Haastattelut

Haastattelussa Marko Erola: Sijoittaja, toimittaja, kirjailija ja hiphoppari

Aki Pyysing |
Jaa Twiittaa

Marko Erola näki lumilautailun, hiphopin ja pokerin suosion nousun etukäteen. Näistä hän hyödynsi mitenkään vain pokerin kirjoittamalla kanssani Pokerin käsikirjan 2005. Hän oli siis koko kirjaprojektin isä. Yhteinen tuttumme arveli minun olevan tarpeeksi tyhmän kirjoittamaan suomenkielisen kirjan ja näin tapasimme kymmenkunta vuotta sitten. Minä sanoin muistaakseni ensimmäisessä palaverissa, että kyllä miehen nyt täytyy eläissään yksi kirja kirjoittaa.

Marko on nykyään toimittaja, sijoittaja ja kirjailija. Markon sijoitusfilosofian voisi tiivistää hajauta kaikki ja minimoi kulut. Minä taas edustan ”rymistele milloin mitäkin” -filosofiaa. Yhteistä sijoituskirjaa emme siis tule koskaan kirjoittamaan.

Itse asiassa sijoitusfilosofiastaan ja elämäntavastaan (pirtti- ynnä muuta viljelyä Mustiossa) johtuen olen pitänyt Markoa hivenen nössönä. Luettuani Talvivaara-teoksensa Kirottu kaivos minulle selvisi, että Markolla on enemmän munaa kuin Greenpeacella ja Suomen Sisulla yhteensä. Jälkimmäiset eivät välitä suuren yleisön hyväksynnästä tuon taivaallista, mutta haluavat loistaa omassa viiteryhmässään. Erola oli kirjassaan korppi, joka nokki toisten korppien silmiä. Minä haluaisin nähdä sen Greenpeacen kaverin, joka alkaa pohdiskella ydinvoiman ympäristövaikutuksia neutraalisti tai Suomen Sisun jäsenen, joka spekuloisi maahanmuuton positiivisilla vaikutuksilla suomalaiseen sisäsiittoiseen geeniperimään.

Lupailin yrittää saada Markolta haastattelun jo kauan sitten. Mies on vaikea saada Mustiosta Helsinkiin muihin kuin kirjanjulkistamistilaisuuksiin, mutta onneksi savumerkkiyhteydet sinne sentään toimivat.

Tarinasi Valkeakosken diskokuninkaasta reserviupseerikoulun kautta johtavaksi suomalaiseksi talouskirjailijaksi varustettuna bibliografialla ja kommenteilla ja myyntiluvuilla?

Hymypatsas 1981, Yo 1987 Valkeakosken lukio, RUK 189, YTM 1996 Tampereen yliopisto. Toimittajan töitä vuodesta 1992 alkaen Valkeakosken Sanomat, Karjalainen, Aamulehti, Taloussanomat, TV4 Talousuutiset, Talouselämä, YLE aamutv Perjantaipörssi ja viimeiset viisi vuotta vapaa kirjoituspalkkion metsästäjä.

Kirjat: Pokerin käsikirja (Aki Pyysingin kanssa), Paras sijoitus – itsepuolustusopas sijoittajille, Kasinokeisari – Pekka Salmen tarina (Jorma J. Mattilan kanssa), Jos se firma olis mun – tarinoita yrittäjistä ja CapManista, Erilainen pankkiiri (Reijo Setälän kanssa) ja Kirottu kaivos – totuuden jäljillä Talvivaarassa.

Täsmällisiä myyntilukuja en tiedä. Pokerin käsikirja myi erinomaisesti (15.500 Suomeen ja 10.000 Ruotsiin toim. huom.), Paras sijoitus myy edelleen ja Kasinokeisariakin meni tuhansia. JSFOM ja EP olivat tilaustöitä ilman kirjailijariskiä. Niinpä vastaan Kirotun kaivoksen myynnistä kiinnostuneille, että se on toistaiseksi huonoiten myynyt kirjani.

Mikä oli ensimmäinen sijoituksesi?

1980-luvun lopussa tein inttikaverini innostamana jokusen lyhytaikaisen osakesijoituksen. Olisiko KOP ollut ihan ensimmäinen?

Mikä on viimeisin finanssisijoituksesi?

Joulukuussa vastasin kiinteistörahastosta tulleeseen pääomakutsuun.

Jos voisit valita vain yhden ammatin, olisitko sijoittaja, toimittaja vai kirjailija?

Olisin passiivinen sijoittaja, jolla on sen verran tukeva salkku, että hän voi kirjoittaa aktiivisesti.

Olet uudelleensyntymisen äärellä. Saat kolme vaihtoehtoa: Bob Woodward, Nassim Taleb tai Warren Buffett. Pakko valita tai sinusta tulee Antti Rinne. Minkä otat ja miksi?

Taleb. Hän on elävistä ajattelijoista originellein, vakuuttavin ja viihdyttävin. Taleb on sankarini Richard Rortyn ja Johnny Cashin ohella. Buffettia arvostan paitsi sijoittajana myös yhteiskunta-ajattelijana.

”En aio lukea Kirottua Kaivosta, koska TV-esiintymisen perusteella Erola on ostanut Perän valheet sellaisinaan.” Torstaina pokeripöydästä poimittu analyysi. Puhuuko Perä totta, vai onko Erola hyväuskoinen?

Juuri niiden kannattaa lukea Kirottu kaivos, jotka luulevat tietävänsä, mitä Talvivaarassa on tapahtunut. En tiedä, mihin pokerikaverisi perustaa valehteluväitteensä, mutta Erola on kahlannut läpi melkoisen määrän lähdemateriaalia. Kaverisi taitaa veisata median virttä siitä, että Talvivaara antoi ylioptimistisia tiedotteita. Tuon virren veisaajat eivät tiedä, mitä kaivosyhtiössä on kulloinkin tapahtunut. Optimismin hetkiä oli useita, ja vastoinkäymiset (ennusteiden pettämisen syyt) on aina selitetty juurta jaksaen.

Mikä oli pahin Perän virhe Talvivaara-projektissa? Itsehän hän on myöntänyt, että virheitä tehtiin.

Talvivaarassa on varmasti tehty paljon virheitä päivä-, viikko- ja kuukausitasolla mitä tulee uudentyyppisen prosessin käynnistämiseen ja optimointiin. Se kuuluu asiaan. Jos puhutaan virheistä isolla V:llä, sellainen oli liuotuskasoille valuvien sade- ja sulamisvesien määrän karkea aliarviointi. Virhe vaikutti suuresti kohtalokkaan vesipöhön syntyyn, vaikka ei sen ainoa syy ollutkaan.

Pekka Perä HS 2.8.2014 ”Olen täysin varma, että kaivoksesta tulee vielä rahantekokone.” Oliko hän varma, vai oliko tämä kiillotettua totuutta mahdollisille sijoittajille tai rahoittajille?

Oli varma ja on edelleen. Talvivaarasta tulee vielä rahantekokone, mutta se ei tee rahaa Perälle eikä muille tähän mennessä sijoittaneille. Toivottavasti valtio säilyttää jonkinlaisen omistuksen.

Kirotussa kaivoksessa kiroat monta toimittajakollegaasi nimeltä ja esimerkeillä. Kuinka monta näistä on ottanut yhteyttä kirjan julkaisun jälkeen? Onko kukaan kollega kertonut Seppo Parkkisena, että oikein teit? Mikä on ollut suhde negatiivisen/positiivisen palautteen välillä?

Palaute on ollut lähes poikkeuksetta positiivista, jopa imartelevaa, myös toimittajilta. Vain parissa tuntemattomilta tulleessa viestissä kirja on haukuttu roskaksi ja kirjoittaja idiootiksi. Kirjassa mainituista toimittajista yksikään ei ole ottanut yhteyttä. Talvivaara-jutuistaan palkitun Juha Kauppisen kanssa olin menossa keskustelemaan A-studioon, mutta hän ei sitten halunnutkaan. Kirjaa käsittelevistä jutuista päätellen journalismia tutkiva journalismini on ollut kova pala joillekin toimittajille, eikä kirjan esille nostamista teemoista keskustelu näytä kiinnostavan alan ammattilehteä Journalistia. Minusta on lähinnä liikuttavaa, jos toimittajat loukkaantuvat siitä, että heidän juttujaan kritisoidaan.

Olisitko osallistunut Talvivaaran merkintäoikeusantiin, jos sellainen olisi vielä järjestetty?

En. Nyt ei ole ylimääräistä rahaa sijoitettavaksi.

Miksi merkitsit Talvivaaran joukkovelkakirjalainaa, etkä ostanut tuolloin osaketta? Molemmat kun menevät nollaan konkurssitapauksessa, mutta onnistuessa vain toinen voi moninkertaistua ja toisesta saa kymmenen prosenttia.

Ostin lainaa ja osakkeita samoihin aikoihin alkusyksyllä 2012. Konkurssista ei tuolloin puhunut kukaan, ja parikin pankkiiriliikettä piti Talvivaaran lainaa houkuttelevana. Vuosi 2011 oli ollut Talvivaarassa ihan mukiinmenevä, liikevoittotasolla voitollinen vuosi, jonka aikana liuotuksen ja metallitehtaan ongelmia saatiin ratkottua. Alkuvuoden 2012 kirjoittelu sulfaatista, työtapaturmasta ja lintukuolemista painoi turhaan osakekurssia. Kesällä kärjistyneen vesikriisin kohtalokkuutta en sitten ymmärtänyt, mutta eipä olisi sitä sakka-altaan vuotoakaan tullut, jos kaivos olisi saanut poikkeusluvan poistaa vesiään.

Ensi keväänä se poikkeuslupa on muuten annettava, jos valtio aikoo saada kaupat aikaan. Kukaan ei osta kaivosta nykyisessä vesilastissa. Mielenkiintoista nähdä, miten asia junaillaan.

Miksi media osti tarinan Talvivaaran ympäristökatastrofista, vaikka kirjasi mukaan kyseessä lähinnä oli paikallinen ja korjattavissa oleva ongelma?

Ymmärtämättömyyttään ja uutiskiihkossaan. Ympäristökatastrofi on iso uutinen. Tosiasiassa ongelma on tosiaan hyvin paikallinen ja korjattavissa toimivan kaivoksen parin kuukauden kassavirroista. Pahasti suolaantuneet järvet on pikkuruisia, osin kaivosalueella ja niiden rannalla on yhteensä kolme mökkiä.

Mikä saa miehen käyttämään kaksi ja puoli vuotta kirjoittaakseen pienelle kielialueelle kirjan, joka on liian looginen myydäkseen kovin paljon ja tuo varmasti elinikäisiä vihamiehiä?

Vaikka kirjan myynti on alkanut hyvin, eihän hankkeessa järin suurta taloudellista järkeä ollut. Kirja syntyi sisäisestä pakosta, jota kuvaavat kirjan alkulehdille poimimani sitaatit. Ne ovat kirjan eetos, paatos ja logos:

”If you see fraud, and don’t shout ‘fraud’, you are a fraud.” Nassim Nicholas Taleb

”Poor evidence can make a very good story.” Daniel Kahneman

”When the facts change, I change my mind. What do you do, sir?” John Maynard Keynes

Asteikolla nollasta sataan paljonko Talvivaaraan poltetut rahat harmittavat? 100 on kuin Paavo Väyrystä valitsematta jääminen ja nolla on kuin Dalai Lamaa kidutettavaksi joutuminen.

Hävityt rahat harmittavat tutkitusti kaksi kertaa niin paljon kuin samaan aikaan voitetut rahat ilahduttavat. Saneerausuutinen syksyllä 2013 kouraisi vatsaa, mutta yhtään yötä en ole valvonut sijoituksen takia. Sijoitin firmani rahoja, joten tämä ei tuntunut suoraan eikä pahasti talouskukkarossa. Ja muut sijoitukseni menivät samaan aikaan ihan kohtuullisesti.

Samalla asteikolla arvioi suomalaisten taloustoimittajien keskimääräinen ammattitaito. Sata on Financial Times ja nolla 7Päivää-lehti.

En osaa arvioida tuolla asteikolla, koska en ole koskaan lukenut Seiskaa ja FT:kin luen hyvin harvoin. Ko. julkaisuissa tarvitaan kai hyvin erilaista taitoa. Suomalaiset taloustoimittajat osaavat kirjoittaa jutun pelin hengessä siinä missä ulkomaiset kollegansa, mutta yksilölliset erot ovat pienessä maassa suurempia kuin isossa maassa, missä kilpailua on enemmän. Suomen parhaat taloustoimittajat ovat varsin hyviä.

Arvioi myös ympäristöväen tiedotteiden rehellisyys. Sata on suomalaiset lompakonpalauttajina ja nolla Richard Nixon.

Jätän tässäkin numeron antamatta. En tiedä, mikä tiedotteissa on vilpitöntä ymmärtämättömyyttä ja mikä tarkoitushakuista. Luonnonsuojeluliiton Talvivaara-selvitykset olivat luultavasti edustava kokoelma kumpaakin.

Mitkä olisivat olleet arviosi edellisistä ennen Kirottu kaivos –kirjaprojektia?

En vastaa asteikolla, kun en vastannut edellisiinkään. Eivät ne ainakaan parempaan suuntaan muuttuneet.

Olet tavannut viime vuosina paljon sijoittajia ja pokerinpelaajia. Vertailisitko heidän ajatusmaailmaansa?

Jos puhutaan menestyneistä pokerinpelaajista ja sijoittajista, on helppo löytää yhtäläisyyksiä matemaattis-loogisesta ajattelusta ja kovasta luonteesta. Pokerissa ja sijoittamisessa on paljon samaa, mutta erojakin on. Pokerissa informaatio on paljon täydellisempää ja varianssi paljon pienempää kuin markkinoilla. Vastustajat voi valita. Näistä syistä taidosta voi puhua ihan eri tavalla kuin sijoittamisessa. Kolikon kääntöpuoli on se, että pokerissa menestyneellä on helposti liialliset luulot mahdollisuuksistaan sijoittajana. Pörssi on paljon villimpi ja irrationaalisempi paikka kuin pokeripöytä.

Otatko mukaasi autiolle saarelle kolme satunnaista toimittajaa, sijoittajaa vai pokerinpelaajaa ja miksi? Pakko valita, tai tulee kolme jihadistia.

Kolme pokerinpelaajaa ja mielellään sellaisia, joilta voin oppia. Toivottavasti pelastava laiva ei tule ihan heti.

Mikä kirja sinulla valmistuu seuraavaksi?

Väärennettyä kotimaista arvotaidetta kymmenillä miljoonilla myyneen ja kertaalleen kuolleen galleristin muistelmat. Kirjan työnimi on Vilpitön mieli. Toivottavasti ehdin kirjoittaa ennen kesää.

Mikä on sijoitustoimintasi ja kirjoittamisen taloudellisen merkityksen suhde?

Ajatus on, että sijoitussalkusta tarvitse ottaa mitään ulos ja toistaiseksi ei ole tarvinnutkaan ottaa. Jos työt tänään loppuisivat, olisi toki jonkun aikaa varaa etsiä uusia töitä.

Mikä on sopiva määrä alle kouluikäisiä lapsia keski-ikäiselle pienyrittäjälle Mustiossa?

Olen kadehtinut appiukkoani siitä, että hänellä on kolme tytärtä. Itselläni on vasta kaksi.

Sijoitustiedon kolumneissa seikkailee usein toimittaja Nerola, jonka näkemyksiä kolumnisti tuntuu säännöllisesti asettavan kyseenalaiseksi. Jos saisit valita, ottaisitko toisen taiteilijanimen ja jos niin minkä?

Saan spämmiä nimellä Mark O’Erola.  Nimi viehättää kovasti, koska asuin aikanaan puolisen vuotta Irlannin Limerickissä ja viihdyin enemmän kuin hyvin. Mainitsemasi kolumnistikin tietääkseni pitää irlantilaisista.

Olemme vuosia yrittäneet saada Ilari Sahamiestä Pokeritiedon Teerenpeleihin! tarkoituksenamme laittaa Nerola ja Pokeri-Ilari vastakkain Rap-battleen. Ilari lupasikin jo kerran, mutta ei muista tätä enää. Ei ehkä Ilpillä munat riitä, varsinkin koska taitaisi Nerola pyyhkiä Ilarilla lattiaa.

Marko sen sijaan melko varmasti lupasi tulla tekemään muutaman Teerenpelin Helsinkiin ensi lauantaina pitkän tauon jälkeen. Tarkkaillaan tilannetta.

Kommentoi haastattelua ja Talvivaaraa täällä.

Yhteistyökumppanit ja tarjoukset: Mandatum Trader

Poimi pala Pohjoismaita sijoitussalkkuun. Kaupankäynti nyt alkaen 0,01 % tai min. 1 €.

Artikkelit

Talenom Seurantalistalle: Tilittää voittoja, vaan ei kassavirtaa

Almanakka
21.6.2024
east Lue lisää
Haastattelut

Karo grillasi Aki Pyysingiä: Satasen seteleitä viidelläkympillä?

Sijoitustieto
20.6.2024
east Lue lisää

Exel jakoi oikein

Aki Pyysing
16.6.2024
east Lue lisää