Artikkelit

Julkiset verotiedot yrittäjän apuna

Jaa Twiittaa

Luin blogitekstin, jossa kirjoittaja kertoo hyödyntävänsä julkisia verotietoja oman palkkakehityksen apuna. Käytännössä hän kirjaa exceliin kollegoiden ja tuttavien palkkatiedot ja vertaa sitten niitä sitten omiinsa.

Jos samalla kokemuksella oleva henkilö tekee suurin piirtein samanlaista työtä, voisi olettaa palkkojen olevan suurin piirtein samalla tasolla. Mutta kuten pörssi (saatikka asuntomarkkinat), eivät työmarkkinatkaan ole tehokkaita ja tämän vuoksi palkat eivät ole yksi yhteen samoja, vaan niihin vaikuttaa esimerkiksi neuvottelutaito, joka on kovinkin erilainen ihmisten välillä. Harvoin muutenkaan kahden ihmisen kokemus, osaaminen ja työtehtävät ovat täysin samoja eli palkkoja ei pysty ikinä vertaamaan akateemisen tarkasti.

Mutta toki jos kaverin palkka on 50 % enemmän, niin voi kysyä onko itse palkkakuopassa vai osaako kaveri jotain mitä minä en osaa. Tuottaako hän työnantajalleen enemmän lisäarvoa?

Julkiset verotiedot yrittäjän apuna

Itse olen hyödyntänyt verotietoja puolilaiskasti ilman exceleitä lukemalla juttuja yrittäjistä. Veropäivänä uutisjuttuja tehdään usein yrityksen myyneistä henkilöistä. Viimekin vuonna eniten veroja maksoi Miki Kuusi myydessään Woltin osakkeitaan.

Listaamattomien yritysten kauppa on enemmän tai vähemmän salamyhkäistä, eikä siitä oikein ole tietoa saatavilla. Yritysvälittäjät tietävät asiasta jonkin verran, mutta yrityksen todellinen markkina-arvo selviää vain tekemällä kaupat.

Ja kun kaupat on tehty, ei kauppahintaa juuri koskaan julkaista. Emmekä muutenkaan tiedä kaupan ehtoja. Usein ostaja vaatii ns. lock up -ehdon, eli ostettavan yrityksen avainhenkilöt sitoutetaan jäämään yritykseen töihin 1-5 vuodeksi, jotta ostaja saa jonkinlaisen varmuuden, että ostettava yritys jatkaa samanlaisen kasvun ja tuloksen tekemistä kaupanteon jälkeenkin, eikä hanskat putoa heti tiskiin.

Toki fiksu myyjä tajuaa, että jos hän pistää heti ranttaliksi eikä välitä myymästään yrityksestään yhtään saatuaan rahat tilille, on hänen aika vaikea löytää seuraavaa hallituspaikkaa tai mitä ikinä aikookaan seuraavaksi tehdä. Usein hän on myös sen verran kiintynyt yritykseensä, että haluaa nähdä sen menestyvän jatkossakin ja siten tekee parhaansa auttaakseen yritystä menestymään uudenkin omistajan alla.

Mikäli yrityksen on omistanut yksi henkilöomistaja, näemme aika hyvällä tarkkuudella yrityksen kauppahinnan. Jos yrittäjällä on aiempina vuosina ollut 5000 euron pääomatulot ja tänä vuonna 2 miljoonan euron pääomatulot, on käytännössä selvää, että yrityksen kauppahinta oli 2 milliä.

Seuraavaksi voimme katsoa Finderista tai Asiakastiedosta yrityksen tuloksen (huom. Finder ilmoittaa voiton verojen jälkeen, Asiakastieto tuloksen ennen veroja).

Jos omistajan pääomatulot eli yrityksen kauppahinta oli esimerkiksi 450 000 € ja yrityksen viimeisen viiden vuoden tulos on keskimäärin 150 000 €, näemme valuaation olleen kolme kertaa tulos. Toki valuaatiotapoja on monia, mutta yleinen tapa on kertoa yrityksen tulos jollain kertoimella. Kertoimen suuruus riippuu mm. siitä, kuinka hyvin yritys on johdettu ja minkälaiset kasvunäkymät sillä on.

Kun tätä vertailua tekee, huomaa, että palvelualan kertoimet ovat yleensä hyvin maltilliset, luokkaa 2-5x. Ja koska yritykset ovat riippuvaisia osaavasta ja motivoituneesta henkilökunnasta, on siinä kenties enemmän vaikeuskerrointa kuin jonkin tuotteen tai ohjelman valmistuksessa (ihmisten johtaminen on vaikeaa).

Tästä voi siis saada informaatiota siitä, minkä alan yrittäjäksi kannattaa ryhtyä. Esimerkiksi ohjelmistoalan kertoimet ovat tyypillisesti 10-20x. Eli jos saat rakennettua softafirman, joka tekee saman 150 000 € tuloksen, voit saada myytyä sen 1,5-3 M€ kauppahintaan, kun palvelualan yrityksenä kauppahinta olisi puolen millin luokkaa.

Tätä vertailua ei oikeastaan tarvitse tehdä edes vuosittain, kunhan pitää silmät auki. Nämä asiat eivät juurikaan muutu vuosittain, paitsi jos jokin ala jonkin trendin tai buumin ansiosta nousee muita enemmän esille (esim. IT-ala 2000-luvun alussa).

Tästä voi myös miettiä yrittäjyyden kannattavuutta. Kuinka moni yritys pääsee siihen pisteeseen, että se ylipäätään kannattaa, saatikka, että se olisi mahdollista myydä? Vaakakupin toisella puolella on varma ura palkkatöissä, joissa yrittäjä melko varmasti pääsee positioon, jossa vuosiansiot ovat 50-100 000 € luokkaa. Nämä ansiot saa käytännössä riskittä ja ilman, että joutuu sitomaan isoja pääomia työpaikkaansa, kuten yrittäjä joutuu.

Jos yrittäjyys kiinnostaa, niin tätä tutkimusta kannattaa tehdä ainakin hieman, jotta voi saada realistisemman kuvan yrittäjyyden riskeistä ja hyödyistä.

Ja muista selviytymisharha: verotilastoihin pääsee vain ne onnistuneet yrittäjät. Taustalla on kymmeniä tuhansia yrittäjiä, joista emme kuule.

Näkyvyys Sijoitustiedossa, ota yhteyttä!
Kaupallinen yhteistyö
Kvarn X tarjoaa laajan valikoiman kryptoja ammattimaiseen treidaamiseen
Artikkelit
Almanakka: Seurantalista-aloitus – Fondia
Kolumnit
”Sähköllä ei ole hintajoustoa”