Olet täällä

Artikkelit

Osakemarkkinat inflaatiopiikin jälkeen

Monet markkinaosapuolet spekuloivat inflaation saavuttaneen jo huippunsa, tai huiputuksen vähintäänkin tapahtuvan lähikuukausina. Ruuan ja energian hintojen odotetaan yleisesti jatkavan nousuaan, mutta yleisen CPI-indikaattorin ennakoidaan kääntyvän jo laskuun.

Mitä tapahtuu markkinoilla inflaation saavutettua huippunsa? Goldman Sachs toi asiaan valoa raportillaan.

Inflaation odotetaan trendaavan alas tulevan vuoden aikana, erityisesti jos USA kokee negatiivisen shokin työmarkkinoillaan. Tämä tekisi pahasti hallaa jenkkikuluttajalle, jonka säästämisaste teki juuri uudet 14 vuoden pohjalukemat, luottokorttivelkojen kasvaessa samalla voimakkaasti.

Tämä on tapahtunut samaan aikaan osakemarkkinoiden sakatessa ja inflaation noustessa. Kasvuennusteiden yleisesti pudotessa inflaatiopaine laskee.

Goldmanin ekonomistit kirjoittivat aiemmin tällä viikolla: “USA:n inflaatio on todennäköisesti jo saavuttanut huippunsa ja odotamme Euroopan inflaation kokevan piikkinsä seuraavan 2-3 kuukauden aikana. Jopa Isossa-Britanniassa, jossa inflaatio nousi erityisen rajusti, odotamme core-inflaation saavuttaneen huippunsa huhtikuussa ja yleinen inflaatiolukema saavuttanee huippunsa lokakuussa.”

Keskuspankkien koronnostotahdin, hidastuvan kasvun ja joidenkin vuodesta 2021 jyrkän nousun kokeneiden tekijöiden (esimerkiksi autojen hinnat) pudottaminen vuositasoluvuista auttaisivat hidastamaan inflaatiovauhtia.

Tämän lisäksi vuositason kasvu energiahinnoissa hidastuu ja puolijohteiden tarjonta on alkanut helpottaa.

Kokonaisuudessaan Goldman odottaa inflaation olevan lähellä huippujaan, mutta mitä se tarkoittaisi osakkeille ja odotetulle rallin alkamiselle? “Se on luultavasti enemmänkin välttämätön kuin riittävä ehto”, Goldman vastaa.

USA:n historiaa tutkiessaan Goldman tunnisti inflaatiohuiput vuoteen 1950 asti. Pankki valitsi vain selkeät piikit yli 3 prosentin vuositason inflaatiolukemilla ja löysi 12 huippua ennen meneillään olevaa inflaation laukkaamista.

Goldman osoittaa seuraavassa kaaviossa osakkeiden tyypillisesti laskevan ennen inflaatiopiikkiä, kuten olemme viime kuukausina havainneet. Piikkien jälkeen vaihtelua on enemmän ja keskimäärin markkina palautuu nousuun.

Luonnollisesti palautuminen ei tapahtunut joka kerta. Goldman myöntää inflaatiopiikin olevan auttavainen, mutta osakkeet tarvitsevat muuta tukea, varsinkin, jos sijoittajat pelkäävät jyrkkää laskua.

Näiden joukossa ovat muun muassa:

Talous - Inflaatiohuippua seuraa usein heikkona jatkuva talousnäkymä ISM-indikaattorin jatkaessa laskuaan, kuten esimerkiksi 50- ja 60-luvuilla sekä 1980-luvun keskivaiheilla. Goldmanin ekonomistit huomattavat muutamasta poikkeuksesta; vuoden 1974 inflaatiohuipun jälkeen markkina nousi terävästi ja samoin kävi taloudelle ISM:n noustessa 24 pistettä 12 kuukauden aikana joulukuusta 1974 lähtien. Myös 1990-luvun alussa koettiin voimakas nousu ISM:ssä inflaatiopiikin jälkeen. Joulukuussa 1974, maaliskuussa 1980 ja lokakuussa 1990 inflaatiohuiput olivat oiva hetki ostaa osakkeita, mutta ne osuivat myös lähelle talouden aallonpohjaa. Kolme kertaa olisi ollut selkeä virhe ostaa osakkeita inflaatiopiikissä; joulukuu 1969, tammikuu 2001 ja heinäkuu 2008. Näissä tapauksissa talous oli taantumassa tai ajautumassa taantumaan (1969 ja 2008). Tällä hetkellä talous on ajautumassa taantumaan inflaatiopiikin oletettavasti olevan lähellä.

Arvostukset - Tammikuussa 2001 osakkeet jatkoivat laskuaan inflaatiopiikin jälkeen arvostusten ollessa lähtötilanteessa vielä korkealla. Syyskuussa 2011 inflaatio piikkasi ja se osoittautui hyväksi ostopaikaksi osakkeille, mutta tämä johtui arvostusten alhaisesta tasosta eikä niinkään siitä, että talous olisi ollut juuri kääntymässä. Forward P/E S&P500-indeksille oli 11x loppuvuodesta 2011.

Korot - Laskevat korkotasot ovat olleet tuki osakemarkkinoille inflaatiopiikin jälkeen, tyypillisesti sekä pitkät että lyhyet korot ovat laskeneet, mutta erityisesti lyhyet. Kaksivuotinen korko on 12 kuukaudessa keskimäärin tullut alas 90-130 korkopistettä inflaatiohuipun jälkeen.

Lokakuussa 1990 kaikki kolme tukea toteutuivat samanaikaisesti. Markkinat nousivat 30 prosenttia seuraavan 12 kuukauden aikana, ISM-indeksin noustessa lähes 10 pistettä ja kaksivuotisen koron laskiessa lähestulkoon 200 korkopistettä. Goldman muistuttaa osakkeiden forward EPS-arvostusten olleen tuolloin vain 11x. Lähtökohta tämänhetkiseen on hyvin erilainen.

Euroopan osakemarkkinat ovat samoin olleet historiallisesti heikkoja ennen inflaatiohuippua, mutta keskimäärin nousseet piikin jälkeen. Eurooppalaiset osakkeet ovat tyypillisesti ylituottaneet USA:n inflaation saavutettua huippunsa.

Korkean inflaation ajat vastaavat tyypillisesti alempia osakearvostuksia, minkä takia Goldman varoittaa: vaikka inflaatio tulisikin alas huipuistaan, olettaen että se pysyy korkeammalla edelliseen sykliin verrattuna, tällöin olisi todennäköistä etteivät arvostukset nouse tasoille, joita nähtiin aiemmassa syklissä, jolloin inflaatio oli matalampaa ja vähemmän volatiilia.

1970-luvulla keskimääräinen P/E-luku oli USA:ssa 12 ja Isossa-Britanniassa 11,7.

Kyse ei ole pelkästään inflaatiosta, vaan myös sen volatiliteetista. Mikäli inflaatio on volatiilia, tämä voi tarkoittaa entistä huonompaa osakkeille. Rahapolitiikan ja korkopäätösten epävarmuus tekee korkeasta inflaatiosta vaikean tilanteen osakesijoittajille. Energia- ja työmarkkinoiden tiukkuus tekee korkeasta inflaatiosta paitsi todennäköisempää, mutta myös volatiilimpaa ja piikeistä korkeampia.

Goldman kysyy retorisesti: “Kuka hyötyy eniten inflaatiohuipusta?”

Investointipankki vastaa osoittamalla suhteiden inflaatioon olevan epävakaita ajan kuluessa: viimeisen vuosikymmenen aikana korkea inflaatio on yhdistetty syklisten ja arvo-osakkeiden ylituottoihin, ja matala inflaatio puolestaan niiden alituottoihin.

Nyt tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi ja korkea inflaatio on ollut haitallista syklisille- ja arvo-osakkeille. Tämä johtuu siitä, että se on nähty yhä enemmän tarjontapuolen eikä kysynnän vetämänä ja koska se viime kädessä rajoittaa kasvua ja estää keskuspankin kyyhkysmäisyyden, vaikka kasvu hidastuu. Tästä vinkkelistä inflaatiohuippu olisi syklisille hyvä asia. Pankit ja kulutustavarat ovat myös nyt voimakkaasti negatiivisessa korrelaatiossa inflaatioon.

Paljon riippuu siitä, nähdäänkö inflaatiohuippu loppuna jyrkästi nouseville korko-odotuksille. Epävarmuus inflaatiopolun kehittymisen suhteen ja todennäköisyys tahmealle, korkealle inflaatiolle laskevat todennäköisyyksiä osakemarkkinoiden nopealle rallille.

Goldman osoittaa, että useissa tapauksissa inflaatio pysyy korkealla ja tahmaisena, ja energiamarkkinoiden on mahdollista nostaa inflaatiota entisestään.

Goldman kysyy myös ikivihreän kysymyksen siitä, miten paljon korkeasta inflaatiosta on jo hinnoiteltu osakkeisiin sisään. Osakkeiden arvostukset ovat laskeneet, mutta kysyntä tulee investointipankin mukaan todennäköisesti ottamaan kolauksen sitkeän ja tahmaisen inflaation ansiosta, mikä vaikuttaa myös reaalipalkkojen kasvuun.

Goldman suosittelee; vahvat taseet, korkeat ja vakaat katteet ja yhtiöt, joilla on altistusta investointien ja/tai valtion investointien rakenteelliselle kasvulle.

Pankki on varovainen kuluttajiin liittyvien osakkeiden suhteen. Vaikka laskeva inflaatio auttaisi asiaa, Goldman uskoo harkinnanvaraisen kulutuksen tulevan jyrkästi alas.

Keskustele markkinoiden tilanteesta Sijoitustiedon foorumilla.

Sijoita kryptovaluuttoihin turvallisesti ja luotettavasti
Liity Sijoitustiedon jäseneksi