Olet täällä

Sijoitusstrategiasi?

26.9.2019, 17:13
#1
Käyttäjän lee2sos kuva
OP
Liittynyt:
5.9.2019, 16:27
Viestejä:
36
Pisteet:
+32

Poljetaas uutta keskustelua käyntiin omiksi muistiinpanoiksi, muiden iloksi ja ideoiden vaihdoksi: Millaisilla strategioilla palstalaiset sijoittaa ja miten näihin on päädytty ja ennenkaikkea miksi. Onko kerran kuussa tikkataulu OMX25:n suuntaan ja lapioidaan sieltä vaihtelevasti Nokiaa ja Nordeaa - vai kenties klassinen buy high sell low. Voi avata vapaamuotoisena esseeenä tai sitten formaalimmassa muodossa. Tyyli vapaa! 

Itse tykkään lähestymistapana sijoittamiseen miettiä näitä, koska tällöin on helppo miettiä onko sijoitukset keskenään linjassa eikä sijoittajan vihollinen, kognitio, rapauta vähitellen hyvää strategiaa ja tuottoja. Kaikki säännöt on kuitenkin tehty rikottaviksi kun tosipaikka tulee cheeky

Itse pisteytän sijoituksiani ja allokaatioitani suunnilleen näillä kriteereillä.

Tavoitetuotto keskimääräinen 12% pa. sijoitetulle pääomalle

Tällä on pari eri puolta.

1) Jos ei usko jollain tavalla voittavansa indeksiä (riski/tuotto/vastuullisuus/muu) miksi edes sijoittaa aktiivisesti?

2) Jos omassa skenaariossa sijoitus tuottaa 12% ja skenaario jää jotenkin todellisuudessa ontumaan on siinä varaa tulla alaspäin ja se on silti sijoituksena ok.

3) Jos bisnes on vakaata ja firma nakuttaa vuodesta toiseen 12%, syntyy helposti harha siitä että mediaanituotto% on sama kuin keskimääräinen tuotto%. Saattaa kuitenkin olla, että firma tekee kerran kymmenessä tai kahdessakymmenessä vuodessa pahan dyykkauksen, joka laskee tuottoprosentin. Jos sijoitan tällaiseen keissiin pyrin yleensä jotenkin tekemään suunnitelman exit-strategiasta. Konkreettisena esimerkkinä on tässä mielestäni pankkiosakkeet. 

Vältetään large cappeja

1) Large-cappeja on vaikea analysoida ja ne tuntuvat usein enemmän uhkapeliltä kuin varsinaiselta sijoitukselta (vaikkakin yleensä positiivisella palautuksella). Esimerkkinä nyt viimeisimpänä Wärtsilän dyykkaus, joka tuntui täysin ennalta arvaamattomalta. Large-capeissa kehitetään usein korkean tason teknologiaa jonka lopullista implementaatiota, arvoa ja yrityksen osuutta loppumarkkinasta ei tiedä itse firma saati sitten piensijoittaja. Esimerkkeinä Neste Oil & biodiesel, Nokia & 5G, Wärtsilä & ekologinen merenkäynti. Niin kauan kuin minulla ei ole erityistä tietotaitoa suhteessa markkinoihin arvioida biodieseliä tai 5G:n arvoa yhtiöille hamassa tulevaisuudessa en mielelläni niihin sijoita.

2) Large capit ovat usein yliarvostettuja: Nordea treidaa (mielestäni) suhteessa numeroihin korkeammalla kuin Ålandsbanken. Elisan P/E on 23,8 eli firma arvotetaan nopeasti kasvavaksi kasvuyritykseksi. Samalla suulla kuitenkin mielletään Elisa usein defensiiviseksi infrayhtiöksi. Kuitenkin jos kotitalouksien luottamus sakkaa taitaa ensimmäisiä vaihtokohteita olla Elisa Viihde ja 5G ultra. Historiallisesti small-mid cap on myös tuottanut paremmin kuin large.

Sijoitetaan liiketoimintaan jonka itse ymmärtää 

Tulikin jo yllä large-cappien kohdalla, mutta pätee myös pienempiin. Pienemmissä firmoissa kuitenkin kokonaisuus on usein pienempi joten maallikkokin kykenee sitä jollain tasolla ymmärtämään.

Osakkeita salkussa 4-8kpl ja ei sijoiteta päällekkäisiin yhtiöihin. Maksimiallokaatio yhdelle osakkeelle 40%

Turha hajautus tappaa tuotot ja liian moneen firmaan ei pysty enää perehtymään yhden hengen voimin.

Päällekkäisyys karrikoiden: Jos toimialalla on monta yhtiötä valitaan niistä paras ja sijoitetaan siihen. Ideologiana miksi ottaa salkkuun muuta kuin paras? Esimerkkinä taas $ALBBV vs $NDA. Tällä strategialla volatiliteetti toki nousee, mutta myös voiton odotusarvo.

Nettovelkaantumisaste max 100%

Nuoria kun ollaan niin velkaa on hyvä olla. Ehkä jossain kohtaa pitää sitoa tätä esimerkiksi vuosipalkan kertoimeen tai muuhun vakioon.

Etsitään myös defensiivisiä tai jopa hedge -tyylisiä sijoituksia

No - näitähän kaikki väittää etsivänsä. Pitäisi totuuden nimissä miettiä tätä puolta vähän enemmän ainakin skenaariotasolle. Ehkä hyvä lähtökysymys voisi esimerkiksi olla "Jos talous rommaa miten voin hedgettää pankkisijoitukseni".

Defensiivisinä sijoituksina pidän salkustani Kamuxia ja Tokmannia - jos EMP-iskee niin Tokmanni myy edelleen ämpäreitä ja teknologisesti ei niin kehittyneet dieselit Kamuxilta vetää laugh.

 

1
+1
0
-1
1
0
26.9.2019, 17:31
Liittynyt:
25.6.2014, 10:25
Viestejä:
1061
Pisteet:
+719

Kuukausisijoitetaan pienikuluisiin rahastoihin. Rahastoja 7 kpl: suomi, eurooppa, usa, aasia ilman japania, japani, kehittyvät markkinat, maailma. Hieman eri painoilla. Mahdollisimman yksinkertaista ja suhteellisen riskitöntä. Sekä alueellinen että ajallinen hajautus.

Lähes kaikki omaisuus on kuitenkin kahdessa kiinteistössä. Niitä ei ole hankittu sijoittamiskulmalla. Toinen voi tuottaa joskus jättipotin, jos lähitaajama laajenee tännepäin ja tuosta pääsee myymään n. 50 omakotitonttia. Toisesta taas on pientä vuokratuottoa oman käytön ohella.

0
+1
0
-1
0
0
26.9.2019, 19:56
Liittynyt:
2.9.2019, 17:39
Viestejä:
29
Pisteet:
+41

Osakesijoitukset jakautuvat mentaalisessa kirjanpidossani kahtia; tällä hetkellä puolet osakesijoituksista on buy & hold –tyylisissä osinkosijoituksissa ja toinen puolikas spekulatiivisemmassa portfoliossa.

Osinkosijoituksista omistusaika mitataan useissa vuosissa ja firmat ovat varsin kypsään vaiheeseen edenneitä pomminvarmoja osinkokoneita - tyyppiesimerkkeinä voi mainita Sammon tai Johnson & Johnsonin. Osinkosijoituksiin pyrin sisään maltillisen arvostuksen aikoihin ja osinkotuoton yms. peruskriteerien lisäksi arvostan yhtiölle pelivaraa tarjoavaa osingonjakosuhdetta. Myös rahastosijoitukset Seligsonilla voi laskea näiden osinkosijoitusten joukkoon. Periaatteessa tämä osuus salkustani on portfolioni bread & butter, jota sitten muilla sijoituksilla höystetään.

Höystö- eli spekulatiivisen salkun puolella harrastankin swingailua, erikoistilanteita ynnä muuta sellaista, missä voin hyödyntää kokemustani. Hyvä esimerkki on viimeaikaisiin Kauppalehden ”päivän osake” -pumppauksiin osallistuminen tai ryvettyneen Facebookin ostaminen Cambridge-skandaalin pohjilta. Mentaaliset salkkurajat ovat joskus häilyviä - esimerkiksi Incapia ostin vuosi sitten nimenomaan swing trade –aikomuksella, mutta en halunnutkaan luopua lapusta ja osakkeen voineekin pian laskea osinkosalkun puolelle.

Osake- ja rahastosalkku on toistaiseksi velaton, mutta tulen hyödyntämään vipua seuraavassa selkeässä markkinakorjauksessa. Vielä muutama vuosi sitten salkussani oli kahtakymmentä osaketta, mutta olen pienentänyt määrällistä hajautusta lähemmäs kymmentä. Pientä maantieteellistä hajautusta tulee luonnostaan. Sijoituskohteiden valinnassa olen kokemuksen myötä alkanut painottaa kaikkien tuntemien isojen osingonmaksajien sijaan enemmän kasvupotentiaalia omaavia nousukkaita tai tutkan alapuolella seilaavia small cap –osakkeita.

Osake- ja rahastosijoitusten lisäksi portfolioon kuuluu niin vertaislainausta, kryptoja kuin kiinteistöjä, mutta näistä jossain toisessa yhteydessä.

1
+1
0
-1
1
0
26.9.2019, 20:31
Liittynyt:
29.8.2017, 20:24
Viestejä:
110
Pisteet:
+214

Periaatteena pitää noin 50% irtorahasta kerryttävissä ETF:ssä, joista toivon mukaan 20v päästä pääsee käyttämään hankintameno-olettamaa. 50% on "pelirahaa", joka on tilanteesta riippuen käteisenä tai pörssissä/kryptoissa. Tavoite pitää noin 5-10% paino kryptoissa. Muuten rahoille etsitään vain +EV kohteita. Tällä hetkellä mm. 20% kamux, 15% glaston, 6% kryptot, joista olen irrottamassa heti, kun näen suuremman potentiaalin jossain. Lisäksi on tylsiä kuten Ålandsbanken. Irtorahan lisäksi 2 huoneistoa, joista toinen vuokralla ja toinen omassa asuinkäytössä. Irtorahan määrä on todella pieni vs huoneistot, mutta kaikki talouden ylijäämä laitetaan "irtorahoihin".

 

2
+1
0
-1
2
0
15.2.2020, 17:24
Liittynyt:
29.1.2020, 17:54
Viestejä:
214
Pisteet:
+244

Uusi keskustelija esittäytyy. Nimimerkkini kuvaa koulutustani ja työtäni, jonka nojalla numerodata ei tunnu pelottavalta, vaan päinvastoin tehokkaalta tavalta kuvata tapahtumia.

Sijoitusuraa on takana vaihtelevasti markkinoilla ja sieltä pois heiluen jo 1980-luvun ylikorkotalletuksista lähtien. Sitten salkussa oli "joitain osakkeita", kunnes vuosituhannen alkupuolella asuntolainan loputtua alkoivat asuntolainan kokoiset kuukausierät sijoitusvakuutuksiin itselle ja Rouvalle ilman määriteltyä tavoitetta. Noin 10 vuotta sitten mylläsin "jotain osakkeita" Talvivaarasta lähtien sisältäneen salkun Saarion, Erolan ja Malkielin opeilla uuteen malliin, eli Seligsonin kolme mannerta + Top 25 Brands + Top 25 Pharma + itse manageerattu Suomi-salkku, joita poimitaan kestävän osinkotuoton perusteella.

Verotuksen muuttuessa vuoden 2020 alussa oma pääoma siivottiin sijoitusvakuutuksista ulos jo viime vuonna. Se raha kaadettiin saman tien takaisin pääosin Seligsonin osakerahastoihin ja pieni nurkka myös Suomi-osakkeisiin. Tämän vuoden alusta lähtien käynnistyi muutaman vuoden ohjelma, jonka aikana myös verokuoriin kertynyt tuotto vedetään pala kerrallaan näihin kahteen paremmin tuottaneeseen kohteeseen sellaisina osina, että tuoton realisointi pysyy osingot huomioon ottaen pienemmällä veroprogressiolla vaikkei romahtusta tulisikaan.

Viimeiset 10 vuotta on sijoittamisella ollut selvä tavoite, joka on jatkuva osinkovirran kasvu tavoitteena jäädä eläkkeelle suunnilleen samoilla tuloilla kuin työvuosinakin. Seligsonin rahastot ovat tässä vaiheessa tietenkin kasvurahastoja, mutta tuoton ulos maksun koittaessa on vaihtoehtoina muuttaa ne tuottorahastoiksi verovelkaa realisoimatta tai myydä paloina verotusta optimoiden.

Salkussa on muutamia moduleita varattuna erilaisiin erikoistilanteisiin. Kummallakin on Seligsonilla myös hieman vuoden osinkosummaa suurempi korkorahastoerä, jonka voi likvidoida osakepainon nostamiseksi sataan sitten kun TV-uutisissa kerrotaan, että koko maailma hajoaa käsillä olevaan lamaan. OMX25H ETF:t eivät ole enää vuosiin maksaneet osinkoa, mutta niitä voi likvidoida tilille tulevaa osinkoa pienentämättä sitten kun talo tarvitsee isompaa remppaa, eikä Rouva uskalla enää päästää minua katolle sitä tekemään.

Minua nuoremman ja pienipalkkaisemman Rouvan osalta olen melko toiveikas hänen tulotasonsa pienestä kasvusta työeläkkeellä + osingoilla, mutta omalta osaltani menee aivan kalkkiviivoille, jos edes saavutan työvuosien nettotulojani eläkkeellä. Kävi miten kävi, mukavampaan suuntaan se vuoden osinkotulo elämää silti säätää riippumatta siitä osuuko tasan työvuosien tuloihin vai ei?

Siihen saakka osakkeita ostetaan lisää joka vuosi ainakin brutto-osingoilla, siis vähintään osinkoveron verran palkasta lisäten. Ostoja ja myyntejä tehdään myös tilanteen mukaan, vaikka en aktiivisesti kauppaa käykään. Myyntitoimari merkitsee tyypillisesti virheen myöntämistä, joko minun tai omistamani yhtiön johdon. Nyt olen tosin tulossa joidenkin yritysten osalta tilanteeseen, jossa aiempi ostoperusteeni joillekin osakkeille on vuosien myötä kadonnut, joten etsin tilaisuutta vaihtaa hevosta, mutta kuuntelen tulostiedot loppuun saakka ennen sitä.

Sijoitushorisontin peräseinä on siinä, että maksamme (rahasto)salkkujen verovelan tuhkauurnasta. Siihen saakka meillä lainassa oleva maksamaton vero saa maksaa meille osinkoa lisäeläkkeenä. Lastemme kanssa tulemme toimeen mitä mainioimmin, mutta testamentilla säädämme lakiosan ylittävän osuuden ristiin puolison hyväksi. Jääpä kumpi tahansa meistä aikanaan yksin, hänelle tulee maksimihyöty yhdessä koottujen säästöjen tuotoista ja todellinen perinnönjako tehdään vasta meidän kummankin jälkeemme. Luotan ammattiinsa jo työllistyneiden ja suunnilleen ensimmäisestä palkastaan osakerahasto- ja ETF kuukausieränsä aloittaneiden lasten olevan siinä vaiheessa täysin valmiita hallinnoimaan perintöään (olisivat sitä jo nyt).

Meillä on aikanaan laskettu paperilla lasten kanssa lukusarjoina korkoa korolle 6.7 % vuodessa vaikutus 10 ja 20 vuoden ajalle. Itse laskettu havainto on selvästi mennyt perille. Kenelle voin valittaa (omien vanhempieni lisäksi) siitä, ettei minulla kukaan lasketuttanut maailman kahdeksatta ihmettä auki ennen kuin luin siitä itse vasta aikuisena? 

2
+1
0
-1
2
0
15.2.2020, 20:43
Liittynyt:
3.1.2017, 12:18
Viestejä:
228
Pisteet:
+109

Tervetuloa, hyvä ensimmäinen ja kattava avaus! Korkoa korolle yhdistettynä kasvavaan verovelkaan on kiva yhtälö, kuk voi valtion rahoilla kerryttää pääomaa osinkojen ja arvonnousun muodossa. 
 

Omalta osalta strategia perustuu contraamiseen, mutta ennen kaikkea fundamenttianalyysiin. Suurin osa ajasta kuluu kyllä laadulliseen analyysiin scuttlebutt-metodilla. Hyvin on palvellut so far sekä itseäni, että sijoittajia. Nousumarkkinassa indeksien biittaus on vaikeaa, mutta suunnan kääntyessä ihmiset kääntää fokuksen säännönmukaisesti kasvusta takaisin kassavirtoihin. 

0
+1
0
-1
0
0