Olet täällä

Hajauttaminen, teoriasta käytäntöön

22.12.2015, 12:28
#1
Liittynyt:
17.9.2014, 10:16
Viestejä:
353
Pisteet:
+223

Luin Akin uusimman blogin ja se pisti miettimään omaa sijoitusvarallisuuttani ja sen allokointia. Luen toki mielelläni jos joku haluaa sanoa jotain merkityksellistä teoriasta ja oikeaoppisesta hajauttamisesta. Enemmän kuitenkin kiinnostaa kuulla miten porukka on ihan oikeasti itse tehnyt.

Eli miten olet hajauttanut sijoituksesi eri omaisuuslajeihin? Kuinka montaa eri osaketta omistat? Kuinka paljon on mahdollista velkaa? Kuinka paljon painoa on isoimmalla yksittäisellä osakeella tai muulla sijoituksella?

Jos joku haluaa kertoa, niin ainakin itse lukisin myös mielelläni perusteluita ja kohteita.

 

 

Meillä on vaimoni kanssa asunto ja asuntolainaa vielä jäljellä.

Sijoitusvarallisuudestani n 80-90 % on pörssiosakkeissa, joita on 15 eri yhtiöistä. Isoin yksittäinen osake on 20-25 % salkusta.

 

 

0
+1
0
-1
0
0
22.12.2015, 15:34
Liittynyt:
26.2.2015, 22:53
Viestejä:
181
Pisteet:
+194

Teoriasta on jäänyt mieleen sen verran, että osakemarkkinoilla 8-10 osakkeen jälkeen lisähajautuksen tuoma hyöty alkaa tippua voimmakkaasti, eli yhtiökohtainen riski pienenee enää hitaasti. Se on sitten toinen juttu, että haluaako sijoittaja edes minimoida yhtiökohtaista riskiä. Jos tavoitteena on biitata markkinat, niin eikö juuri tuon yhtiökohtaisen riskin väärinhinnoittelun tunnistaminen ole se komponentti jolla riskikorjattua ylituottoa tehdään? Jos väärin hinnoiteltuja osakkeita on kullakin hetkellä markkinoilla määrä n, niin varmaan tuosta joukosta on helpompi löytää 5 kuin 50 osaketta? Minusta teorian valossa osakevalinnalla ylituottoja hakevan sijoittajan kannattaa siis pitää hajautus melko suppeana.

Omasta sijoitusvarallisuudesta noin kolme neljäsosaa on tällä hetkellä kiinteistöissä, jotka tosin realisoidaan tehtyjen sopimusten mukaisesti seuraavien parin vuoden aikana. Lopun neljänneksen pitäisi periaatteessa olla osakevarallisuutta, mutta sijoitusaste pyörii tuon osuuden suhteen tällä hetkellä jossain 70% kieppeillä. Hiukan on salkun pohjalla myös käteistä, ja loput ovat sitten korkosijoituksissa (talletukset).

Jos katsoo pelkästään osakesalkkua, niin ulkomuistista sieltä löytyy tällä hetkellä 9 lappua. Hajautusta on vähän liikaakin, joku 6-8 osaketta olisi mielestäni tällä hetkellä minulle sopiva määrä. Isoin positio muodostaa tällä hetkellä hiukan alle viidenneksen osakevarallisuudesta (salkun käteinen ja korkosijoitukset huomioitu). Suunnitelmissa on hiukan tuota parhaan idean painotusta vielä nostaakin.

Jatkossa kiinteistösijoitusten paino salkussa laskee huomattavasti, vaikka "erääntyvien" kiinteistösijoitusten tilalle pitäisi uusiakin löytää. Tilalle osakkeita ja ehkä metsää jos sitä sattuu sopuhintaan vielä jostain saamaan. Nordaxin korkosijoituksistakin on tarkoitus päästä eroon, kunhan rahalle löytyy uusia kriteerit täyttäviä kohteita. Perustilanteessa sijoittaisin mielelläni pääosan varallisuudestani osakkeisiin (esim. 70%) ja loput vaihtoehtoisiin kohteisiin (kiinteistöt, metsä, korkosijoitukset).  Osakesalkun hajautuksen yritän pitää jatkossakin kohtuullisena, eli mielellään tuolla 6-8 osakkeen välillä.

Allokaatiopäätösten suhteen myös ajallinen hajauttaminen on minusta tärkeää. Vaikka varallisuutta siis vapautuu tulevina vuosina muista kohteista, niin nykyisessä markkinaympäristössä osakesijoitusasteeni suhteessa kokonaisvarallisuuteeni ei tule tekemään mitään äkkihyppäystä. Vaikka hakisinkin osakemarkkinoilta ylituottoja, niin uskon mahdollisuuksieni olevan paremmat jos pidemmän salkun osalta keskityn osakevalintaan ja hajautan osan ajallisesta riskistä pois.

1
+1
0
-1
1
0
22.12.2015, 21:28
Käyttäjän Jallunpihtaaja kuva
Jallunpihtaaja (ei varmistettu)

En usko, että markkinoita pystyy biittaamaan ilman todella hyviä näkemyksiä ja suurta panostusta analyyseihin ja screenereiden käyttöön. Se veisi niin paljon aikaa ja hermoja, että itse kuukausisäästän etf:iin (4kpl) sekä nordnetin kuluttomiin superrahastoihin (3kpl). Keväällä aloin vähentämään säännöllisiä ostoja, nyt käteisenä lepää 40% salkusta, loput on siis etf:ssä. Jos keksisi mihin sijoittaisi, mielelläni pistäisin rahat töihin. Indeksien arvostustaso tuntuu olevan jo aika korkea. Korkopapereista korkotodistukset kiinnostaisivat, mutta en osaa vielä arvioida niiden riskin ja tuoton suhdetta. 

0
+1
0
-1
0
0
31.12.2018, 22:10
Liittynyt:
31.12.2018, 20:42
Viestejä:
10
Pisteet:
+4

Oma tavoitteeni on päihittää Helsingin pörssin keskituotto pitkällä aikavälillä  Sanotaan nyt vaikka, että onnistumista mitataan aikaisintaan seuraavan vuosikymmenen puolivälissä. Ei kuukausittain, kvartaaleittain, eikä vuosittain.

Tällä hetkellä välineet ja hajautus on seuraavat:

55% Pyn Elite (Vietnamin markkinalle sijoittava rahasto, johon lähdin mukaan vuoden 2016 notkahduksesta)

45% Nokia. Nämä hankin vuosi sitten kun Nokiaa myytiin alle 4 eurolla. Inderesin analyysi ja ymmärretytävät videot saivat innostumaan aliarvostetusta yrityksestä, jonka markkina on lähdössä vetämään kiihtyvään tahtiin vuosikausiksi 5G:n myötä.

Molemmat sijoitukset hankin ilman ajallista hajautusta, kertarykäisyllä. Vietnam on pullistunut vajaassa 3 vuodessa reilut 30%, Nokia vuodessa lähes samat 30%.

Näillä on tarkoitus myös jatkaa. Mikäli hajauttamalla vielä johonkin kolmanteen kohteeseen voin parantaa seuraavan 5 vuoden tuottoja, otan suurella mielenkiinnolla vinkkejä vastaan.

Luotto näihin kahteen on itselläni niin kova, että ihan heppoisin perustein en niitä muuksi lähde muuttamaan.

Muuta hajautusta ei ole, eikä myöskään käteistä (no, on sitä noin 2% salkun arvosta)  Nokiaa olen ostellut  lisää aina kun olen saanut kasaan 1000 kappaleen ostoerään tarvittavan summan. Yli 5 euroa en kuitenkaan aio maksaa ja seuraava ostos tapahtuneekin Vietnamiin, jos Nokia ei kyykkää.

Tälllä setillä mennään myös läpi mahdollisen karhumarkkinan. Erkaneminen näistä sijoituksista tapahtunee joskus hamassa ja kaukaisessa tulevaisuudessa hitaasti keventämällä, ja vain sillä ehdolla, että tiedossa on tuottavampia kohteita tai nostettavalle rahalle on todellista tarvetta. Oletan, että Nokian 5G-liiketoiminnan kliimaksi ajoittuu jonnekin 5-10 vuoden päähän. joten mikään kiire ei ole. Vietnamin vauhdikas talouskasvu jatkunee myös yli seuraavan vuosikymmenen. 

 

 

 

1
+1
0
-1
1
0
29.1.2020, 12:13
Liittynyt:
9.6.2014, 17:41
Viestejä:
1160
Pisteet:
+839

0
+1
0
-1
0
0
29.1.2020, 18:39
Liittynyt:
29.1.2020, 17:54
Viestejä:
212
Pisteet:
+244

Uusi kirjoittaja ilmoittautuu! 

Olen lukenut Sijoitustiedon mielenkiintoisia blogeja ja keskusteluja aiemminkin, mutta nyt tuli niin henkilökohtainen kysymys, että päätin kirjautua itseni näköisellä nickillä. Talousopinnot rajoittuvat telaketjuteknokraatin minimivaatimuksiin läpäistä tentti muistisäännöllä, että kredit on ikkunan puolella, kun alkaa samalla kirjaimellakin. Tai ei se ikkuna ala, mutta karmi alkaa. Opintojen jälkeisinä vuosikymmeninä talouden numeroanalyysit ja tunnusluvut avasivat numero- ja laskukaava-ammattilaiselle mielenkiintoisen harrastuksen. 

Eläkkeelle on vielä vuosia aikaa, mutta tavoite on hankkia lisäeläkettä työeläkkeiden päälle, ei vanhaa amerikkalaista nyrkkisääntöä 100-ikävuodet osakepainoa ole aikomustakaan noudattaa. Huonon osinkovuoden pienempi tulo eri kaada velatonta taloutta, vaikka saattaakin lykätä auton vaihtoa tai rajata lomailun kotimaahan pitkien lentojen sijasta. Ja tällä taustalla: 

Maailmanlaajuinen hajautus Seligsonin passiivisilla osakerahastoilla kolme mannerta + Top Brands. Lisämausteena pieni nurkka kehittyviä markkinoita. Nämä voi aikanaan valita myykö vanhimmasta päästä vai vaihtaako maksamaan osingot ulos tuottoja realisoimatta. Nämä kaikki kk-erinä jatkuvasti suhdanteita miettimättä.

Toisistaan tietoisissa erillisissä osakesalkuissa on 23 eri osaketta, joita manageeraan itse ja ainakin toistaiseksi vain Helsingin pörssistä. Toimialoista kaikki muut paitsi liikenne, viestintä ja metallinjalostus, paitsi raksafirmamme Rami ja Cramo ostettiin juuri pois. 

Osakesalkun nurkassa on pieni erä OMX25H ETF:aa, jotka voi tarvittaessa realisoida suoria osinkotuloja menettämättä vaikka sitten kun talo tarvii isompaa remppaa, eikä Rva anna minulle enää lupaa kiivetä katolle tekemään sitä itse. Seligsonin rahastoissa on myös pieni nurkka corporate bond ja valtion obligaatiorahastoja odottamassa likvidointia ja osakepainon nostamista 100 % sitten kun TV uutisissa kerrotaan, että talous on rikki eikä maailma toimi enää. 

Kauan sitten aloitetut sijoitusvakuutukset on jo oman pääoman osalta siivottu tyhjäksi viime vuonna, kun hallitus veropäätöksillään niin pyysi tekemään. Kaikki nostot on työnnetty saman tien takaisin suoriin osakkeisiin ja passiivisiin rahastoihin. Verokuoriin verokarhun vangiksi jäänyt tuotto on tarkoitus purkaa samaan tarkoitukseen lähivuosina, että pysyy alle suuremman pääomatulon veroprogression rajan (osingot huomioon ottaen). 

Tavoite on työeläke huomioon ottaen eläköityä suunnilleen samoilla tuloilla kuin työvuosina oli käytettävissä ja koska kuolinpäivän määrittely on traumaattinen kokemus, salkut mitoitetaan pelkälle osinkotuotolle mahdollisen arvon nousun jäädessä puolustamaan salkkua inflaatiota vastaan. 

Näillä asetuksilla osakemarkkinoiden tasokorjaus tulee osumaan tänne varsin lujaa, mutta osinkostrategialla tuo merkitsee vain ostamista romahtaneilla markkinoilla entistä suuremmalla osinkopotilla. Pidemmässä lamassa tietenkin osingotkin kyykkäävät, mutta silti arvoa vähemmän. 

1
+1
0
-1
1
0