Olet täällä

Kolumnit

Yhdistelmärahastoilla saa sekä huonon tuoton että ison riskin

En ole koskaan sijoittanut yhdistelmärahastoon. Enkä edes suositellut kenellekään sellaiseen sijoittamista, vaikka sijoitusneuvoja on miulta tivattu 80-luvulta asti. En tosin välttämättä ymmärrä miksi. Mahdollisesti ovat kuvitelleet törmänneensä johonkin sokeiden maassa suunnistavaan yksisilmäiseen. Tässä olisivat kaikki kykyni tulleet kyllä iloisesti yliarvioiduiksi. Omasta mielestäni olen lähinnä finanssimatematiikan perusteet jotenkuten hallitseva sunnuntailapsi.

Olinkin käsityksessä, että osake- ja korkotuotteisiin sijoittaviin kovakuluisiin yhdistelmärahastoihin ei enää nollakorkoympäristössä sijoita kuin kaikkein finanssilukutaidottomin kansanosa. Luettuani uusimman Talouselämän, tämä ihmisryhmä osoittautui 640.000 henkilön suuruiseksi.

Tämä on yli kaksi kertaa Vasemmistoliiton saama äänimäärä viime eduskuntavaaleissavaaleissa. Itse asiassa enemmän ääniä, kuin mitä mikään puolue sai edes vappusatasia lupaamalla vajaa kolme vuotta sitten kerättyä. Aluevaaleissa ei mikään puolue haaveilekaan tällaisesta äänisaaliista, vaikka keksisi vastustaa bensan hinnan korotuksia.

Mitä ilmeisimmin ihmiset siis edelleen laittavat rahojaan 1,4 prosentin hoitokuluisiin rahastoihin, joissa puolet rahoista matkii indeksiä ja toinen puoli sijoittaa nollakorkoihin. Kymmenen suosituimman suomalaisen rahaston joukosta löytyi seitsemän (7) tällaista pitkällä aikavälillä varmaa indeksihäviäjää.

Joo, olen tietoinen aktiivirahastojen vaikeuksista biitata osakeindeksejä, mutta yhdistelmärahasto ei edes yritä.

Jos korot nousevat, yhdistelmärahaston korkosijoitukset ottavat osumaa

Tuulipuvut eivät yleensä ymmärrä, että korkojen noustessa, korkosijoituksista tulee pataan, koska bondien hinnat laskevat. Rahoituksen professori Puttonen havainnollistaa vaikutuksen kompaktisti: ”Nyrkkisääntö on, että kymmenen vuoden obligaatioissa prosenttiyksikön nousu koroissa tarkoittaa sijoituksen kymmenen prosentin laskua”.

Myöhemmin sitten korkosijoitukset taas tuottavat vähän enemmän. Mutta osumaa tulee välittömästi. Itse edustan sitä suurehkoa teologista koulukuntaa, jonka mukaan EKP ei pysty enää ikinä nostamaan eurokorkoja merkittävästi nollan yläpuolelle. Toivottavasti muuten on muitakin mahdollisuuksia, kuin tässä asiassa oikeassa oloni.

Joka tapauksessa, jos rahasi ovat yhdistelmärahastoissa siksi, että arvelet korkojen jostain syystä lähiaikoina nousevan, toimintasi on epäloogisehkoa.

Jos osakkeet laskevat, ottavat yhdistelmärahaston osakkeet osumaa

Siviiliväestö suhtautuu riskiin vähän kuin mie kansantanhuihin. Eli merkitsee mieluummin OP-Maltillista kuin OP-Rohkeaa. Tosin jos haluaisi vain puolen sijoitusrahoistaan altistuvan osakemarkkinoiden turbulenssille, olisi parempi sijoittaa puolet vähäkuluiseen tai kuluttomaan osakerahastoon kuin kaikki isokuluiseen yhdistelmärahastoon.

Itse olen pyrkinyt tällä vuosituhannelle sijoittamaan rahoistani syklin yli 120 prosenttia osakkeisiin. Nuorempana olin vähän aggressiivisempi. Tämä kuulostaa monen korvaan hyvinkin vastuuttomalta. Mutta ei se nyt sentään ainakaan niin hönöä ole, kuin luopua puolesta tuotoista ja maksaa vielä palkkiota jollekulle tästä touhusta.

Olen aika varma, että jos tulisi korkojen nousu ja sitä seuraava pörssiromahdus, olisivat nämä Maltilliset sijoittajat keskimäärin enemmän kauhuissaan kuin kaltaiseni yli sadan prosentin osakepainoilla ajelevat. Oman filosofiani mukaan pörssikuoppiin kannattaakin suhtautua lähinnä ostomahdollisuuksina.

Jos osakemarkkinoiden lasku pelottaa, älä sijoita osakkeisiin. Koska ne romahtavat kerran pari vuosikymmenessä kuitenkin. Ja tämän ominaisuutensa ansiosta tarjoavat portfoliosijoittajalle parempaa ja varmempaa tuottoa kuin nollakorkoiset valtionlainat.

Tiedän kyllä, miksi ihmiset sijoittavat niinkin hönöihin kohteisiin kuin yhdistelmärahastoihin. Se johtuu siitä, että

Pankkien myyntihenkilöihin luotetaan

Lopetin varainhoidon ja yritin lopettaa sijoitusneuvonnan liian stressaavina vuonna 1995. Muutaman kerran miut on kuitenkin saatu piiritettyä nurkkaan ja uhattua riittävän tehokkailla kidutuskeinoilla. Jossain määrin itsesuojeluvaistoisena olen päätynyt näissä tilanteissa suosittelemaan vähäkuluisia osakeindeksirahastoja.

Tosin turhauduin aika pahasti, kun vajaat parikymmentä vuotta sitten jouduin uimaan itseni ulos ahtaasta paikasta, jossa miulta kiristettiin sijoitusneuvoja. Indeksirahasto-ohjeistusta menestyksekkäästi irti puristanut meni tämän jälkeen omaan ossuuspankkiinsa ja tuli sieltä ulos kuluiltaan kaikkein kalliimman yhdistelmärahaston kanssa.

Sain pahemman raivarin kuin viime vuoden budjettiesityksestä ja huusin luultavasti kovempaa kuin ulkoministeri Tarja Halonen virkamiehilleen. Sain selitykseksi ”Onhan pankilla ja sijoittajalla yhteinen etu saada raha tuottamaan”. Sen jälkeen olen väistellyt entistäkin huolellisemmin piiritystilanteita, joista pääsee murtautumaan vain sijoitusnäkemyksillä ulos.

Mutta olen pitänyt moneen otteeseen pankkiosakkeissa isojakin painoja. Kun ihmiset uskovat pankin yrittävän myydä niille sellaisia sijoitustuotteita, joista ne eivät itse saa siivua, voivat ne kansalle myydä vaikka neuvostoliittolaisia perseenpäristimiä.

Tiivistän vielä näkemykseni aiheesta:

En näe tilannetta, jossa sijoittaisin yhdistelmärahastoon, vaikka se olisi kuluton.

En tosin ole koskaan kuullut kuluttomasta yhdistelmärahastosta. Siinä ei olisi oikein myyntihenkilöille pihviä, joten sellaisia lienee yhtä paljon kuin provisiopalkattomia laatujobbareita.

Olen sijoittanut bondeihin ja jopa pitänyt likviditeettiä lyhyen koron rahastossa, mutta en ole ollut kiinnostunut - enkä näe kiinnostuvani - huonommista tuotoista ja tuplariskeistä.

En tietenkään syyllistä yhdistelmärahastoihin sijoittaneita, kuten jotkut huomionhakuiset ekonomistit päiväkauppiaita. Omilla rahoillaan saa nähdäkseni edelleen pelata kuten haluaa.

Keskustele sijoittamisesta tai avaa oma sijoitusaiheinen blogi. Tervetuloa foorumille!
Liity Sijoitustiedon jäseneksi