Olet täällä

Kolumnit

Kesällä on hyvä kalastella

Osakkeissa on aina jonkun verran luontaista myyntipainetta. Esimerkiksi kun osakesijoittajia kuolee, ahneet perilliset haluavat yleensä muuttaa kuolinpesän osakkeet omaksi käteisekseen mahdollisimman nopeasti.

Lisäksi sijoittajillekin voi tulla yllättäviä menoja. Jos vaikka myrsky kaataa vakuuttamattoman pallogrillin tai jotain vieläkin arvokkaampaa, saattaa tästä seuraavan likviditeettikriisin joutua hoitamaan myyntinappia painamalla.

Ja tietenkin kuponginleikkaajatkin voivat sairastua. Yksityinen hoito on kallista ja julkinen halpaa, mutta hidasta. Ellei sitten kohdalle satu aortan repeämisen vakavuusluokkaa oleva ongelma, jolloin lähtökohtaisesti jäälautalle laittokunnossa oleviinkin kohdistetaan välittömästi kaikki modernin lääketieteen mahdollistamat ihmeteot – ja melko rajattomasti veronmaksajien rahaa.

Onneksi Modernin rahateorian mukaan julkinen sektori voi velkaantua rajattomasti. Lähes kaikki teorian puolestapuhujat ovat muuten siellä julkisella sektorilla töissä.

Mutta jos sairastuu matkakuumeeseen, tätä ei voi julkisella puolella hoidattaa. Vaikka kysymyksessä on äärimmäisen vakava sairaus. Joten kustannukset joutuvat jotkut hoitamaan osakerealisoinneilla.

Esimerkiksi jotkut ottivat kuumeeseensa lääkkeeksi bussimatkan Pietariin. Ja osalle tulee vielä tästä täsmälääkkeestä enemmän sivuvaikutuksia kuin tuli väliaikaista helpotusta krooniseen tautiinsa. Onneksi koronahoidot menevät kuitenkin yhteiskunnan piikkiin. Havaintojeni mukaan matkakuume helpottaa korkeintaan iän myötä. Todella vakavissa tapauksissa ei auta kuin hiekkahoito.

Lisäksi osa sijoittajista rutiininomaisesti keventää salkkuaan keväisin, ennen kuin lähtevät leppoisasti kalastelemaan tai raivoisasti rakentamaan uutta kesäterassia. He kun eivät halua lomalla stressata laskevista osakekursseista.

Jotkut hurjat paukauttavat jopa salkkunsa tyhjäksi, kun lähtevät viettämään laatuaikaa perheensä ja itikoiden seurassa. Tässä täytyy olla takana joko vahva luottamus ”Sell in May and Go Away” -ohjeen toimivuuteen. Tai sitten omiin kykyisinsä tehdä tiliä osakemarkkinoilla aina joka syksy tyhjästä aloittaen.

Näen itse osakekurssien nousun pitkällä aikavälillä olevan suuremman riskin kuin laskun, joten en ole yhtenäkään sijoituskeväänä uskaltanut realisoida osakesijoituksiani kokonaan. Vaikka esimerkiksi keväällä 1990 ainakin olisi pitänyt.

Olen kyllä useimpina keväinä salkkuani kuitenkin ainakin vähän juustohöyläillyt. En siksi, että kokisin osakekurssien seuraamisen kesällä jotenkin raskaaksi puuhaksi. Korkeintaan kankkuspäivinä saattaa laskupäivän tarkkailu tuntua vähän työläältä, muuten pörssiyhtiöiden ja -kurssien tarkkailu on miulle lähinnä kannattavaa viihdettä.

Mutta kun muut kohta myyvät muista syistä, on ollut nähdäkseni järjellistä myydä itse vähän niitä ennen ja yrittää ostaa samoja lappuja sitten kesällä vaikka vähänkin halvemmalla takaisin. Muut kalastelevat jotain haukia ja särkiä, mie olen kalastellut esimerkiksi katiskasta ulos päästämäni osan Sampoja ja Cityconeja takaisin.

Kesädippejä yksittäisiin osakkeisiin tulee säännöllisesti, koska tosiaan osakkeita valuu myyntiin joka tapauksessa, mutta potentiaalisia ostajia kyttäämässä juhannusalennusmyyntejä on selvästi vähemmän. Tämä ei tarkoita, että mitään takuuta hintojen halpenemisesta olisi olemassa. Kesävaatteet halpenevat kyllä ensi viikolla, osakkeista ei etukäteen tiedä. Se oman kalastusharrastukseni tekeekin mielenkiintoisesti. Lisäksi ensi viikolla mahdollisesti ostettavat osakkeet vähintään saattavat vielä kallistua, alerekkienkään rätit taas eivät mitenkään.

Vaikka siis edustankin koulukuntaa, jonka mukaan osakkeita saa myös myydä, kehotan hyvin varovaisesti treidaamaan reilusti voitolla olevilla fundamentaalisesti kovin kalliilla osakkeilla (=P/E 30+). Sellaiset yhtiöt, joiden hinnoittelu perustuu lähinnä 2025 jälkeisestä tuloksesta laskettaviin tunnuslukuihin, voivat yhdestä negatiivisesta yhtiökohtaisesta uutisesta puoliintua hyvinkin rivakasti.

Tällöin usein on tilanne, että osakkeet olisi jyrkästä kurssilaskusta huolimatta viisainta myydä, koska huonojen uutisten prosessointi kestää ihmisillä pitkään. Katsokaa vaikka brittidekkareita, jos ette miuta usko. Ei ne vanhemmat välittömästi koskaan suostu uskomaan, että se on heidän tyttärensä, jonka poliisit ovat joesta onkineet.

Jos on ostanut osaketta kymppiin ja kurssi on noussut iloisesti sataseen, on toki lähtökohtaisesti hyvät fiilikset. Mutta jos tulee tiedote, että vielä eilen ikiliikkujaksi luultu hilavitkutin oli sasi jo syntyessään, tunnelma synkkenee välittömästi. Visioidaan, että lappu laskee viiteenkymppiin. Koska osakkeen voi myydä voitolla ja yhtiön liiketoiminta on muuttunut käytännön arvottomaksi, on myyntipäätös vielä semihelppo.

Mutta jos on mennyt kikkailemaan itselleen hankintahintoja viidenkympin päältä, surutyöprosessi muodostuu helposti liian hitaaksi. Arvottomat yhtiöt menevät nykypäivänä lopullisen arvottomiksi käsittämättömän hitaasti, mutta menevät kyllä. Viisikymppiä on joka tapauksessa selkeästi parempi hinta kuin nolla, näin ainakin Lappeenrannan Kauppatorilla opetettiin.

Useimpien ihmisten referenssipisteeksi pörssissä ankkuroituu siis helposti hankintahinta. Tämä on taloustieteellinen tapa ilmaista asia. Olisin toki voinut kirjoittaa, että sijoittajat eivät helposti tappiolla irrota, mutta siinä muotoilussa en olisi päässyt brassailemaan tieteellisen terminologian osaamisellani. Optimaalista toki olisi, että tekisi myynti- ja ostopäätöksensä kokonaan omista ostohinnoista välittämättä. Jonain päivänä ehkä tapaan sellaisenkin sijoittajan.

Tarkkailu on kalastamista tärkeämpää

Miun kalastusmetodeilla tulee korkeintaan pikkukaloja. Ymmärrän hyvin, jos ei kesällä osakekalastus maistu, kun on mahdollisuuksia myös hellekeleillä veneestä virtsaamiseen.

Koska niiden antaminen on kielletty, annan yhden hyvin varteenotettavan sijoitusneuvon. Kannattaisi kurkata oman salkkunsa yhtiöiden pörssitiedotteet päivittäin vaikka puolisolta salaa, ellei muuten onnistu. Näin kuumilla osakemarkkinoilla tulee väkisinkin listayhtiöuutisia, jotka ovat sijoittajille raskaita pettymyksiä. Kunhan ne ensin lukee ja sitten ymmärtää.

Jos lomilta palattuaan huomaa, että pari viikkoa sitten olisi pitänyt hypätä tulppa irti olleesta soutuveneestä ja nyt vene on jo uponnut, niin siinähän sitä on sitten kiva alkaa ottaa työrytmistä kiinni.

Akin foorumiblogi

Voima - kultapohjainen pankkipalvelu
Liity Sijoitustiedon jäseneksi