Keskustele Valmetista

Almanakan Seurantalista

Miten asiat ovat kehittyneet edellisestä päivityksestä?

Valmet raportoi odotetusti laskevasta tilauskannasta, mutta parantuneesta kannattavuudesta kertoneen kvartaalin, mutta ohjeistus oli ihan hyvä. Liikevaihdon odotetaan pysyvän ennallaan ja liikevoiton pysyvän ennallaan tai kasvavan. Valmet antaa lisäksi lyhyen aikavälin markkinanäkymiä eri segmenteilleen ja nämä pysyivät ennallaan, mikä on tässä markkinassa hyvä asia.

Ajatuksia raportista

Valmetin saadut tilaukset laskivat 17 % vuoden takaiseen ja tilauskanta suli edelliseen kvartaaliin nähden 4 %. Taantumassa mennään ja asiakkaat eivät investoi. Aiemmalla tilauskannalla saatiin kuitenkin tehtyä ihan kelpotulos ja kaikkien aikojen korkein EBITA-marginaali (11,2 %) ja viimeisellä kvartaalilla oltiin jo 12,2 % tasolla, mikä on Valmetin pitkän aikavälin tavoitehaarukassa (12­–14 %).

Valmet on nyt ollut itsenäinen yhtiö 10 vuotta ja se on käynyt läpi upean muutoksen. Syklisestä käyttöomaisuushyödykkeitä myyvästä konepajasta on tullut palveluita ja automaatiota tarjoava laatukonepaja, vaikka kyllä syklinen prosessiteknologiakin edelleen tärkeää on. Valmet kutsuu palveluita ja automaatiota vakaaksi liiketoiminnaksi, ja tämän osuus liikevaihdosta on jo 56 % ja EBITAsta 90 %. Syklinkestävyys pääseekin nyt mielenkiintoiseen ja nähdäkseni ensimmäiseen kunnon testiin kun tilauskanta pienenee ja tuloksentekokyky heikkenee.

Valmet arvioi, että liikevaihto vuonna 2024 pysyy samalla tasolla verrattuna vuoteen 2023 (5 532 milj. euroa), ja että tulos (vertailukelpoinen EBITA) vuonna 2024 pysyy samalla tasolla tai kasvaa verrattuna vuoteen 2023 (619 milj. euroa).

Ohjeistus on ihan hyvä markkinatilanne huomioiden ja taisi myös olla markkinoiden odotuksia parempi.

Valmetin yritysostostrategia on edennyt vuoden 2023 aikana ihan mukavasti. Yhtiöllä tuntuu olevan erinomainen M&A-prosessi ja integraatioissa ollaan onnistuttu hyvin. Eniten jännittänyt integraatio ison oston, Neleksen, kanssa on mennyt merkittävästi paremmin, kuin yhtiö uskalsi luvata oston aikaan. Myynti- ja kulusynergiat on saavutettu täysimittaisesti vuosi etuajassa. Tämä ei muuten ole ihan tyypillistä isoissa yritystostoissa. Yritysostot ovat hieman nostaneet Valmetin velkaantuneisuutta, mutta varsin matalilla tasoilla edelleen liikutaan. Toinen tekijä on ollut pari vuotta jatkunut heikompi kassavirta. 2022 vapaa kassavirta oli negatiivinen ja tänäkin vuonna selkeästi alle normaalin tason suhteutettuna tulokseen.

Ajatuksia sijoittajapuhelusta

Heikompaa kassavirtaa selittää osittain myynti-mix. Prosessiteknologiassa rahaa on saatu ennen suoritteita, eli asiakkaat ovat käytännössä rahoittaneet kasvun ja nettokäyttöpääoma on negatiivinen. Vakaan liiketoiminnan puolella (ymmärtääkseni etenkin Neles) nettokäyttöpääomaa sidotaan enemmän ja kassavirtaprofiili on hieman tämän takia muuttunut.

Sellun ja energian puolella asiakasaktiviteetti on keskittynyt pieniin yksittäisiin muutostöihin suurten tilausten sijaan. Pienet virrat ovat sikäli tärkeitä, että niissä taitaa olla merkittävästi paremmat katteet ja ennustettavuus. Valmetilla on ollut ongelmia tiettyjen isojen projektien kanssa inflaation aiheuttamien kustannusylitysten takia, mutta nyt oli saatu energiapuoli korjattua. Toimari Laineen mukaan 1/3 fiksattu siis.

Toimari muistuttelee, että vaikka nyt tilauskertymä laskee, niin aikana ennen pandemiaa matalampiakin tasoja pidettiin erinomaisina saavutuksina, ja että pandemian aiheuttama kysyntä-boomi oli lähinnä poikkeus. Tästä olisi tietysti voinut muistuttaa yhtä halukkaasti silloin hurjina vuosina.

Ohjeistuksessa huomioidaan vain yhtiöt, jotka ovat tällä hetkellä osa Valmetia. Esimerkiksi Siemensiltä 2024 ostettava osa ei ole huomioituna ohjeistuksessa.

Nettokäyttöpääomassa on hieman kertaluontoista huonoutta ja koholla olevia varastotasoja. CFO Hokkanen ei kommentoi mikä olisi normaali taso suhteessa liikevaihtoon, mutta oma riidi on, että nykyistä alempana, mikä hieman parantaisi kassavirtaa tulevaisuudessa.

Vaikka book to bill (tilauskanta suhteessa liikevaihtoon) laskee, niin samalla toimitusajat laskevat. Eli samalla tilauskannalla pystytään tekemään enemmän liikevaihtoa per vuosi.

Pidän Laineen tavasta kommunikoida kannattavuuden parantamisesta. Ei ole mitään suuria vipuja mitä vääntämällä kannattavuus saadaan 12-14 % haarukkaan, vaan kyse on tuhansista pienistä jokapäiväisistä prosessin parantamisista ja optimoinneista. Kunnon insinöörimeininkiä ja tekemistä!

Kysymys voidaanko tehdä lisää M&A aktiivisen 2023 jälkeen nyt kun velkaisuus noussut: Markkinaa seurataan, mutta velkaa pitäisi ehkä hieman sulatella ennen isompia hankintoja. Hyvä vastaus toimarilta.

Kun taloyhtiö kilpailuttaa isännöintiä, kannattaa sen miettiä etukäteen mitä toivotaan isännöinniltä. Tämä voi olla hankalaa jos hallituksessa ei ole kokemusta hyvästä isännöinnistä. Tämän vuoksi kannattaa ottaa ainakin yksi asuntosijoittaja hallitukseen, sillä heillä usein on kokemusta muistakin taloyhtiöistä ja isännöitsijöistä.

Mielestäni hyvän isännöitsijän tärkein ominaisuus on asenne ja sopiva kiireellisyyden tunne. Yleisin valituksen aihe isännöinnistä on, ettei isännöitsijää saa kiinni, tai että hän vastaa hitaasti.

Tarjouspyynnöissä pyydetään toisinaan isännöitsijää, jolla on runsaasti kokemusta taloyhtiön teknisestä puolesta, taloudenhoidosta ja remonttien kilpailuttamisesta. Samaan aikaan isännöinnin hinnan pitää olla edullinen.

Tämä on vähän sama asia kuin jos työnantaja hakee parikymppistä työntekijää, jolla on kymmenen vuoden työkokemus.

Tällaisia hyvin kokeneita ja laajan osaamisen omaavia isännöitsijöitä toki on, mutta kääntöpuolena on, että he eivät ole halpoja. Osaaminen maksaa, vaikka se voikin näyttää vähäiseltä työmäärältä ulos päin.

Tai jos tällaisen isännöitsijän saa halvalla, tarkoittaa se todennäköisesti sitä, että hänellä on 40 taloyhtiötä hoidettavana. Mikä puolestaan sitten näkyytavoitettavuudessa. sekö työn laadussa.

Mielestäni kasku Picassosta on kuvaava: Mies meni ravintolaan ja törmäsi siellä Picassoon. Hän pyysi Picassoa piirtämään lautasliinaan jotain hienoa. Picasso piirsi, ja totesi ”10 000 pesetas, por favor”. Mies kauhistui ja sanoi, että ”sinullahan meni tuon piirtämiseen vain minuutti!”

Picasso vastasi, että ”niin meni, mutta minulla meni neljäkymmentä vuotta oppia se taito, että voin piirtää tämän minuutissa”.

Eli kannattaa maksaa osaamisesta ja saadusta lisäarvosta, ei taiteilijan/isännöitsijän käyttämästä ajasta. Sillä käänteisesti voisi ajatella, että on fiksua käyttää isännöitsijää, jonka tekemisiä saa vahtia koko ajan ja virheitä paikkailla. Ainakin oli halpaa?

Tämän vuoksi tuntuu hyvältä idealta pyrkiä löytämään isännöitsijä, jolla on asenne kunnossa. Vaikka hän ei tietäisi kaikkea, asenteen ollessa kohdillaan, hän kyllä etsii tiedon jostain. Tällainen isännöitsijä myös muovautuu paremmin yhtenäiseksi tiimiksi hallituksen kanssa. Hänellä on palo oppia (ja ehkä todistaa itseään), joten hän haluaa pelata yhteen pussiin hallituksen kanssa.

Toinen tärkeä asia kilpailutusvaiheessa on hahmottaa isännöitsijän taustatuki. Kuinka kokeneet kirjanpitäjä ja kiinteistösihteeri hänellä on? Vai tekeekö hän yksin heidän kaikkien työt. Entä kuinka hyvin isännöintiyritys on johdettu? Onko yrityksen prosessit selkeät ja toimivat. Minkälainen maine yrityksellä on, mitä siitä keskustellaan keskustelupalstoilla.

Joskin some-kommentteihin kannattaa suhtautua varauksella, sillä somessa vääryyttä kokenut voi laukoa vaikka mitä ilman, että yritys voi puolustautua. Eli somessa kuulee usein vain sen toisen version.

Mutta jos yrityksestä puhutaan somessa systeemaattisesti hyvää/huonoa, on siinä luultavasti totuuden siemen.

Haastatteluvaiheessa hallituksen kannattaa myös katsoa kuinka paljon juuri meidän yhtiö kiinnostaa isännöitsijää. Kysyykö hän tarkentavia kysymyksiä talostamme, asukkaista tai tehdyistä remonteista? Jos kysyy, on se merkki, että häntä kenties kiinnostaa talo ihan oikeasti, eikä vain työn takia.

Samoin kysymyksistä voi päätellä hänen vahvuuksiaan tai kiinnostuksen kohteita. Yksi isännöitsijä voi olla taitava taloudenhoidossa, taloyhtiölainan kilpailuttamisessa ja vastikkeiden optimoinnissa. Toinen taas on teknisempi ja remontteihin orientoitunut. Näitä suuntauksia voi myös haarukoida hallituksen puolelta tarkentavilla kysymyksillä.

Kannattaa siis hallituksen kesken ensin miettiä mitä isännöinniltä toivotaan ja sitten pyrkiä kaivamaan tietoa siitä, kuinka hyvin nämä toiveet toteutuu kyseisen isännöitsijän kohdalla, asennetta painottaen.

Suomalainen Enersense ja sen ruotsinsuomalainen serkku, Eltel, pitävät huolta yhteiskunnan kriittisestä infrastruktuurista: muun muassa sähkönsiirrosta, tietoliikenneyhteyksistä ja huolto- ja asennustoiminnasta uusiutuvan energian ympärillä.

Enersense ja Eltel ovat siis palveluyrityksiä, jotka myyvät käsipareja ja jakoavainta tyypillisesti pienelle joukolle suuria asiakkaita. Eltelin tapauksessa asiakkaita ovat esimerkiksi Telia, Caruna ja Fingrid. Maantieteellisesti molempien yhtiöiden tärkein toimintamaa on Suomi. Eltelin liikevaihdosta noin 35 prosenttia ja Enersensen liikevaihdosta vastaavasti noin 70 prosenttia tulee Suomesta.

Kuva: Eltelin asiakkaita eri segmenteissä.

Molempien yhtiöiden osakekurssit ovat laskeneet merkittävästi. Enersensen osakekurssi on laskenut noin 60 prosenttia huippunoteerauksesta. Enersensen osakekurssi on puolestaan asettunut neljän euron hujakoille viime lokakuun osavuosituloksen jäljiltä.

Eltelin osakekurssi on vastaavasti laskenut noin 90 prosenttia. Sen huippunoteeraus kellotettiin vuonna 2015, hieman yhtiön listautumisen jälkeen, 65 kruunussa. Viimeiset puolitoista vuotta osakkeella on käyty kauppaa 6 ja 8 kruunun välimaastossa.

Kuva: Eltelin ja Enersensen kurssikehitys viimeisen viiden vuoden ajalta.

Kaksi erilaista muodonmuutosta

Eltelin ja Enersensen tapauksessa on hyvä ymmärtää yhtiöiden historiaa. Molemmat yhtiöt ovat tänä päivänä hyvin erilaisia listautumishetkeen verrattuna. Enersense listautui Helsingin pörssiin vuonna 2018 teollisuuden ja rakentamisen henkilöstövuokraajana. Tuolloin merkittävä osa Enersensen liikevaihdosta tuli Olkiluodon ydinvoimalan rakennustyömaalta, ja bisnes hyytyi nopeasti annin jälkeen, mikä herätti paljon kritiikkiä.

Vuonna 2020 se osti itseään suuremman Empowerin, joka oli Eltelin kilpailija. Enersense osti Empowerin yhdellä eurolla velkoineen. Kauppa rahoitettiin suunnatulla annilla, jossa osakkeita myytiin reilulla alennuksella, 2,2 euron hintaan, harvoille ja valituille suomalaisille sijoittajille, kuten Kyösti Kakkoselle. Osakeannissa kerättiin kahdeksan miljoonaa euroa, millä vahvistettiin yhtiön tasetta. Vuonna 2019 Empowerin liikevaihto oli 185 miljoonaa euroa ja käyttökate oli 4,2 miljoonaa euroa. Sillä oli lähes 1300 työntekijää. Tällä hetkellä Enersensen osakkeella käydään kauppaa samalla noin neljän euron tasolla kuin Empoweria ostaessa, tosin osakkeita on liikkeellä aiempaa enemmän.

Kuva: Enersensen liikevaihdon, liiketuloksen sekä kassavirran kehitys ja ennusteet kahdelle seuraavalle vuodelle.

Eltelin pörssitaival on kasvun sijasta tarina supistumisesta. Eltelin toi pörssiin pääomasijoittaja 3i vuonna 2014. Listautuessa Eltelillä oli yli 8500 työntekijää, kun niitä tänä päivänä on jäljellä reilut 5000. Tuolloin Puola oli suurin markkina 2600 työntekijällä ja Eltelillä oli liiketoimia aina Afrikassa saakka.

Kuva: Eltelin liikevaihdon, liiketuloksen sekä kassavirran kehitys ja ennusteet kahdelle seuraavalle vuodelle.

Kahden yhtiön välillä on muutamia selkeitä eroavaisuuksia. Enersensen suurin liiketoiminta-alue on teollisuuden palvelut noin kolmanneksen osuudella liikevaihdosta. Vuonna 2022 sähköverkkopalvelut oli suurempi, mutta se on sittemmin kutistunut yhtä suureksi.

Enersensellä on lisäksi suurempi jalansija uusiutuvaan energiaan kytkeytyvässä suunnittelu ja asennustoiminnassa. Enersensen laajentuminen omalla taseella energiantuotantoon on sijoittajille sekä uhka että mahdollisuus. Enersense on mukana myös vetyinfrastruktuurissa 18,5 prosentin omistusosuudellaan P2X Solutions nimisessä yrityksessä. Omistus antaa Enersenselle oikeuden toimia yrityksen toimittamien laitosten rakentamisessa ja ylläpidossa.

Kumpikin on lähtenyt mukaan sähköajoneuvojen latauslaitemarkkinoille. Lähestymistapa poikkeaa toisistaan suuresti. Enersensellä on yritysoston myötä valikoimissaan ammattimaiseen ja julkisilla paikoilla käytettäviä latureita. Eltel puolestaan solmi Kempowerin kanssa yhteistyösopimuksen, jonka mukaan se myy ja asentaa Kempowerin laitteita Pohjoismaissa.

Enersensen liiketoiminta on hajautetumpaa. Elteliin verrattuna Enersense vaikuttaa kuitenkin keskittymishäiriöiseltä lapselta, joka ryntää uuden lelun perään sellaisen nähdessään. Parhaimmassa tapauksessa lapsi voi löytää kultahipun, mutta tyypillisesti sijoittajat arvostavat yrityksiä, jotka tekevät tulosta omalla ydinosaamisalueellaan. Toisaalta Enersense on Elteliin verrattuna selkeästi enemmän tarinaosake. Onnistuessaan jossakin kasvuhankkeessa voi osakkeeseen tarttua sijoittajien innostus ehkä vielä uudelleen.

Miinana toimialadynamiikka

Heikko kurssikehitys on ollut luonnollisesti seurausta kehnosta liiketoiminnasta. Miksi Eltelin ja Enersensen bisnes on sujunut niin heikosti? Sitä selittävät pitkälti toimialan rakenne ja lainalaisuudet.

• Heikko neuvotteluasema harvojen ja suurten asiakkaiden suuntaan.
• Osin rakenteellisesti laskeva kysyntä.
• Liiketoiminta on erittäin heikosti skaalautuvaa.
• Muutama väärin laskettu urakka tai sopimus voi heikentää kannattavuutta merkittävästi.

Yritysten liiketoiminta on suurelta osin sekä pohjimmiltaan ulkoistamista. Ne tarjoavat työsuoritteita, joita asiakkaat eivät halua itse tehdä, koska se ei ole niiden ydinbisnestä. Toiminta ei luo merkittävästi lisäarvoa ja ovat asiakkaan kannalta parempi kilpailuttaa. Näin asiakkaat ulkoistavat riskit sille, joka on valmis kantamaan ne halvimpaan hintaan. Samanaikaisesti työntekijät voivat myydä ammattitaitonsa yritykselle, joka on valmis maksamaan korkeimman palkan. Enersense ja Eltel voivat näin olla puristuksessa kahdesta suunnasta.

“Enersense aikoo todistaa, että verkkojen rakentamisella pystyy tekemään tulosta - “Tärkeintä on nyt fokusoida selvästi toimintaa ja karsia turhat rönsyt pois” -otsikko Talouselämässä  20.12.2020

Pitkään jatkuneen ankaran kilpailutilanteen ja liiketoiminnan hankalan luonteen osoituksena pääomasijoittajien omistama Relacomin Suomen maayhtiö meni konkurssiin vuonna 2019. Yhtiöllä oli Pohjoismaissa 3000 ja Suomessa 500 työntekijää. Sekä liikevaihto että työntekijämäärä olivat olleet laskusuunnassa vuosia ennen konkurssia, ja tulos oli luonnollisesti vuosien ajan pakkasella. Aikaisemmin, vuosina 2004-2011, Empower ja Eltel harjoittivat myös kartellia sähköverkkojen rakentamisessa.

Suomessa Enersensellä ja Eltelillä on vastassaan esimerkiksi listaamaton Voimatel, jonka liikevaihto vuonna 2022 oli 125 miljoonaa euroa ja sillä oli noin 1000 työntekijää. Voimatelin omistaa Osuuskunta KPY. Enersense oli ostamassa Voimateliä, mutta vetäytyi yritysostosta helmikuussa 2023, kun kilpailuviranomainen katsoi, että kaksikon yhteenlaskettu markkinaosuus olisi kasvanut liian suureksi useilla markkinasegmenteillä, erityisesti tietoliikenneverkkojen rakentamisessa. Marraskuun lopussa, 2023, itäsuomalainen Elvera hankki Voimatelin sähköverkkoliiketoiminnan. Kauppa odottaa kilpailuviranomaisten hyväksyntää. Voimateliin jäi tietoverkkoliiketoiminta.

Enersensen, Eltelin ja niiden omistajien epäonneksi kilpailunäyttämölle on astellut uusi haastaja. Entinen Eltelin ja Enersensen, silloisen Empowerin, johtaja Antti Keskinen on käynnistellyt parin vuoden ajan pörssiyhtiö Nyabissa sähköverkkoliiketoimintaa. Nyab on melko nopeasti päässyt muutamien suurimpien asiakkaiden toimittajarekistereihin, ja markkinoilla on jälleen sähköverkkorakennuksessa neljä suurta toimijaa.

Nyabin tytäryhtiö, Sitema, toimii muun muassa sähkö- ja tietoliikenneverkkojen sekä uusiutuvan energian suunnittelussa ja rakentamisen valvonnassa.

Osana yhtiöiden liiketoimintaa on asentaa modernin infrastruktuurin kannalta olennaisia osia tai laitteita. Historiallisesti kyseessä ovat olleet esimerkiksi etäluettavat sähkömittarit, valokuitukaapelit tai tällä hetkellä sähköautojen latauslaitteet tai uusiutuvaa energiaa. Näiden asennustoiminta kestää aina tovin, ja lopulta hiipuu jonkinasteiseen huolto- tai ylläpitotoimintaan.

Esimerkiksi tietoliikenneliiketoimintaan lukeutuvat kuituverkot ovat jo rakennettu Ruotsissa ja Norjassa, mutta Suomessa kuituverkkojen rakentaminen on vielä kovassa vauhdissa. Teleoperaattorit ovat myös pienentäneet investointejaan, kuten Nokian suorituksesta voidaan havaita.

Hyviäkin puolia onneksi löytyy. Huolto-, asennus- ja urakointiliiketoiminta on lähtökohtaisesti pääomakevyttä. Esimerkiksi Eltelin vapaa kassavirta on liiketulosta suurempi. Tietoliikenneverkkoja lukuunottamatta yhtiöt toimivat kasvavilla markkinoilla. Sähköverkkojen rakentaminen kasvaa Eltelin mukaan kuusi prosenttia vuodessa ja uusiutuvaan energiaan sekä sähköautoiluun liittyvät markkinat kasvavat voimakkaasti. Lisäksi yhtiöt voivat olla mukana rakentamassa pieniä 5G-sisäverkkoja. Eltel arvioi sen ulottuvilla olevien markkinoiden kasvavan keskimäärin 10 prosenttia vuodessa.

Mielenkiintoiset omistuspohjat

Eltelin omistuspohja on mielenkiintoinen. Eltelin noin kymmenen suurinta omistajaa omistaa noin 80 prosenttia osakkeista. 46 prosenttia osakkeista on suomalaisten hallussa. Herlinien sijoitusyhtiöillä on lähes kolmannes osakkeista ja toiseksi suurin omistaja on pääomasijoittaja Triton 16 prosentilla. Triton osti viime vuonna Caverionin tarjouskilpailussa. Tritonin portfolioon lukeutuu myös Eltelin kokoinen ja Keski-Euroopassa samoissa asiakassegmenteissä toimiva Eqos.

Aivan hiljattain Eltelin hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin Per Sjöstrand, joka on ruotsalaisen Instalcon, Caverionin kilpailijan, perustaja sekä suurin omistaja. Instalcon suurimpien omistajien joukkoon on listattu samat Herlinin sijoitusyhtiöt kuin Eltelin. Talotekniikkaurakoitsijan ja Eltelin välillä ei synergioita juuri ole, mutta Sjöstrandilla lienee vankka käsitys kuinka tehdä kannattavaa bisnestä kilpaillulla toimialalla.

Enersensen omistusrakenne on Eltelin kaltainen. 20 suurimmalla omistajalla  on 75 prosenttia osakkeista. Suurin omistaja on 27 prosentin osuudella ruotsalainen Nidoco, joka on Ehrnroothien sijoitusyhtiö. Nidoco on hiljattain kasvattanut osuuttaan Enersensessä. Jos yhtiöiden liiketoiminta koskaan kääntyy myönteiselle kehityskaarelle, ei kummankaan yhtiön osakkeita ole kamalasti myynnissä.

Kääntyykö huono bisnes tyydyttäväksi?

“Our commercial skills have not been state of the art” -Håkan Dahlström, Eltelin toimitusjohtaja

Hieman heikompikin bisnes voi olla hyvä sijoitus hinnan ollessa riittävän matala. Usein hyviä sijoitustuottoja on saavutettavissa, kun liiketoiminta tai liiketoimintaympäristö kehittyy surkealta tasolta heikolle tai tyydyttävälle tasolle. Koska alan konsolidaatio (Suomessa) vaikuttaa pois suljetulta vaihtoehdolta, alan toimijoiden tulisi alkaa tehdä kannattavaa kauppaa.

Kuva: Eltel on neuvotellut sopimuksia uudelleen. Lähde: Eltel.

Jos neljästä pääpelurista muutama antaa signaalia hinnoittelukurista ja paremmista sopimuksista, voi kilpailutilanne alkaa tervehtyä. Nopea inflaatio onkin esimerkiksi Eltelin kommenttien perusteella avannut ikkunan neuvotella sopimuksia uudelleen. Eltelin kolmannen vuosineljänneksen oikaistu liiketulos antaa pienen valopilkahkuksen mahdollisesta käänteestä parempaan.

Kuva: Eltelin oikaistun liikevoiton kehitys vuosineljänneksittäin.

Eltel ja Enersense luonnollisesti haluavat parantaa kannattavuuttaan. Nyab voi olla lähivuosina halukas kasvattamaan markkinaosuuttaan sähkönsiirtomarkkinoilla, mutta pörssiyhtiöllä kannattavuuden vaalimisen voisi olettaa olevan melko korkealla prioriteettilistalla.

Analyytikkoseurannan osalta Eltel on Enersenseä kustannustietoisempi. Yhtiötä seuraa enää ainoastaan norjalainen ABG Sundal Collier. Sekä Eltel että Enersense ovat päättäneet sopimuksen Evlin kanssa. Tammikuun puolivälissä julkaistussa analyysissä ABG Sundal Collier arvioi Eltelin käyväksi arvoksi 8-10 kruunua. Analyysitalon mukaan yhtiö on arvostettu noin 11-kertaisesti vuoden 2024 liiketulokseen nähden (EV/EBITA).

Eltelillä on ollut vuoronperään ongelmia eri maissa. Sen liiketoiminta Puolassa oli pitkään heikossa jamassa, mutta nyt Puola on vihdoin saatu mustalle. Norja on viimeisimpänä yhtiön riippakivi, mutta Eltelillä on maassa jo toinen tehostamiskierros käynnissä. Muissa toimintamaissa kannattavuus on kehittynyt positiivisesti. Eltelin tavoitteena on viiden prosentin EBITA marginaali.

“Kasvaneet volyymit sekä segmentin kannattavuuden parantamisohjelma tukivat kannattavuuskehitystä katsauskaudella. Nousseita kustannuksia on siirretty onnistuneesti myyntihintoihin, mutta keskustelut asiakkaiden kanssa hintatason tervehdyttämiseksi jatkuvat edelleen.” -Eltelin kommentit tietoliikenneverkkoliiketoiminnan kehityksen osalta Q3 liiketoimintakatsauksessa

Sekä Inderesin että Nordean mukaan Enersensen oikaistu EV/EBIT-kerroin alkaneelle vuodelle on noin 9,5 ja SEB:n mukaan 8,5. Nordea päätyy 76 sivun mittaisessa raportissaan 7,1-8,6 euron käypään arvoon. Nordea kiinnittää huomiota Enersensen osien summaan nostamalla esiin Enersensen viime vuosina tekemät yritysostot. Nordea päätyy 8,3 euron osien summa arvoon, mutta korostaa, että tuloskehityksen on oltava jatkossa myönteinen. Nordea uskoo, että Enersense yltäisi kolmen prosentin liikevoittoon tänä vuonna. Viimeksi liikevoittoprosentti nähtiin tällä tasolla vuonna 2021.

Eltel julkaisee vuoden 2023 tuloksen 14. helmikuuta ja Enersense 29. helmikuuta.

Jos olet vuokraamassa yrityksellesi uutta liiketilaa, tarvitset tilaan myytävien tuotteiden tai yritystoimintaan liittyvien välineiden lisäksi myös huonekalut ja muut tarvikkeet. Nämä seitsemän hankintaa ovat tarpeellisia lähes jokaiseen liiketilaan!

Mitä huonekaluja ja tarvikkeita liiketilan sisustamiseen tarvitaan?

Tarvitset tietysti liiketilaasi myytävät tuotteet sekä kalusteet niiden esillepanoa varten. Kalusteet voivat olla hyllyjä, telineitä tai vitriinejä riippuen siitä, millaisia tuotteita myyt. Jos taas myyt palveluja, tarvitset palvelun toteuttamiseen tarvittavat välineet. Kassapöytä on tarpeellinen, mikäli myyt tuotteita tai palveluita asiakkaille suoraan liikkeessäsi.

Varsinaisen liiketoimintasi lisäksi uuteen liiketilaan tulee hankkia muitakin tarvikkeita, joista esimerkiksi vaatekaappi tai siivoamista helpottava höyrypesuri saattavat jäädä huomiotta. Kun vuokraat yrityksellesi liiketilan, muista huomioida sisustushankinnoissa paitsi vaatekaappi ja höyrypesuri, mutta myös muut tärkeät tavarat:

1. Istumapaikat asiakkaille

Jos asiakkaat odottavat palveluun pääsemistä liiketilassasi tai liiketoimintaasi kuuluvat asiakastapaamiset, tarvitset istumapaikkoja asiakkaille. Tuolit voivat olla tarpeen myös tietynlaisessa myymälässä, kuten kenkäkaupassa.

Mitä kauemmin asiakas viipyy liiketilassa, sitä enemmän istumapaikkoihin kannattaa satsata. Valitse odotustilaan rennot nojatuolit tai sohva. Tukevat, pehmustetut tuolit sopivat vastaanottohuoneeseen ja asiakastapaamisiin.

Erilaisia työtuoleja, nojatuoleja ja muita istuimia löydät runsaasti Hobbyhall.fi-verkkokaupan valikoimasta. Huonekaluista on usein myös hyviä tarjouksia esimerkiksi joulun jälkeen ja Black Friday -kampanjoissa.

2. Valaistus tekee tunnelman

Liiketiloissa on usein valmiina kirkas loisteputkivalo, joka tarjoaa hyvän perusvalaistuksen. Sen lisäksi voit hankkia kohdevaloja paikkoihin, joihin haluat asiakkaan kiinnittävän huomiota tai jotka muutoin tarvitsevat lisävalaistusta.

Himmennettävä valaistus on hyvä ratkaisu rauhallisen tunnelman luomiseen esimerkiksi hierontaa tai kauneudenhoitoavarten. Muista hankkia myös riittävän tehokas valaistus työpöydälle. Liiketunnistimella toimivat lamput auttavat säästämään energiaa liiketilan varasto- ja takatiloissa.

3. Riittävän suuri taso kassakoneelle ja tietokoneelle

Jos et myy liiketilassasi suoraan mitään, kassakoneelle ja myyntitiskille ei ole tarvetta. Saatat kuitenkin tarvita työtason esimerkiksi puhelinta, tietokonetta ja ajanvarauskirjaa varten. Huomioi työtason valinnassa tarvitsemasi säilytystila. Tulostimen, kuittirullien ja muiden työtason ääressä tarvittavien tavaroiden olisi hyvä mahtua pöydän hyllyille, kaappeihin tai laatikoihin.

4. Viihtyisät asiakastilat

Asiakastilojen viihtyvyyteen kannattaa panostaa, varsinkin jos asiakkaat viettävät liiketilassa pitkän ajan. Voit hankkia odotustilaan istuinten lisäksi lehtitelineen sekä pehmeän maton. Jos asiakkainasi on lapsia, varusta asiakastilat muutamilla leluilla.

Liiketilassasi olevan vastaanottohuoneen sisustus riippuu hyvin pitkälti liiketoimintasi luonteesta. Huomioi riittävä tila kalusteiden ympärillä sekä kestävät materiaalit. Saatat tarvita asiakkaita varten vaatenaulakon ja kenkätelineen. Huomioi myös mahdollisen asiakas-wc:n sisustus.

5. Muista myös varastotilat

Jos liiketilassa on varasto tai takatila, jossa säilytät myytäviä tavaroita tai yritystoiminnassa tarvittavia välineitä, tarvitset tilaan sopivan säilytysratkaisun. Varastohylly tai -kaappi voi olla toimiva vaihtoehto paitsi tuotteille ja välineille, myös pakkausmateriaaleille.

6. Huomioi henkilökunnan tilat

Älä unohda liiketilan sisustuksessa henkilökuntasi viihtyvyyttä! Työntekijöiden taukotila kannattaa varustaa laadukkaalla kahvinkeittimellä, pienellä jääkaapilla sekä mikroaaltouunilla. Oma kahvikuppi taukohuoneeseen on kiva lahja uudelle työntekijälle.

Taukotilaan tarvitaan myös istuimia ja pöytä. Henkilökunnan ulkovaatteita varten kannattaa hankkia riittävän suuri kaappi sekä tarvittaessa jokaiselle työntekijälle oma lukollinen lokero. Hobbyhall.fi-verkkokaupasta voit tilata takahuoneeseen sopivan vaatekaapin esimerkiksi NORE-, Forte- tai Aatrium-merkiltä.

7. Tarvitset liiketilaan myös siivousvälineet

Liiketilaan tarvitaan siivousvälineet yllättävien sotkujen siivoamiseen sekä esimerkiksi taukotilan ja wc:n siistinä pitämiseen. Jos huolehdit liiketilan siivoamisesta itse siivousfirman sijaan, tarvitset hyvät välineet myös lattioiden ja ikkunoiden puhdistamiseen.

Höyrypesuri voi olla hyvä hankinta liiketilaan. Höyrypesurilla voi pestä kovia pintoja, kuten laatoitusta, keittiötasoja ja ikkunoita. Voit raikastaa höyrypesurilla myös mattoja ja huonekalujen verhoiluja. Höyryn avulla desinfioit ovet ja kahvat ilman kemikaaleja. Hobbyhall.fi-verkkokaupassa on laadukkaita höyrypesureita muun muassa Kärcher-, Bissell- ja Black&Decker-merkeiltä.

Hae inspiraatiota ja viimeistele liiketilan sisustus

Ennen kuin hankit ja asennat liiketilaan kiinteitä kalusteita, tarkista vuokrasopimuksen ehdot ja selvitä, millaisia muutoksia voit tehdä liiketilassa. Inspiraatiota liiketilan sisustukseen voit etsiä esimerkiksi hotellien aulatiloista tai itseäsi miellyttävien putiikkien sisustusratkaisuista.

Viimeistele liiketilan sisustus koriste-esineillä, kuten tauluilla ja kukilla. Hanki teline esitteitä tai käyntikortteja varten. Ilmoitustaulu voi myös olla tarpeellinen. Löydät erilaiset sisustusesineet ja toimistotarvikkeet Hobbyhall.fi-verkkokaupasta. 

Kolme markkinasoturia -julkaisusarjassamme kysymme kolmelta aktiiviselta eri sijoitustyylin asiantuntijalta, mikä heille on ajankohtaista juuri nyt.

Uuden vuoden tunnelmissa näkemyksiään antoivat Ålandsbankenin osakestrategi Tanja Wennonen-Kärnä, asiakkuusmarkkinoinnin ja digitaalisen myynnin johtaja Olavi Kurola sekä yksityissijoittaja Jarmo Friman.

Lue myös edellinen katsaus

Tanja Wennonen-Kärnä, Ålandsbanken, Osakestrategi

Tehtävänä markkinanäkemyksen muodostaminen allokaatiotiimin jäsenenä, sekä sen viestiminen ulkoisesti ja sisäisesti. Lisäksi seuraan suomalaisia pörssiyhtiöitä osana osaketiimiä.

Pitkä kokemus salkunhoitotehtävistä Evli Pankki Oyj:ssä. Vuosina 1997-1999 Sampo Pankissa. Kokemus alalta 25 vuotta.

Viime vuoden taistelu korkeata inflaatiota vastaan on vaikuttanut keskuspankkeihin, talouteen ja sitä myötä osakkeisiin.

Inflaation taso on kuitenkin tässä vaiheessa laskenut selvästi ja tämä mahdollistaa keskuspankeille ohjauskorkojen laskemisen, joka piristää kysyntää. Myös varastokorjaussyklin kasvua hidastava vaikutus on lieventynyt ja koronan aikana syntyneet toimitusketjuvaikeudet pääasiassa poistuneet. Työmarkkina sekä Euroopassa, että USA:ssa on pysynyt vahvana. Laskeva inflaatio kasvattaa myös reaalituloja, joka mahdollistaa kulutuksen.

Olisiko nyt Suomen osakemarkkinan vuosi? Viime vuodet ovat olleet heikkoja ja odotukset tuloskasvulle ovat varovaisia. Suomen osakemarkkinaa tukee mielekäs osinkotuotto (4.8 %), sekä matala arvostus sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Hinta suhteessa tulokseen -mittarilla (P/E) arvostus seuraavan 12 kuukauden tulosodotuksella mitattuna on noin 20 % historiallista matalampi ja noin 30 % maailmanindeksiä jäljessä.

Markkina tarvitsee tosin ajurin – olisiko se käänne tuloskasvussa?

Viimeisin liikahdus: Itse olen ostanut suomalaisia osakkeita niin, että taskut pullottavat.

Olavi Kurola, sijoitusalan ammattilainen, pitkäaikainen sijoittaja, asiakkuusmarkkinoinnin ja digitaalisen myynnin johtaja finanssialalla

Viime vuoden alussa Markkinasotureihin miekkaillessani en odottanut voimakasta nousua tai syvää laskua. Markkinoilla oli nähty jo pidempi luisu ja ilmoilla oli hätäilyn käryä suhteessa arvostustasoihin. Jatkoin sijoitussuunnitelmani toteuttamista sijoittaen osakemarkkinoille kuukausittain alentunein hinnoin. Lopulta kehitys oli parempaa kuin osasin odottaa. Kotimaisia markkinoita yliarvioin. Amerikkalaisten jättien kehitys yllätti väkevällä loppukirillä. Eniten kuitenkin pettyivät pessimistit ja nokkelimmat ajoittajat.

Asetelmat vuoteen 2024 ovat haastavat. Osakemarkkinat palautuivat korkeammille tasoille inflaation ja korkojen kärjen taituttua, vaikka kuluttajien, yritysten ja talouksien sopeutuminen matalamman kasvun ja tavanomaisten korkojen oloihin on kesken. Teollisuuden odotukset ovat laimeat, suuryritykset lykkäävät investointeja, eikä talouskasvun odoteta kiihtyvän nopeasti. Osakemarkkinoiden arvostustasot eivät ole korkeita joitain alueita tai esimerkiksi Magnificent 7 -yhtiöitä lukuun ottamatta. Arvostukset ovat kuitenkin sellaisia, että niitä kelpaa ravistella tulosten pettäessä, valtioiden kiristäessä tai parempia aikoja odoteltaessa. Seuraan onko kustannusten hallinta toiminut vai näkyykö kommenteissa utuisia näkymiä ja uusia toimia?

Positiivisella kurssikehityksellä on tällä hetkellä vahva yhteys markkinoiden toiveisiin keskuspankkien reippaista koronlaskuista. Markkinoilla haaveillaan nopeasta paluusta miellyttävään 2–3 %:n riskittömään korkoon, mistä kelpaisi ponnistaa kevyen taloudellisen hidastumisen jälkeen sukkia kastelematta uuteen noususykliin. Tämä sopisi myös kulujaan ruuvanneelle keskiluokalle, mutta mihin unohtuivat kaikkien aikojen rajoitukset globaalille kaupalle, logistiikan uudelleenreititykset ja tuotantoketjujen uudelleenrakennus? Korkeampi korkotaso ei ole ehtinyt juuri vaikuttaa edes yritysten velkakirjamarkkinoilla maksamiin riskilisiin. Vuosi tulee olemaan herkkä pettymyksille useasta lähteestä. Seuraan keskuspankkeja, joiden päätöksiin kohdistuvat odotukset ovat virittyneet korkealle.

Tuottavuudesta ei ole luvassa nopeaa helpotusta. Generatiivinen tekoäly yllätti jokaisen, mutta vaikutukset näkyvät vielä enemmän LinkedIn postauksien määrässä kuin äkillisessä tuottavuusloikassa. Tekoälykehityksen kulmakerroin on kuitenkin erinomainen ja tuottavuusparannusta riittää lopulta useammaksi vuosikymmeneksi.

Seurattavaa ja potentiaalisia yllätyksiä riittää niin geopolitiikassa kuin yrityskauppojenkin rintamalla. Oma sijoittaminen jatkuu reippaalla tasatyönnöllä keliin katsomatta. Kuukausittaiset osakerahastomerkinnät pitävät vauhtia yllä, osakevalinnat ja osinkojen uudelleen sijoitukset liukastavat menoa. Mikäli ahneus kääntyisi markkinoilla voimakkaan pelon puolelle, olen tänä vuonna valmiimpi lainoittamaan sijoittamista. Jos reaaliomaisuusluokassa ja vaihtoehtoisten markkinoilla etsittäisiinkin tasapainoa vielä lähijaksoilla, riittää korkomarkkinoilta niin tilisäästäjille kuin hieman riskisempääkin jatkuvaa korkovirtaa arvostavalle suhteellisti hyvää tuottoa tälläkin hetkellä.

Viimeisin liikahdus: Tekoäly-yhtiöiden sijaan sijoitin omaan tuottavuuteen ja ostin Open AI:n GPT Plus -laajennuksen.

Jarmo Friman

Olen yksityissijoittaja, joka näkee maailman kontraavien lasien läpi. Yritän löytää salkkuuni niitä hyljeksittyjä firmoja, joiden tulevaisuus on loistava. Vedän Falco-sijoitusklubia ja kirjoitan usein sijoitusajatuksiani X:ään tililleni @JarmoFriman.

Mitkä hevoset siis laukkaavat vuonna 2024? Vilkaistaanpa salkkuun.

Ensimmäinen sotaratsu on Golar LNG. Firma nesteyttää laivoillaan maakaasua. FLNG-alukset ovat miljardiluokan investointeja, jotka voivat kilpailla kustannustehokkaasti maaterminaalien kanssa. Golarin teknologia on maailman huipputasoa ja toiminnan träkki ensiluokkainen. Firman liikevaihtotaso nousee tänä vuonna yli 50%, kun uusi alus, Gimi, tulee linjoille. Lisäksi sijoittajat odottavat ilmoitusta kolmannen aluksen lanseerauksesta.

Toinen jalo lämminverinen, arvometallikaivokset. Odotan Fedin laskevan korkoja pari-kolme kertaa tänä vuonna, minkä pitäisi tukea kultaa ja hopeaa. Lisäksi geopoliittiset risahdukset ja räjähdykset voivat aiheuttaa turvasatamakysyntää. Arvometallit ovat historiallisesti halpoja SP500-indeksiin verrattuina, kaivajat taas metalleihinsa verrattuna ja hopea kultaan verrattuina. Tästä suppilosta putoaa siis hopeakaivos. Omistan mm. Pan American Silveriä, jonka kaivoksista nousee myös kultaa.

Kolmas laukkaratsu, uraani. Keltaisen säteilijän bull-markkinaa odotettiin kauan. Nyt se on täällä! Tarjonnan ja kysynnän suhde, S/D, on uraanisijoittajan ohjenuora. Analyytikot näkevät vajeen ja spottiuraani ylittikin juuri maagisen tason 100$/pauna. Omistan portfolion uraanifirmoja, mm. Global Atomic, Energy Fuels, Ur-Energy, Western Uranium, Paladin Energy, GoviEx, Denison Mines.

Viimeisin liikahdus: Viimeisin liikahdus oli sunnuntain juoksulenkki. Säistä ja muista olosuhteista riippumatta kannattaa mennä ja suorittaa. Uskon säännöllisen ja suhteellisen tehokkaan liikunnan olevan yksi parhaista elämänkaaren laatuun vaikuttavista investoinneista. Sitten jaksaa harrastaa myös taiteen, tieteen ja kulinarismin ihmettelemistä ympäri Telluksen.

Tarvitseeko yritys nykyään enää toimitiloja vai voiko se organisoida liiketoimintansa siten, että kaikki tekevät töitä etänä? Kenties vain vuokrataan toimistohotellista neukkari tarpeen mukaan.

Etätyössä on paljon hyviä puolia. Työntekijät arvostavat sen tuomaa joustavuutta omaan arkeen ja säästöä matkakuluissa. Samoin työnantaja säästää kun ei tarvitse maksaa toimiston vuokraa, sähköjä, vakuutuksia, palaveripullia ym.

Moni yritys kuitenkin yhä katsoo, että toimistosta aiheutuvat kulut ovat sen arvoiset. Saadut hyödyt peittoavat aiheutuneet kulut.

Esimerkiksi olen vakuuttunut, että työntekijöiden osaamisen kehitys on nopeampaa toimistolla kuin etätöissä. Toimistolla kuuluu jatkuvasti asioita, jotka muuten vain jäisivät kuulematta. Nämä voivat olla kahvipöytäkeskusteluita tai ihan vaan ”tulin nopeasti kysymään/kertomaan kun olet siinä lähellä”. On paljon pikku juttuja, joita ei tule sanottua tai kysyttyä kun ei sen takia viitsi laittaa sähköpostia tai soittaa.

Nämä pienet asiat kertaantuvat vuosien varrella. Ja samalla ne rakentavat ihmissuhteita. Kun välillä tulee vitsailtua tai yhdessä tuskailtua ongelmia, tiimihenki paranee ja ihmiset hitsautuvat yhteen. Kommunikaation kitka on paljon vähäisempi.

Nähdäkseni ideaaliajankohta etätyölle onkin siinä kohtaa, kun työntekijä on ”ajettu sisään” tiimiinsä. Ääriesimerkkinä on helppo ymmärtää kuinka huono idea etätyö olisi ensimmäisenä työpäivänä. Toisenakin päivänä se on aika huono idea, mutta sadantena päivänä jo ihan ok ja kolmantenasatana hyvä idea.

Toimistosta on paljon muutakin hyötyä. Hieno toimisto on osittain myös PR:ää. Hienolle toimistolle on kiva tulla töihin eli se helpottaa rekrytointia.

Samoin asiakkaiden on kiva ja helppo tulla sinne. Hieno toimisto lisää uskottavuutta ja tämän vuoksi aloitteleva yritys saattaakin investoida (liian) kalliiseen toimistoon: koska näyttöjä ei vielä bisneksestä ole, halutaan toimistolla viestiä uskottavuutta ja vakautta.

Toisaalta; luin parisen kymmentä vuotta sitten Seppo Saarion Miten sijoitan pörssiosakkeisiin ja siitä jäi mieleen kommentti, että myy osakkeet kun yrityksen johto ostaa prameilevan pääkonttorin.

Saarion pointti on siis, että jos yhtiöllä menee niin hyvin, että se ei keksi rahoille muuta käyttöä kuin hankkia liian hienot tilat, on kurssihuippu saavutettu eli alamäki edessä.

Mutta kohtuudella hankittu siisti ja toimiva toimisto on mielestäni yritykselle hyvä investointi. Vuokran saa luonnollisesti vähentää tulosta eli verottaja antaa siitä 20 % alennuksen.

Vuokralaisen kannattaa kuitenkin miettiä hieman pidemmälle tulevaisuuttaan. Ei kannata sitoutua määräaikaiseen vuokrasopimukseen, jos on epävarmaa minkälaisia ja -kokoisia tiloja tarvitaan vuoden tai kahden päästä.

Pahin tilanne on tehdä pitkä sopimus liian isoon tilaan. Tällöin se on iso rasite yritykselle kun maksetaan korkeaa vuokraa saamatta sille oikein vastinetta. Toki tiloja voi aina vuokrata eteenpäin ja yleensä omistajakin suhtautuu tähän myötämielisesti, koska ei ole hänenkään etu, että vuokralaisen maksukyky heikkenee.

Kasvuyritykselle sopivan tilan löytäminen voi olla vaikeaa jos on vaikea ennustaa, onko työntekijöitä ensi vuona 10 % vai 100 % enemmän kuin tällä hetkellä. Tällöin kannattaa tehdä toistaiseksi voimassaolevia sopimuksia, joista pääsee tarvittaessa irti.

Jos et ole ihan varma minkälaiset tilat olisivat sopivat yrityksellesi niin käänny toimitilavälittäjän puoleen. He palvelevat mielellään tilanhakijoita, ilmaiseksi.

Välittäjä pystyy neuvomaan käytännön asioissa mitä pitää huomioida uuden tilan etsinnässä, sekä haastamaan mitä tarpeita yrityksellä on nyt ja tulevaisuudessa. Eli välittäjä voi ottaa kantaa minkälainen tila yritykselle voisi sopia nyt ja auttaa hahmottamaan tulevaisuuden tarpeita.

Sopivan toimitilan löytämisessä on monta liikkuvaa osaa, eli kannattaa rohkeasti ottaa välittäjään yhteyttä. Heidän intressi on saada tiloja vuokrattua ja parhaiten se onnistuu ymmärtämällä tilanhakijan tarpeet.

Tanskalainen halpakauppa Normal rynni Suomeen kolme vuotta sitten. Yhtiön kasvu on ollut vakuuttavaa.

Päivittäistavaroita myyvien kauppaketjujen välinen kilpailu on koventunut Suomessa 2020-luvulla. Merkillepantavaa on se, että vaikka kaupankäynnin kerrotaan siirtyvän jatkuvasti kivijalasta internetiin, avaavat kauppaketjut silti yhä uusia myymälöitä mm. kauppakeskusten yhteyteen.

Yksi tämän vuosikymmenen merkittävimmistä tulijoista kauppakeskuksiin on Tanskassa vuonna 2013 perustettu Normal. Kauppaketjulla on tällä hetkellä jo yli 600 myymälää, jotka sijaitsevat Tanskan ja Suomen lisäksi Norjassa, Ruotsissa, Alankomaissa, Ranskassa, Portugalissa ja Espanjassa.

Vuonna 2021 Suomeen tulleella Normalilla on tällä hetkellä 71 myymälää eri puolella maata, ja lukema näyttää kasvavan nopeaan tahtiin. Kauppaketju on laajentunut nopeasti, sillä pelkästään vuonna 2023 se avasi 27 uutta myymälää.

Aluksi Normal luotti myymälänsä sijainnissa kaupunkien keskustoihin ja ostoskeskuksiin, mutta viime aikoina kauppa on avannut toimipisteitä pienemmille paikkakunnille. Vielä ennen kevättä seuraavat uudet liikkeet avataan Hämeenlinnassa, Äänekoskella ja Kemissä.

Nopea laajentuminen näkyy myös yhtiön luvuissa. Uutissuomalaisen mukaan viime heinäkuussa päättyneellä tilikaudella Normal kasvoi 153 prosenttia. Tilikaudella 2022 yhtiön liikevaihto kasvoi 48,9 miljoonaan euroon. Voittoa yhtiö teki 3,8 miljoonaa euroa. Nopea kasvu näkyy myös yhtiön työntekijämäärissä, jotka ovat tuplaantuneet lyhyessä ajassa. Tällä hetkellä Normal työllistää Suomessa noin tuhat työntekijää.

Nuoret naiset tavoitetaan sosiaalisessa mediassa

Normal on hyvin aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja erityisesti TikTokissa. Myymälöissä kävellessä ei voi olla huomaamatta erilaisia ”tämä tuote trendaa TikTokissa” -kylttejä. Sosiaalisen median trendit pystyy huomaamaan kylttien ohella myös hyllyjen asetteluista, sillä hyvin trendaavat tuotteet myydään nopeasti loppuun.

Siinä missä sosiaaliseen mediaan panostetaan, perinteinen media saa jäädä jalkoihin. Normalin Suomen maajohtaja Johanna Valli on kertonut taannoin Ylelle, että uusien myymälöiden avajaisia lukuun ottamatta yhtiö ei mainosta lainkaan lehdessä, radiossa tai televisiossa.

Panostus nimenomaan sosiaaliseen mediaan johtuu siitä, että se on erinomainen väylä tavoittaa kauppaketjun kohdeyleisö, joka on nuoret ja nuoret aikuiset. Kuluttajatutkimuksen mukaan Normalin asiakkaista 42 prosenttia on 15–29-vuotiaita, ja naiset edustavat peräti 80 prosenttia asiakaskunnasta.

Myös kauppojen tuotevalikoima on kuin tehty nuorelle ostajakunnalle. Normalin valikoimasta löytyy paljon hygienia- ja kosmetiikkatuotteita, siivousvälineitä ja pääasiassa herkkuihin rajoittuvia elintarvikkeita. Tuotevalikoima muuttuu jatkuvasti, sillä vakiotuotteiden lisäksi kaupan on uutuuksia sekä kausituotteita. Lisäksi Normal pyrkii haalimaan tuotteita, joita kilpailijat eivät myy tai jotkut tuotteista myydään yksinoikeudella

Haastaako Normal Tokmannin?

Näppärän sijainnin ja tietynlaisen tuotevalikoiman ohella Normalilla on myös yksi erityisesti nuoriin asiakkaisiin vetoava valttikortti: halvat hinnat. Kauppaketjun mainoslauseen mukaan se myy ”normaaleja tuotteita epänormaalilla hinnalla”.

Kauppaketjun halvat hinnat perustuvat siihen, että kauppa tuo tavarat suoraan jakelijoilta kaikkialta EU-maista. Se ostaa suuria eriä halvalla ja myy ne suuren volyymin voimalla pois. Muiden halpakauppaketjujen tapaan halvoilla hinnoilla Normal pyrkii houkuttelemaan kuluttajia erilaisiin heräteostoksiin.

Normalin suurimpiin kilpailijoihin Suomessa lukeutuvat mm. Tokmanni, Clas Ohlson, Citymarket ja Prisma, joskin Normalia ei voi valikoimaltaan ja liiketoiminnaltaan verrata aivan täysin edellä mainittuihin kauppaketjuihin.

Etenkin Tokmannin ja Normalin välille on povattu mediassa pienimuotoista vastakkainasettelua. Normalin tullessa Suomeen vuonna 2021 kauppaketjusta puhuttiin monesti ”Tokmannin haastajana”. Vastakkainasettelun takana oli todennäköisesti viime vuosikymmenen puolella nähty taistelu, jossa niin ikään Tanskasta ponnistava kauppaketju Tigerista puhuttiin mm. Talouselämässä ”Tiimarin tappajana”.

Tokmannin ja Normalin välillä on joitakin yhtäläisyyksiä, mutta myös eroja. Tokmanni luottaa suurikokoisiin myymälöihin, kun taas Normalin formaatti perustuu kompaktiin myymälään, jossa yksi käytävä kiemurtelee hyllyjen välissä. Myös tuotevalikoiman laajuudessa Tokmanni on Normalia edellä. Siinä missä Normal on etenkin nuorten naisten ketju, Tokmannin asiakaskunta on vanhempaa ja miespainotteisempaa.

Tokmannin nykytilanteessa on haasteita

Tokmanni ei ole katsonut Normalin rynnistystä kädet taskussa. Vuonna 2022 se loi uuden Miny-brändin, jonka tarkoituksena on kosiskella etenkin kauppakeskusten nuorisoa. Tokmanni Minyllä on omat myymälät Espoon Lippulaivassa, Lahden kauppakeskus Triossa, kauppakeskus Forum Jyväskylässä, Lappeenrannan kauppakeskus IsoKristiinassa, Tampereen Keskustorin vieressä ja Vantaan viihdekauppakeskus Jumbo-Flamingossa.

Kilpailun koventumisen ohella Tokmannia on viime aikoina kiusannut mm. inflaatio ja kuluttajien alhainen ostovoima. Myös kiinteät kustannukset ovat olleet nousussa mm. kohonneiden kiinteistökustannusten vuoksi.

Viimeisimpiä käänteitä Tokmannin ympärillä on ollut ruotsalaisen Dollarstone-kauppaketjun ostaminen elokuussa. Dollarstone on yksi suurimpia halpakauppoja Ruotsissa, jossa sillä on 130 myymälää. Lisäksi kauppaketjulla on kaksi myymälää Tanskassa.

Viimeisin tulosraportointi kertoo, että Tokmannin liikevaihto kasvoi vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä 23,6 prosenttia vertailukaudesta 364 miljoonaan euroon. Se jäi odotuksia alemmaksi, sillä analyytikoiden konsensusodotus liikevaihdolle oli 374 miljoonaa euroa. Merkittävä osuus liikevaihdon kasvusta pohjautuu Dollarstone-kauppoihin, sillä ilman sitä vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihto kasvoi vain 0,3 prosenttia.

Tokmanni Group julkistaa vuoden 2023 tilinpäätöksen perjantaina 22. maaliskuuta. Katso muut tuloskauden tärkeät päivämäärät täältä. 

Aloitin Admicomin seurannan 4.12. Yhtiöltä tuli tänään tulos, joten on aika tehdä ensimmäinen päivitys seurantalistalle.

Miten asiat ovat kehittyneet edellisestä päivityksestä?

Ei ollut hyvä kvartaali ei. Käytännössä kaikki tärkeät asiat laskee ja tämän päivän jälkeen laskussa myös markkina-arvo. En itse odottanut ehkä ihan näin heikkoa kvartaalia tai ohjeistusta, mutta toisaalta kun miettii millainen toimintaympäristö on, niin heikkous ei ole täysin yllättävääkään. Ehkä yllättävin asia onkin ollut osakkeen valtava nousu Q3 jälkeen, vaikka markkina on hapantunut lisää. Ehkäpä uusi nousumarkkinakin on samalla lähempänä.

Liikevaihto kasvoi 2 % ja ARR laski. Marginaalit heikkenivät kautta linjan. Käytännössä ainut selvästi parantunut rivi on churn, ja sekin johtuu laskentatapamuutoksesta. Liikevoittoon vaikuttaa kertaluontoinen erä, kun Kotopron liikearvon poistoaikaa oli nopeutettu. Tällä ei kuitenkaan kassavirtavaikutusta ja pienentää veroja, joten hyvä että näin voidaan toimia.

Ajatuksia raportista

Rakennusalan taantuma on todella haastava alan yhtiöille. Olen keskustellut useiden rakennusalaa hyvin tuntevien kanssa, ja viesti on lähes järjestäen ollut, että pahin on vielä edessä ja ainakin vuosi 2024 on uudisrakentamisen osalta aikalailla jo menetetty. Koska alan yhtiöt ovat Admicomin asiakkaita, on tilanne haastava myös Admicomille. Q4-tulos oli yllättävän heikko, mutta ajankohta huomioiden en siitä itse juuri huolestunut. Kairinen spekuloi kuitenkin samaa mitä itsekin, eli taantuma saattaa vauhdittaa rakennusalan digitalisoitumista ja siten toimia ajurina Admicomin kysynnälle jatkossa, kun markkina uudelleen avautuu. Ja kyllä se avautuukin. 2023-24 muodostuu jo aika suuri rakennusvelka.

Jostain syystä Adminet on nimetty uudelleen Ultimaksi. Olisin huolissani jos yhtiön nimi vaihtuisi, mutta päätuotteenkin uudelleennimeämiseen liittynee joku tarkoitus. Ehkä se on aiempaa merkittävästi laajempi paketti, tai sitten se pitää brändätä uudelleen, mikä johtuisi lähes varmasti huonosta maineesta.

Kairinen kertoo Admicomin onnistuneen hyvin uusmyynnissä ja voittaneen yli 100m euron liikevaihdon asiakkaan kokonaisvaltaisen kilpailutuksenkin, mikä on hyvä referenssi jatkoa ajatellen. Admicomin monesti mielletään pärjäävän vain pienemmissä rakennusyhtiöissä. ARR yhtiöllä kuitenkin laski edellisestä kvartaalista, mikä on kehno saavutus.

Tasauslaskutus tulee olemaan 2024 isohko vastatuuli (arvio 800t) kun asiakkaiden volyymit ovat niin alhaiset. Tämä pitäisi kyllä olla markkinoillakin jo tiedossa, jos minäkin osasin sitä odottaa aloituspostauksessa.

Kairisella on katsauksensa mukaan myös seurantalista, jonka myötä on saatu nostettua toimintavalmiutta yrityskauppoja ja kansainvälistymistä varten. Aikovat kuitenkin edetä tämän kanssa varovasti. Yhtäkkiä tunnen kovasti hengenheimolaisuutta Petriin, hyvä!

Moni sijoittaja varmaan pettyy osingonjakoehdotukseen, joka on 70 senttiä vs. 130 senttiä vuosi sitten. Itselle tämä oli todella iso positiivinen. Ei siis sen takia, että tulos ja sen myötä osinko olisi hyvällä tasolla, vaan sen takia että yhtiö näyttää kykyä myös tarvittaessa laskea osinkotasoa. Osinko on hyvä väline jakaa omistajille ylimääräistä pääomaa, jos ei pystytä järkevästi investoimaan, mutta osingon tason täytyy pystyä joustamaan. Tämä tarkoittanee sitä, että yhtiö pystyy myös jatkossa maksamaan pienempää osinkoa, jos tulos on heikko tai jos se löytää investoitavaa. Otin tämän todella positiivisena signaalina. Hallituksella on myös yhtiökokouksen valtuutus ostaa enintään ~500t osaketta takaisin.

Ohjeistus:

Yhtiö arvioi vuonna 2024 jatkuvan vuosilaskutuksen (ARR) kasvavan 5-10 %. Jatkuva vuosilaskutus vuonna 2023 oli 32,5 miljoonaa euroa. Kokonaisliikevaihdon arvioidaan kasvavan vuodesta 2023. Kokonaisliikevaihto vuonna 2023 oli 34,3 miljoonaa euroa. Oikaistun käyttökatteen (EBITDA) arvioidaan olevan 32-37 % liikevaihdosta.

Ohjeistus näyttää varovaiselta sekä kasvun että kannattavuuden osalta, ja se kuvaa hyvin sitä, että rakennusalan heijastamat vaikeudet Admicomille jatkuvat vielä 2024. Kannattavuuden ohjeistetaan pysyvän yllättävänkin heikkona Admicomin koviin standardeihin nähden.

Ajatuksia sijoittajapuhelusta

Brändi-ilme oli uudistettu limenvihreästä ”raksankeltaiseksi”. Tähän yhteyteen varmaan siis myös Adminet nimetty uudelleen. No, jäipä uudelta johdolta ainakin joku kädenjälki yhtiöön. Paljonkohan maksoivat siitä, että joku konsultti vaihtoi logojen ja kalvojen väriä. Uuden brändin tarkoituksena on olla ”enabler of learning-driven construction”. En ole visuaalisten ja pehmeiden asioiden asiantuntija, mutta ehkä tarkoituksena on viestiä, että Admicomin eri tuotteita saa käyttää päällekkäin ja limittäin, sellainen kuva ainakin tuli itselleni.

Ruotsissa on avattu Admicom Visionille (Kotopro) kenttämyyntiä, mutta boldatusta varovaisesta kansainvälistymisestä kertovasta otsikosta tulee olo, että H1 aikana ei ainakaan vielä laajenneta ulkomaille. Ruotsi kuitenkin kai ensimmäinen maa, missä tehdään yhtään mitään, eli olisiko se todennäköisin ensimmäinen laajennusmarkkina.

Churnin laskentatapaa oli muutettu. Ei varmaan kenellekään epäselvää, että halutaan näyttää parempia numeroita. Q3 churn oli vielä yli 10 % ja nyt kun tilanne heikentynyt niin churn oli saatu tuotua 7 % alle. En ole suuri fani näissä laskentatapamuutoksissa. Nyt siis ymmärtääkseni downsell jätetty kokonaan pois luvusta, jolloin saadaan ”oikea asiakaspoistuma”. Eli jos asiakas käyttää tuotteita vähemmän (downsell), niin sitä ei enää raportoida churnissa.

Uusi CFO Satu Helamo antoi churn-muutos pois lukien itsestään varsin hyvän kuvan. Puhui ihan järkeviä ja selvästi. ARR-kasvuun annettiin kivasti lisäväriä oheisen kuvan myötä. Upsell ja uusmyynti varsin positiivisia lukuja, ja korkea churn on oletettua.

Alla olevalla Kairisen kalvolla mielestäni hyvin summataan miten vaikea tilanne Admicomilla nyt on. Mielenkiintoista nähdä miten Admicom pärjää sitten kun rakennusmarkkina oikeasti lähtee uudelleen lentoon. Itse arvelen tämän kyllä menevän H2:lle tai 2025 alkuun.

Admicom oli ajoittanut tiedotteen pienestä yritysostosta sijoittajapuhelun ajaksi, ja pääsivät hieman avaamaankin sitä. Trackinno Oy liikevaihto 500t euroa ja käyttökate 14 %, kasvua 22 % ja 87 % liikevaihdosta jatkuvaa. ”Trackinnon ratkaisu tehostaa ja yksinkertaistaa kaluston, laitteiden, varastojen hallintaa, ylläpitoa ja käytön optimointia, sekä parantaa liiketoiminnan dataohjautuvuutta.” Tämähän näyttää ihan sopivalta suupalalta Admicomille. Hinta on ok 2,2-3x liikevaihto riippuen yhtiön menestyksestä Admicomin osana. Eli siis alle omien kertoimien ja kuulostaa ratkaisulta, jota voi hyvinkin tarjota olemassa oleville asiakkaille.

Q&A

• Ohjeistus ei sisällä epäorgaanista kasvua, paitsi juuri hankitun yhtiön osalta 1,5 % luokkaa
• Hintoja pyritään kohottamaan tänä vuonna ja loput kasvusta pitäisi tulla uusmyynnin kautta
• Churn ei johdu kilpailijoista, hyvä juttu – toisaalta churnin kerrotaan johtuvan mm. liian monimutkaisesta softasta jota asiakkaat eivät osaa käyttää oikein, huono juttu, mutta tälle yhtiö voi ehkä tehdä jotain
• Churnanneita asiakkaita on Kairisen mukaan palannut takaisin yhtiön asiakkaiksi hetken kuluttua todettuaan ettei ilman pärjännytkään

Tykkään firmasta edelleen ja olen päässyt osakkaaksi, koska uskon markkinan olevan lyhytnäköinen rakennusalan vaikeuksien takia.

Opportunity comes to the prepared mind. -Charlie Munger

Jokaisella sijoittajalla on oma sijoitusfilosofia. Itse uskon siihen, että sijoittamisesta suuri osa on pohjatyön tekemistä ja odottamista. Osana tätä pohjatyötä olen luonut seurantalistaa itselleni jollain tapaa ymmärrettävistä ja kiinnostavista yhtiöistä. Uskon pienten yhtiöiden olevan keskimäärin epätehokkaammin hinnoiteltuja, kuin suurten yhtiöiden, joten keskityn pääasiassa niihin.

Harvia on tällä hetkellä suurin yksittäinen omistukseni, vaikka se ei mielestäni olekaan ostotasoilla. En tiedä paljonko uutta kerrottavaa minulla on tästä kaikkien tuntemasta yhtiöstä, mutta seurantalistallani sillä on ehdottomasti paikka.

Normaalia pidempi yhtiöesittely

Tyypillisesti foorumia selailevat tietävät jo aika hyvin mitä vähänkään suositummat yhtiöt tekevät. Niin varmasti myös tässä tapauksessa. Miksi sitten kirjoitan kaikkien tuntemasta Harviasta normaalia pidemmän yhtiöesittelyn? Koko sijoitus-caseni perustuu tässä tapauksessa siihen, miten uskon Harvian markkinan kasvavan tulevaisuudessa ja millainen asema Harvialla siellä on. Minulla ei todennäköisesti ole markkinoita tai analyytikoita parempaa mielipidettä Harvian lähitulevaisuuden luvuista tai mitä mittareita tulisi seurata (markkinat tuntuvat seuraavan ihan hyviä mittareita), mutta minulla on mielipide pitkän aikavälin kasvupotentiaalista ja etenkin siitä miten luottavainen tähän tarinaan olen. Sitä yritän avata tämän yhtiöesittelyn kautta.

Harvia on kotimainen sauna- ja spa-yhtiö. Viimevuosien voimakkaan kasvun myötä se on markkinajohtaja tai lähellä sitä. Sauna- ja spa-markkinan koko on globaalisti vain reilut 3 miljardia euroa ja se kasvaa keskimäärin 5 % vuodessa. Markkinan koko on siis verrattain pieni eikä se siksi houkuta juuri kilpailua – tai tämä taitaa olla ainakin vallalla oleva näkemys. Harvian arvion mukaan maailmassa on 18 miljoonaa saunaa. Suomessa saunoja on ehkä 3 miljoonaa. Ehkä näitä lukuja on typerä verrata keskenään, mutta antaahan tuo aivan valtavan kasvumahdollisuuden koko markkinalle, jos saunominen yleistyy globaalisti ja saunojen määrä suhteessa väkilukuun liikkuu hitaasti Suomen suuntaan pitkässä juoksussa (saavuttamatta tietenkään samanlaista peittoastetta koskaan). Mikä voisi toimia katalyyttina tämän tapahtumiselle? Minun mielestä saunominen itsessään. Kuinka moni hyvin toimeentuleva ihminen on globaalisti edes koskaan käynyt saunassa? Jos he pääsevät käymään, niin voisivatko he haluta saunoa myös toiste? Itse uskon, että voisivat. Juttelin rakennusalaa syvällisesti tuntevan henkilön kanssa syksyllä 2022 ja jostain syystä puhe kääntyi lounaan aikana Harvian surkeaan kurssikehitykseen. Hän naureskeli: ”Eihän valtaosa maapallon asukeista edes tiedä mikä sauna on.” Niinpä. Joku näkee tämän uhkana ja joku toinen mahdollisuutena.

Toinen mielenkiintoinen ajuri on saunan terveyshyödyt, joita Harviakin nostaa hyvin esiin iskulauseessaan ”Healing with heat”. Saunomisen vaikutuksia erilaisiin terveysvaikutuksiin on vaikea tutkia, koska ihmiset erilaisista lähtökohdista pitäisi saada saunomaan säännöllisesti ja helposti tutkittavalla tavalla. All-cause-mortality, eli mikä tahansa kuolema, on hyvä indikaattori, jos ei ihan tiedetä miksi tai miten joku asia on hyväksi terveydelle. Saunominen on eri tutkimusten mukaan vähentänyt all-cause-mortalitya yllättävän paljon. Mitä enemmän saunoit, sitä suurempi vaikutuskin oli (Esimerkkitutkimus). Lääkärikaverini kuvaili tätä uskomattomaksi tutkimustulokseksi, mutta totesi samalla, että tutkiminen on vaikeaa ja tätä pitäisi saada tutkittua lisää. Todellisen luvun ei tarvitse olla lähimainkaan yhtä korkea kuin tutkimuksissa, että saunominen voisi kiinnostaa ihan terveyssyistäkin, tai että lääkärit suosittelisivat potilailleen saunomista.

Pandemia-aikaan kuluttajille ohjautui valtavasti rahaa, jota ei pystytty lock-downien takia kuluttamaan palveluihin. Raha ohjautuikin suurelta osin tavaroihin. Tämä näkyi Harvian liikevaihdossa todella voimakkaana kysyntäpiikkinä, eikä tavaraa saatu toimitettua niin nopeasti kuin sitä olisi mennyt. Alla S&P Globalin teollisuuden ostopäällikköindeksi globaalisti, josta kyseisen ilmiön pystyy myös havaitsemaan.

Analyytikot tuntuvat olevan kovin kiinnostuneita siitä mihin asti Harvian tulos laskee lähikvartaaleina, mikä on ns. normalisoitu taso ilman pandemiavaikutusta, minkä jälkeen viivotin lyödään excelin lukuihin ja ennustetaan vaikka 5-8 % kasvua tästä niin kauas kuin kehtaa viivaa piirtää. Vaikka pandemia-aika jäi kysyntäpiikiksi, niin olemassa olevien saunojen määrä kuitenkin kasvoi aika reippaasti. Joskus kiukaat, kivet ja muut saunakomponentit pitää huoltaa tai uusia, eli noussut saunakanta tulee uskoakseni näkymään Harvian tuloksessa taas muutaman vuoden viiveellä. Harvian edellisen johdon mukaan jopa 70-80 % heidän liikevaihdostaan on tyypillisesti korvauskysyntää. Tämä lienee totta kiukaissa ja komponenteissa, mutta ei varmaan saunoissa. Oli miten oli, kysyntäpiikki ei jääne täysin kertaluontoiseksi.

Harvian viimeisen 12 kuukauden liikevaihto on Q3 2023 jälkeen noin 150m euroa, kun se korkeimmillaan kävi 190 miljoonan eurossa viimevuoden alkupuolella. Tyypillisesti yhtiön investoinnit ovat valmistavaksi yhtiöksi varsin matalalla tasolla, mutta pandemia-aikaan se investoi poikkeuksellisen paljon tuotantokapasiteetin laajentamiseen globaalisti. Nyt osa kapasiteetista ei ole täydellä käytöllä, mutta jos tarina etenee Harvian toivomalla tavalla, niin eiköhän se saada käyttöön taas. Pohjois-Amerikka on mielestäni Harvian kiinnostavin markkina, ja uusittu USA-kapasiteetti alkaakin ottamaan jo kiinni Q3 2023 tulospuhelun mukaan. Harvian tapauksessa sijoittajan sopii toivoa kapasiteettihaasteista johtuvia lisäinvestointeja. Sijoitetun pääoman tuotto pyörii jossain 15-25 % välissä, ja Harvian itsensä laskema Sijoitetun pääoman tuotto siten, että liikearvo putsataan pois, on tämän vuoden ”heikkoina aikoina” ollut yli 40 %. Harvian itsensä laskema luku on tässä tapauksessa ehkä relevantimpikin, koska kapasiteetin laajentaminen on orgaanista kasvua eikä vaadi yritysostoja ja siten liikearvoa ei synny.

Harvian kannattavuus on toinen mielenkiintoinen kertomus. Yleensä valmistava teollisuus on vaikeuksissa inflaation laukatessa ja kysynnän heiluessa voimakkaasti. Harvian kannattavuus on kestänyt mielestäni yllättävän hyvin, kun huomioidaan miten paljon yhtiö on juuri investoinut kapasiteettiin ja miten paljon liikevaihto on sen jälkeen laskenut. Sijoittajat naureskelivat, kun yhtiön edellinen toimitusjohtaja kuittasi sijoittajien kannattavuuskysymykset vastaamalla kutakuinkin näin: ”Se onko liikevoittomarginaali 20 %, 22 % vai 26 % on enemmänkin hienosäätöä.” No, kuulostaahan tämä minunkin mielestä erikoiselta, mutta mitä jos Harvia todellakin pystyy kontrolloimaan kannattavuuttaan todella hyvin? Siltä se ainakin minusta on näyttänyt edellisillä kvartaaleilla. Ja hienosäätö koskee sitä milloin keskitytään kannattavuuteen ja milloin taas kasvuun esimerkiksi hinnoittelua ja lomautuksia käyttäen.

Tässä vielä kuva Harvian eri kulurivien kehityksestä suhteessa liikevaihtoon. Poistot eivät luonnollisesti jousta alaspäin, mutta toisaalta niillä ei ole kassavirtavaikutusta. Muut ns. ”kiinteät kulut”, kuten henkilöstökulut ovat skaalautuneet liikevaihdon noustessa, mutta toisaalta silti joustaneet alaspäin kun liikevaihto on laskenut.

Ja alla vielä toisenlainen kuva skaalautuvuudesta, ja miksi sijoitetun pääoman tuotot ovat nykyään niin hyvällä tasolla.

Strategia ja tavoitteet

Harvian tavoitteena on vahvistaa asemaa globaalisti johtavana sauna- ja spa-alan toimijana. Tähän päästään yhtiön mielestä seuraavilla strategisilla painopisteillä:

1. Keskioston kasvattaminen
2. Maantieteellinen laajeneminen
3. Tuottavuuden tehostaminen

Yhtiö on kasvattanut keskiostoaan laajentamalla tuotevalikoimaansa perinteisistä kiukaista komponentteihin ja kokonaisiin saunoihin ja myymällä korkeamman hintaluokan tuotteita.

Yhtiö on laajentanut maantieteellisesti erittäin hienosti viimevuosina Suomesta pois. Itselleni ylivoimaisesti kiinnostavin markkina tulevaisuutta ajatellen on Pohjois-Amerikka, joka oli Q3 2023 jo yhtiön suurin yksittäinen markkina-alue. Myös Japani on kiinnostava JV-yhteistyön kautta, mutta se on vielä aika pieni.

Tuottavuuden tehostaminen taas näkyy todella hyvänä kannattavuutena ja kulujen joustavuutena. Tältäkin osin strategia on siis ollut onnistunut ja hyvä.

Harvia ei anna lyhyen aikavälin ohjeistusta, mikä on mielestäni positiivinen asia. Ihan turha keskittyä lyhyen tähtäimen lukuihin. Jos annat ohjeistuksen, niin aina nousee houkutus lähteä kikkailemaan lyhyttä tähtäintä sitten niihin lukuihin pitkän tähtäimen kustannuksella. Analyytikot arvailkoot itse mitä tulee, ja firma keskittyy pitkään tekemiseen. Hienoa ja saisi olla paljon yleisempää! Pitkän tähtäimen tavoitteeksi yhtiö sanoo seuraavaa:

1. Kasvu: liikevaihdon kasvu yli 5 % vuosittain
2. Kannattavuus: oikaistu liikevoittoprosentti yli 20 %
3. Velkavipu: nettovelka / käyttökate 1,5-2,5 x

Kasvutavoite on maltillinen, mutta ainakin sen pitäisi olla saavutettavissa. Lyhyellä tähtäimellähän Harvia ei ole tuohon tavoitteeseen päässyt kun liikevaihto on laskenut, mutta pitkässä juoksussa pitäisi kyllä päästä. Ei haittaisi vaikka tavoiteltaisiin lähemmäs 10 % kasvua nyt kun markkina kasvaa mukavasti. Kannattavuustavoite on saavutettu viimeaikoina ja on sijoittajallekin hyvä pitkän aikavälin taso. Jos liiketoiminta taas skaalautuu enemmänkin liikevaihdon kasvaessa, niin mielestäni osa tästä hyödystä voidaan jakaa asiakkaiden kanssa, jotta saadaan Harvia entistä kiinnostavammaksi brändiksi ja markkina-asemaa pönkitettyä. Velkavipu on alle tavoitetason (1,1 x), mutta tästä nyt en olisi kovin huolissani. Varmaan pitäisi tulkita niin, että on taas varaa tehdä tuotetarjontaa täydentäviä yritysostoja. Harvia on napsinut pieniä toimitusketjua parantavia yhtiöitä, eli saunakivet ja viimeisimpänä ohjauskeskukset, mikä on äärimmäisen hyvä liike mielestäni ja parantaa kilpailuasemaa entisestään.

Seuraamani ajurit

Aiemmin on jo mainittu asioita, joita Harviassa seuraan, joten en niitä toista tässä osiossa, mutta tulen jäsentelemään ne kompaktimmin tulevissa päivityksissä.

Sijoitetun pääoman tuotto – tärkeää tulevia orgaanisia investointeja ajatellen

Nettokäyttöpääoma per liikevaihto – kuvaa miten paljon kasvusta pitää investoida takaisin liiketoimintaan. Tehokkuuden mittari.

Arvostus

Harvia arvostetaan tällä hetkellä noin 18x viimeisen 12 kuukauden liikevoitto, mikä on korkeahko taso. Voidaan vaikka käyttää Inderesin ennusteita kuluvalle vuodelle, niin päästään noin 15x tasolle. Tämä on varmaan aika neutraali tai suht kallis taso, ei ainakaan äärimmäisen halpa. En osaa sanoa, että ennusteet olisivat liian pessimistisiä tai optimistisia ja siten sanoa, että osake on juuri nyt arvostettu lyhyellä tähtäimellä liian halvaksi. Pitkässä juoksussa uskon tuloksen kuitenkin kasvavan hyvää vauhtia pitkään, mikä voisi perustella kalliitakin nykykertoimia. Jos odotetaan 8 % kasvua seuraavalle 5 vuodelle ja vaikka 22 % marginaalia, niin kohtalaisen neutraalilla kertoimella päästään indeksimäiseen tuotto-odotukseen. Luottoni näitä oletuksia kohtaan on kuitenkin poikkeuksellisen hyvä, tai ainakin haluan niiden puolesta lyödä vetoa.

Riskit

Mielestäni Harvia on nykyisiltäkin tasoilta aika matalan riskin sijoitus. Sauna- ja spa-markkina ei ole pilattu VC-rahalla, ja vaikea nähdä että sitä ihan helposti pilattaisiinkaan korkeamman korkojen aikaan ja markkinan ollessa pieni. Kilpailua toki on, mutta Harvialla on saunomisen kotimaasta tulevana pitkän historian omaavana brändinä mielestäni erittäin hyvä markkina-asema. Suurin riski omalle sijoitus-caselleni on se, että kulttuuristen erojen tai jostain muusta syystä saunominen ei vaan kiinnosta globaalisti. Kiinnostavuuden puolesta itse lähinnä betsaan. Toinen riski liittyy tuoreeseen toimitusjohtajaan, jolla ei ole vielä juurikaan näyttöjä Harvian ruorista. Ensimmäiset kvartaalit ovat menneet hyvin ja pidän johdon kommunikointitavasta, ja myös siitä ettei olla lähdetty muuttamaan vielä valtavan isolla kädellä toimivaa firmaa.

Johto ja pääoman allokointi

Johdon kommentointi jää lyhyeksi, koska Matias Järnefelt on istunut valtaistuimella vasta pari kvartaalia. Ne ketkä ovat lukeneet Kamux-avaukseni huomaavat minun pitävän edellisestä toimitusjohtajasta Tapio Pajuharjusta varsin paljon. Omistajilla ei minun nähdäkseni ollut vaihdon tapahtuessa muuta kuin hävittävää, mutta Järnefelt on ainakin minun pahimmat pelkoni lievittänyt jo lyhyen ajan kuluessa. Hyvää ja järkevää esiintymistä ja kerrontaa. Palataan tähän vaikka myöhemmin uudestaan kun saadaan vähän lisää näyttöjä.

Pääomaa allokoidaan pääosin kolmeen kohteeseen:

1. Investoinnit omaan liiketoimintaan: ylläpitoinvestoinnit ovat matalalla ja hienoa jos pääsee investoimaan omaan toimintaan myös orgaanisesti kapasiteettia kasvattamalla
2. Osinko: Harvia makselee osinkoa suomalaisen tunnollisesti ja lupaa säännöllisesti sitä kasvattaa. Hyvää tässä on se, ettei sitouduta maksamaan tuloksesta jotain tiettyä osaa joka vuosi, jos olisi parempiakin kohteita rahalle. Huonoa on se, että sitoudutaan kasvattamaan osinkoa. Tämä on täysin mielestäni täysin turhaa, koska näin hyvään firmaan kannattaa investoida uusien kassavirtojen perässä (yrityskaupat ja orgaaniset kasvuinvestoinnit) tai nykyisten kassavirtojen perässä sillon kun niitä saa halvalla (omien ostot)
3. Yrityskaupat: Näitä Harvia on tehnyt harkitun säännöllisesti ja fiksuihin kohteisiin. Kunhan mopo pysyy Matiaksen hanskassa niin täällä on vielä paljon hyvää tehtävää, koska ala on varsin fragmentoitunut ja Harvialla on vahvistettavaa tuotepaletissaan esimerkiksi infrapunasaunojen osalta.

Summataan vielä omat ajatukset

• Kestävä kilpailuetu – on jonkinlainen, brändi, toimitusketjut, asiakassuhteet ja skaala
• Strategia – hyvä, kuten myös strategian toteutus tähän asti
• Johto – en osaa sanoa
• Tämänhetkinen tulostaso – oletan että normaalia hieman heikompi (kasvaneen laitekannan myötä, mikä tuo liikevaihtoa korvauskysynnän kautta tulevaisuudessa)
• Velkaisuus – Alle tavoitetason ja tase hyvässä kunnossa
• Tuotto-odotus tehdyillä oletuksilla – neutraali
• Oma luotto tehtyjä oletuksia kohtaan – hyvä

Tunnuslukuja

• Markkina-arvo: 499m (osakekurssi 26,70 pvm. 18.1.2024)
• Yritysarvo: 540m
• Osakkeen kierto 9kk: 35 %
• Liikevaihto viimeiset 12kk (LTM): 149m
• Liikevaihdon CAGR viimeiset 5v: 19 %
• Myyntikate LTM: 62 %
• Myyntikatteen variaatiokerroin: 0,02 – Jos katteet ovat stabiileja, voi se kertoa hyvästä kilpailuasemasta tai kilpailueduista. Harvialla luku on poikkeuksellisen pieni valmistavalle yhtiölle
• Liikevoittomarginaali LTM: 20 %
• Liikevoittomarginaalin variaatiokerroin: 0,20
• Liikevoitto LTM: 30m
• Sijoitetun pääoman tuotto LTM (sis. yritysarvon): 16 %
• Nettovelka / käyttökate LTM: 1,1x
• Interest cover LTM: 8x

Harvia on reilun 10 % osuudella salkussani ja noussut kurssinousun myötä suurimmaksi omistuksekseni. Ostin aikanaan laskuun valitettavasti liian aikaisin, sen jälkeen aika isoksi 14 euron kohdilla ja kevensin 20 kohdilla normaalimmaksi. Nyt voisi kutsua normaaliksi salkun ydinomistukseksi, jolle en lähtökohtaisesti aio tehdä mitään ellei arvostus lyö täysin överiksi kummalta tahansa puolelta.