pysytellä kärryillä mikä yhtiö kulloinkin on niskan päällä ja tietää koska tarttua ja koska on aika irrottaa. Itse näen mahdolliseksi vain pitää salkussa muutamaa laajaa indeksi-etf rahastoa ja niiden lisäksi joitakuita joko maa- tai toimialarahastoa. Näiden rinnalla voi olla muutamia isoja, Berkshiren tapaisia osakeyhtiöitä.
Nvidia esitteli uuden tekoälypohjaisen autonomisen ajoteknologian, jonka tavoitteena on mullistaa liikkuminen ja tuoda täysin itseohjautuvat autot laajasti käyttöön.
Itse odotan innolla aikaa ettei autoa tarvitse itse omistaa. Nyt itsellä 95% ajasta auto seisoo paikallaan.
Toki kääntöpuolena itse ajavilla autoilla ja työtä tekevillä roboteilla, ihmisten työvoiman tarve vähenee.
Pidemmän päälle sen pitäisi olla vaan hyvä asia, ei kukaan varmaan varsinaisesti kadehdi tuulimyllyn, traktorin tai tehtaan tuotantolinjan fyysisiä tehtäviä.
Toki tähän tueksi tarvittaisiin jonkinlainen valtioiden kyky verottaa syntynyttä lisäarvoa, mikä tällä hetkellä on vähän hakusessa.
Toki kääntöpuolena itse ajavilla autoilla ja työtä tekevillä roboteilla, ihmisten työvoiman tarve vähenee.
Pidemmän päälle sen pitäisi olla vaan hyvä asia, ei kukaan varmaan varsinaisesti kadehdi tuulimyllyn, traktorin tai tehtaan tuotantolinjan fyysisiä tehtäviä.
Toki tähän tueksi tarvittaisiin jonkinlainen valtioiden kyky verottaa syntynyttä lisäarvoa, mikä tällä hetkellä on vähän hakusessa.
Vai robottivero, jota joskus 1980-luvun alussa jotkut puolueet tai kansanryhmät ehdottivat, kun niitä yksikätisiä robotteja alkoi tulemaan tuotantolinjoille (mm. SAAB-Valmet ja ABB). Silloinkin pelättiin, että robotti vie kaikilta työpaikat. Ei vienyt, työn luonne vain muuttui ja vaati ihmisiltä enemmän koulutusta. Siiryttiin tuotannosta palvelualoihin.
En tarkoita mitään niin naiivia kuin jotain veroa tiettyä teknologiaa kohtaan, vain yleistä ongelmaa yhdistelmänä globaalikapitalismista ja veroparatiiseista.
En tarkoita mitään niin naiivia kuin jotain veroa tiettyä teknologiaa kohtaan, vain yleistä ongelmaa yhdistelmänä globaalikapitalismista ja veroparatiiseista.
Tää on sijoittajalle aika oleellinen aihe kun tekoälyä miettii. Kun valuaatiot perustuvat mullistaviin odotuksiin ja ainakin Musk kertoo pitävänsä enemmän todennäköisenä kuin epätodennäköisenä että saavutetaan "universal abundance" aika lähitulevaisuudessa.
Ni mitäs näille AI vottajille kannattais tehdä? No sikäli kun rahaa vielä käytetään niin ne voitot enimmäkseen verotetaan tai sitten ne voi valua muille kuin sille ite AI firmalle. Tällee kävi rautateissä, jotka nostivat taloutta paljon mutta eivät ne ite firmat pahemmin rahaa tehneet. Ei siinä ole edes muuta mahdollisuutta kuin verottaa rankasti kun AI kummiski vie työt. Ja ehkä tällä kertaa historiassa suurimmalta osalta kansaa lopullisesti. Eikä brutaalikaan verotus näitä AI firmoja siinä vaiheessa enää tapa.
Tässä voi miettiä PikkuProon maailmanloppua vastaan betsaamisen strategiaa kääntäen. En mä ainakaan löis sen puolesta vetoa että AI YLITTÄÄ odotukset, jolloin saavutan jokatapauksessa yltäkylläisyyden. Löisin siis vastaan
En tarkoita mitään niin naiivia kuin jotain veroa tiettyä teknologiaa kohtaan, vain yleistä ongelmaa yhdistelmänä globaalikapitalismista ja veroparatiiseista.
Tää on sijoittajalle aika oleellinen aihe kun tekoälyä miettii. Kun valuaatiot perustuvat mullistaviin odotuksiin ja ainakin Musk kertoo pitävänsä enemmän todennäköisenä kuin epätodennäköisenä että saavutetaan "universal abundance" aika lähitulevaisuudessa.
Ni mitäs näille AI vottajille kannattais tehdä? No sikäli kun rahaa vielä käytetään niin ne voitot enimmäkseen verotetaan tai sitten ne voi valua muille kuin sille ite AI firmalle. Tällee kävi rautateissä, jotka nostivat taloutta paljon mutta eivät ne ite firmat pahemmin rahaa tehneet. Ei siinä ole edes muuta mahdollisuutta kuin verottaa rankasti kun AI kummiski vie työt. Ja ehkä tällä kertaa historiassa suurimmalta osalta kansaa lopullisesti. Eikä brutaalikaan verotus näitä AI firmoja siinä vaiheessa enää tapa.
Tässä voi miettiä PikkuProon maailmanloppua vastaan betsaamisen strategiaa kääntäen. En mä ainakaan löis sen puolesta vetoa että AI YLITTÄÄ odotukset, jolloin saavutan jokatapauksessa yltäkylläisyyden. Löisin siis vastaan
Tää on sijoittajalle aika oleellinen aihe kun tekoälyä miettii. Kun valuaatiot perustuvat mullistaviin odotuksiin ja ainakin Musk kertoo pitävänsä enemmän todennäköisenä kuin epätodennäköisenä että saavutetaan "universal abundance" aika lähitulevaisuudessa.
Tiedän, että Musk meinaa tällä termillä jotain Star Trekin tai Iain Banksin Culture -series tyylistä scifiä, mutta jos miettii ihmiskunnan historiaa, niin kyllähän tämä on käytännössä jo saavutettu monin paikoin maailmaa. Ei toki universal, koska vaikka nälkää näkevien tai absoluuttisessa köyhyydessä elävien ihmisten osuus laskee kaiken aikaa, niin luku ei ole vielä lähelläkään nollaa. Mutta jos nyt miettii vaikka Suomea, niin kaupasta saa pilkkahintaan vuoden ympäri käytännössä mitä vain elintarvikkeita, töitä ei ole pakko tehdä ja silti pärjää ihan ok, töitä tekemällä rahaa voi sitten päättää polttaa mitä omituisimpiin asioihin. Vaikea sanoa, että onko tällä tavalla sitten kuitenkaan ratkaistu kaikkia ihmiskunnan ongelmia? Tyytymättömyys tuntuu kasvavan johtuen (mun tulkinnan mukaan) jonkinlaisesta yhdistelmästä sitä, että ei koeta merkitystä tai tarvetta, toimettomuudesta ja negatiivisesta uutisvirrasta, josta toki viimeinen ei varsinaisesti liity muuten aiheeseen.
Kehittyvän AI:n ja robotiikan kuvittelisi jatkavan tätä trendiä. Eli onko sen tuoma materiaalisen elintason nousu sitten lopulta niin erilaista, kuin tietokoneiden tai alkeellisemman automaation? Eli maailma muuttuu, joitain aloja häviää ja uusia syntyy, mutta kuitenkin yleinen vauraus kehittyy siten, että pienituloisimmillakin on mahdollisuus elintasoon, joka olisi ollut monella tapaa melkoista utopiaa muutama sukupolvi sitten eläneille rikkaille*. Voin tulla olemaan todella pahasti väärässä, mutta mä en vain näe, että miten tämä teknologinen vallankumous olisi fundamentaalisti erilainen, kuin aiemmat. Nopeampi varmasti, jonka takia varsinkin lieveilmiöt voivat purskahtaa nopeammin ennen tasaantumistaan tmv., mutta eiköhän asiat muuten jatka menemistään samaan suuntaan kuin aiemminkin, eli keskimääräisesti ihmisten materiaalinen hyvinvointi nousee, vapaa-ajan määrä nousee, erot tuottavuudessa nousee,... mutta ei varmaan helpota doom scrollailuun, kotiin yksin jämähtämiseen, elämän merkityksellisyyden keksimiseen, jne.
*Toki menneiden aikojen rikkailla oli mahdollisuus hulppean kokoisiin asuntoihin hyvillä paikoilla ja palvelijoihin, jotka ovat enemmän tai vähemmän suhteellisia juttuja. Ihmisten tuottamat palvelut toiselle ihmiselle ovat nähdäkseni nollasummapeliä, vaikkei talous muuten sitä ole. Kaikki ihmiset eivät voi palkata kymmentä ihmishierojaa itselleen, vaikka voisivatkin palkata haluamansa määrän hierontatunteja robotilta.
