Olet täällä

Kolumnit

Kaupankäynti tuo hyvinvointia

Ihmettelin pikkupoikana kovasti, miten asiakkaat Lappeenrannan Kauppatorilla olivat valmiita maksamaan alle puolen litran isosta maidosta saman hinnan tai jopa enemmän kuin kaupasta sai koko litran. Itkettyäni itseni mummille eli T:mi Sirkka Peitsomalle kesätöihin 11-vuotiaana, pohdiskelin asiaa seitsemän kesän aikana säännöllisesti. En kyllä juurikaan työaikana, koska sadepäiviä lukuun ottamatta 70-80-luvuilla Peitsoman kahvikioskilla kävi aikamoinen ryysis.

Lopullisen vastauksen kysymykseeni sain Baumol & Blinderin ”Economics”-kirjasta syksyllä 1986. Siinä opetettiin, ettei kauppaa synny, ellei kummankin osapuolen hyvinvointi kaupasta lisäänny. Tekisi mieleni väittää, että olin omissa pohdinnoissani tullut samaan loogiseen lopputulokseen. Mutta totuus lienee, että vasta kansantaloustieteen perusoppikirjan lukeminen avasi silmäni asialle lopullisesti.

Päiväkauppiaat olisivat hyödyllisempiä kortistossa

Eräs ekonomisti väitti HS Visiossa, että

Päiväkauppiaat olisivat kansantaloudelle arvokkaampia työttöminä työnhakijoina. Päiväkauppa ei juurikaan tuota mitään, mikä nettona lisäisi ihmisten hyvinvointia, mutta työnhakijana olisi sentään tarjolla tuottavaan työhön.”

Odotetusti sijoittajatwitter repesi aiheesta. Huomionhakeminen lienee ollut alkuperäisen twiitin tarkoituskin. Kun saa oman ja firmansa nimen Pohjoismaiden laajalevikkisimpään sanomalehteen, voidaan operaation katsoa onnistuneen erinomaisesti. Nykypäivän ekonomistitkin osaavat operoida informaatiotalouden olosuhteissa.

Kansantaloustieteen pelkästään sivuaineena lukeneelle ei auennut, miten julkisen sektorin vajetta kasvattava työttömyyskorvauksen nostaja on kansantaloudelle hyödyllisempi kuin itsensä päiväkaupalla elättävä veronmaksaja. Ymmärrän toki, että daytreidaajat eivät varsinaisesti kehitä koronarokotteita tai torju ilmastonmuutostakaan. Tietenkin on olemassa paljon yleishyödyllisempiäkin ammatteja.

Toisaalta olin käsityksessä, että yleensä perustuslain lisäksi ekonomistitkin pitävät ammatinvalinnan vapautta suotavana asiana. Tietenkin joitakin ammatteja pitää reguloida, koska esimerkiksi vapaa lääkkeenmääräämisoikeus toisi melkoisesti sekä yksilöllisiä että yhteiskunnallisia ongelmia. Mitä ilmeisimmin sitten päiväkauppiaat tuovat taloustieteen tohtorin mielestä niin paljon ulkoishaittoja, että heistä olisi enemmän iloa kortistossa.

Päiväkauppiaiden ei tosin väitetty tuottavan varsinaisia haittoja, heidän vain väitettiin olevan yksinkertaisesti yhtä hyödyttömiä kuin huumekauppiaat. Vertaus on nähdäkseni haettu trollausmielessä, koska huumeista on selkeitä ulkoishaittoja ainakin Piritorilla. Jos joku tyytyväisenä elättää itsensä päiväkaupalla, on tästä vaikea kaivaa ulkoishaittoja edes pahantahtoisen ekonomistin.

Lisäksi päiväkauppiaat kiistatta parantavat osakemarkkinoiden likviditeettiä, tehokkuutta ja hinnanmuodostusta lisäämällä kaupankäynnin volyymiä. Ekonomistiheromme mukaan ”On myös kyseenalaista, tarvitaanko likviditeettiä lisää juuri nyt, kun nousumarkkinoilla kauppa käy muutenkin hyvin”.

Tässä hän osoitti rajallisen ymmärryksensä pörssimarkkinoista, koska

Lisäkaupankäynti lisää hyvinvointia

Osakemarkkinoillakaan kauppa ei synny, ellei myyjä koe myyvänsä vähemmän arvoista tavaraa kuin ostaja ostaessaan. Välittömästi kaupan jälkeen molemmat ovat tyytyväisiä, eivät kai ne muuten olisi laittaneet odaa sisään?

Riippumatta tulevasta kurssikehityksestä, molemmat osapuolet voivat olla jatkossakin tyytyväisiä kauppaan, koska

Ihmisten likviditeettitarpeet ovat erilaisia

Tunnen ihmisiä, joiden suurin taloudellinen huolenaihe juuri tällä hetkellä on miinuskorkojen väistely. Lisäksi tunnen väkeä, joiden suurimpana murheena on likviditeetin puute. Kun edelliset saavat työnnettyä ylilikviditeettinsä johonkin tuottavaksi arvelemaansa kohteeseen, he ovat tyytyväisiä. Jälkimmäiset taas ovat onnellisia, jos saavat osakkeitaan rahaksi.

Molempien osapuolten etu on

Pienet transaktiokustannukset

Osakevälitysmarkkinat ovat hyvin kilpaillut. Suurempi kaupankäynnin volyymi tuo kaupankäyntikustannuksia kiistatta alas. Huomattavaa on, että suurin kaupankäyntikustannus nykymarkkinoilla usein on osto- ja myyntikurssin välinen ero eli spreadi.

Osakemarkkinoilla askartelee pilvin pimein markkinatakaajia ja pienten spreadien hyödyntäjiä algoritmit arsenaalissaan. Tähän väliin kun tunkee vielä päiväkauppiaita, niin volyymin kasvamisen lisäksi spreadit pienevät. Nykyisillä kaupankäyntikustannuksilla voi hyvinkin pienillä hintaeroilla tehdä voitollista kauppaa. Miulla on tästä muutakin kuin kutitustuntumaa, vaikken päiväkauppias olekaan.

Kaikille, jotka joskus ostavat tai myyvät osakkeita, on päiväkauppiaista pelkästään hyötyä. Kun esimerkiksi perikunta laittaa peijaisten jälkeen papan salkun lihoiksi, saavat he siitä päiväkauppiaiden ansiosta enemmän.

Toki päiväkaupan yhteiskunnallinen vaikutus on rajallinen. Mutta ainakin mikrotasolla rajatulle ihmisryhmälle (=osakesijoittajille) positiivinen. Tämä joukko on muuten viime aikoina ilahduttavasti ollut kasvamaan päin.

Miksi ilahduttavasti? Lainaan Mikko Mäkistä, jonka twiittiketju aiheesta on muutenkin erinomainen.

Itselleni pörssi on mielenkiintoinen maailma, josta oppii paljon maailmasta. Ihmisten psykologiasta, teknologiasta, taloudesta ja itsestään.

Siihen uppoutuminen ei ole aina hukkaan heitettyä aikaa. Muuan Jeff Bezoskin keksi idean kirjakaupasta ollessaan hedge fundissa töissä.”

Sellaisen, joka ”nautti itsekin nuorena markkinoiden seuraamisesta it-kuplan aikanaan” ja luultavasti poltti näppinsä kuplassa, perspektiivi asiaan on luonnollisesti erilainen. ”Näppien polttaminen” on siis omaa pahansuopaista arvailuani.

Lisäksi jutussa missattiin muitakin pointteja. Esimerkiksi

Puhtaita päiväkauppiaita on Suomessa kourallinen

Kun hyökätään pelkästään päiväkauppaa tekevien kimppuun, on kyseessä hyvin rajallinen ryhmä. Mikon valistuneen arvauksen mukaan ”ei kovin montaa kymmentä”. Lähes kaikilla aktiivistakin kauppaa tekevillä on osakkeita hallussaan myös yli yön ja vieläkin pidempiä jaksoja. Esimerkiksi omassa salkussani pisimpään ovat olleet KPY:t vuodesta 1998.

Joten hyökättiin hyvin pienen ihmisryhmän kimppuun, josta ei ole mitään varsinaista haittaa, mutta josta on melko suurelle ihmisryhmälle ainakin pienehköjä hyötyjä. Kaikenlaista sitä touhuillaan huomiotalouden nimissä. Osaan sitä miekin ja unohdin jostain syystä tässä jutussa mainita sekä ekonomistin että leipäpuunsa nimen.

Huomattavaa kuitenkin on, että

En suosittele puhdasta päiväkauppaa kenellekään

Olen varma, että nykyinen innostus päiväkauppaan menee ohi, aivan kuten 90-luvun alun innostus johdannaiskauppaan ja vuosituhannen vaihteen villitys ostaa teknoja sokkona. Lähes kaikki sitä yrittävät tulevat polttamaan siipensä ja menevät lopulta ”oikeisiin töihin”. Nollasummapelissä (miinus transaktiokustannukset) hyvin kilpailluilla markkinoilla ja tekoäly vastustajana voittaminen on hyvin vaikeaa. Ainakaan mie en pystyisi.

Joku pieni murto-osa todennäköisesti jatkaa pitkäänkin, ehkä jopa läpi elämän, kasvattaen samalla muita sijoituksiaan. Mutta kun meillä on perustuslain takaama ammatinharjoittamisen ja omaisuuden suoja, saa jatkossakin omilla rahoillaan pelata kuten haluaa.

Mutta ongelmalliseksi näen, että

Päiväkauppa sopii liian hyvin pelivietin tyydyttämiseen

Pomppuisilla nousumarkkinoilla voi heitellä positiivista kolikkoa niin usein ja niin pitkään, että se on peliongelmaan yhtään taipuvaiselle hyvin vaarallista. Nopearytmiset pelit, jossa voitonmahdollisuus on korkea, ovat tutkitusti kaikkein koukuttavimpia.

Tälle ei valitettavasti voi oikein mitään muuta, kuin yrittää kannustaa nuoria ja miksei vanhojakin (tosin oppivat paljon huonommin) pitkäjänteiseen osakesijoittamiseen päiväkaupan sijaan. Tätä esimerkiksi Nordnetin talousasiantuntija ja Ekonomiliiton puheenjohtaja Martin Paasi on tehnyt ansiokkaasti jo pitkään.

Martin on osakeindeksirahastosijoittamislahkon ylipappi Suomessa. Mie taas sitten kirjoittelen enimmäkseen siitä, miten suoraa osakehuumetta voi viihdekäyttää vastuullisesti ja sivistävästi tai hyvällä tsägällä jopa tuottoisasti.

Näen ainakin Martinin toiminnan yhteiskunnallisesti hyödylliseksi. Vaikkei tuotakaan mitään tavaroita muiden käytettäväksi. 

Sijoitustieto 13.6.2021: Treidaajalla on riski tulla peliongelmaiseksi

Keskustele aiheesta

Keskustele sijoittamisesta tai avaa oma sijoitusaiheinen blogi. Tervetuloa foorumille!
Liity Sijoitustiedon jäseneksi