Hyvin natsasi. Harmi ettei tullut vielä yhtä paniikkipäivää, että olisi saanut loputkin käteiset töihin.
Pienennän vähän painoja myymällä jenkki-indeksiä 10% nousuun. Luultavasti teen väärin. S&P 500 indeksi on edelleen -12% huipuista. Sitten toisaalta jenkeillä on täysi kauppasota Kiinan kanssa, 10% tullit vaikuttavat pohjatasolta - jos aiemmin noin 25% oli kattotaso. Luulisi, että Navarrolle näytetään ovea, niin se toisi markkinalle ehkä vähän lisätilaa nousta. Ennen tuloskautta voi liian nopealla myynnillä ostaa vähän mielenrauhaa.
Älyttömän hienosti kirjoteltu vklp tilanteesta ja ennustus osuikin paremmin kuin oisi voinut uskoa. Sanattomaksi vetää, hatunnosto ja pieni hypetys pitää tulla antamaan tänne. Itsellä jäi turhan paljon käteistä piippuun kun odottelin vielä isompaa paniikkia, toki edelleen vaikea kyllä uskoa isompaan ralliin ylöspäinkään Kiinan kauppasota + Trumpin arvaamattomuus + nykyiset arvostustasot huomioiden. Vaikea olla tässä markkinassa all in, joten eiköhän tolle käteiselle myöhemminkin paikkoja tule.
On kyllä kiva kun kirjottelet näitä ajatuksia ja kommentteja tänne!
Sekä S&P500 ja DAX (kuten valtaosa muistakin indekseistä) on nyt palautunut samoille tasoille kuin ennen Liberation Day tulli-ilmoituksia. Toki osakkeet olivat jo lasketelleet ennen fläppitaulujen kääntöä. S&P500 on noussut 17% pohjilta, mikä on aika huikea saldo kolmeen viikkoon.
Kuva
CTA:t ja markkinan volatiliteetin mukaan osakepainoa pitävät rahastot ehtivät mennä shortiksi tai minimiosakeriskille. Sinänsä ei olisi valtava yllätys jos näiden pakonomaiset ostot jaksaisivat nostaa markkinaa vielä lyhyellä aikavälillä. Tämän lisäksi en sulkisi ollenkaan pois jonkinlaista AI-huumaa, joka nostaisi kurssit uusiin huippuihin tänä vuonna.
Kuitenkin riskit ja tuotot tuntuvat olevan nyt aika tasapainossa, jopa alaspäin kallellaan. Jo tämä hässäkkä tuo maailmankauppaan sellaisen epäjatkuvuuskohdan, että vaikutusta talouskasvuun ja inflaatioon on vaikea arvioida. Vielä kun lisää yhtälöön Trumpin arvaamattomuuden, on suuri houkutus myydä osakkeita. Kun pääomat ovat kasvaneet, ei toisaalta haluaisi roikottaa käteistäkään parin prosentin tuotolla aivan liikaa.
Näillä puheilla myin S&P500:n suojaa, sen verran mitä kolme viikkoa sitten salkkuun ostin jenkkiosakkeita. Pysytään vielä selkeästi yli 50% osakepainossa, mutta hyvin Eurooppa-painoisesti ja kotimarkkinafirmat edellä. Melkein aina viimeisen 10 vuoden aikana kun on tässä kohtaa jarruttanut, on ollut liian aikaisessa. Mutta kun pidän mahdollisena, että Trump vetää uusia ässiä hihasta, niin pääoman suojelu on pääprioriteetti.
Eurooppa pystyisi lisäämään Saksa edellä kotimarkkinan kysyntää korvaamaan kansainvälisen kaupan kuopan melko helposti laittamalla infrastruktuuri- ja puolustusteollisuus-investinnit pikavauhtia toteutukseen. Tässä skenaariossa Euroopalla pyyhkisi hyvin. En vain ole valmis lyömään isosti vetoa sen puolesta, että täällä mikään käynnistyisi riittävän nopeasti.
Huhtikuun alun laskussa kun ei ollut aivan rikki laskuaamuina, niin pystyi tekemään aika pirun hyviä hankintoja. Esim Rheinmetal 970eur 25% laskuavaukseen oli aika älytön paikka ostaa. Siitä tuli kuusinumeroinen tili saman päivän aikana. Toki on paljon ihmisiä, jotka pystyy toimimaan 100%, vaikka salkku näyttäisi -20% viikossa. Itsellä ainakin treidit lähtee paremmin, jos on välttänyt kunnon turpajuhlan. Vaikka en pidä ollenkaan varmana, että tästä mitään uutta laskulegiä lähtisi. Oikeastaan en oikein näe, miten kukaan voi sanoa mitään kovin suurella itsevarmuudella tällä hetkellä markkinan suunnasta.
Jos tullit neuvotellaan nopeasti painotetulla keskiarvolla 10-15% väliin, markkina voisi painaa uusiin huippuihin. Tuo on hallittavissa oleva luku, joskin negatiivista taloudelle ja inflaatiota nostattava. Mielestäni osakemarkkinan ja talouslukujen (väliaikainen) vahvuus poistaa Trump&co painetta tehdä järkeviä asioita.
En ole varma kuinka hyvin hallinnossa ymmärretään, että ikävät asiat alkavat kasaantumaan isosti vasta kuukauden päästä. Siis irtisanomiset ja hintojen laajemmat nousut. Jos siis lähiviikkoina ei tule hyviä diilejä. Jos nopeat diilit tehdään(pidän vähän epätodennäköisenä, koska kysymykset vaikeita, mutta pienet maat voivat olla hyvinkin joustavia) heikkous voidaan ohittaa olankohautuksella.
Jo lähiviikkoina aletaan nähdä huonoja uutisia kuljetusalalta ja vähittäiskaupasta. Koko talouden suhteen kesäkuussa julkaistavat luvut(toukokuulta) alkavat olemaan jo huolestuttavia. Uskoisin, että markkinat ennakoisivat tätä jo aiemmin. Mutta noin yleisesti on vaikea arvioida, mikä on riittävän ikävää, jotta osakkeisiin tulisi kunnon painetta. En kuitenkaan odota mitää äärimmäisen negatiivista loppuvuodelta, joten olisin taas ostopuolella, jos tulee isoja laskuviikkoja. Vaikeampi kysymys on, ostaako edelleen nouseviin kursseihin, jos uutisvirta yllättää positiivisuudellaan.
Markkina ennustaa Trumpin liudentavan tullit pääsääntöisesti alle 10% neuvotteluissa. Poikkeuksina ainakin Kiina, jonka kanssa vääntö tulee olemaan vaikeampi.
Mutta miten sitten Trump tulee toimimaan, niin vähän huolestuttavaa on hänen lukkiutuminen tullien hyötyyn. Hän tuntuu pitävän tulleja käänteen tekevänä ja loistavana ratkaisuna (hänen oma idea) Usa:n talouteen. Hän tuntuu olevan valmis kestämään talouden heikkenemistä tullien tähden. Selittää sitä asiaan kuuluvana ja sitä pitää jaksaa kestää, kun muutoskipujen jälkeen kaikki tulee olemaan paremmin.
Väliaikaisesti kuluttajat huhtikuun aikana ovat todennäköisesti ostaneet enemmän hintojen tulevan nousun tähden. Toukokuussa kulutus tulee Jenkeissä laskemaan vääjäämättä hintojen nousun tähden. Sen jälkeen kaikki riippuu tullien muutoksista. Kuluttajat jäävät odottomaan tullien pienennyksiä kaikissa vähemmän välttämättömissä kestokulutushyödykkeissä, mikäli mediassa tullipäätökset jäävät seilaamaan edestakaisin.
Q2 tulee olemaan vaikea monelle yritykselle siitäkin huolimatta, että tulleja saataisiin kohtuullistettua toukokuun aikana. Toki nopeat neuvottelut ja kohtuulliseksi neuvotellut tullit käynnistävät talouden nopeasti, jolloin q3 onkin jo kovaa kasvua.
Nicolai Tangen hoitaa Norjan suurinta ulkomaille sijoitettujen varojen rahastoa, josta noin puolet on yhdysvaltalaisia osakkeita ja velkakirjoja.
Jos maailmankauppa jakautuu blokkeihin, joita tariffit erottavat, rahasto tulee menettämään hänen mukaansa yli kolmanneksen arvostaan talouksien kärsiessä ja inflaation noustessa. Näyttää pahalta, kuten James Mackintosh The Wall Street Journalissa kirjoittaa, vaikka rahastoa on pelastanutkin sen eurooppasijoitukset.
“You have a warm war and you have a cold war and you have a tech war and you have a trade war, you have a lot of fragmentation,” says the former hedge-fund manager. “It’s negative because it impacts economic growth and potentially inflation. So there’s potential for this being very negative.”
The key question, then: What can you do to protect against this playing out?
Tangenin vastaus on, ettei juuri kovin paljoa. Tätä skenaariota vastaan ei voi juuri hedgettää. Ainoa tapa on toimia on pysytellä hyvin pitkäaikaisissa sijoituksisa ja voimakkaasti hajautettuna. Ja muistaa sijoittaa osingot uudelleen.
The mantra: Don’t check the value of your portfolio, don’t fiddle with it, just file and forget. Keep calm and carry on.
Kirjoittaja ei ole aivan samaa mieltä norjalaisten kanssa, jotka vahvistavat mieltään pitämällä täyttä jäätelöjääkaappia konttorissaan hillitäkseen itsensä tappioiden kuumentaessa tilanteita.
Mackintosh katsoo voivansa suojata salkkuaan maailmankaupan syöksyltä kahdella tavalla: kullalla ja aktiivisella osakkeiden kaupankäynnillä.
Norjan öljyrahasto puolestaan ei voi ostaa kultaa, sillä se on Norjan keskuspankin tehtävä. Aktiivinen kaupankäyntikään ei sovi öljyrahastolle, koska se on sijoituksissaan luonteeltaan kuin supertankkeri. Lähtee, kääntyy ja pysähtyy hitaasti. Niinpä rahaston varat paljolti seuraavat indeksejä.
Yhden muutoksen Tangen on tehnyt hiljattain: vähentänyt US Tekno-osakkeiden painoa.
Jos tullit neuvotellaan nopeasti painotetulla keskiarvolla 10-15% väliin, markkina voisi painaa uusiin huippuihin. Tuo on hallittavissa oleva luku, joskin negatiivista taloudelle ja inflaatiota nostattava. Mielestäni osakemarkkinan ja talouslukujen (väliaikainen) vahvuus poistaa Trump&co painetta tehdä järkeviä asioita.
En ole varma kuinka hyvin hallinnossa ymmärretään, että ikävät asiat alkavat kasaantumaan isosti vasta kuukauden päästä. Siis irtisanomiset ja hintojen laajemmat nousut. Jos siis lähiviikkoina ei tule hyviä diilejä. Jos nopeat diilit tehdään(pidän vähän epätodennäköisenä, koska kysymykset vaikeita, mutta pienet maat voivat olla hyvinkin joustavia) heikkous voidaan ohittaa olankohautuksella.
Jo lähiviikkoina aletaan nähdä huonoja uutisia kuljetusalalta ja vähittäiskaupasta. Koko talouden suhteen kesäkuussa julkaistavat luvut(toukokuulta) alkavat olemaan jo huolestuttavia. Uskoisin, että markkinat ennakoisivat tätä jo aiemmin. Mutta noin yleisesti on vaikea arvioida, mikä on riittävän ikävää, jotta osakkeisiin tulisi kunnon painetta. En kuitenkaan odota mitää äärimmäisen negatiivista loppuvuodelta, joten olisin taas ostopuolella, jos tulee isoja laskuviikkoja. Vaikeampi kysymys on, ostaako edelleen nouseviin kursseihin, jos uutisvirta yllättää positiivisuudellaan.
No +10-15% ei selvästikään riittänyt. Trumpin neuvottelukeinot tuntuvat toimivan. USA saa suhteellisen edullisia diilejä Kiinan ja UK:n kanssa ja tullit ropisevat siedettäville tasoille. Vaikka inhoaisi Trumpia kuinka, ei kannata sulkea silmiään. Asiat ovat menneet parempaan suuntaan. Kun Kiinan kanssa saatiin - joskin väliaikainen - sopu, ostin shortit ja muut suojat kiinni.
Jopa reaalitalouden talousuutiset ovat olleet ok. Varmasti inflaatiossa on painetta ylöspäin ja (tulli-)veronkorotus vähän nakertaa talouskasvua. Mutta ei mitään mullistavaa. Toki Trumpista ei ikinä tiedä, mutta näyttäisi, että pahin on vältetty. En vain jaksa uskoa "Luottamus Yhdysvaltoihin on menetetty, josta seuraa kauheat asiat x ja y" narratiiviin.
Ankkurointibias aiheuttaa kovan nousun jälkeen ikävän ongelman. Minun on hyvin vaikea ostaa 20-30% nousseita osakkeita ja edes olla myymättä niitä, joita reilu kuukausi sitten ostin. Nyt on sitten yli 40% käteistä ja kova etsintä uusille sijoituskohteille. Kun ostin jenkkipainoisesti indeksi-etf:iä, niin ajattelin, että sitähän voisi pitää osan salkusta jatkossa aina indekseissä. Helppo aina sanoa jälkikäteen, mutta olisihan sitä voinut taas olla vähän enemmän malttia. Turhaan realisoi verot voittoja liian aikaisin kotiutellessa. Tässä kun on taas ohjelmointijuttujen sijaan katsonut markkinaa kaiket päivät, on vaikeampi olla hätiköimättä.
X:ssä kaikki sijoittajat tuntuvat taputtelevan itseään olalle vähän väliä milloin mistäkin. Mä taas ruoskin itseäni pienistä mokista. Sinänsähän tuo tulli-kuoppa meni hyvin, vaikkei siltä viime päivinä ole tuntunut, kun katsoo mitä hintoja aiemmin myydyistä osakkeista ja ETF:stä saisi. Vältyin downsidelta indeksien painuessa, mutta sai suuren osa upsidesta. Jopa siihen haastavimpaan kilpakumppaniin DAX:n tuli hyvin kaulaa. Jos on vaativa itseään kohtaan, sijoittaminen on vaikea ala. Siinä aina joku on tehnyt paremmin ja aina olisi itsekin voinut tehdä paremmin.
Alla tuottograafi vrs DAX. Iso kuoppa on ACC osinko.
Kuva
IB:ssä indeksishortit olivat jo viime päivinä isompia kuin longit, niin tuotto(sininen) otti vähän osumaa. Mutta sielläkin kokonaisuus tästä hässäkästä ihan hyvä.
Mitä sä käytät indeksishortteihin tai hedgeihin? Ihan vaan futuuria vai jotain muuta? Oon joskus askarrellut inverse ETF:ien kanssa itse, mutta se ei tunnu oikein luontevalta mulle.
Käytän melkein aina futuureita. En oikein näe, miksi niitä ei käyttäisi, jos niitä on mahdollisuus käyttää. Pohjoismaiden pörsseistä löytyvät sertifikaatit, warrantit yms sisältävät piilokuluja ja niissä on markkinatakaajan armoilla. Short ETF:t taas eivät yleensä seuraa indeksiä kovin hyvin muuten kuin päivänsisäisesti. Melkein kaikkiin futuureihin on nykyään jotain mikroversioitakin. Jos siis ES (S&P500) on kertalaakista 295 tusd, niin mikroversio olisi 29,5 tusd.
Välillä voin ostaa myös myyntioptioita, jos ne on hinnoiteltu kohtuulisesti verrattuna omaan näkemykseen.
Käytän melkein aina futuureita. En oikein näe, miksi niitä ei käyttäisi, jos niitä on mahdollisuus käyttää. Pohjoismaiden pörsseistä löytyvät sertifikaatit, warrantit yms sisältävät piilokuluja ja niissä on markkinatakaajan armoilla. Short ETF:t taas eivät yleensä seuraa indeksiä kovin hyvin muuten kuin päivänsisäisesti. Melkein kaikkiin futuureihin on nykyään jotain mikroversioitakin. Jos siis ES (S&P500) on kertalaakista 295 tusd, niin mikroversio olisi 29,5 tusd.
Minkä välittäjän kautta saa treidattua jenkkifutuureita? Ainakin osa ulkomaalaisista brokereista rajoittaa EU-asiakkaiden futuurikauppaa jenkkituotteilla (käsittääkseni samasta syystä kuin jenkki-ETF:t on kielletty, eli sääntely). Olettaisin, että kaikki välittäjät noudattaa samaa kaavaa?
Toinen kysymys vielä: miten Suomen verottaja suhtautuu futuureihin? Eikös futuurit ole melko samankaltaisia tuotteita kuin CFD:t, joissa linjaus on, että voitoista maksetaan verot, mutta tappioita ei saa vähentää. Eli vaikka pääsisikin vastaavalla EU-tuotteella käymään kauppaa, niin arveluttaisi verotuksen vuoksi.
En ole ikinä IB:llä törmännyt esteisiin futuurien kaupassa. ETF:iä varten pitää hakea ammattimaisen sijoittajan status.
On edelleen varminta tehdä osakeyhtiön kautta. Muistelen, että tuo tappioiden vähentämisen estäminen olisi poistunut, mutta en silti haluaisi käydä henkilökohtaisesti todella paljon kauppaa futuureilla, koska en luota verottajan johdonmukaisuuteen.
Chatgpt vetosi tähän ratkaisuun, kun kertoi, että tappiot voi vähentää:
Parin vuoden tauon jälkeen katsaus suomalaisiin osakkeisiin ja niiden arvostuksiin. P/E yksin ei tietenkään kerro koko totuutta. Käytän tässä 12kk eteenpäin katsovaa ennustetta. Siinä on puutteensa(lievä optimismi), mutta mielestäni paras tapa.
OMXH25 on parissa vuodessa tuottanut ~30 %. S&P500 painellut samalla ajalla ~50 % → jonkinlainen torjuntavoitto kait sekin.
Kaksi vuotta sitten tässä ketjussa oli sekä hyviä että huonoja huomioita. Ennustaminen on tunnetusti vaikeaa – etenkin tulevaisuuden. Markkinoilla etu syntyy harvoista oivalluksista. Jos kuvittelee omaavansa sen joka osakkeessa, kärsii vakavasta yli-itsevarmuusharhasta.
Nokia (3,625)
- Alkuvuoden kasvu tuli datakeskus-unelmista. P/E 8 -> 15.
- Nämä unelmat eivät näy luvuissa, vaikka buumi päällä -> osake takaisin alas. -28% huipuista.
- Nokia ei ole kallis, mutta haluanko omistaa sarjapettäjää, joka ei kasva? Itselläni liikaa haavoja tästä.
Kuva
Sampo (10,00)
- Sektori ollut vahvassa vedossa. Yhtiö puskuttaa tutun tehokkaasti ja hyvin johdetusti.
- Vaikuttaa täyteen hinnoitellulta. Itse vältän hinnoittelun takia ko vakuutussektoria juuri nyt.
- Shareholder yield (div + bb) edelleen 5%.
Kuva
UPM (24,57)
- Sellusykli ei ollutkaan ikuinen (eivät ne ikinä ole)
- 6 % osinkotuotto, ja silti vapaa kassavirta kattaa sen jopa heikossa markkinassa.
- Hyvin kansainvälinen ja suhdannekestävä. Tuotantoa Yhdysvalloissakin.
- Osake on halvimmillaan kymmeneen vuoteen.
- Yhtiö ei ole erityisen laadukas, mutta perushyvä, ja omistan halvan hinnan takia. Myisin 20-30% nousuun, ellei suorittaminen parane oleellisesti.
Kuva
Wärtsilä (24,23)
- Kaikki mikä voidaan yhdistää datakeskuksiin kiiltää tällä hetkellä.
- Wärtsilässä on laatuyhtiön leima, mutta siihen nähden tulos ja osake ovat vaihdelleet turhan paljon.
- Ehkä syystä kalliimpi, mutta ei näillä hinnoilla kiinnosta.
Kuva
Fortum (15,13)
- Osake ja tulosennusteet ovat menneet alkuvuodesta eri suuntiin. Sähköistyminen ja datakeskukset ajavat kurssia, muttei vielä näy sähköfutuurien hinnassa.
- Seuraan osaketta tarkasti, mutta tällä hetkellä en omista. Vesi- ja ydinvoima kyllä kiinnostaa salkkuun sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Kuva
Elisa (45,90)
- Jotain tämän profiilisen osakkeen kaltaista on hyvä omistaa laskumarkkinoiden turvaksi. Mutta mulle jopa liian tylsää.
- Yhdeksi parhaista teleoperaattoreista maailmassa varmaan ihan oikein hinnoiteltu ja jopa houkutteleva moneen vastaavaan nähden - jos haluaa turvallista mutta maltillista tuottoa.
Kuva
Stora Enso (10,03)
- Ostin spekulatiivisesti metsien eriyttämisuutisen jälkeen – muu bisnes ei innosta, mutta sen valuaatio jää varsin alhaiseksi kun metsät otetaan pois.
- Metsäyhtiön arvo laskisi, jos Venäjä-suhteet palaisivat → suhteellinen häviäjä muihin verrattuna.
Kuva
Kesko (19,62)
- Vakaaksi yhtiöksi kohtuullinen arvostus (P/E 16). Rakentaminen & autokauppa voisivat tuoda tuloskasvua, kunhan Suomen jäinen talous sulaa.
- Mutta: markkinaosuuksien menetys ja yhä kalliit tuotteiden hinnat tähän suhdanteeseeb mietityttävät. Jos yhtiö olisi puolustanut vähän enemmän markkinaosuutta ja vähän vähemmän katetta, olisi se sijoittajan kannalta tavallaan mielenkiintoisemmassa paikassa, vaikka tulos olisikin vähän alempi. Keskon kauppabisnes on poikkeuksellisen kannattavaa - en osaa arvioida johtaako se jatkossakin markkinaosuuden hiipumiseen.
Kuva
Konecranes (73,40)
- Nämä (ja Hiabit) myin aivan liian aikaisin, ja ankkuroiduin myyntihintaan, enkä pystynyt ostamaan korkeammalta. Moka mikä moka.
- Nyt tulos on jo historiallisesti erittäin hyvällä tasolla, ja kertoimet nousseet. Ei paras yhdistelmä odotetulle tuotolle.
Kuva
Sitten pitää alkaa katsomaan aamun uutisia. Toivottavasti löydän aikaa ja innostusta tehdä samanlaisia pienemmille ja ulkomaisille firmoille.
Itse ole toisinaan miettinyt mitkä tekijät selittävät että Elisa on ja on ollut nii'in paljon parempi yhtiö ja sijotus Teliaan verrattuna?
Olisiko tämän voinut nähdä joskus kauan sitten = esim. 2000 -luvun alkuvuosina? Itse käytin lähinna ''Luota tuuriin, tartu luuriin'' -tekniikkaa osakkeiden valinnassa.
Youtubessa oli Tero Kuittisen haastis ja uskoi tekoälyn ja -firmojen tulevaisuuden muistuttavan Teleoperaattoreita, jotka osoittautuivat yleisesti aika heikoiksi sijoituksi. Valtavat investoinnit ja myöhemmin verinen hintakilpailu jonka seurauksena katteet jäävät alhaisiksi parhaimmillaankin.
Itse ole toisinaan miettinyt mitkä tekijät selittävät että Elisa on ja on ollut nii'in paljon parempi yhtiö ja sijotus Teliaan verrattuna?
Olisiko tämän voinut nähdä joskus kauan sitten = esim. 2000 -luvun alkuvuosina? Itse käytin lähinna ''Luota tuuriin, tartu luuriin'' -tekniikkaa osakkeiden valinnassa.
Youtubessa oli Tero Kuittisen haastis ja uskoi tekoälyn ja -firmojen tulevaisuuden muistuttavan Teleoperaattoreita, jotka osoittautuivat yleisesti aika heikoiksi sijoituksi. Valtavat investoinnit ja myöhemmin verinen hintakilpailu jonka seurauksena katteet jäävät alhaisiksi parhaimmillaankin.
pl. Elisa.
Teliassa ehkä se fokuksen puute on tuhonnut tuotot. On investoitu Aasiaan, Afrikkaan ja Televisioon. Näistä tuoto ovat olleet surkeita. Kurssille ongelmallista on vielä, että 20 vuotta sitten kehittyvistä markkinoista sai plussaa, mutta ne myytiin vasta kun valuaatiot olivat tippuneet. Fokus ollut kaikessa muussa ja muut ovat vieneet markkinaosuutta. Vähän mutuilua. En väitä, että olisin 20 tai 10 vuotta sitten osannut arvata, että Elisan tuotto on hyvä ja Telian tuotto huono.
Mä en ole ihan samaa mieltä Tero Kuittisen kanssa tuosta, mutta toisaalta vaikea arvioida. Luulen, että jos jotkut yhtiöt pääsevät tilanteeseen, jossa tekoäly itse kehittää tekoälyä kiihtyvään tahtiin, niin emme osaa edes kuvitella mihin se voi johtaa. Tähän tuskin vielä pelkän LLM:n avulla päästään vaan tarvitaan jotain hybridimalleja.
