Artikkelit

Sijoituskohteena pörssit - laatua ja osinkoa

Antti Leinonen |
Jaa Twiittaa

Ensimmäinen osakkeiden kauppapaikka syntyi vuonna 1602 Amsterdamissa, kun Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian hankkeita rahoitettiin laskemalla liikkeelle osakkeita. Osakkeenomistajista pidettiin kirjaa kauppakomppanian pääkonttorilla, ja näin sinne syntyi jälkimarkkina ostajille ja myyjille.

Ensimmäinen sääntelyn virallistama pörssi syntyi parisataa vuotta myöhemmin Lontooseen. Säännöt käsittelivät esimerkiksi kauppojen selvitystä mutta kielsivät myös ilotulitteet ja jalkapallon peluun pörssisalissa.

Modernin historian suurimpia muutoksia pörssien toiminnassa lienee elektroninen kaupankäynti, mikä osoittautui haasteeksi useille pörsseille. Esimerkiksi Rio de Janeiron pörssi kuihtui Sao Paulon pörssin mahdollistettua elektronisen kaupankäynnin ripeämmin. 1970-luvulla Nasdaq nousi nopeasti New Yorkin pörssin rinnalle sähköisen kaupankäynnin ja alhaisempien listautumisvaatimusten siivittämänä.

Listatut pörssit maailmalla

Alunperin pörssit olivat jäsentensä, osakekauppiaiden ja -välittäjien, yhteisomistuksessa. Sittemmin useiden eri maiden pörssit ovat listautuneet julkisen kaupankäynnin kohteeksi. Esimerkiksi Nasdaq ja New Yorkin pörssi ovat olleet listayhtiöitä vasta vuodesta 2005 ja 2006 lähtien.

Suppeasti varusteltujen osakevälittäjien kautta suomalaisen sijoittajan ulottuvilla ovat esimerkiksi Lontoon, Frankfurtin, Toronton ja New Yorkin pörssit sekä itse Nasdaq ja sen kautta Baltian ja Pohjoismaiden pörssit poislukien Norjan.

Laajemmin varusteltujen osakevälittäjien kautta voi ostaa esimerkiksi Hong Kongin, Johannesburgin, Sydneyn, Sao Paulon, Tokion tai Varsovan pörssien taustalla olevien yhtiöiden osakkeita. Euronext, jonka osake on listattu muun muassa Pariisiin ja Amsterdamiin, omistaa edellä mainittujen pörssien lisäksi Dublinin, Lissabonin, Oslon, Brysselin ja Milanon pörssit. Euronextin historia juontuukin aina ensimmäisiin hollantilaisiin kauppapaikkoihin.

Houkutteleva liiketoimintamalli

Osakkeenomistajan näkökulmasta pörssien liiketoiminnan luonne vaikuttaa mielenkiintoiselta. Pörssit nauttivat suhteellisen korkeista alalle tulon esteistä. Haastaakseen uuden kauppapaikan on saavutettava sidosryhmien luottamus riittävät verkostovaikutukset eli tavoitettava sekä ostajat että myyjät.

Pörssin liiketoiminta vaatii suhteellisen vähän pääomaa, joten niiden sijoitetun pääoman tuotto yltää lähes poikkeuksetta korkeisiin kaksinumeroisiin lukemiin. Pörssit takovat tyypillisesti tasaisia ja korkeita marginaaleja. Niiden kiinteät kulut eivät juurikaan kasva, kun kauppa kukoistaa. Lisäksi pörssien asiakkaiden, listautuneiden yhtiöiden, on usein vaikea lähteä pörssistä sinne kerran mentyään.

Pörssin taloudellinen suoriutuminen on luonnollisesti riippuvainen pääomamarkkinoiden aktiviteetin tasosta. Uudet listautumiset ja kaupankäyntimaksut ovat pörsseille merkittävä tulonlähde. Vuonna 2022 Euronextin liikevaihdosta 15 prosenttia muodostui listautumismaksuista, 36 prosenttia kaupankäyntimaksuista sekä 26 prosenttia kauppojen selvittämisestä. Erilaiset tietopalvelut toivat liikevaihdosta noin 15 prosenttia. Euronextin eri kauppapaikkojen kautta kulkee noin neljännes Euroopan pörssikaupasta.

Pörsseissä ei käydä kauppaa pelkästään osakkeilla vaan myös raaka-aineilla, velkapapereilla, johdannaisilla, optioilla ja pörssilistatuilla rahastoilla. Moni pörssi onkin asemoitunut tiettyyn erikoisalueeseen. Amerikkalainen CBOE on suurin johdannaismarkkinapaikka, mutta useat osakevälittäjät ohjaavat myös osakkeiden toimeksiantoja sen markkinapaikoille. Nasdaq on puolestaan tunnetusti kasvavien teknologiayhtiöiden listautumispaikka ja OTC Markets (OTC) ylläpitää pahamaineista kauppapaikkaa pienyhtiöille.

Vaihtoehtoiset markkinapaikat haastajina

Useassa eri maassa vakiintuneita osakepörssejä haastavat vaihtoehtoiset markkinapaikat. Lähin esimerkki on ruotsalainen Spotlight, johon on listautunut noin 150 yritystä. Suomalaisille tutumpi First North on Nasdaqin omistuksessa.

Yrityksille vaihtoehtoiset markkinapaikat tarjoavat kevyemmän ja edullisemman tavan tuoda osakkeet julkisen kaupankäynnin kohteeksi. Digitaalisessa maailmassa uusien kauppapaikkojen on kuitenkin helppoa liittyä osakevälittäjien järjestelmiin ja tavoittaa näin pääluvultaan suuret sijoittajamassat.

Toimeksiantoa tehdessä sijoittaja ei käytännössä huomaa, millä markkinapaikalla toimeksianto toteutuu, mutta vaihtoehtoisille markkinapaikoille listatuille yhtiöille ei siis aseteta yhtä tiukkoja vaatimuksia vaikkapa raportoinnin tai taloudellisen aseman suhteen. Kaupankäynti vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla tapahtuu suureksi osaksi yksityissijoittajien toimesta. Spotlight arvioi, että yksityissijoittajien osuus sen markkinapaikalla on noin 80 prosenttia.

Eri pörssit sijoituskohteena

Listatut pörssit ovat usealla tunnusluvulla tarkasteltuna erittäin kannattavia. Suurella osaa yhtiöistä on kohtuullisesti velkaa ja usealla yhtiöllä on vähäisten investointitarpeiden ja pääomavaatimusten takia suuri nettokassa. Korkean liiketoiminnallisen laadun vuoksi, erityisesti monien länsipörssien kertoimet ovat korkeat.

Alla olevaan taulukkoon on koottu keskeisimmät arvostusluvut ja kaksi kannattavuutta kuvaavaa tunnuslukua. Luvut on poimittu sellaisinaan tietopalvelu Tikristä ja voivat siten sisältää virheitä. Yhtiöt on järjestetty eteenpäin katsovan EV/EBIT-kertoimen perusteella.

Edullisimpien pörssien hinnoittelulle on luonnollisesti usein fundamentaalisia syitä. Esimerkiksi Johannesburgin pörssi (JSE) on kärsinyt yhtiökadosta vuosia. Päälistalta on poistunut vuosittain 25 yhtiötä viimeisen seitsemän vuoden aikana. Samaan aikaan vaihtoehtoinen toissijainen kauppapaikka A2X on kasvanut voimakkaasti. Siitä huolimatta JSE on kasvattanut liikevaihtoaan ja sen oman ja sijoitetun pääoman tuotot ovat molemmat 18 prosenttia ja liikevoitolla mitattuna kannattavuus on liki 30 prosenttia.

Mexicon pörssiin ei ole listautunut montaakaan uutta yhtiötä vuosikausiin. Varsovan pörssin kertoimia ahdistanee muita heikompi kannattavuus, pieni koko, geopoliittinen tilanne sekä Puolan valtion 35 prosentin omistusosuus. Frankfurtin pörssi, eli Deutsche Börse, vaikuttaa taaksepäin katsovin luvuin edulliselta, mutta analyytikot odottavat sen tuloksen pienenevän tulevaisuudessa.

Pörsseillä on jokseenkin rajalliset kasvumahdollisuudet. Moni yhtiö on laajentunut yritysostoin. Viimeisimpänä Euronext osti Milanon pörssin vuonna 2021. Varsovan pörssi hankki 65 prosentin osuuden Jerevanin pörssistä viime vuonna. Deutsche Börse on paraikaa ostamassa tanskalaista SimCorpia, joka tuottaa digitaalisia tietopalveluita varainhoitajille.

Moni yhtiö jakaa kasvun vastapainoksi osinkoa. Korkeimmat osinkotuotot ovat Sao Paulolla, Johannesburgilla, Varsovalla ja Mexicolla. New Yorkin pörssin omistava Intercontinental Exchange ja Toronton pörssin omistava TMX Group jakavat matalaa, mutta nopeasti kasvavaa osinkoa.

Tavoitehintojen perusteella analyytikot näkevät useimmat osakkeet täyteen hinnoitelluksi. Pörssien joukosta löytyy osakkeita useaan makuun ja liiketoiminnallisesti suuri osa yhtiöistä läpäisee tiukimmatkin kriteerit. Pörssit ovat siten vähintäänkin oiva lisä seurantalistalle ja kurssihälytysten virittämisen arvoisia.

Sisältöpoiminta:

Helsingin pörssin tuloskalenteri

Kaupallinen yhteistyö

Kryptosijoitustuotteiden esiinmarssi jatkuu - Ethereum ETF seuraavana vuorossa Yhdysvalloissa

Kvarn X
16.7.2024
east Lue lisää
Artikkelit

Heikki Keskiväli - Analyysissa tuore listautuja Kalmar

Heikki Keskiväli
16.7.2024
east Lue lisää
Kolumnit

Nurminen Logistics vuotaa

Aki Pyysing
14.7.2024
east Lue lisää