Ymmärrettävästi osakemarkkinan romahduksen mahdollisuutta pelätään, mutta voisiko joku selittää, millä perusteella kulta olisi ainakaan piensijoittajan näkökulmasta juurikaan osakkeita parempi vaihtoehto kriisin tullen hinnan n. tuplattua parissa vuodessa?
Analysts say central banks may themselves have been trying to build up buffers at a time of growing economic and geopolitical uncertainty.
According to Daan Struyven, co-head of global commodities research at Goldman Sachs: "In 2022 the reserves of the Russian Central Bank got frozen in the context of the invasion of Ukraine, and reserve managers of global central banks around the world realised, 'Maybe my reserves aren't safe either, what if I buy gold and hold it in my own vaults?'
"And so we have seen this big structural fivefold increase in demand for gold from central banks".
Jos ei usko euroalueen hyperinflaatioon, mitä syitä on enää nykyhinnalla ostella jonkun toisen holviin? Jutussa myös inflaatiokorjattu graafi (dollareissa):
Bloombergin kokoamien tietojen mukaan sijoittajien kultaETF- sijoitukset ovat edelleen alhaisemmat kuin aiemmat Covid-19-pandemian aikana vuonna 2020 ja Venäjän ja Ukrainan sodan puhkeamisen aikana vuonna 2022 nähdyt huipputasot. Lisäksi futuurien osalta spekulanttien nousupanokset ovat historiallisten huippujen alapuolella, kertoo Commodity Futures Trading Commission."Yhteenvetona tämä viittaa siihen, että sijoittajille on vielä runsaasti tilaa, jos suuntaus pois valtionlainoista alkaa voimistua", kertoo Bloomberg tänään.
”Arvosijoittajana Yhdysvaltain valtionlainat näyttävät erittäin heikoilta”, sanoi Jooste Pangea Wealthilta. ”Ja kun olet negatiivinen joukkolainojen suhteen, tarvitset vaihtoehdon.”
Kuva
Katsotaan, miten käy. Vielä mukana varsin reilulla panoksella, kun ajat kovin epävarmat joka suhteessa. Gold Miners Bullish Procent -indeksi on ottanut täydet 100 % 3 kertaa historiassa (2016 ja 2020) ja juuri nyt. Kahdella viime kerralla 100 % otettiin 1-2 kk ennen hintahuippuja.
Keskimäärin viimeisten 20 vuoden aikana kullan tuotto on ollut heikointa Q2:ssa ja vahvinta Q3–Q4:ssa (esim. World Gold Councilin tilastot), johon vaikuttaa mm. Intian kausisesonki.
Kulta on taas ponnahtanut kuukauden sisällä n. 12 % yllä olevasta viestistä. Mediassa näkyy entistä enemmän varoituksia, että osakemarkkinoiden pitkä nousuvaihe olisi päättymässä, "koska ylioptimistiset sijoittajat ovat ajaneet osakkeiden arvostukset äärimmäisyyksiin". No, onhan sen Palantirinkin forward PE toki jo 200-300 välillä.
Kiinnostavaa on, miten ”turvasataman ”, kullan hinta on todellisuudessa käyttäytynyt tilanteissa, kun S & P 500 indeksi on romahtanut reippaasti. Jossain vaiheessahan kunnon notkahdus taas tulee – syystä tai kolmannesta. Tutkailin hiukan asiaa historiasta ja myös hopeaa. Kulta ei ole täydellinen turvasatama joka tilanteessa, mutta varsin hyvä. Joissain romahduksissa (2007–09) kulta nousi, kun osakkeet romahtivat. Mutta erittäin nopeissa likviditeettikriiseissä (maaliskuu 2020) kulta laski aluksi yhdessä riskivarojen kanssa, koska myyjät likvidoivat positioitaan eli tarvitsivat käteistä , kuitenkin lasku oli suhteellisesti paljon pienempi kuin osakkeilla.
Dot-com-kuplan puhjetessa (2000–2002) S & P 500 osakkeet romahtivat –49,1 %
Kulta oli pitkään sivuttaisliikkeessä 1990-luvulla, mutta juuri tuolloin se kääntyi nousuun ja säilytti arvonsa, nousten n. 12 %.
Finanssikriisi 2007–2009
S&P 500: 1565.15 → 676.53 → –56.8 %
Kulta (spot / London-fix proxy): ~$728.80 (9.10.2007) → ~$934.75 (9.3.2009) → +28.3 % (kulta ei romahtanut — se nousi tässä jaksossa +28.3 %).
Kullalla oli tässäkin tapauksessa suojaluonne.
COVID-paniikki 2020
S&P 500: 3 393.52 → 2 237.40 → –34.0 %
Kulta: 19.2.2020 ~$1 607.50 → matalin piste noin $1 472–1 478 → suurin lasku noin −8.4 % (noin −8…−8.5 % ).
S&P romahti siis 34 % nopeasti. Kulta laski paljon vähemmän n. 8 %, mutta palautui nopeasti myöhemmin.
S&P siis putosi 25 %, kulta laski vain 7-8 % samassa ajassa.
Mites sitten HOPEA?
Dot-com (2000–2002)
Hopea laski hieman (–14 %), vaikka kulta nousi +12 % , kun S&P 500 romahti 49 %.
Tämä kertoo, että hopea ei toiminut turvasatamana samalla tavalla kuin kulta tuolloin.
Selitys lienee, että hopea on teollisuusmetalli – sen arvo seuraa myös teollisuuden ja talouden näkymiä.
Finanssikriisi (2007–2009)
Hopea laski vain n. –7 %, vaikka S&P 500 romahti –57 %.
Tämä oli hopealle poikkeuksellisen hyvä suoritus, sillä rahoituskriisin jälkeen (2009–2011) hopea moninkertaistui seuraavina vuosina.
COVID-paniikki (2020)
Hopea romahti yhtä paljon kuin osakkeet (–34 %) – johtui likviditeettipaniikista.
Myöhemmin 2020 hopea kuitenkin nousi voimakkaasti (heinäkuussa jo yli +100 % maaliskuun pohjista), mutta paniikkivaiheessa se ei tarjonnut suojaa.
Vuosi 2022
Hopea laski n. –20 %, kun S&P 500 laski –25 %.
Hopea kärsi korkojen noususta ja vahvasta dollarista, mutta ei romahtanut yhtä pahasti kuin osakkeet.
Hopea ei siis ole ollut yhtä luotettava turvasatama kuin kulta. Se käyttäytyy usein sekä jalometallina että teollisuusmetallina, joten sen hinta reagoi herkemmin talouskasvun hidastumiseen. Kulta on historiallisesti säilyttänyt arvonsa tai jopa noussut kriiseissä, kun taas hopea on usein laskenut vähemmän kuin osakkeet, mutta ei johdonmukaisesti.
Kiitos, mielenkiintoinen analyysi! Kuitenkaan analyysi ei avaa yhtä keskeistä muuttujaa, nimittäin sitä, että sekä kullan että hopean nykyhinta on noussut menneen vuoden ajan äärimmäisen agressiivisesti, vaikka taloudessa ei ole ollut sellaisia kriisejä tai positiivisia muutoksia, että ne olisivat hinnan radikaalia nousua puoltaneet.
Oma maalikon teoriaan pohjaava näkemykseni on, että kulta ja hopea ovat päässeet osaksi rahoitusmarkkinan mallia, jossa pääomia syötetään rahastojen ja eri instituutioiden puolesta tasaisena jatkumona näihin instrumentteihin, jolloin arvo nousee markkinatilanteesta riippumatta. Sama hana on ollut kryptoihin auki siitä lähtien kun ETF:ien kautta rahaa alkoi valua sinne äärimmäisiä summia.
Elämme uutta aikaa, jossa pääomien liikkeet määräävät paljon enemmän markkinakehitystä ja arvonmuodostusta, kuin mitä markkinoiden fundamenttiperusteet. Varmaan jossain vaiheessa tulee taas hetki, kun tätä mallia testataan, mutta pääomien virratessa tasaisena virtana on vaikea sanoa, koska tämä hetki tulisi vastaan.
Kuitenkaan analyysi ei avaa yhtä keskeistä muuttujaa, nimittäin sitä, että sekä kullan että hopean nykyhinta on noussut menneen vuoden ajan äärimmäisen agressiivisesti, vaikka taloudessa ei ole ollut sellaisia kriisejä tai positiivisia muutoksia, että ne olisivat hinnan radikaalia nousua puoltaneet.
Ilmeisesti hiljaiset mutta voimakkaat ”odotusajurit” voivat yhdessä ajaa metallien hintoja nopeasti ylöspäin vaikka taloudessa ei suurempia kriisejä..
Esim. matalat ja odotetut reaalikorot, ennakoidut korkojen alennukset, jos nimelliskorot ovat korkeita, mutta inflaatio on myös korkea, reaalikorot voivat olla matalia tai jopa negatiivisia ,tällöin ei ole niin houkuttelevaa pitää varoja korkotuotteissa, ja jalometallit näyttävät kilpailukykyisemmiltä. Huomattavasti heikompi USD, joka lienee yksi merkittävimmistä tekijöistä kullan hinnan nousulle. Keskuspankkien ostot. Turvasatamakysyntä ja riskien hedgaus, geopoliittiset riskit. Mahdolliset toimitus- ja tarjontarajoitteet, esim. hopean varastot ovat tiettävästi vähentyneet ja fyysinen toimituspula on aiheuttanut paineita, kun sijoittajat haluavat fyysistä metallia. Itseään ruokkivat isot ETF-virrat ja spekulatiiviset dynamiikat.
Kuitenkaan analyysi ei avaa yhtä keskeistä muuttujaa, nimittäin sitä, että sekä kullan että hopean nykyhinta on noussut menneen vuoden ajan äärimmäisen agressiivisesti, vaikka taloudessa ei ole ollut sellaisia kriisejä tai positiivisia muutoksia, että ne olisivat hinnan radikaalia nousua puoltaneet.
Yksi tämän vuoden suurimpia teemoja instituutiosijoittajien keskuudessa on ollut niin kutsuttu Debasement Trade. Tästä on monia versioita: jotkut kutsuvat sitä fiat debasement tradeksi ja toiset USD debasement tradeksi, esimerkiksi. Kyseessä on siis paljolti odotukset rahan ostovoiman heikentymisestä maailmassa, jossa rahaa printataan jatkuvasti lisää. Asset inflation vs. consumer price inflation.
