Olet täällä

Kolumnit

Kyllä - Korot voivat nousta nopeasti ja voimakkaasti

Jaa Twiittaa

Sijoitat sitten osakkeisiin tai asuntoihin, voit toki toivoa voimakasta talouskasvua. Mutta se voi olla viimeisin asia mitä oikeasti tarvitset. Vanha viisaushan kertoo, että osakkeet nousevat vauhdilla kun taloudella menee lujaa? Viisaus saattaa olla vanha, mutta paikkaansa se ei pidä. Tutkimukset osakemarkkinoiden ja talouskasvun suhteesta kertovat, ettei talouden vauhdikas kasvuvauhti ole paras tilanne sijoittaa osakemarkkinalle. Olemme itseasiassa siirtymässä taloussyklin vaiheeseen, jossa osakekurssit alkavat reagoida negatiivisesti talouden hyviin lukuihin.

Osakesijoittajalle kädenlämpöinen ja epävarma talouskasvu on parasta mitä voi toivoa. Yritykset pystyvät kasvattamaan tuloksia leikkaamalla kustannuksia vaikka talouskasvu onkin vähän vaisua. Sen sijaan, kun talous alkaa käymään kaikilla sylintereillä, tuotantokustannukset ja korot tuppaavat nousemaan. Liikevaihtojen kasvu voi siinä vaiheessa olla laiha lohtu.

Peukalosääntöjä: Kun taloudessa on paljon ylimääräistä kapasiteettia ja paljon epävarmuutta, hyvät talousluvut nostavat pörssiä. Kun nousukausi on jatkunut pitkään, osakeomistuksesi hyötyvät sopivan vaisusta talouskasvusta - jopa talouden pettymyksistä. Talouslukujen vaikutusta Euroopan pörsseihin olen käynyt läpi gradussani ja aika monen tuhannen talousuutisen verran.

Mutta eiväthän korot voi nousta? Inflaation ja korkojen nousun ennustajat ovat olleet niin pitkään väärässä, että tokkopa he jatkossakaan voivat olla oikeassa. Olemme siirtyneet uuteen aikakauteen, jossa vanhat talouden lainalaisuudet eivät enää toimi ja sijoittajat ovat löytäneet Shangri-Laansa. Markkinoilla on harmonia, eikä mitään ikävää voi sattua?

Omasta mielestäni Shangri-Laata parempi vertailukohta nykyiselle tilanteelle on tarina ’Poika joka huusi sutta’. Siinä paimenpoika viihdyttää itseään juoksuttamalla koko kyläänsä huutelemalla, että susi on kohta syömässä kylän lampaat. Kun tätä on riittävän pitkään jatkunut, ei todellista uhkaa lopulta uskota, ja sudet syövät kylän lampaat. Inflaatiolla on peloteltu niin pitkään, että kun se vihdoin ilmaantuu edes maltillisesti, suurin osa sijoittajista yllättyy housut kintuissa.

Korkopapereihin sijoittaminen tällä hetkellä vastaa mielestäni tuotto-odotukseltaan suunnilleen samaa, kun kävisi aamuyöllä nakkikioskilla silittelemään bodarin kaljua. Mitään iloa siitä tuskin on, mutta turpaan kyllä saattaa tulla. Jos pysytään suomalaisille kotoisissa alkoholianalogioissa, osakemarkkinoiden kannalta tarvittaisiin nyt mieluummin kevyttä tissuttelua läpi illan kuin kirkkaita shotteja. Jos keskuspankit kantavat boolia jatkuvasti juhliin, ne päättyvät nopeammin ja krapula on jälleen karmiva. 

Suomen valtion 10-vuotisen velkakirjan tuottoprosentti on tällä hetkellä luokkaa 0,5 %. Vuosina 2000-2010 myös maltillisen inflaation aikakautena sama korko liikkui 3,0-5,8% välillä. Nykyinen korko on pähkähullu, vaikka sitä voi toki keskuspankkien toimilla yrittää rationalisoida.

Nyt ensimmäistä kertaa finanssikriisin jälkeen Euroopassakin ollaan pääsemässä edes vähän pidemmäksi aikaa noin kahden prosentin talouskasvuun. Se ei tarkoita vielä välitöntä inflaation nousua, mutta ei sitä kyllä missään määrin oikein mihinkään ole hinnoiteltukaan. Tästä syystä pienikin yllätys voi saada aikaan isoja liikkeitä koroissa.

Miten sijoittaja voi varautua korkojen tai jopa inflaation nousuun? Vaikkei nämä vaikuttaisikaan aivan välittömiltä uhilta, sijoittajan on hyvä varautua ennakolta. Seuraavassa joitakin ajatuksia:

1. Sijoita yrityksiin joilla on hyvä hinnoitteluvoima. Markkinajohtajat ja vahvat brändit pärjäävät inflaation kanssa paremmin kuin alihankkijat ja halpistuottajat. Tästä on tänä vuonna nähty esimerkkejä, kun Nokian Renkaat on jyrännyt vakuuttavasti raaka-aineiden hintojen noususta huolimatta, kiinalaisten valmistajien kärsiessä. Premium-luokan renkaissa prosentuaaliset hinnankorotuspaineet ovat huomattavasti pienemmät kuin halpisrenkaissa.

2. Vältä yrityksiä, joilla on kova velkataakka. Korkeammat korot lisäävät rahoituskuluja ja siten vähentävät viimeiselle riville jäävää summaa.

3. Pankeille ja vakuutusyhtiöille sopivan maltillinen pitkien korkojen nousu voisi olla jopa hyvä asia. Nordea onkin myyty siedettäviin hintoihin (10,15 12.12.2017), joten nyt voi olla järkevä paikka tankata. Jos taas korot nousevat turhan rivakasti, se voi myös päättää talouskasvun. Mutta se on vasta vähän pidemmän ajan huoli.

4. Jos sinulla on korkorahastoja, katso etteivät ne ole kovin pitkän maturiteetin velkakirjoihin sijoittavia. Lyhyistä koroista ei juuri mitään tuottoa tule, mutta ainakin riski arvonlaskuista on minimaalinen.

5. Raaka-aineiden tuottajat voivat saada hetkensä. Kullan, öljyn ja kuparin tuottajille voi pitkän laskukauden jälkeen koittaa paremmat ajat. Itsellänikin on 5% portfoliosta kultana. Ajat ovat epävarmat, vaikkei sitä tasaisen nousevasta pörssikäyrästä arvaisikaan.

6. Joskus nouseva inflaatio on jopa hyvä asia asuntosijoittajille. Nyt asuntojen hinnat ovat jo monilla mittareilla korkeat, ja länsinaapurissakin markkina jo oireilee. Asuntojen hinnat eivät välttämättä jaksa enää olla hinnannousun vetureita. Samalla korkeampi korko alkaa ennen pitkää rokottamaan velallista. Olisin jo vähän varovaisempi niiden kasvukeskus -yksiöiden ostoissa velkavivulla.

Julkaisen blogissani tarkempia ajatuksia inflaatiosta ja koroista. Selitän myös tarkemmin miksi olen polviani myöten shorttina valtioiden joukkovelkakirjoja.

Tuplaa tulosi ja sijoita ne tuottavasti: Tienaa, sijoita ja vaurastu -koulutusseminaari Helsingissä syyskuussa 2019. Kouluttajana mm. Jarkko "Random Walker" Aho.
Liity Sijoitustiedon jäseneksi