Olet täällä

Kolumnit

Taksikuskien edustajat eivät ymmärrä markkinataloutta – eikä osa asiakkaistakaan

Sain pitkästä aikaa riesakseni nettikiusaajan, kun twiittasin: ”Palasin Uber-asiakkaaksi, kun perinteiset nostivat hintoja pitkillä matkoilla. Kamppi-Itä-Pakila 25€ suunta. Suosittelen #Uber'ia #taksiuudistus-kitinän sijaan.” Motivaationi oli jakaa kavereilleni hintatietoja.

Seurauksena oli, että yksi luetun ymmärtämisessä rajallisilla kyvyillä varustettu taksiaktivisti pommitti hetken aikaa twitteriäni ”Harmaan talouden kannattaja” -viesteillä. Huomautin Uberin olevan nykyisin laillinen, minkä jälkeen kyse ei liene enää harmaasta taloudesta. Suomen verottajan oletin ainakin vähän pitemmällä aikavälillä kyllä pitävän puolensa. Tähän ei tullut mitään relevanttia reaktiota.

Viestejäni kierrätettiin taksikuskien keskuudessa siinä määrin, että taksin suurkuluttajana jo hiukkasen huolestuin. En erityisesti halunnut tulla maalitetuksi kuin Rebekka Härkönen, joten lammasmaisesti lopetin kommentoinnin kokonaan.

Karjalaisilla on verenperinnössä, että silloin kun ollaan Venäjän vallan alla, on pragmaattista esittää nöyrää. Tässä eroamme esimerkiksi pohjalaisista radikaalisti. Mutta kaakko ei unohda.  Tarjoan taas päätäni pölkylle analysoimalla taksimarkkinaa yleensä ja Uberia erityisesti.

Uber-kuskit eivät maksa veroja

Kun Uber oli laiton, kuskit tuskin veroja maksoivatkaan. Kun koko tulo oli rikoksella ansaittua, sen ilmoittaminen olisi ollut vähän hönöä.

Uber kokeili ennen taksiuudistusta Suomen viranomaisten toimintakykyä. Kun käräjäoikeus määräsi Uberin maajohtajan Joel Järvisen omaisuutta takavarikkoon, se havaitsi Suomen liian haastavaksi markkinaksi laittomaan toimintaan. Pyyhe lensi väliaikaisesti kehään.

Olin sitä mieltä, että taksiuudistuksen jälkeen tilanne muuttuisi. Ei Suomen verottaja pitkään katsele isoa harmaata toimijaa, joten Uberilla oli intresseissä hoitaa toimintansa lailliselle pohjalle myös verottajan suuntaan, tai bisnes loppuisi tavalla tai toisella.

Järvinen kirjoittikin viikko sitten Talouselämän Tebattiin ”Oman sovelluksensa avulla Uber tekee yhteistyötä verottajan kanssa Suomessa ja jakaa tiedot tuloista sekä ajoista vuosittain”.

Olisi hyvin tyhmää kirjoittaa näin, jos se ei olisi totta. Verottajan edustajatkin lukevat Talouselämää. Uber on niin kuuma porkkana, että käytännön varmasti joku viranomainen tarkastaa, ovatko asiat todellakin kunnossa.

Uber-kuskien pitäisi olla työntekijöitä

Ymmärrän hyvin, miksi muut taksiyrittäjät vaativat Uber-yrittäjille palkansaajan asemaa. Kun yrittäjä maksaa auton huoltoineen ja vakuutuksineen, huolella verotetun polttoaineen ja rengin palkan sivukuluineen, ei viivan alle jää juuri mitään.

Lisäksi tiedän taksirenkien pääsääntöisesti tienaavan mitättömän vähän. Tästä johtuen työvoiman saatavuuskin on rajallista. Renkien hommat kelpaavat lähinnä maahanmuuttajille - tämän on voinut päätellä jo kauan ennen taksiuudistusta ainakin Helsingin sofööreistä.

Nähdäkseni kuitenkin työnantajan rooliin kuuluu määräysvalta työntekijöihinsä nähden. Uber-kuskit lähtevät kuitenkin ajoon silloin kun lystäävät ja suhaavat missä haluavat. Uber tarjoaa alustan ja määrittelee hinnat ja siinä kaikki. Jos autoja ei tunnu olevan tarpeeksi liikenteessä, vaikka kyytejä kysellään, nostaa Uber hintoja patistellakseen kuskeja radalle.

Luonnollisesti olisi aina kiva jyrkentää kilpailijan verokiilaa, mutta Uber-kuskit täyttävät kyllä normaalit yrittäjän kriteerit.

New York Cityn Taxi and Limousine Comission muuten määräsi alustakuskeille minimipalkan viime joulukuussa. Epäilen keltaisten taksien lobanneen voimakkaasti tämän puolesta. Taksiliittokin varmasti kannattaisi minimipalkkaa Uber-kuskeille, mutta vastustaisi tavallisille rengeille.

Uber-autot ovat rämiä ja kuskit huonoja

Käytin Suomessa muutaman kerran Uberia ennen taksiuudistustakin. Autot ja kuskit olivat enimmäkseen melko eksoottisia. Tottelivat kuitenkin GPS:ää ja suullisia englanninkielisiä ohjeita, ja joka kerta pääsin perille.

Uudistuksen jälkeen uberöintini on sujunut pätevien kuskien kyydissä ja autotkin ovat olleet laadukkaampia. Tämä on Adam Smithin näkymättömän käden aikaansaannos. Jokaisesta matkasta asiakas antaa arvion viisitähtisellä asteikolla. Jos kuskin tähti himmenee, Uber rajoittaa kyytien tarjoamista kyseiselle yrittäjälle tai lopettaa kokonaan.

Laittomana uberia uskalsivat suhata vain epätoivoisimmat tapaukset, nyt kuskiksi voi ryhtyä myös lainkuuliainen kansalainen. Näin ollen halukkaiden uber-yrittäjien tarjonta on lisääntynyt radikaalisti.

Koska jokaisesta matkasta arvioidaan sekä kuski että asiakas, kumpienkin laatu paranee luonnollista reittiä. Kehitys ei tietenkään ole kilpailijoiden mieleen, mutta markkinataloutta vastaan sotiminen onkin välillä turhauttavaa.

Berner nosti taksien hintoja

Taksiuudistus poisti takseilta myös hintasäännöstelyn. Uudistustahan markkinoitiin hintojen varmalla laskulla, ja tämä oli harhaanjohtavaa. Kun joku sanoo varmuudella tietävänsä jonkun hyödykkeen hintakehityksen tulevaisuudessa, suhtaudun sen muihinkin juttuihin entistä epäluuloisemmin. Tosin miekin kirjoitin ”Odotettavissa on taksien hintojen laskua ja tarjonnan lisääntymistä”. Joten suhtautukaa siis muihinkin juttuihini varauksella. ”Odotettavissa on tarjonnan lisääntymistä ja hintadifferentaatiota”, eli eri kyydeille erilaisia hintoja olisi ollut fiksumpi tai ainakin varmempi ennuste.

Toki tarjonnan lisääntyminen tavallisesti laskee hintoja. Mutta hintakaton samanaikainen poistaminen mahdollisti myös aiempaa kalliimman hinnoittelun.

Aluksi Helsingissä taksien hinnat tulivatkin radikaalisti alas. Lähtömaksut romahtivat pyöreästi kympistä vitoseen. Sittemmin taksiyhtiöt ovat keksineet veloittaa matkan lisäksi myös ajasta ja monilla yhtiöillä pitkien matkojen hinnat ovat nousseet. Tämä on johtanut jopa minun enimmäkseen markkinataloushenkisessä somekuplassani aktiiviseen Anne Bernerin helvetin tuleen toivottamiseen.

Hintojen noston mahdollistivat asiakkaat, jotka edelleen enimmäkseen ottivat tolpalta ensimmäisen auton hintoja sen kummemmin tarkistamatta. Jotkut dinosaurukset kieltäytyvät käyttämästä älypuhelinta, ja soittavat taksin vanhaan malliin taksikeskuksesta. Jos yrittäjältä tilataan tuote hintaa tarkistamatta, on turha muuten odotella muuta kuin perinteistä kaverihinnoittelua. Kavereillehan myydään yllättävän usein vähän kalliimmalla. Ne kun mielellään ostavat tutulta toimittajalta eivätkä välttämättä jaksa markkinahintoja tutkia.

Ymmärrän tämänkin hyvin. On paljon helpompaa vain tilata taksi ja toivoa sen hinnan pudonneen. Miullekin on aina iso kynnys aloittaa uuden apin käyttö. Lisäksi omilla rahoillaan saa pelata miten haluaa.

Minun taksikuluni ovat kuitenkin laskeneet selvästi. Vastenmielisyyteni uuden tekniikan käyttämiseen ei ole kuitenkaan niin vahva, että olisin unohtanut äidinäidinisäni ohjeen. Vanhan punakaartilaisen usein toistelema hokema oli ”Pulut ei paskanna meillekään taivaasta rahaa”.

Taksien tarjonta on lisääntynyt merkittävästi, ja tämä on minulle selkeästi tärkeämpi asia. Neljältä saa taksin nykyisin jonottamatta myös viikonloppuisin ja jopa pikkujouluaikaan. Sama homma perjantaisin viideltä, vaikka tulisi yllättävä sadekuuro.

Monet kaverini ovat alkaneet lyhyillä matkoilla käyttää taksia, kun hinta on puoliintunut. Taksiliiton edustajat ovat viime aikoinakin puhuneet kyytien määrästä. Se on käsitelty jonain muka kiinteänä määränä, joka välillä lisääntyy hinnoista riippumatta. Puheenjohtajansa kuitenkin myönsi hiljan, että ”taksikyytien kysyntä on kasvanut ja asiakkaita on enemmän kuin ennen”.

Kiinteiden hintojen aikana ajettujen taksimatkojen määrä riippuikin lähinnä suhdanteista. Kyselin vielä pari vuotta sitten säännöllisesti vanhemmilta kuskeilta, onko ajoa ollut enemmän vai vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Tätä suhdanneindikaattoria ei voi enää käyttää, sniif.

Kyytien määrä määräytyy enimmäkseen markkinoilla, ja siihen vaikuttavat sekä kysyntä että nykyisin muuttuva tarjonta. Enimmäkseen siksi, että iso asiakas takseille on julkinen sektori, ja se tilaa sen verran kyytejä kuin hyväksi katsoo.

Taksiliitolle ja ay-liikkeelle onkin lähes mahdotonta myöntää, että hinnan lasku lisää kysyntää. Oli kyseessä sitten taksimatkat tai työn tekeminen.

Syyllistyn ennustamisen riskialttiiseen syntiin, että Taksi Helsingin markkinaosuus jatkossa laskee ja Uberin ja muiden sovelluspohjaisten taksiviritysten nousee. Lisäksi veikkaan pikkuhiljaa sovellustaksien leviävän pienempiinkin Suomen kaupunkeihin kuin Helsinkiin.

Otin muuten hiljan Uberin lentokentälle. Maahanmuuttajayrittäjä laittoi kuitenkin taksivilkun katolle lähtiessä, että pääsi ajamaan Fredaa pitkin kohdasta, josta vain taksit saavat ajaa.

Hän kertoi ajavansa sekä Uberia että tavallista taksia omalla lisenssillään. Ennen uudistusta kaveri oli ollut renkinä ja sanoi joka päivä haaveilleensa omasta autosta. Anne Bernerin ansiosta hän elää nyt unelmaansa.

Taksilainsäädäntö on siinä mielessä erikoinen eläin, että se on saanut monet paatuneet markkinatalouden kannattajatkin puhumaan melko pehmoisia. On ihan vapaaehtoistoimintaa ottaa taksi hintaa etukäteen selvittämättä. Jos ostaa sian säkissä, on turha ruikuttaa, että olipas aika kalliiksi karjuksi melko kapisen oloinen.

Las Vegas ja taksit

Olen Las Vegasissa elämässä omaa unelmaani, eli yritän pärjätä World Series of Pokerissa. Täällä on ympäriinsä sekä Uber- että tavallisia taksipysäkkejä. Lamppu katolla jonossa odottavista saa varautua maksamaan 30-60 prosenttia enemmän.

Mitä ilmeisimmin Suomessakin pystyvät eri kyydintarjoajat hinnoittelemaan periaatteessa hyvin saman tuotteen jatkossakin eri hinnoilla. Väsynyt turisti on ilahtunut, kun saa heti jonkun auton. Paljon taksia käyttävät hintasensitiiviset taas shoppailevat hinnoilla, minkä osaavat, pystyvät ja jaksavat. Mie olen - kuten Suomessakin - ajellut molemmilla.

Mitä taksikuskien kannattaisi tehdä?

Tunnen paljon taksialan toimijoita. Tulen yleensä heidän kanssaan hyvin toimeen, vaikka monet ovatkin roturealistisempia kuin mie. Mielelläni antaisin hyviä neuvoja, jos niitä tietäisin.

Tämä yhden kuljettajani oivallus olla sekä Uber- että lupayrittäjä kuulosti hyvältä idealta kassan maksimoimiseen. En nyt tietenkään käytännössä tiedä, miten näppärästi se toimii.

Rinteen hallituksen menestyksekäs lobbaus taksimittarien pakollisuuteen edesauttaisi myös kilpailutilannetta. Tosin Ubereihin pakollinen mittari nykytilanteessa tuntuisi suuren luokan hölmöilyltä, vaikka toki joku 500 euroa plus pakollinen investointi nostaisikin alalle tulon kynnystä kivasti. Miten villit mittarittomat taksit saadaan maksamaan veronsa, en tiedä. Mutta epäilen verokarhulta löytyvän muitakin käpäliä, kuin pakollinen turha kulu kaikille yrittäjille.

Mutta sen tiedän mitä ei ainakaan kannata tehdä. Ei kannata demonisoida saatikka maalittaa maksavia asiakkaita. Suivaantuneena nettikiusaamisesta olen jaksanut naputella Uberin paikalle entistä ahkerammin. Lisäksi olen kavereille privaatisti kehunut tuotetta. Epäilen tämän kolumninkin saattavan marginaalisesti lisätä Uberin suosiota.

Olisin kirjoittanut varmasti jostain enemmän sijoittamiseen liittyvästä, ellei miuta olisi yritetty vaientaa. Amerikkalaiset opettavatkin lapsilleen, että ”stand up to bullies”.

P.S. Ei ole yhtään Uberin osaketta, enkä näillä hinnoilla osta. Vaikka on siistiä käyttää samaa sovellusta Helsingissä, Los Angelesissa, Hong Kongissa ja Las Vegasissa, on alalla muitakin yrittäjiä, jotka kopioivat Uberin nerokasta toiminta-ajatusta. 75 miljardin markkina-arvo 11 miljardin liikevaihdosta haiskahtaa kalliilta alalla, jossa vallihaudat tuppaavat kuivumaan.

P.P.S. Lainaus Heikki Pursiaiselta:

”Ratkaisu syrjäseutujen taksiongelmiin ei voi olla syy markkinoiden tappamiseen kaupungeissa. Jos kunta havaitsee, ettei takseja ole sen mielestä riittävästi saatavilla, se voi itse ryhtyä toimenpiteisiin. On järjetöntä seisottaa kymmeniä tuhansia helsinkiläisiä sateessa sen vuoksi, että syrjäkylillä ei saada taksia.”

Aki Pyysing 9.7.2017: Adam Smithin näkymätön käsi tappaa sosialismin

Keskustele kolumnista tässä ketjussa

Johannes Ankelo: Mandatum Trader –treidaamista ympäri maailman
Liity Sijoitustiedon jäseneksi